LAATUKÄSIKIRJA SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Yrityksen taustatiedot 2 Taloussuunnitelma 3 Toiminnan perusteet 3.1 Yrityksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka 3.2 Yrityksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuustavoitteet 3.3 Laatujärjestelmän kirjallisen aineiston kuvaus 4 Henkilöstö 4.1 Henkilöstö ja vastuut 4.2 Koulutus 5 Asiakkaat 5.1 Asiakasryhmien arviointi 5.2 Asiakkaiden tarpeiden ja tyytyväisyyden selvittäminen 5.3 Markkinointi ja tiedotus 5.4 Myynti 5.5. Asiakaspalautteen kerääminen 6 Ostot 6.1 Ostoissa käytettävät periaatteet 6.2 Hyväksytyt toimittajat 6.3 Ostojen valvonta 7 Toiminta 7.1 Toiminnan kuvaus 7.2 Työ- ja toimintaohjeet Lypsy Pesut Vasikoiden hoito ja ruokinta Hiehojen kasvatus Lehmien ruokinta ja hoito EU-tukihakemusten täyttö Eläinmerkkirekisteri Tuotannon suunnittelu ja seuranta Säilörehun teko 7.3 Tarkastus- ja mittaussuunnitelma 7.4 Mittausvälineiden valvontasuunnitelma 7.5 Tuotteen tunnistettavuus ja jäljitettävyys 7.6 Tilastolliset menetelmät 8 Toiminnan parantaminen 8.1 Poikkeamien hallinta ja korjaavat toimenpiteet 8.2 Ehkäisevät toimenpiteet 8.3 Yrittäjän katselmukset 8.4 Sisäiset arvioinnit 9 Kirjallinen materiaali 9.1 Ohjeiden ylläpito 9.2 Seurantatietojen kerääminen ja tallettaminen 9.3 Käytettävät lait, asetukset, standardit ja muut ohjeet

2 Liitteet tarpeellisia puhelinnumeroita (tätä ei virtuaaliversiossa) Katselmukset: -kotieläintuotanto pelto ja talous hyvinvointi kotieläintuotanto pelto ja talous hyvinvointi Yrityksen taustatiedot Tilan nimi: Miekon-Liski Tuotantosuunta: maidontuotanto Viljelijät: Riitta ja Matti Osoite: Kunta: Tammela Kylä: Yhteyshenkilöt: Riitta tai Matti Puhelinnumero: Matkapuhelimet: Kotisivu: Sähköpostit: 3. Toiminnan perusteet 3.1. Yrityksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka Yrityksen toiminnan periaatteet ja niiden toteuttaminen:?? Maatila on viljelijäperheelle mielekäs työpaikka ja asuinympäristö?? Toiminta on taloudellisesti järkevää ja käytetyt teknologiset ja rakennusratkaisut ovat sopusoinnussa tilan resurssien kanssa.?? Työskennellään työturvallisesti. Navetassa käytetään eläinten alueella liikuttaessa turvajalkineita, traktoritöissä kuulosuojaimia ja pölyävissä töissä hengityksensuojaimia. Suojataan myös työhön osallistuvat tai työssä mukana olevat lapset.?? Työkunnon ylläpitäminen ja kohtuullinen työmäärä?? Eläinten ruokinta perustuu kotoisiin nurmirehuihin, joita täydennetään ostoväkirehuilla.

3 ?? Eläinten hoidossa huomioidaan nautojen lajinmukainen käyttäytyminen.?? Valitaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä rakenneratkaisuja.?? Tuotetaan maitoa ja lihaa kuluttajien hyväksymillä tuotantomenetelmillä niin, että eläimiä ja niiden hoitoa voidaan avoimesti esitellä sekä tilalla vieraileville että internetsivuilla.?? Noudatetaan Osuuskunta Tuottajain Maidon laatusopimuksen ehtoja.?? Maidon hyvällä laadulla ja tuotantomenetelmien yleisellä hyväksyttävyydellä halutaan osallistua Valion brandyn kehittämiseen?? Tilan peltoviljelyssä keskitytään nurmiviljelyyn. Säilörehun valmistuksessa kiinnitetään huomiota rehun korjaamiseen sopivalla kasvuasteella ja säilönnän onnistumiseen?? Tehdään tilojen välistä yhteistyötä peltoviljelyssä.?? Viljellään peltoja ympäristötuen ehtoja noudattaen.?? Minimoidaan ravinnehävikit ja kasvinsuojeluaineiden käyttö. Liete levitetään pääosin kasvipeitteiseen peltoon ja levityksessä käytettävässä vaunussa on multain. Rikkakasvien torjunta hoidetaan pääosin mekaanisesti.?? Hyvälaatuinen säilörehu on tilan tärkein rehu Yrityksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuustavoitteet Yrityksen tavoitteet ja toteutumisen mittaaminen:?? Tuotannon järjestämiseen ja yrittäjäperheen hyvinvointiin liittyvät tavoitteet: - Tehtävien priorisointi niin, että työt ehditään tehdä ajallaan ja kunnolla: ei liikaa stressiä, ei rästitöitä. - Tuotannon kannattavuus sellainen, että toiminta voi jatkua: maksuvalmius ja laaja-matu. - Fyysisen ja henkisen terveyden säilyminen, työterveystarkastukset ja omat tuntemukset. - Aikaa perheelle, ystäville ja harrastuksille, säännölliset harrastukset ja lomat, hyvät ystävät.?? Peltoviljelyyn ja rehuntuotantoon liittyvät tavoitteet: - Yhteistyö säilörehunteossa jatkuu ennallaan ja mahdollisuuksien mukaan lisätään yhteisiä tai yhteiskäytössä olevia koneita. - Ympäristötuen perustuen ehdot täyttyvät, tuki maksetaan. - Säilörehun D-arvo yli 70 ja maittavuus 110 tai yli, rehuanalyysitulokset, säilörehua määrällisesti niin paljon, että sitä voi syöttää eläimille vapaasti.?? Eläinten ruokintaan ja tuotokseen liittyvät tavoitteet: - Rehukustannus snt/l alenee ja lehmäkohtainen maitotuotto-rehukustannus kasvaa, tunnusluvut rusussa ja matussa. - Otetaan käyttöön lehmäkohtainen väkirehun kulutuksen seuranta seuraavasta poikimisesta toukokuun puolessa välissä lehmien tuotos alueen keskiarvoa korkeampi

