Yleiskokouksen päätökset yleiskokoukselle tehdyistä aloitteista

Transkriptio

1 Aloitteet 1. Suomen Punaisen Ristin hallinnon päätöksenteon avoimuus ja näkyvyys 2. Uuden toimintamuodon kokeileminen ensiapuryhmätoiminnassa 3. Huomionosoitusjärjestelmän uudistaminen 4. Jäsenmaksujen suuntaaminen osastotoimintaan 5. Alakoulujen ensiapuopetuksen kehittäminen 6. Nuorisodelegaattikoulutuksen lakkauttaminen 7. Pitkäjänteisen nuorisotoiminnan resurssien varmistaminen 8. Nälkäpäiväkeräyksen kulujen vähentäminen keräystuloksesta 9. Nuorten toiminnan teemavuosi Nuorten osallistuminen järjestön päätöksentekoon 11. Paperityön vähentäminen pienissä osastoissa 12. Ruotsinkielisten internet-sivujen parantaminen LÖYDÄ OMA TAPASI AUTTAA Yleiskokouksen päätökset yleiskokoukselle tehdyistä aloitteista Suomen Punainen Risti Yleiskokous Lahdessa

2

3 Aloite 1 SPR Ruskon osaston hallitus ja kevätkokous esittää aloitteen SPR:n yleiskokoukselle Haluamme enemmän avoimuutta ja näkyvyyttä SPR:n hallinnon päätöksentekoon Haluamme SPR:n piirin, hallituksen ja valtuuston pöytäkirjat julkaistavaksi esim. nettiin. Ruskolla Ruskon osaston hallitus Koponen Pirjo PJ PIRJO KOPONEN Sari Alakoski SIHT. SARI ALAKOSKI 3

4 Vastaus 1 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE RUSKON OSASTON ALOITTEESEEN SUOMEN PUNAISEN RISTIN HALLINNON PÄÄTÖKSENTEON AVOIMUUDESTA JA NÄKYVYYDESTÄ Ruskon osasto on tehnyt aloitteen yleiskokoukselle Suomen Punaisen Ristin hallinnon päätöksenteon avoimuudesta ja näkyvyydestä. Aloitteessaan Ruskon osasto esittää, että SPR:n piirin, hallituksen ja valtuuston pöytäkirjat julkaistaisiin esimerkiksi internetissä. Järjestö pyrkii toimimaan avoimesti ja läpinäkyvästi kaikessa päätöksenteossaan. Selkeä tiedottaminen päätöksistä ja toiminnasta on tärkeää kaikilla järjestön eri toiminta-alueilla. Järjestön päätösten tulee tavoittaa jäsenistö laajasti. Hallitus on esittänyt yleiskokoukselle osana toimintalinjausta, että vuoden 2014 yleiskokouksessa yleiskokoukselle esitellään hyväksyttäväksi järjestön sääntöuudistus. Sääntöuudistusta valmisteltaessa kiinnitetään huomiota myös päätöksistä tiedottamiseen. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Yleiskokouksessa valittavat uudet hallitus ja valtuusto päättävät käytännöistä hallituksen ja valtuuston pöytäkirjojen julkaisemiseen liittyen. Hallitus pitää tärkeänä, että hallituksen ja valtuuston päätöksistä tiedotetaan siten, että ne saavuttavat jäsenistön. Päätöksistä tiedottamiseen liittyvät asiat huomioidaan sääntöjen uudistusprosessin yhteydessä tulevalla yleiskokouskaudella. Hallitus esittää, että piirien hallitukset tiedottavat piirin hallituksen päätöksistä alueensa osastoille säännöllisesti ja että osaston hallitukset tiedottavat jäseniään päätöksistään. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 4

5 Aloite 2 Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle 2011 Aloite uudesta toimintamuodosta ensiapuryhmäläisille Perusteista TOIMINTALINJAUS : Olemme rohkea auttaja kotona ja maailmalla Strateginen tavoite 2: Vahvistamme terveyttä ja turvallista elämää Vahvistamme ihmisten ja yhteisöjen selviytymiskykyä edistämällä terveyttä ja hyvinvointia, lievittämällä yksinäisyyttä ja parantamalla arjen turvallisuutta. Strateginen tavoite 2 kertoo mitä teemme. esim. ensiapukoulutuksen suuntaviivoina tärkeänä on kouluttaa kansalaisille auttamiskykyä, antaa neuvontapalvelua ja ohjausta. Ensiaputoiminta nyt Ensiapuryhmätoiminta on osastoissa tärkeinpänä toimintamuotona, se on sekä kouluttaja, operatiivinen toimija, että kansalaistoiminnan järjestäjä. Ensiapuryhmätoiminta ei juurikaan ole muuttunut kymmenien vuosien aikana; ensiapupäivystykset, harjoitukset, luennot, excursiot, osallistuminen Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, turvatalotoimintaan, rahan hankkimiseen, keräystoimintaan, projekteihin, kouluttaminen, terveysneuvonta ym. Ensiapuryhmäntoiminta tarvitsee uusia tehtäviä ja laajentamista toimintaan. Perusteet toimintalinjauksessa Viittaan Toimintalinjauksen ja Strateginen tavoite 2:n kursiivilla kirjoittamiini sanoihin: kotona, turvallista, selviytymiskykyä ja parantamalla arjen turvallisuutta aloitteeseeni, joka ehdottaa uutta toimintamuotoa ensiapuryhmille, jossa voimme paitsi kouluttaa auttamiskykyä, myös konkreettisesti auttaa selviytymistä kotona ja parantaa arjen turvallisuutta. Uusi toimintamuoto ensiapuryhmäläisille Hyvin koulutetuista ensiapuryhmän jäsenistä muodostetaan parityöskentelynä toimivia Ensiturva-ryhmiä, jotka käyvät kodeissa kutsusta tarkistamassa kodin turvalaitteet, liikuntaesteet, neuvovat mm. sairauskohtauksien ensiapua, tapaturmien torjuntaa, turva-asioita ja kaikkea, mihin hyvä ensiapukoulutus antaa mahdollisuuden. Kohderyhmänä voivat olla vanhukset, invalidit, nuorperheet ja kaikki, jotka haluavat sitä. Punaisen Ristin ystäväthän käyvät kodeissa, joten senkin kautta saamme kontakteja. Eikä mikään estä PR- ystäviä kouluttautumasta ensiturvaryhmäläisiksi. Sillä tämä uusi toiminta tarvitsee kunnon koulutuksen mm. turva-alalta, soveltuvuus toimintaan täytyy omata. Ystävätoiminnassa on suurin osa keski-ikäisiä, tämä uusi toiminta voi rekrytoida myös vanhoja tieto/taitorikkaita ensiapuryhmäläisiä. Ajan haasteet Ensiapuryhmätoiminta kaipaa lisää arjen ja yhteiskunnan haasteita; meidän täytyy, kansakunnan ikääntyessä ja yhä enemmän yhteiskunnan tuen vähentyessä, joka johtaa kotona vanhenemiseen, ottaa uusia tehtäviä harteillemme. Kunnioittaen Vuokko Vierto Vuokko Vierto, ensiapuryhmänjohtaja, järjestökouluttaja SPR Turun osastossa Teinikuja 1 A 23, Turku, , vuokko.vierto@gmail.com 5