4 ?? Eläinten hyvinvointiin ja maidon laatuun liittyvät tavoitteet: - Eläinten positiivinen hyvinvointi lisääntyy, eläinten laidunnus kesällä, huvitutteja vasikkakarsinoihin, karjaharja lehmillä. - Tilakäynneiltä tai internet-sivuilta eläinten olosuhteista ja työmenetelmistä saatava palaute pääosin myönteistä. - Maidon laatu jatkuvasti E-luokassa, meijerin analyysitulokset.?? Eläinten tuotokseen liittyvät pidemmän aikavälin tavoitteet: - Keskipoikimakerta 3 tai yli ja elinikäistuotos kg tai yli - Keskituotos kg Laatujärjestelmän kirjallisen aineiston kuvaus Mappijärjestelmä: 1.1. Laatukäsikirja 1.2. Liiketoimintasuunnitelma 2A Verolomakkeet ja verotodistukset 2B Kuluvan vuoden kuitit 2C Edellisen vuoden kuitit 3 Tukihakemuspaperit 4A Peltokartat ja viljelysuunnitelmat, ympäristön hoito-ohjelma 4B Maatalouden atk-sovellusten ohjeet 5A Eläinkirjanpito, nautaeläinluettelot ja rekisteröintikortit 5B Siemennyskansio 5C Lehmäkortit poistetut eläimet 6A Tuotostarkkailu 6B Ruokintasuunnitelmat ja matut 7A Eläinten terveys 7B Tuottajain Maidon laatukansio 7C Maitotilan laatukansio 8 Koneet ja rakennukset 9 Koulutus ja lomitus 10 Kauppakirjat ja lainat 11 Vuosimappi: maitotilaneuvonnan kuluvan vuoden asiat Mappi 5B sijaitsee yleensä navetalla maitohuoneessa, muut mappihyllyssä sisällä. Ammu Valma Siemennystaulukko ja koelypsykortti Kirjallisesta aineistosta peltoviljelyn osalta vastaa Matti, muuten Riitta. Navetalla päivittäiset merkinnät tekee siellä oleva henkilö/henkilöt.

5 4. Henkilöstö 4.1. Henkilöstö ja vastuut Vastuu tehtävien hoitamisessa; tärkeimmät tehtävät: Päätehtävät ja toimintavastuu: Matti Eläinten ruokinta Matti Päivä- ja iltanavetat Matti Rehujen siirrot Riitta Lypsy Mahdollinen Sijainen: Riitta Riitta tai Arto tai Jukka Arto tai Jukka Matti Matti Peltoviljely Arto tai Jukka Matti Lohkokirjanpito ja kasvinviljelyn suunnittelu ja seuranta Riitta Kotieläintuotannon suunnittelu ja seuranta Riitta Eläinmerkkirekisteri Riitta Laskujen maksu ja kirjanpito Matti Matti Koneiden ja rakennusten huolto ja kunnossapito Matti Hankinnat Riitta 4.2. Koulutus Ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen. Tavoitteena kielitaidon parantaminen ja tietotekniikan yhä parempi hallinta sekä ajan tasalla pysyminen oman tuotannonalan kehityksessä. Eläinten ja maaseudun videointi ja valokuvaaminen. Ammattilehtien säännöllinen seuraaminen mm. Maaseudun Tulevaisuus, Nauta, KM Vet ja Mikroviesti sekä tietoverkon käyttö. Osallistuminen erilaisille kursseille ja retkille. Valintaperusteena tarjolla olevissa kursseissa aiheiden kiinnostavuus ja kurssin hintalaatusuhde sekä onko osallistuminen ajankäytön kannalta mahdollista. Kurssi- ja tapahtumaseurannassa tärkeimmät Kotieläintieteen päivät, Suomen Nurmiyhdistyksen

6 tapahtumat ja Hämeen maaseutukeskuksen tai MKL:n ja Tuottajain Maidon tai Valion tarjonta. Myös maidontuotantoon läheisesti liittyvien luottamustoimien kautta saadaan tietoa alan kehityksestä ja toimintaan vaikuttavista muutoksista. Valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn haetaan tietoa alan kirjallisuudesta ja verkkokursseilta. Uusia työntekijöitä, mukaan luettuna perheen lapset opastetaan ohjeiden mukaiseen työskentelyyn. Näytetään oikeat työmenetelmät ja valvotaan niiden oppiminen. Konetöiden opetuksesta vastuussa Matti ja lypsyn opetuksesta Riitta. Eläinten ruokinnan voi opettaa kumpi tahansa. 5. Asiakkaat 5.1 Asiakasryhmien arviointi Maito on tilan tärkein maataloustuote. Maidon myynti: Tärkein asiakas tilan kannalta on Osuuskunta Tuottajain Maito, joka ostaa maidon. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Tuottajain Maidon tilityskyky on hyvä ja luotettava. Samoin tuottajapalvelut ovat kattavat, Esim. tilasäiliöt sekä rehu- ja tarvikekauppa. Tilan tuotantokiintiö on litraa 4,22 rasva-% maitoa. Lihan ja välitysvasikoiden myynti: Pääasiallinen ostaja on Lounais-Suomen Osuusteurastamo. 5.2 Asiakkaiden tarpeiden ja tyytyväisyyden selvittäminen Tuottajain Maito - laatukansio - Valma-nettipalvelu - maidon analyysitulokset 2 krt/kk - maitotili ja tuottajakirjeet - Tuottajain Maito-lehti - henkilökohtaiset kontaktit Tuottajain Maidon toimihenkilöihin Maitotililomakkeet säilytetään kuittimapissa ja maidon analyysitulokset kirjataan koelypsykirjan taulukkoon maidon käyttö tarkkailuvuonna - kohtaan. Näistä vastuussa Riitta. Lounais-Suomen Osuusteurastamo - tuotantosopimus

7 - eläintilitykset - Jokasorkka-lehti Tilityskuitit säilytetään kuittimapissa. Tästä vastuussa Riitta Markkinointi ja tiedotus Tuotanto on lähes kokonaan sopimustuotantoa. Kirjalliset sopimukset Tuottajain Maidon ja LSO:n kanssa. Jos eloon myytäviä lehmävasikoita, hiehoja tai lehmiä on ylimääräisiä ne markkinoidaan suullisesti tai sähköpostilla tiedottamalla tuttaville tai SKJO:n Elävän kautta. Näistä vastuussa Riitta. Tiedottaminen tilan toiminnasta www-sivujen välityksellä. Sivujen päivityksestä vastaa Matti Myynti Laatusopimus Tuottajain Maidon kanssa. Sopimus LSO:n kanssa. Tuotteen laadun varmistaminen: Eläinmerkkirekisterin ja karjantarkkailun tiedot eläimistä, jolloin tiedetään mikä eläin on kyseessä (korvamerkki). Samoin saadaan tiedot eläimen polveutumisesta ja sen omista sekä vanhempien tuotoksista ja jalostusarvoista. Maito kts. lypsyn ohje 7.2 ja tarkastus- ja mittaussuunnitelma. Solutestit maidosta tarvittaessa. Antibioottitesti aina ennen kuin hoidetun lehmän maitoa laitetaan tilasäiliöön. Näistä vastuussa lypsyllä oleva henkilö. Välitysvasikat toimitetaan noin 2 viikon ikäisinä ternivasikoina ostajan vaatimusten mukaan. Vasikan pitää olla reipas, juoda tuttisangosta ja sonnan pitää olla normaalia Asiakaspalautteen kerääminen Tärkein asiakaspalaute on Valion analyysitiedote maidon laadusta. Analyysitulokset ovat nähtävissä Valman-nettipalvelusta kohdasta analyysit. Teuraseläimistä ja välitysvasikoista palaute tilityskuitissa. Painot ja ruhon lihakkuus sekä rasvaisuus-tiedot säilytetään kuittimapissa. 6. Ostot 6.1. Ostoissa käytettävät periaatteet Toimitusvarmuus, rehun laatu ja tuotantovaikutus merkittäviä valintaperusteita, samoin hinta. Rehut hankitaan ETT:n positiivilistan toimittajilta. Pyritään suosimaan kotimaisia raakaaineita.