6 Vastaus 2 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE VUOKKO VIERRON ALOITTEESEEN UUDEN TOIMINTAMUODON KOKEILEMISEKSI ENSIAPURYHMÄTOIMINNASSA Suomen Punaisen Ristin jäsen Vuokko Vierto on aloitteessaan esittänyt, että hyvin koulutetuista ensiapuryhmän jäsenistä muodostettaisiin ensiturvaryhmiä, jotka kävisivät kodeissa kutsusta tarkistamassa kodin turvalaitteet, liikuntaesteet, neuvovat mm. sairauskohtauksien ensiapua, tapaturmien torjuntaa, turva-asioita ja kaikkea, mihin hyvä ensiapukoulutus antaa mahdollisuuden. Kohderyhmänä voivat olla vanhukset, invalidit, nuorperheet ja kaikki, jotka haluavat sitä. Ensiapuryhmätoiminnan tulee vastata yhteiskunnan tarpeisiin, olla Punaisen Ristin strategian ja linjausten mukaista sekä kiinnostaa vapaaehtoisia, jotta niitä toteuttamaan löytyy halukkaita tekijöitä. Ensiapuryhmätoiminta on tällä hetkellä murrosvaiheessa. Lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnan muuttuneet tarpeet aiheuttavat myös tarpeen arvioida ja monipuolistaa ensiapuryhmätoimintaa. Tästä syystä ensiapuryhmätoiminta on noussut yhdeksi tulevan yleiskokouskauden kehittämiskohteeksi. Tällä hetkellä ensiapuryhmissä harjoitellaan ensiapua, psykososiaalista tukea, vaaratilanteiden ennakoimista jne. Useat ensiapuryhmät toimivat hälytysryhminä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun alla. Ensiapuryhmät tarjoavat myös maksullisia ensiapupäivystyksiä erilaisten tapahtumien järjestäjille. Sekä hälytysryhmässä että ensiapupäivystäjänä toimiminen vaatii vapaaehtoisilta riittävää koulutusta ja sitoutumista. Alueilla, missä ensiapupäivystyksiä ja hälytystehtäviä on vähän, tarvitaan uusia toimintamuotoja. Aloite ensiturvaryhmistä tarjoaa yhden vaihtoehdon uudeksi toimintamuodoksi. Toiminnalle voi olla yhteiskunnallista tilausta. Hallituksen esitys yleiskokoukselle: Suomen Punaisen Ristin hallitus esittää yleiskokoukselle, että tulevalla yleiskokouskaudella selvitetään mahdollisuuksia aloittaa ensiturvaryhmätoimintaa. Hallitus uskoo, että ensiapuryhmätoiminnan monimuotoistaminen houkuttelee niin uusia kuin vanhojakin, eritasoisista toimintamuodoista kiinnostuneita harrastajia mukaan. Toimintamuodon tarkempi määrittäminen ja rajaaminen vaativat kuitenkin lisäselvitystä, jotta toiminnassa voidaan selkeästi rajata vapaaehtoisten ja ammattilaisten tehtävät. Samalla on selvitettävä mm. yksityisyyden suojaan ja vapaaehtoisten vastuuseen liittyvät kysymykset. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 6

7 Aloite 3 Varsinais-Suomen piiri Aloite Suomen Punaisen Ristin hallitukselle Huomionosoitusjärjestelmän uudistamisesta Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri tekee seuraavan aloitteen: Järjestön palkitsemisjärjestelmä huomioi ainoastaan luottamustehtävissä toimivat aktiivit. Aktiiviselle ystävälle, ea-ryhmäläiselle, kahvinkeittäjälle, yleismies Jantuselle tai muulle aktiiviselle osaston rivivapaaehtoiselle ei ole olemassa muuta yleistä järjestön huomionosoitusta kuin harrastusmerkki, jonka saa jo kolmen vuoden toiminnan jälkeen. Osastomme esittää, että nykyisin kuuden vuoden jälkeen myönnettävän ansiomerkin perusteita laajennetaan siten, että sen voi saada myös aktiivinen toimija 10 vuoden toiminnan jälkeen vaikka hänellä ei olisi luottamustehtäviä. Lisäksi esitämme, että palkitsemisjärjestelmää mietitään myös kokonaisuudessaan uudelleen siten, että myös aktiiviset rivitoimijat tulevat paremmin huomioiduiksi. Tuleva vapaaehtoisverkko antaa käsityksemme mukaan valmiudet myös tämän kaltaisen toiminnan seurantaan. Turku Ilse Reinholdt varapuheenjohtaja Pauli Heikkinen toiminnanjohtaja Aloite Suomen Punaisen Ristin hallitukselle huomionosoitusjärjestelmän uudistamisesta Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin tekemää aloitetta ovat kannattaneet seuraavat piirin osastot: Halikko Hirvensalo Kaarina Kalanti Kiikala Kustavi Laitila Lieto Loimaa Nousiainen Pyhäranta Ruissalo Salo Somero Taivassalo 7

8 Vastaus 3 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE ALOITTEESEEN HUOMIONOSOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Varsinais-Suomen piiri ja monet alueen osastot ovat nostaneet pääosiltaan samansisältöisissä aloitteissaan esille huolensa siitä, että palkitsemisjärjestelmä huomioi nykymuodossaan ainoastaan luottamustehtävissä toimivat aktiivit. Aloitteissa esitetään, että nykyisen kuuden vuoden jälkeen myönnettävän ansiomerkin perusteita laajennettaisiin siten, että sen voisi saada myös aktiivinen toimija 10 vuoden jälkeen, vaikka hänellä ei olisi luottamustehtäviä. Lisäksi aloitteissa esitetään, että palkitsemisjärjestelmä mietittäisiin myös kokonaisuudessaan uudelleen,jolloin myös aktiiviset rivitoimijat tulisivat huomioiduksi. Aloitteidentekijöiden huoli kumpuaa Suomen Punaisen Ristin hallituksen hyväksymästä huomionosoitusohjeesta (v. 2007), jossa kohdassa Kenelle myönnetään ei ole mainittu lainkaan vapaaehtoistehtävissä toimijaa. Ansiomerkin osalta ohjeessa sanotaan jakoperusteista: Ansiomerkin saamisen ehtona on yleensä SPR:n jäsenyys sekä että ao. henkilö on 6 vuoden ajan aktiivisesti osallistunut SPR:n tai Vapepan toimintaan toimien luottamus- tai muissa vastaavissa tehtävissä. Ohjeen henki ja tarkoitus on, että kaikki ansioituneet vapaaehtoiset huomioidaan. Täten ei ole mitään syytä edellyttää luottamustoimia ansiomerkkien tai -mitalien saajilta. Aloitteiden tekijät nostavat esille myös aktiivisten rivitoimijoiden huomioimisen. Tämä on erityisen tärkeää järjestöllemme, sillä vapaaehtoisia tulee kiittää ja kannustaa kaikin tavoin. Ansiomerkkien lisäksi on tärkeää muistaa, että on muita tapoja motivoida, kiittää ja palkita ansiomerkkien lisäksi. Ansiomerkkejä tulee hakea ja myöntää aktiivisemmin ja juhlistaa erityisillä palkitsemistilaisuuksilla esimerkiksi Punaisen Ristin viikon yhteydessä. Hallitus asetti keväällä 2009 ansiomerkkityöryhmän, jonka tehtävänä oli pohtia mm. huomionosoitusten myöntämisperusteita sekä parantaa pitkäaikaisten toimijoiden palkitsemista ja nuorten erityisaseman huomioimista. Työryhmä näki tärkeimpänä uudistuksena sen, että yksittäiset jäsenet voisivat ehdottaa ansiomerkkien saajia ja että merkin tai mitalin saaminen edellyttäisi jäsenyyttä. Tärkeinä pidettiin myös harrastemerkin nimen muuttumista aktiivimerkiksi ja uuden ansiomitalin, kultaisen ansiomerkin luomista. Työryhmä esitti aktiivimerkin saamisen ehdoksi vähintään 3 vuoden, ansiomerkin vähintään 6 vuoden ja pronssisen ansiomitalin vähintään 10 vuoden aktiivista toimintaa. Hopeisen ansiomitalin saamiseksi ehdotettiin vähintään 20 vuoden huomattavan aktiivista ja merkittävää toimintaa sekä kultaisen ansiomitalin saamiseksi vähintään 30 vuoden huomattavan aktiivista ja erityisen merkittävää toimintaa. Nämä muutokset otettaisiin käyttöön sen jälkeen, kun yleiskokous on käsitellyt kultaista ansiomitalia koskevan sääntömuutosesityksen. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää, että aloitteen sisältö on otettu huomioon yleiskokouksen hyväksyttävänä olevassa ansiomerkkityöryhmän esityksessä, eikä aloite näin vaadi lisätoimenpiteitä. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 8

9 Aloite 4 Yleiskokousaloite Jäsenmaksujen suuntaamisesta osastotoimintaan Suomen Punaisen Ristin jäsenmaksut jakautuvat tällä hetkellä siten, että uuden jäsenen ensimmäisen vuoden jäsenmaksun paikallisosasto saa kokonaan käyttöönsä. Muiden jäsenten jäsenmaksut jaetaan kolmelle eri taholle: keskusjärjestöile, piireille ja osastoille. Nykyinen käytäntö ei motivoi paikallisosastoja jäsen hankintaan eikä maksavia jäseniä aktiiviseen paikallistoimintaan. Esitämme Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle 2011, että jatkossa osastot saavat käyttöönsä kaikki jäsenmaksut jokaisesta maksavasta jäsenestä. Tällä tavoin Suomen Punainen Risti voi tukea paikallistoimintaa, joka toimii täysin itsenäisen rahoituksen turvin. Lisäksi tämä motivoi osastoja jäsenhankintaan ja aktivoi toimijoita paikallistasolla. Jari Lilja puheenjohtaja Rovaniemen osasto Niina Pekkala varapuheenjohtaja Rovaniemen osasto Lisäksi seuraavat osastot ovat yhtyneet aloitteeseen, mutta allekirjoitukset eivät ehtineet aikataulullisesti mukaan. Simon osasto Tornion osasto Karungin osasto Rovaniemen osasto 9