8 Haluttu rehutyyppi kilpailutetaan valmistajien kesken ja valittu rehu toimittajien kesken. Poikkeuksena TM:n rehutarjoukset, jotka on jo valmiiksi kilpailutettu. Esim. täysrehun valinta tehdään vähintään vuoden pituiseksi jaksoksi kerrallaan. Tarvikkeet ensisijaisesti TM:n tuottajamyynnin kautta tai paikallisista maatalouskaupoista. Palvelut: Pysyvät asiakassuhteet: ProAgria Hämeen Maaseutukeskus, Jalostuspalvelu, ELL Anne Lintilä, TM ja ProAgria SKJO. Eläinten ostot: Jos omat eivät riitä uudistukseen, ostetaan. Eläimet ostetaan maitotilaneuvontaan kuuluvilta tiloilta ja vaaditaan vähintään salmonellavapaus Hyväksytyt toimittajat Tuottajain Maito Suomen Rehu, Raision Tehtaat, Lännen Rehu Forssan K-rauta-maatalous, Hankkija-Maatalous Maaseutukeskus, SKJO, Jalostuspalvelu ELL Anne Lintilä tai muut kuntainliiton eläinlääkärit 6.3. Ostojen valvonta Rehujen rahtikirjat säilytetään laskun tuloon saakka. Vakuustodistus säilytetään ja laskusta tarkistetaan sovittu hinta. Näistä vastuussa Riitta. Tavarat tarkistetaan toimituksen jälkeen. Tästä vastaa Matti. 7. Toiminta 7.1. Toiminnan kuvaus Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Vuonna 1990 peruskorjatussa pihattonavetassa on tilaa 18 lehmälle ja uudistukseen tarvittaville hiehoille ja vasikoille. Peltoviljelyssä keskitytään nurmirehun tuotantoon. Jos viljaa kasvatetaan nurmen uudistamisen varmistamiseksi, sekin korjataan kokoviljasäilörehuksi. Tilan toiminnan häiriöttömän sujumisen kannalta merkittäviä asioita ovat tuotannon suunnittelu ja seuranta, eläinmerkkirekisterin ylläpito, EU-tukihakemusten täyttö, lypsy ja maidon käsittely, eläinten hoito ja ruokinta sekä säilörehun teko. Näistä kaikista maininta työ- ja toimintaohjeissa. Ohjeiden ajantasaisuudesta vastaa Riitta. Ohjeet säilytetään laatukäsikirjassa. Tarvittaessa tulostetaan omat kappaleet työpisteisiin tai uusille työntekijöille.

9 Navetan aikataulut Aikataulu on suuntaa antava ja tehty sen mukaan, jos navetalla on töissä vain yksi henkilö. Mikäli navetalla on kaksi työntekijää lypsyn aloittamisaikoja pyritään noudattamaan, muuten aikataulua tiivistetään tai tehdään ajankohtaisia listaan yksilöimättömiä eläinten hoitoon liittyviä töitä esim. eläinten tarkkailu ja tuotantovaiheiden mukaiset muutokset. Niittoruohoa haetaan tarpeen mukaan 1-2 krt/pv. Osan kesäkaudesta vähän tai ei lainkaan juotettavia pikkuvasikoita. Sisäruokintakaudella: 6.30 Säilörehun jako 6.45 Lypsy + pesut 8.00 Vasikoiden ruokinta 8.30 Ruokinta-automaatin tarkistus ja täyttö 8.45 Siivoukset ja kuivitukset 9.00 Säilörehun lisäys lehmille Säilörehun lisäys lehmille Mahdollinen siilon aukaisu ja säilörehun irrotus sekä mahdollinen vasikkakarsinoiden lannan poisto Säilörehun jako, vasikoiden ruokinta Lypsy + pesut Siivous ja kuivitukset, säilörehun lisäys lehmille Säilörehun lisäys lehmille, tankin pesu joka toinen päivä Laidunkaudella: 6.30 Niittoruohon jako, lehmät sisälle 6.45 Lypsy + pesut 8.00 Vasikoiden ruokinta, ruokinta-automaatin tarkistus ja täyttö 8.30 Niittoruohon lisäys lehmille, oven aukaisu laitumelle, siivous ja kuivitukset, vettä juoma-astiaan laitumelle Niittoruohon lisäys lehmille Niittoruohon jako, lehmät sisälle, vasikoiden ruokinta Lypsy + pesut Niittoruohon lisäys lehmille, oven aukaisu laitumelle, siivous ja kuivitukset Niittoruohon lisäys lehmille, tankin pesu joka toinen päivä

10 7.2 Työ- ja toimintaohjeet HIEHOJEN KASVATUS Hiehot ruokitaan pääosin karkearehulla. Väkirehua annetaan vain alle vuoden ikäisille eläimille ja uudelleen 2 kk ennen odotettavaa poikimista ja siitä eteenpäin. Tarvittava väkirehu jaetaan käsin ruokintapöydälle. Tärkeitä asioita riittävä, mutta ei liian nopea kasvu; seurataan mittauksin ja saaminen kantavaksi haluttuna ajankohtana. Jos sopivassa siemennysiässä oleva hieho on liian laiha, sitä kuntoutetaan väkirehulla. Hiehot ovat ryhmäkarsinoissa iän ja elopainon mukaan jaoteltuna. Eläinten pärjäämistä ryhmässä seurataan ja tarvittaessa siirretään takaisin edelliseen ryhmään. Hieho voidaan siementää n 15 kk iästä alkaen, jos elopaino on vähintään 340 kg. Hiehojen siemennyksiä ohjataan myös sopivien poikimakuukausien mukaan. Parhaat poikimakuukaudet olisivat toukokuun alusta syyskuun loppuun. Eläinlääkäri tarkistaa tiiveydet ultraäänilaitteella aikaisintaan 4 vko kuluttua siemennyksestä. Kantavat hiehot siirretään lehmien osastolle 1-3 kk ennen odotettua poikimapäivää tilantarpeesta ja rehutilanteesta riippuen. Viimeistään lehmien osastolla hiehojen on opittava makaamaan makuuparsissa. Väkirehuautomaatin käyttöön hiehot opetetaan tunnutuskaudella 1-2 kk ennen poikimista. 7.2 Työ- ja toimintaohjeet LEHMIEN RUOKINTA JA HOITO Lehmät ovat makuuparsipihatossa, jossa ne pääsevät vapaasti liikkumaan ja syömään halutessaan. Säilörehua on yleensä jatkuvasti tarjolla ja yksilöllisen väkirehuannoksensa lehmät saavat automaatista eli kioskista. Kesällä lehmät pääsevät laitumelle ja lisäruuaksi tuodaan niittoruohoa. Lehmät lypsetään 2 krt/pv. Lypsystä on erillinen ohje. Tarkista yksittäisten lehmien väkirehun syönti ja sen riittävyys automaatin suppiloissa navetan vintillä sekä säilörehun riittävyys pöydällä sekä vesipumpun toiminta. Väkirehun syönnit näkee automaatista painamalla kahdesti nappulasta F2 ja sen jälkeen selaamalla lehmät + tai - nappuloilla. Lehmät ruokitaan lypsykauden vaiheen (poikimisen jälkeen seuraavat 3-5 kk) tai tuotetun

11 maitomäärän ja kuntoluokan perusteella. Ruokinta perustuu Märeellä tehtyyn ruokintasuunnitelmaan sekä ns. tavoiteruokintamalliin ja alhaiseen tunnutukseen. Ruokintasuunnitelma on Ammu-ohjelmassa tai paperiversiona mapissa 6B. Lehmien poikimaväli pyritään pitämään n. 370 päivässä. Tällöin siemennykset aloitetaan 2 kk kuluttua poikimisesta seuraavaan näkyvään kiimaan. Kiimantarkkailua tehdään aina navetalla käytäessä. Havainnot merkitään maitohuoneessa olevaan seinäpäivyriin. Lehmä poikii poikimakarsinassa. Autetaan tarvittaessa. Tarkistetaan vasikan kunto ja maidon saanti. Lehmälle juotetaan haaleaa vettä. Sorkkahoito 2 krt/vuosi tai jos ongelmia on Työ- ja toimintaohjeet LYPSY Toimenpiteet ennen lypsyä: Kastellaan lypsyaseman lattia ja laitetaan lypsypyyhkeet kuumaan veteen. Jos tilasäiliö on tyhjä irrotetaan pesurin poistoletku, huuhdotaan säiliö kuumalla vedellä, suljetaan kansi ja tankin hana. Varmistetaan, että hana on suljettu! Laitetaan lypsykone lypsykuntoon. Varmistetaan, että vesi on päästetty pois laitteistosta, siiviläsukka on paikoillaan, maitoletku tilasäiliössä ja maitoletkun luukku kiinni. Käynnistetään lypsykone ja jos tilasäiliö on tyhjä käynnistetään jäähdytys. Lehmien käsittely yleisesti: Lehmät ajetaan odotustilaan; otetaan ryhmä (4 kpl) kerrallaan lypsyasemalle; lypsetään; päästetään syömään; otetaan seuraava ryhmä jne kunnes kaikki on lypsetty. Ryhmän lypsy aloitetaan utareterveydeltään parhaista eläimistä. Potkivilla eläimillä käytetään potkurautaa. Solulehmät tai äskettäin tulehduksen sairastaneet eläimet pyritään lypsämään viimeisessä ryhmässä. Antibioottimaitoa lypsävä lehmä lypsetään viimeiseksi, jotta maito voidaan turvallisesti erotella. Antibioottimaitoa lypsävä lehmä merkitään isolla A-kirjaimella eläimen oikeaan kylkeen. Muut poikkeamat lypsyssä, kuten ummessaolevat, potkivat jne merkitään tarvittaessa. Yksittäisen lehmän lypsy: Huolellinen esikäsittely, johon kuluu aikaa noin 1 minuutti. - utare pyyhitään puuvillaisella lypsyliinalla, joka otetaan puhtaasta kuumasta

12 vedestä - yksi liina/eläin, tarvittaessa useampi tai puhdistus vesiletkulla - alkusuihkeet kaikista neljänneksistä; jos maito poikkeavaa tehdään solutesti ja lypsetään tarvittaessa erillislypsimellä - kone kiinnitetään, kun maito on laskeutunut; letkut letkunohjaimeen - seurataan maidontuloa ja irrotetaan kone, kun virtaus loppuu - tarvittaessa tulpataan yksittäinen neljännes; pyritään välttämään Työ- ja toimintaohjeet PESUT Tankin pesu - lypsyn jälkeen lypsypyyhkeet huuhdotaan kuumalla vedellä, pestään pyykkikoneella 2-3 erää kerrallaan - lypsyaseman lattia pestään - lypsimet pestään päältäpäin ja asetetaan huolellisesti pesutelineisiin - pesuriin laitetaan pesuainetta ja pesuri käynnistetään; A3 - tarkistetaan, että vesi kiertää kunnolla lypsimissä - laitetaan letkut paikoilleen - pesuriin pesuainetta ja pesuri käyntiin; a3 - varmistetaan, että tankin hana on auki - tarvittaessa hapanpesut ja saostumien poisto

13 7.2 Työ- ja toimintaohjeet SÄILÖREHUN TEKO Säilörehua tehdään kesän aikana kg. Säilörehu on esikuivattua ja varastoidaan laakasiiloon. Tavoite: - ka yli 30 % - rv % - D-arvo yli 70 Pinta-ala yleensä ha/korjuukerta; korjuu 2 vrk:n kuluessa peräkkäisinä päivinä. Siilo suljetaan ja painotetaan kolmantena päivänä korjuun alkamisesta. Säilöntäainetta käytetään aina, myös biologiset säilöntäaineet ovat mahdollisia. Työketju: 3 traktoria, joista kaksi omaa ja yksi yhteistyötilan. 3 kuljettajaa, joista 1-2 omaa ja 1-2 yhteistyötilan. Käytössä tarkkuussilppuri (yhteistyötilan) ja niittomurskain (oma). Kahdet peräkärryt rehulaidoin, joista toinen on oma ja toinen yhteistyötilan. Rehupihti, jolla rehu levitetään siilossa. Korjuu h /ha. Säilöntäaine ja muovi hankitaan ennakko-ostoina talvella. Siilon peittämiseen tarkoitetut purut hankitaan 2 vko ennen korjuuta. Koneet huolletaan ja korjataan 1-2 viikkoa ennen arvioitua korjuuajankohtaa. Korjuujärjestelyistä sovitaan yhteistyötilan kanssa. Säätilaa seurataan internetistä viikko ennen ajateltua korjuuajankohtaa ja sen jälkeen korjuun päättymiseen saakka. Samoin seurataan kasvuston kasvuastetta ja Artturin näytteiden tuloksia ja kuntakohtaista ennustetta d-arvosta. Siilo kunnostetaan 2-5 päivää aikaisemmin. 1. erä niitetään 1 vrk ennen korjuuta, toinen erä ensimmäisen korjuupäivän iltana ja toisen päivän aamuna. Säilöntäaine jaetaan lohkoille valmiiksi korjuuta edeltävänä päivänä. Rehun korjuu keskeytetään mikäli sade kastelee rehun niin, että tarkkuussilppuri lakkaa toimimasta. Yleisimpiä varaosia, kuten varopultteja, noukkimen piikkejä ja niittokoneen teriä pidetään varastossa. Rehusiilo tasoitetaan korjuun jälkeen ja peitetään muovilla ja puruilla.