10 Vastaus 4 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE ALOITTEESEEN JÄSENMAKSUJEN SUUNTAAMISESTA OSASTOTOIMINTAAN Rovaniemen osasto on tehnyt yleiskokoukselle aloitteen, johon yhtyvät Simon, Tornion ja Karungin osastot. Osastot esittävät, että jatkossa osastot saisivat käyttöönsä kaikki jäsenmaksut jokaisesta maksavasta jäsenestä. Perusteena on, että tällä tavoin Suomen Punainen Risti voisi tukea paikallistoimintaa, joka toimii täysin itsenäisen rahoituksen turvin. Lisäksi tämä motivoisi osastoja jäsenhankintaan ja aktivoisi toimijoita paikallistasolla. Jäsenmaksutulot ovat osa Punaisen Ristin varainhankintaa ja merkittävä tulonlähde kaikille järjestötasoille. Jäsenmaksutuloilla toteutetaan myös sääntömääräinen jäsenten luettelointi ja jäsenmaksuperintä sekä jäsenviestintä Avun maailma-lehtineen. Jäsenmaksujen jakoperusteet ja jäsenmaksun suuruuden vahvistaa valtuusto vuosittain kevätkokouksessaan. Jäsenmaksut jakautuvat järjestöportaiden kesken kolmeen osaan siten, että osasto saa maksuista 40 % ja piiri ja keskustoimisto kumpikin 30 %. Poikkeuksena tästä jakoperiaatteesta on ensimmäisen vuoden jäsenmaksu, joka tuloutetaan kokonaisuudessaan osastoille. Jäsenmaksun jakoperusteita on muutettu vuodesta 2006 alkaen yhä enemmän osastoja tukevaan suuntaan. Vuonna 2006 jakoperusteita muutettiin siten, että ensimmäisen vuoden jäsenmaksu tuloutetaan kokonaisuudessaan osastolle. Vuonna 2010 jäsenmaksujen jakoperusteita muutettiin siten, että aiemman 33 %:n sijaan osasto saa 40 % kaikista jäsenmaksuista. Näiden muutosten tavoitteena on ollut kasvattaa jäsenmäärää, kannustaa osastoja hankkimaan jäseniä ja pitämään huolta olemassa olevista jäsenistä. Vuoden 2011 muutoksen vaikutukset eivät ole vielä selvät, mutta näyttää siltä, että jäsenmäärän kehitys on aikaisemman suuntainen. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää, että aloitteen mukaista jäsenmaksujen uudelleensuuntaamista ei esitetä SPR:n valtuustolle hyväksyttäväksi. SPR:n osastoja tuetaan aktiivisesti jäsenhankinnassa. Tavoitteena on, että jokainen SPR:n osasto nimeää jäsenmestarin ja kaikilla osastoilla on jäsenhuolto- ja jäsenhankintasuunnitelma jäsenmäärän kasvattamiseksi ja jäsenten pitämiseksi SPR:n jäseninä. Yleiskokous päätti siirtää aloitteen takaisin hallitukselle, jonka esitys viedään valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa

11 Aloite 5 Suomen Punaisen Ristin henkilöjäsen Aloite Suomen Punaisen Ristin hallitukselle Tehtaankatu 1 a, Helsinki Esitän, että aloitetaan systemaattisesti kehittää koulujen ensiapuopetusta siten, että oppilaat kuudennen luokan päättyessä voisivat suorittaa ensiapu 1-kurssin kokeen. Kuudennen luokan oppilailla on vielä hyvä motivaatiotaso asioiden oppimiseen. Viidennellä luokalla opiskellaan ihmisen biologia, jolloin se on vielä hyvässä muistissa kuudennella luokalla. Ensiapua voisi systemaattisesti olla koko alakoulun ajan ja kuudennella asiat tiivistetysti kerrattaisiin ja suoritettaisiin loppukoe. Koulussa voidaan antaa huomattavasti perusteellisempi opetus kuin 16 tunnin kurssilla. Opetushallituksen kanssa pitäisi aloittaa neuvottelut, miten oppiaines sijoitettaisiin opetussuunnitelmiin, kuka olisi oikeutettu antamaan opetusta ja mitä kustannuksia opetuksesta aiheutuisi. Suurin osa opettajista on päteviä opettamaan asiat ja harjoituttamaan. Loppukoe voisi olla ensiapuopettajien valvonnassa. Aloitteen perustaksi: Itse annoin noin viidentoista vuoden ajan ensiapuopetusta viidensille ja useinmiten kuudensille luokille noin 20 tuntia, pidin perusteellisen kokeen sekä loppuharjoituksen ja tulokset olivat hyviä. Se ei ollut varsinaisesti pois mistään oppiaineesta, koska esim. äidinkielen eri osa-alueita tuli opiskeltua samalla. (muistiinpanotekniikkaa, sosiaalisen kansakäymisen taitoja ym. ym.) Muutamana vuonna oli ensiapu -opettajamme mukana, jotta saivat virallisen todistuksen suoritettua. Savitaipaleella Eija Karine Luokanopettaja S:leen osaston puheenjohtaja Kiesiläntie 3, Savitaipale eija.karine@edu.savitaipale.fi 11

12 Vastaus 5 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE HENKILÖJÄSEN EIJA KARINEEN ALOITTEESEEN ALAKOULUJEN ENSIAPUOPETUKSEN KEHITTÄMISESTÄ Aloitteessaan Eija Karine esittää, että alakoulujen ensiapuopetusta tulee kehittää systemaattisesti osana koulujen opetussuunnitelmia. Vuonna 2010 aloitettiin yläkoulujen 7. -luokkalaisten ensiapuohjelman kehittäminen. Yläkoulujen ensiapuohjelman tavoitteena on yläkoululaisten turvallisuuden lisääminen ensiaputaitojen ja päihteiden käytön ehkäisyn kautta. Ohjelman kokeilu tapahtuu viiden piirin alueella vuonna 2011, jonka jälkeen toiminnasta on tavoitteena muodostaa valtakunnallinen ohjelma. Alakoulujen oppilaille järjestö tarjoaa vapaa-ajan harrastustoimintamahdollisuutena Reddie Kids-varhaisnuorten kerhotoimintaa, johon liittyy ensiaputaitojen oppiminen. Näiden lisäksi Punainen Risti on laatinut materiaalia ensiaputeemasta. Materiaali löytyy Punaisen Ristin nettisivuilta sekä Edu.fi -sivuston turvanetin kautta. Suomen Punaiselle Ristille on vuoden 2010 aikana laadittu kasvatustavoitteet, joiden yksi osa-alue on lasten ja nuorten ensiaputaitojen kartuttaminen sekä terveyskasvatus. Kasvatustavoitteiden kohderyhmänä ovat 7-20-vuotiaat järjestön vapaaehtoiset. Toimintamuodot ja ryhmät suunnitellaan siten, että toimintojen välille muodostuu niin toiminnallinen kuin kasvatuksellinen jatkumo. Reddie Kids-toiminnasta on selkeä jatko yläkoulujen ensiapuohjelmaan ja nuorisoryhmätoimintaan. Aloitteessaan Eija Karine toivoo, että opetushallituksen kanssa aloitettaisiin neuvottelut oppiaineen sijoittamiseksi opetussuunnitelmiin. Suomen Punainen Risti laati joulukuussa 2010 yhteistyössä usean muun järjestön kanssa vetoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselle ja opetushallitukselle vapaaehtoisuuden ja vapaaehtoistoiminnan saamisesta osaksi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmia. Ensiapukoulutus on luonteva sisältö tällaiseen vapaaehtoistoimintaan. Yläkoulun aikana suoritettu EA 1 kurssi hyödyntää nuorta myös jatko-opinnoissa. Y hä useammassa ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan SPR:n ohjelman mukainen ensiapukurssi. Virallisen EA 1- kurssitodistuksen voi kirjoittaa vain SPR:n kouluttama ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETK) itse pitämältään kurssilta. Näin ollen kurssin suorittaminen osana oppivelvollisuuskoulua on hankalaa, mutta onnistuu koulun oheen järjestetyn kerho- ja harrastustoiminnan ohella, mikä yläkouluohjelmassa on yhtenä toimintamuotona. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää, että aloitettua yläkoulujen ensiapuohjelman mallintamista jatketaan ja toimintamallin sisällöistä ja materiaaleista tiedotetaan osastoille aktiivisesti. Lisäksi tulevalla yleiskokouskaudella panostetaan niin Reddie Kids-kerhotoiminnan valtakunnalliseen laajentumiseen kuin toimivien kerhojen jatkuvuuden varmistamiseen. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 12

13 Aloite 6 Suomen Punainen Risti, Tornion Osasto, Hallitus Suomen Punainen Risti, Hallitus, Tehtaankatu la, Helsinki Aloite Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle 2011 Nuorisodelegaattikoulutuksen lakkauttaminen Suomen Punainen Risti on järjestänyt nuorisodelegaattikoulutusta 2000-luvulla vuodesta 2006 lähtien. Koulutuksen rahoitus tulee keskustoimiston mukaan Katastrofirahastosta, Folke Bernadotten muistosäätiöstä, opetus-ja kulttuuriministeriön yleisavustuksesta järjestölle sekä OK-opintokeskuksesta. Keskustoimistolta pyydettiin järjestettyjen nuorisodelegaattikoulutusten euromääräisiä kustannustietoja, mutta niitä ei saatu. Nuorisodelegaattikoulutukseen voi hakeutua kuka tahansa vuotias ja viikon kestävä koulutus Nynäsissä on täysin ilmainen, on osallistuja Suomen Punaisen Ristin jäsen tai ei. Koulutuksen jälkeen nuorisodelegaatti voidaan rekrytoida kansainvälisiin työtehtäviin tai vapaaehtoistoimintaan kotimaassa tai ulkomailla esimerkiksi leiriohjaajiksi. Ensimmäisten vuosien aikana hakijoiden määrä koulutukseen oli suuri mukana paljon Punaisessa Ristissä jo toimivia henkilöitä, mutta esimerkiksi vuonna 2010 hakuaikaa jouduttiin jatkamaan hakijoiden puutteessa. Tähän mennessä koulutettuja delegaatteja on keskustoimiston mukaan 100. Esitämme, että nuorisodelegaattikoulutus lakkautetaan, koska: Suurin osa koulutetuista nuorisodelegaateista jää ilman delegaattikomennusta. Kotimaan vapaaehtoistoimintaan osasto- ja piiritasolle ei ole syntynyt tarpeeksi nuorisodelegaattien tehtäviä, vaikka koulutusta on järjestetty jo usean vuoden ajan, jotta kyseistä koulutusta kannattaisi pitää yllä. Rahoitus koulutukseen tulee osittain katastrofi rahastosta, mutta koulutuksen käyneitä henkilöitä ei hyödynnetä mielestämme katastrofirahaston varojen käytön ansaitsemalla tavalla. Varsinaiset delegaattikomennukset kansainvälisiin tehtäviin ovat kasautuneet pienelle delegaattijoukolle, vaikka koulutettuja, päteviä, järjestötoiminnassa kauan mukana olleita delegaatteja on moninkertainen määrä. Tämän perusteen pohjaksi pyydettiin komennuksilla olleiden nimiä keskustoimistolta, mutta niitä ei saatu. Näkemyksemme mukaan koulutuksen hinta on aivan liian suuri siitä saatuun hyötyyn nähden. Perustelemme näkemystämme sillä, että järjestön ulkopuolisille henkilöille tarjotaan ilmainen koulutus, jossa heitä ei kuitenkaan sitouteta koti-maan toimintaan. Koulutuksen järjestämiseen satsataan suuret resurssit, mutta sen hyöty järjestöllemme ja varsinkin osastoille on varsin pieni. Kuten jo yllä mainittiin, Tornion osasto pyysi Lapin piirin nuorisovaliokunnan pu-heenjohtajan avustuksella aloitetta varten keskustoimistosta tietoja nuorisodele-gaattikoulutukseen liittyen. Halusimme tietää ketkä delegaateista ovat työllisty-neet ulkomaille palkallisiin delegaattitehtäviin ja ketkä ovat puolestaan tehneet delegaattikomennuksia kotimaassa ja ulkomailla vapaaehtoisena, eli ei palkattuna. Tämä olisi antanut lisätietoja ja lisäarvoa aloitteeseemme, koska silloin olisimme saaneet tietää, kuinka moni koulutetuista sadasta henkilöstä on ollut milläkin komennuksilla. Keskustoimisto ei luovuttanut kyseisiä tietoja nuorisovaliokunnan puheenjohtajalle. Torniossa Nina Mehtälä puheenjohtaja Virpi Pakisjärvi varapuheenjohtaja Lisätietoja: Nina Mehtälä p Virpi Pakisjärvi p