14 7.2 Työ- ja toimintaohjeet EU-TUKIHAKEMUSTEN TÄYTTÖ Seurataan kulloinkin voimassa olevia ohjeita ja täytetään peltoviljelyyn ja eläinten teuraspalkkioihin liittyvät hakemukset määräaikoihin mennessä. ELÄINMERKKIREKISTERI Pyritään noudattamaan eläinten merkitsemisestä annettuja ohjeita ja määräaikoja. Ohjeet mapissa 5A. TUOTANNON SUUNNITTELU JA SEURANTA Käytetään kaikkia maitotilaneuvonnan palveluja luontevan vuosikierron mukaisesti joko itse tai neuvojan kanssa. Märe tehdään vähintään 3 krt/vuosi. HILA vuosittain ja MATU 3 krt/vuosi sekä L-MATU kerran vuodessa. Tuotos- ja rehunkulutustiedot sekä muut laskelmissa tarvittavat tiedot kerätään maitotilaneuvonnan ohjesäännön mukaan. Tehtyä jalostussuunnitelmaa noudatetaan. Peltoviljelyssä tehdään viljelysuunnitelma ja täytetään lohkokohtaiset tiedot sekä arvioidaan satotasot. Maksuvalmiutta varten tehdään budjetti tarvittaessa. Rajana esim. hankinnan koko e ja siitä yli. 7.2 Työ- ja toimintaohjeet VASIKOIDEN HOITO JA RUOKINTA Lehmävasikat käytetään karjan uudistamiseen. Sonnivasikat ja mahdolliset liharoturisteytyslehmävasikat myydään välitykseen ternivasikoina. Lehmävasikat nupoutetaan noin 2 vko ikäisinä. Nupoutuksesta vastaa Matti. Vasikat ovat aluksi emän kanssa poikimakarsinassa 0-1 vrk. Sen jälkeen yksilökarsinassa noin 1 vko ja sen jälkeen ryhmäkarsinoissa jaettuna iän ja koon mukaan. Vasikat ruokitaan aluksi ternimaidolla, sitten tavallisella maidolla tai juomarehulla. Lisäksi annetaan täysrehua, heinää ja säilörehua. Ternimaitokauden jälkeen käytetään hapanjuottomenetelmää. Juoma annetaan tuttisangosta ja valmistetaan mapissa 7B (Tuottajain Maidon laatukansio) olevan ohjeen mukaan.

15 Vasikan juotto-ohje: Ternimaito 0-5 pv - lypsylämpimänä 2 x 2,5 l + illalla lämmitettynä 2,5 l - lämpötila mittarilla tai käsivaraisesti n. 35 º Hapanjuoma 6 pv - 1 kk - 3 krt/pv 3 l tai 4 krt/pv 2 l Hapanjuoma 1 kk - 2 kk - 2 krt/ pv 3 l - illalla vettä, jos ei juomakuppia tai nippaa - täysrehun syönti todettu ennen 3. juomakerran lopettamista Lisäksi täysrehua, heinää ja säilörehua. Rehut vaihdetaan päivittäin. Muutaman päivän ikäiselle vasikalle annetaan hyvää heinää ja väkirehua pieninä annoksina. Annosten kokoa lisätään kun eläin oppii syömään. Säilörehua tai niittoruohoa pieniä annoksia 1-2 vkon ikäisestä. Annoksen kokoa lisätään ruokahalun mukaan. 1 kk:n ikäisen vasikan tulee syödä noin ½ kg täysrehua päivässä ja havaittavia määriä karkearehuja. 7.3 Tarkastus- ja mittaussuunnitelma Lypsy Lypsyyn liittyvät mittaukset ja tarkastukset tekee kulloinkin lypsyllä oleva henkilö/ henkilöt. 1. Maidon laatu; alkusuihkeet jokaisesta neljänneksestä ennen jokaista lypsyä, silmämääräinen arvio. 2. Maidon solumäärä; tarvittaessa neljänneskohtaisesti, solutesti. 3. Lypsykoneen alipaine; joka kerta, alipainemittari 4. Maidon lämpötila tilasäiliössä; joka lypsykerta, säiliön lämpömittari. Eläinten ruokinta ja hoito Päivittäiset mittaukset ja tarkistukset tekee kulloinkin navetassa oleva henkilö/ henkilöt. 1. Yksittäisen lehmän väkirehun syönti; 1-2 krt/pv, väkirehuautomaatin lukema. 2. Yksittäisen lehmän säilörehun syönti ja märehtiminen; 1-2 krt/pv, silmämääräinen arvio. 3. Eläinten terveydentila ja hyvinvointi; navetassa 3-4 krt/pv, ympärivuorokautisesti laitumella olevat hiehot tai ummessa olevat lehmät 1 krt/pv, silmämääräinen arvio 4. Eläinten kiimat; 2-3 krt/pv tarvittaessa, silmämääräinen arvio. 5. Eläinten poikima-ajankohdan arviointi; 3-4 krt/pv tarvittaessa, silmämääräinen arvio. Eläinten tuotos, rehunkulutus ja hoito 1. Maidon määrä tilasäiliössä; joka toinen päivä, maitoauton lukulaite: maitoauton kuljettaja. 2. Yksittäisen lehmän maidon määrä; 1 krt/kk, maitomittari: Riitta. 3. Yksittäisen lehmän maidon rasva, valkuainen ja solut; joka toinen kk, analysaattori:

16 laboratorion työntekijät. 4. Maidon rasva, valkuainen, solut ja bakteerit; 2 krt/kk, analysaattori: laboratorion työntekijät. 5. Maidon ureapitoisuus; 1 krt/kk, analysaattori: laboratorion työntekijät. 6. Välitysvasikoiden elopaino; ennen myyntiä, mittanauha: Matti. 7. Hiehojen elopaino; ennen siemennystä, mittanauha: Matti. 8. Lehmien elopaino; 1 krt/v, mittanauha: Matti. 9. Rehuautomaatin annos; kun erä vaihtuu, vaaka: Matti. 10. Eläinten rehunkulutus ryhmittäin; 3 krt/v, väkirehut automaatista ja säilörehusta arvio: Riitta 11. Tiineystarkastukset; tarvittaessa, ultraäänilaite eläinlääkäri, tilaus Riitta 12. Antibiootin poistuminen maidosta; hoidon jälkeen, T101: Riitta. Rehut ja niiden tuotanto 1. Maan ravinteet; joka kuudes vuosi, viljavuustutkimus, näytteenotto Matti. 2. Siementen ja lannoitteiden käyttö; kylvöaika, kulunut määrä: Matti. 3. Säilörehukasvusto; korjuuajan määrittämiseksi päivittäin, arvio: Matti. 4. Kasvien sadot; syksyllä, arvio: Matti 5. Rehuanalyysi säilörehusta vähintään 2 krt/v, näyttenotto Matti 7.4 Mittausvälineiden valvontasuunnitelma Monet yrityksen kannalta tärkeät mittaukset tehdään muiden toimesta ja muiden välineillä; kuten maidon määrän mittaaminen ja analysointi sekä välitys- ja teuraseläinten punnitus ja luokittelu. Maitomittarin testaa maaseutukeskuksen neuvoja. T101-haude 2 vuoden välein meijerin neuvoja Tilasäiliön lämpömittarin näyttämää lukemaa verrataan maidon keräilylämpötilaan 7.5 Tuotteen tunnistettavuus ja jäljitettävyys Eläimet on merkitty virallisin korvamerkein ja eläinmerkkirekisteri on ajan tasalla. Käytössä on eläinten tuotostarkkailu- ja jalostustiedot. Tiedetään, mitkä eläimet ovat lypsyssä. Antibioottimaitoa lypsävät merkitään aina A- kirjaimella ja muuten poikkeavaa maitoa lypsävät lehmät merkitään tarvittaessa. Ihmisravinnoksi tuleva ternimaito varastoidaan sisällä, vasikoiden maidot navetalla ja pois kaadettava antibioottimaito hävitetään heti lypsyn jälkeen. Lohkokirjanpito peltoviljelyn seurannassa. Säilörehun kevät- ja syyssato omissa siiloissaan.