14 Vastaus 6 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE TORNION OSASTON ALOITTEESEEN NUORISODELEGAATTIKOULUTUKSEN LAKKAUTTAMISESTA Tornion osasto nostaa aloitteessaan esille, että järjestön nuorisodelegaattikoulutus ei vastaa osaston odotuksia. Aloitteessa todetaan, että nuorisodelegaattikoulutuksen kustannus- ja hyötysuhde eivät ole kohdallaan. Tornion osaston aloitteessa todetaan edelleen, että suurin osa koulutetuista nuorisodelegaateista jää ilman delegaattikomennusta ja heidän kotimaan toiminnan aktiivisuutensa on jäänyt vähäiseksi. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten Tornion osasto esittää aloitteessaan nuorisodelegaattikoulutuksen lakkauttamista. Nuorisodelegaattien aktiivisessa kotimaan toiminnassa avainasemassa ovat osastot ja piirit sekä nuorisodelegaattien oma aktiivisuus. Nuorisodelegaattikoulutukseen hakiessa hakukri-teereissä todetaan, ettei kaikille koulutuksen suorittaneille voida taata delegaattitehtäviä ulkomailla. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen henkilöreservin koulutuksissa ei myöskään voida taata delegaattitehtäviä ulkomailla kaikille koulutuksen suorittaneille. Nuorisodelegaatit toimivat SPR:n eri kehityshankkeissa ulkomailla. Tarve heidän asiantuntijuudelleen nuorisotoiminnan kehittämisessä nousee muiden Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansallisten yhdistysten tarpeista. Mahdolliset nuorisodelegaattien komennukset riippuvat myös ulkopuolisista rahoituksista. Aloitteessa nostetaan esiin huoli vähäisestä nuorisodelegaattikoulutuksen hakijamäärästä. Vuosittain koulutukseen on hakenut yli viisikymmentä nuorta. Tänä vuonna hakijamäärä oli lähes seitsemänkymmentä. Kuten aloitteessa mainitaan, on vuosina koulutettu sata nuorisodelegaattia, joista kaksitoista on ollut muista kansallisista yhdistyksistä. Tähän asti on yhteensä 31 nuorisodelegaattia valittu erilaisiin nuorisodelegaattitehtäviin ulkomaille. Tähän on laskettu mukaan niin pidempikestoiset kehitysyhteistyökomennukset kuin lyhytkestoiset projektit ja opintomatkat. Koulutetuista nuorisodelegaateista on siis ulkomailla ollut nuorisodelegaattitehtävissä 35%. Lisäksi keskustoimistossa kansainvälisen avustustoiminnan työtehtävissä on työskennellyt kahdeksan henkilöä. Nuorisodelegaattien kotimaan toiminta on alusta saakka ollut tärkeä osa nuorisodelegaattitoimintaa. Osastot ja piirit ovat avainasemassa tarjoamaan toiminnan paikkoja sekä hyödyntämään nuorisodelegaattien erityisosaamista oman osaston ja piirin toiminnan kehittämisessä. Koulutettujen nuorisodelegaattien yhteystiedot on lähetetty tiedoksi piireille. Nuorisodelegaattien, kuten myös kaikkien muiden järjestömme vapaaehtoistoimijoiden, sitoutuminen toimintaan perustuu vapaaehtoisuuden periaatteeseen. Vuonna 2010 järjestettiin nuorisodelegaattien valtakunnalliset täydennyskoulutuspäivät, joiden teemana oli kotimaan toiminnan kehittäminen ja aktivoituminen paikallisessa toiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on pääkaupunkiseudulla asuvien nuorisodelegaattien oma toimintaryhmä sekä Facebookissa toimivat nuorisodelegaattien ryhmä. Keskustoimistosta lähetetään myös säännöllisesti uutiskirjeitä nuorisodelegaateille, joissa kerrotaan kotimaan toiminnan mahdollisuuksista sekä innostetaan heitä tulemaan mukaan toimintaan. Nuorisodelegaatit ovat vuosittain olleet aktiivisessa roolissa Operaatio Nälkäpäivä-keräyksessä ja katastrofirahaston kartuttamisessa. Heidän kauttaan on mallinnettu uusia tapoja kasvattaa ko. keräyksen tuottoa ja rekrytoida uusia nuoria kerääjiä osasto- ja piiri-tasolla. Osana kansainvälistä ja maailmanlaajuista liikettä, SPR:llä on vastuu auttaa ja tukea muita kansallisia yhdistyksiä tarpeen vaatiessa. Yleismaailmallisuuden periaatteen mukaisesti ei nuorisodelegaattitoimintaa voida tarkastella siis ainoastaan SPR:n näkökulmasta. Nuorisode-legaattitoiminnassa panostetaan osittain tulevaisuusorientoituneeseen näkökulmaan sekä järjestön valmiuteen vastata haasteisiin kotimaassa ja ulkomailla nyt ja tulevaisuudessa. Delegaattitietojen luovuttamisessa noudatamme kansainvälisen henkilöreservin käytäntöjä, joiden mukaan yksittäisten reserviläisten tietoja ei anneta julkisuuteen. Sen sijaan nuorisodelegaattien määrä käy ilmi vuosittaisista tilastotiedoista. Kuusipäiväisen nuorisodelegaattikurssin kulut vuonna 2010 olivat euroa (ruokailu ja majoitus). Osallistujia oli 22. Hallitus esittää, että: Yllämainittuihin perusteisiin vedoten nuorisodelegaattikoulutuksen ja toiminnan jatkaminen sekä niiden kokonaisvaltainen kehittäminen, niin kansainvälisen avun kuin kotimaisen vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta, on ensiarvoisen tärkeää. Hallitus esittää, että aloite hylätään. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. Aloite hylättiin. 14

15 Aloite 7 Lapin piiri Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle Aloite järjestömme pitkäjännitteisen nuorisotoiminnan kehittämiseksi Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin hallitus ilmaisee huolensa siitä, että järjestöstämme puuttuu pitkäjännitteinen nuorisotoiminnan kehittäminen ja että järjestö- ja nuorisotiimin resurssit ovat alimitoitetut tarpeisiin nähden. Järjestön uudessa toimintalinjauksessa vuosille panostetaan Reddie Kids -kerhojen määrän lisäämiseen. Mielestämme määrän lisäämisen ohella on panostettava Reddie Kids -kerhotoiminnan jatkumoon. Kerhoa varten on olemassa valmis toimintamateriaali vain ensimmäistä kerhovuotta varten, tämän jälkeen kerhonohjaaja joutuu itse keksimään seuraavien kerhovuosien ohjelmat. Tällä hetkellä järjestössämme ei myöskään ole tarjota vuotiaille nuorille muuta toimintaa kuin Iyhytkestoinen Narikka -toiminta sekä kerhonohjaajan tehtävät 15-vuotta täyttäneille nuorille. Kouluyhteistyö ei ole nuorisotoimintaa. Punaisen Ristin nuorisotoiminnasta puuttuu jatkumo, joka taas löytyy partioita ja VPK:lta. Jos haluamme lasten ja nuorten kiinnittyvän järjestöömme, tulee meidän tarjota lyhyiden projektien ja kevyen sitoutuneisuuden lisäksi pitkäjännitteistä ja säännöllistä toimintaa. Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin hallitus esittää, että järjestössämme ryhdytään toimenpiteisiin pitkäjännitteisen Punaisen Ristin nuorisotoiminnan kehittämiseksi sekä riittävien resurssien ohjaamiseksi järjestö- ja nuorisotiimiin näiden kehittämistoimenpiteiden onnistumiseksi. Rovaniemellä Suomen Punainen Risti Lapin piirin hallitus Erkki Kitkiöjoki Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Oinaala toiminnanjohtaja 15

16 Vastaus 7 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE LAPIN PIIRIN ALOITTEESEEN PUNAISEN RISTIN PITKÄJÄNTEISEN NUORISOTOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI JA NUORISOTOIMINNAN RESURSSIEN VARMISTAMISEKSI Aloitteessaan Lapin piirin hallitus ilmaisee huolensa järjestön nuorisotoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen puuttumisesta sekä järjestö- ja nuorisotiimin alimitoitetuista resursseista tarpeisiin nähden. Suomen Punaiselle Ristille on vuoden 2010 aikana laadittu kasvatustavoitteet, joiden keskeisenä tavoitteena on luoda järjestön nuorisotoiminnalle edellytykset pitkäjänteiseen lapsen ja nuoren kasvun tukemiseen. Kasvatustavoitteiden pohjalta järjestön nuorisotoiminnassa pyri-tään luomaan lapselle ja nuorelle selkeä toiminnan polku. Toimintamuodot ja ryhmät suun-nitellaan siten, että toimintojen välille muodostuu toiminnallinen sekä kasvatuksellinen jat-kumo. Kasvatustavoitteiden kohderyhmänä ovat 7-20-vuotiaat järjestön vapaaehtoiset. Kuluvan yleiskokouskauden aikana hallituksen asettama valtakunnallinen nuorisotoimikunta on selkeyttänyt ja vahvistanut niin varhaisnuorten Reddie Kids-kerhotoimintaa kuin vuotiaille suunnattua nuorisoryhmätoimintaa. Molemmista toimintamuodoista on laadittu oppaat sekä perehdytys vapaaehtoistoiminnan tueksi. Tämä on näkynyt kerhotoiminnan lisään-tymisenä. Järjestö tarjoaa tällä hetkellä nuorisoryhmätoiminnan lisäksi vuotiaille nuorille leiritoimintaa, mahdollisuuksia osallistua keräyksiin ja kampanjoihin sekä seksuaaliterveystoimintaa. Hallitus on kiinnittänyt huomiota Reddie Kids -varhaisnuorten kerhotoiminnan saamaan myönteiseen palautteeseen ja sen tärkeään merkitykseen järjestön tulevaisuuden kannalta. Hallitus on myös nostanut Reddie Kids -toiminnan kehittämisen tulevan toimintalinjauksen kehittämisalueeksi. Esityksen mukaisesti tulevalla yleiskokouskaudella panostetaan niin Reddie Kids -kerhotoiminnan valtakunnalliseen laajentumiseen kuin jo toimivien kerhojen jatkuvuuden varmistamiseen. Suomen Punaisen Ristin kouluyhteistyö on entistä vahvempi osa SPR:n järjestö- ja nuorisotoimintaa. Kouluyhteistyön kautta luomme kontakteja koulu- ja oppilaitosmaailmaan, jaamme tietoa järjestömme erityisosaamisesta sekä rekrytoimme uusia vapaaehtoisia. Kouluyhteistyö on keino vahvistaa järjestömme nuorisotoimintaa. Tulevan toimintalinjauksen selkeänä kehittämiskohteena on yläkoulujen kanssa tehtävä yhteistyö yläkoulujen 7.-luokkalaisille suunnatun terveyskasvatustoiminnan kautta. Hallitus yhtyy aloitteessa mainittuun pitkäjänteisen nuorisotoiminnan kehittämisen tarpeeseen ja tärkeyteen. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää yleiskokoukselle aloitteen hyväksymistä. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä ja osastojen lähituessa painotetaan erityisesti nuorten toimintamahdollisuuksia ja heille annettavaa tukea. Toimintalinjausesityksen tavoitteissa painotetaan kouluyhteistyötä sekä lasten ja nuorten ryhmätoimintaa. Edellisellä yleiskokouskaudella aloitettua varhaisnuorten ja nuorisoryhmätoiminnan mallintamista jatketaan ja näiden toimintamallien sisällöistä ja materiaaleista tiedottamista osastoille tehostetaan. Järjestön nuorisotoiminnan tunnettuutta ja brändiä rakennetaan tulevan yleis-kokouskauden aikana, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat. Tulevan toimintalinjauksen toimeenpanossa nuorisotoiminnan resursseihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 16