17 7.6 Tilastolliset menetelmät Tuotantotulosten seuranta Win-Ammulla, karjantarkkailuraportit ja tuottajakirjeet, tuloksia verrataan eläimen ja tilan aikaisempiin tuotoksiin sekä alueen ja maan keskiarvoihin. Tiedetään sonnien ja lehmien indeksiluvut. Maidon keskimääräinen laatu ja hinta TM:n tuottajakirjeistä. Satotasojen seuranta tarkkailun raporteista. Rehuntuotannon ja maidontuotannon kannattavuus HILA- ja MATU-laskelmien avulla. Verrataan omiin aikaisempiin tuloksiin sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin ja parhaan neljänneksen tuloksiin. Seurataan Maaseudun Tulevaisuudesta rehujen ja maidon hintoja verraten niitä omiin hintoihin. 8. Toiminnan parantaminen 8.1 Poikkeamien hallinta ja korjaavat toimenpiteet Poikkeamat lypsyssä merkitään tarvittaessa lehmän kylkeen, paitsi antibioottimaitoa lypsävä lehmä aina A-kirjaimella oikeaan kylkeen. Maito juotetaan sonnivasikoille tai hävitetään. Jos eläin ei syö, on kuumeinen tai sairas, hoidetaan itse tai kutsutaan eläinlääkäri paikalle. Lääkehoidot merkitään siemennys- ja terveyskortteihin. Jos yksittäisen analyysinäytteen solupitoisuus ylittää kpl/ml, selvitetään itse tehtävän neljänneskohtaisen solutestimäärityksen avulla mistä ylitys johtuu. Huonoa maitoa lypsävä neljännes lypsetään erilleen, eläin lääkitään tai poistetaan. Jos yksittäisen näytteen bakteeripitoisuus ylittää kpl/ml, tarkistetaan lypsykoneen ja tankin pesujen toimivuus. Nurmien talvehtiminen tarkastetaan ja tarvittaessa tehdään kyntö tai paikkauskylvö. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan. Yrittäjän sairastuessa yritetään hankkia lomittaja. 8.2 Ehkäisevät toimenpiteet Tarkastus- ja mittaussuunnitelman noudattaminen Eläimet:

18 Eläinten tarkkailu 4 krt/pv. Kesäaikaan laitumella ympärivuorokautisesti olevat hiehot tai ummessa olevat lehmät 1 krt/pv. Seurataan eläinten syöntiä päivittäin: väkirehun kulutus automaatilta sekä syöntikäyttäytyminen ja märehtiminen. Jos ei syö; kts poikkeamien hallinta. Maito: Alkusuihkeet ennen lypsykoneen kiinnittämistä, solutesti tarvittaessa ja tarkkailun lehmäkohtaiset analyysitulokset. Puhtaat eläimet ja hyvä lypsyhygienia. Seurataan maidon määrää hakukerroittain. Jos muutos ilman syytä enemmän kuin 5 %, yritetään löytää syy ja eliminoida se mahdollisuuksien mukaan. Rehut: Rehunteon ajoitus kasvuston kehityksen ja sääennusteiden mukaan. Rehunteon huolellisuus. Säilörehuanalyysin teettäminen, jolloin tiedetään rehuarvot ja osataan täydentää ruokintaa oikein. Seurataan maidon urea-pitoisuutta. Koneiden säännöllinen huolto. 8.3 Yrittäjän katselmukset 1. Kotieläintuotanto, tammi- helmikuulla - tuotokset ja meijeriin menneen maidon määrä - jalostusarvot - eläinten terveys ja hyvinvointi - poistot ja poistojen syyt - tavoitteet kuluvalle vuodelle: eläimet, tuotokset, navetan konehankinnat ja korjaukset 2. Taloudellinen tulos ja peltoviljely, helmi-maaliskuulla - sadot ja kotoisten rehujen hinta - rehunkulutus, ostorehut ja niiden hinta - L-MATUsta kannattavuuskerroin, katetuotto e/tila, tuotantokustannus snt/l - verokirjanpidosta tuotot ja kustannukset - tavoitteet kuluvalle vuodelle: peltoviljely, ostorehut, taloudelliset tunnusluvut ja investoinnit 3. Yrittäjien ja perheen hyvinvointi ja koulutustarpeet, joulu-tammikuulla - työmäärä ja töiden ajoittaminen - koulutustarpeet, oma osaaminen - lomien vietto - harrastukset - työkyvyn ylläpito - tavoitteet: koulutus, lomat, työkyvyn ylläpito Katselmuksiin osallistuvat molemmat yrittäjät, joulukuun katselmukseen myös lapset. Kaikista katselmuksista pidetään pöytäkirjaa, jossa käydään läpi edellinen jakso pääpiirteittäin ja todetaan ovatko tavoitteet toteutuneet vai ei ja pohditaan syitä tilanteeseen. Asetetaan

19 seuraavan vuoden tavoitteet ja pohditaan keinoja, millä tavoitteisiin päästään. Pöytäkirjat säilytetään laatukäsikirjan liitteenä. 8.4 Sisäiset arvioinnit Maalis-huhtikuulla maaseutukeskuksen neuvojan kanssa. Palaverin sopimisesta vastaa Riitta. Arvioinnissa ovat läsnä molemmat yrittäjät ja siitä tehdään pöytäkirja, joka säilytetään laatukäsikirjan liitteenä. Arvioinnin parannusehdotukset käydään läpi myös seuraavassa yrittäjien katselmuksessa. Sisäisessä arvioinnissa toivotaan kiinnitettävän huomiota erityisesti yrityksen tavoitteisiin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kiinnitetään huomiota tavoitteiden oikeellisuuteen ja realistisuuteen. Samoin neuvojalta toivotaan sitä tietoa, mitä hänelle on kertynyt muiden tilojen tavoista hoitaa asioitaan ja miten tätä parhailta oppimista voitaisiin tällä tilalla ottaa käyttöön. Oleellista on, että neuvoja jossain määrin tuntee yrittäjät ja tilan olosuhteet; toivottavaa myös, että sama henkilö voisi tehdä sisäisen arvioinnin useampana vuonna. 9. Kirjallinen materiaali 9.1 Ohjeiden ylläpito Jokainen vastaa oman ohjeensa päivittämisestä tarpeen mukaan. Lypsy Pesut Vasikoiden hoito ja ruokinta Hiehojen kasvatus Lehmien ruokinta ja hoito EU-tukihakemusten täyttö Eläinmerkkirekisteri Tuotannon suunnittelu ja seuranta Säilörehun teko Riitta Riitta Riitta Riitta Riitta Riitta Riitta Matti Riitta Traktorien käyttöohjekirjat mapissa Seurantatietojen kerääminen ja tallettaminen Tilalla kerätään ja talletetaan kotieläintuotantoon, peltoviljelyyn ja tilan talouteen liittyviä tietoja. Peltoviljelyn tietoja kerätään ja tallennetaan EU-tukiohjeita vastaavasti. Kotieläintuotannon tietoja kerätään eläinmerkkirekisterin edellyttämällä tavalla ja maitotilaneuvonnan ohjesäännön mukaan. Lisäksi eläinten lisääntymiseen ja sairauksiin liittyvät tiedot kootaan. Samoin kerätään ja talletetaan verotukseen liittyvät tiedot.

20 Saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämiseen neuvonnan palvelujen avulla. Eläimiin liittyvät seurantatiedot - Eläinmerkkirekisterin tiedot; Ammu ja mappi 5A eläinkirjanpidosta; nautaeläinluettelot säilytettävä 3 vuotta. - Tuotostiedot; Ammu, mappi 6A tuotostarkkailu ja mappi 5C; vuosiyhteenvedot ja eläimen viimeinen lehmäkortti. - Jalostusarvot; kiimahavainnot maitohuoneen siemennystaulukkoon; säilytetään kuluvan vuoden taulukko. - Eläinten sairaudet ja lääkitsemiset; mappi 5B, siemennys- ja terveyskortit, säilytettävä 3 vuotta. - Eläinten rehunkulutustiedot; koelypsykirja ja Matu-laskelmat - Osuuskunta Tuottajain Maidon keräämän maidon määrä ja maidon muu käyttö; koelypsykortti maitohuoneessa. - Maidon analyysitulokset; Valma Rehuntuotantoon liittyvät tiedot - Viljavuustutkimus; mappi 4A. - Lohkokirjanpito; mappi 4A. - Säilörehun analyysitulokset; mappi 7C. Rahaliikenteeseen liittyvät tiedot - Maatalouden verokirjanpito; mapit 2B ja 2C sekä vanhat 6 vuodelta. - Tiliotteet, verokirjanpito ja yksityistalouden mapit Tilakokonaisuuteen ja viljelijäperheeseen liittyvät tiedot - Yrittäjän katselmukset; laatukäsikirjan liitteenä - Sisäiset arvioinnit; laatukäsikirjan liitteenä 9.3 Käytettävät lait, asetukset, standardit ja muut ohjeet Ajan tasalla olevat lait, asetukset ja tukiohjeet löytyvät myös internetistä. Alla mainittuna tilan kannalta tärkeimmät: - EU-tukiohjeet; mapit 3 ja 4A - Eläinten merkintä ja rekisteröinti; mappi 5A - Eläinsuojelulaki ja asetus - Eläinlääkintälainsäädäntö - Laatukäsikirja - Tuottajain Maidon laatukansio

21 YRITTÄJIEN JA PERHEEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS tammikuu-03 paikalla Riitta ja Matti Koulutus: -osallistuttu Manu-hankkeeseen ja ympäristö2-päivä käyty -Anna junior-handler kurssilla 1pv, jonka jälkeen osallistuminen Farmari 2002 näyttelyyn Hämeenlinnassa Rapsu-vasikan kanssa -Arto ja Jukka traktorikortit -Matti jatkanut kotisivujen teon opettelua itsenäisesti ja omat sivut päivitetty -Riitta ilmoittautunut valokuvauskurssille (itseopiskeluna netin välityksellä), kurssi aloittamatta Lomat yms. -talvella 1 viikko lomaa koko perheellä Vuokatissa -hallinnon retket -muuten paljon lomapäiviä kokouksiin ja opetukseen -edelleen rästitöitä ja liikaa kiirettä -harrastukset vähäisiä -työterveyshuollon tilakäynnit ja tarkastukset tehty Tavoitteet 2003: Koulutus: -Manu-hanke jatkuu -Aloitetaan laatukoulutettujen tilojen pienryhmä, jossa tavoitteena ammatillisten asioiden käsittely ja virkistys Lomat: -Hiihtoloma Rukalla -lomia lisää virkistykseen, tavoite vähintään 24 pv Harrastukset: -liikunnan lisääminen

22 KOTIELÄINTUOTANNON ARVIOINTI paikalla Riitta ja Matti Maitoa meijeriin: litraa laatu E1 Pronssinen Walter Ehrström , vuodet Keskituotos: 2002: , ,44 Paras: Hattara , ,50 Huonoin: Nefernefer: , ,24 Herumiset: lehmät: Manteli 48,4 kg 12/2002 hiehot: Narnia 31,6 kg 4/2002 ja Ninni 31,8 kg 7/2002 Keskipoikimakerta: 2,7 Jalostusarvot: parhaat Muurikki ja Manteli + 17, Ninni ja Molla + 15 huonoin Kuva 6 Hiehojen ja ensikoiden odotusarvot: Roosa 18 Porkkana ja Suosio17 Onni, Ruska ja Sipa 16 Ruusu, Riemu ja Rapsu 15 Poistot v lehmiä 8 kpl 2 kpl huono 4 kpl utarevika 1 kpl tapaturma 1 kpl maho - hiehot 3 kpl 1 kpl karsittu 2 kpl mahoja!!!! Taudit: Utaretulehdukset: Nefernefer 1/02 Mainio 4/02 Muurikki 4/02 Oliivi 6/02 Olympia 7/02

23 Karpalo 9/02 Kiimahoidot: Hattara 2/02 Poikimahalvaukset: Lemmikki 8/02 Kuva 9/02 Leidi 11/02 Minttu 12/02 Lypsykone huollettu ja kunnostettu toukokuussa Tuotokset OK. Poistoja liikaa, uudistus-% 54. Poikimahalvauksia poikkeuksellisen runsaasti. Tavoitteet 2003: Maitomäärätavoite meijeriin vähintään litraa, laatu E1 Keskituotos 8 800kg Parhaat jalostus- ja odotusarvot yli +20 Utaretulehdushoitojen ja poikimahalvausten vähentäminen -ut 4 kpl. poikimahalvaukset 2 kpl Ei mahoja hiehoja Hiehojen poikiminen: Oiva 3/03 Petunia 5/03 Puolukka 8/03 Piirakka 9/03 Persilja 9/03 Porkkana 10/03 (?) Siemennettävät hiehot: 4/03: Pupu 181, Pinja 182 ja Ruusu 183 7/03: Ronja 41 ja Riemu 184 9/03: Rapsu /03: Roosa /03: Reipas 187 ja Retiisi 188 Navetan korjaukset: Ritiläpalkkien uusiminen

24 PELTOVILJELYN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN ARVIOINTI paikalla Riitta ja Matti 1. SADOT -esikuivattu säilörehu sato ry/ha -laidun ja niittoruoho sato ry/ha keskimäärin ry/ha analyysit: säil. laatu D-arvo rv ka NDF ry/kg ka OIV g PVT g Syönti kevätsato ,9 36,9 50 0, kesäsato ,6 34,6 49 0, syyssato ,6 36,6 50 0, hila-hinnat: tuotantokust. tuettu tuot. kust. snt/ry säilörehu 23,3 18,5 laidun+niittor. 14,3 3,0 keskim. 22,1 11,5 Säilörehujen d-arvot hyvät. Samoin kevät- ja syyssatojen syönti-indeksit. Ensimmäisen sadon säilönnällisessä laadussa parantamisen varaa. Kesäsadon rv-% liian korkea. 2. OSTOREHUT Kiri-Maikki 100 aat, kulutus noin kg. Hinta 0, alv Rehu toimii hyvin, mutta hinta korkea. Suurimmat päivittäiset käyttömäärät: toisen tai useamman kerran poikineet kg ja kerran poikineet 12 kg. Rehun vähentäminen lypsykauden loppupuolella ongelma. 3. Rehunkulutus ry/lehmä säilörehu 2866 laidun 1068 km

25 tiiviste 45 yht lehmien väkirehu-% 36 % ka:sta ja hiehojen 8 % 4. TALOUS Laajasta-matusta: -katetuotto e/tila -tuotantokustannus 53 snt/l -eläin- ja peltotuet e -nettokustannus 47 snt/l -kannattavuuskerroin 0,78 Veroilmoituksesta: -maatalouden tulot yht. xxx xxx -maatalouden menot yht xx xxx -puhdas tulo ennen varauksia xxx xxx -korot x xxx e Velkapääoma Maatalous+metsä , ei yksityistalouden lainoja, maataloustilissä limitti: ei käytössä Lainoja lyhennetty suunnitelmien mukaan. Nykyisten lainojen viimeinen eräpäivä TAVOITTEET: -rehujen satotasotavoite ry/ha -analyysit: d-arvo 70-72, syönti 105 tai yli ja rv-% investoinnit: -vuonna 2003 purettavaa tasausvarausta euroa -ritiläpalkit -rehuleikkuri -rehunkulutus: väkirehu-% 40 tai alle -ostorehun hinta???? -puhtaan tulon säilyttäminen noin e/v.

26 YRITTÄJIEN JA PERHEEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS tammikuu-04 paikalla Riitta ja Matti Koulutus: -osallistuttu Manu-hankkeeseen, tehty ympäristömittari -maitopienryhmä kokoontunut 12 kertaa Lomat yms. -talvella 1 viikko lomaa koko perheellä Rukalla -hallinnon retket -muuten paljon lomapäiviä kokouksiin ja opetukseen -edelleen rästitöitä ja liikaa kiirettä, liian vähän yhteistä aikaa -harrastukset vähäisiä Tavoitteet 2004: Koulutus: -Manu-hanke jatkuu, osallistuminen Tuottavaan Lehmään (?) -Maitopienryhmä jatkaa Lomat: -lomia lisää virkistykseen, tavoite vähintään 24 pv Harrastukset: -liikunnan lisääminen -hyvän psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen KOTIELÄINTUOTANNON ARVIOINTI paikalla Riitta ja Matti Maitoa meijeriin: litraa laatu E Keskituotos: 2003: 15, , ,47 Paras: Manteli , ,32

27 Huonoin: Oodi: , ,61 Herumiset: lehmät: Manteli 45,6 kg 11/2003 ja Molla 45,8 kg 12/2003 hiehot: Okra 29,2 kg 4/03 ja Oiva 28,2 kg 6/03 Elinikäistuotos: Elossa olevien elinikäistuotos kg Keskipoikimakerta: 2,7 Jalostusarvot: paras Okra + 23 huonoin Kuva 11 Hiehojen odotusarvot: parhaat: Ruusu +15 ja Roosa +14 huonoin Retiisi +1 (poistettu vuoden vaihteen jälkeen) Poistot v lehmiä 3 kpl, poisto-% 19,7 1 kpl huono 1 kpl hedelmällisyyshäiriö 1 kpl jalkasairaus Hiehon poikimisessa (Piirakka) kuoli vasikka Taudit: Utaretulehdukset: 3 kpl Kiimahoidot: 2 kpl Poikimahalvaukset: 1 kpl Tuotokset hyviä. Poistoja sopivasti. Ei pahoja sairausongelmia. Voiko tilanne jatkua näin hyvänä? Joka tapauksessa yritetään säilyttää nykytilanne. Talviulkoilutus aloitettu syksyllä-03. Ritiläpalkit vaihdettu kesällä. Vanhempien lehmien poikimisen seurantaa tehostettu ja käytetty kalsiumvalmisteita. Umpikauden ruokintaa rajoitettu. Tavoitteet 2004: Maitomäärätavoite meijeriin litraa, laatu E Keskituotos 8 800kg

28 Hattara säilyy karjassa Parhaat jalostus- ja odotusarvot yli +20 Hyvän terveystilanteen säilyttäminen. Hiehojen poikimisiin ja sonnivalintoihin lisää huomiota. Eläinmäärän hallitseminen, siemennykset, vasikat, hiehot. Hiehojen poikiminen: Tammikuu: Pinja Huhtikuu: Ruusu Toukokuu: Roosa Kesäkuu: Rapsu Heinäkuu: Roosa Elokuu: Ronja Lokakuu: Reipas (?) Siemennettävät hiehot: Maaliskuu: Ruska ja Suosio Huhtikuu:Sipa Kesäkuu: Sipuli Syyskuu: Sopuli Navetan korjaukset: Valvontakamera Parrenerottajien korjaus Lisätilaa umpilehmille ja isoille hiehoille PELTOVILJELYN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN ARVIOINTI Sadot ja rehunkulutus Säilörehun sato laadultaan hyvää d-arvot yli 70, ei suurta vaihtelua eri satojen välillä. Sadon ja sisäruokintakauden rehunkulutuksen arviointi syksyllä ollut ylimalkainen ja rehua oikeasti ollut liian vähän koko sisäruokintakaudeksi runsaaseen säilörehuruokintaan nykyiselle eläinmäärälle. Ongelmana peltopinta-alan pienuus, keskikesän kuivuus, jolloin 2-sato jäi pieneksi. Säilörehun tuotantokustannus 6,7 snt/kg Rehunkulutus vuonna 2003 ry/lehmä Säilörehu ry Heinä 80 ry Laidun + niittoruoho ry Täysrehu, kiri-maikki 100aat ry

29 yhteensä ry, väkirehu-% 33 Tavoitteet : Korjattavan rehupinta-alan lisääminen. Tarkempi sadon määrän ja syönnin arviointi (mittaaminen). Rehubudjetin teko syksyllä-04 sisäruokintakaudeksi 04/05. Sadon laadun säilyttäminen ennallaan. Ruokinnan nurmirehuvaltaisuuden säilyttäminen. TALOUS Laajan-matun Katetuotto euroa/tila Tuotantokustannus 55 snt/litra Nettokustannus 47 snt/litra Talousluvut säilyneet edellisen vuoden tasolla. Katetuotto euroa/tila noussut. Suunnitellut korvausinvestoinnit tehty. Velkaa lyhennetty suunnitelman mukaan. Ei yksityistalouden lainoja, tililimiitti ei käytössä. Nykyisten lainojen viimeinen eräpäivä Velkapääoma euroa