17 Aloite 8 Yleiskokousaloite Nälkäpäivä keräyksen kulujen vähentämisestä keräystuloksesta Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys on järjestömme tärkein vuosittainen keräys ja mediatapahtuma. Keräys toteutetaan paikallisosastojen voimin ja vaatii osastoilta niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. Tällä hetkellä Nälkäpäiväkeräyksestä osastoille aiheutuvia kuluja ei voi vähentää keräystuotosta, joka asettaa osastot eriarvoiseen asemaan. Esitämme, että jatkossa paikallisosastot saavat vähentää vuotuisesta Nälkäpäiväkeräyksen järjestämisestä aiheutuneisiin todellisiin kustannuksiin maksimissaan 3 % osaston keräystuotosta, kuitteja vastaan. Keräystuotto tilitetään Iyhentämättömänä ja keskustoimisto palauttaa osastoille vähennyksen keräystuloksen mukaisesti. Tällä mahdollistetaan vapaaehtoisten kerääjien huoltaminen, mainostaminen sekä logistiikasta aiheutuneet kustannukset. Jari Lilja puheenjohtaja Rovaniemen osasto Niina Pekkala varapuheenjohtaja Rovaniemen osasto Lisäksi seuraavat osastot ovat yhtyneet aloitteeseen, mutta allekirjoitukset eivät ehtineet aikataulullisesti mukaan. Simon osasto Tornion osasto Karungin osasto 17

18 Vastaus 8 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUSESITYS YLEISKOKOUKSELLE ALOITTEESEEN NÄLKÄPÄIVÄKERÄYKSEN KULUJEN VÄHENTÄMISESTÄ KERÄYSTULOKSESTA Rovaniemen osasto on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että paikallisosastot saisivat jatkossa vähentää Nälkäpäiväkeräyksen järjestämisestä koituneita kuluja 3 % osaston keräystuloksesta. Aloitteessa todetaan, että kolmen prosentin keräyskulun palauttaminen osastolle mahdollistaisi vapaaehtoisten kerääjien huoltamisen, mainostamisen ja logistiikasta aiheutuvat kustannukset. Suomen Punaisen Ristin toimintamuotoihin kuuluu järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita. Suomen Punaisen Ristin keräys- ja tilitysohjeessa, joka on hyväksytty Suomen Punaisen Ristin hallituksessa , todetaan, että katastrofirahaston keräysten kokonaiskulut ovat korkeintaan 15 % rahaston keräystuotosta ja muista lahjoituksista vuodessa. Piirit voivat vähentää katastrofirahaston kokonaiskuluihin sisällytettäviä välittömiä keräyskuluja korkeintaan 5 % järjestämänsä keräyksen bruttotuotosta tositteiden mukaisesti. Keräysvälineet ja keräysaineistot toimitetaan osastoille veloituksetta. Osaston kulut, kuten esimerkiksi postituskulut, ovat osaston perustoimintaan kuuluvia kuluja. Osaston keräyskuluja voidaan sisällyttää piirin kuluihin piirin kanssa erikseen sovittavissa tapauksissa. Keskustoimisto vastaa Nälkäpäivän valtakunnallisesta mainonnasta ja lehti-ilmoittelusta, myös paikallislehdissä. Osastojen tehtäväksi jää tiedotteiden lähettäminen paikallislehtiin, mistä ei koidu osastolle kuluja. Mikäli osasto päättää tämän lisäksi ostaa ilmoitustilaa lehdistä, on osaston vastattava näistä kuluista itse. Keräys- ja tilitysohjeessa todetaan myös, että keräystapahtumia suunniteltaessa kaikki mahdollisuudet saada tarvikkeita lahjoituksina tai alennuksella käytetään hyväksi. Tämä koskee myös kerääjähuoltoa varten hankittavia tarvikkeita. Keräysvarojen tilittäminen pankkiin aiheuttaa osastolle välittömiä kuluja, joiden tulisi sisältyä valtakunnallisen keräysluvan edellyttämään kokonaistilitykseen. Tällä hetkellä keskushallinto ei kuitenkaan saa riittävää tietoa osastojen tilillepanosta aiheutuvista kuluista. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää, että osastoille ei myönnetä oikeutta vähentää Nälkäpäivän järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia maksimissaan 3 % osaston keräystuotosta. Hallitus antaa keskustoimistolle tehtäväksi selvittää vapaaehtoisten kulujen korvaamiseen liittyviä kysymyksiä Nälkäpäivän osalta. Keskustoimisto selvittää mahdollisuutta solmia valtakunnallinen pankkisopimus, jonka myötä tilillepanosta aiheutuvat kulut siirtyisivät keskustoimiston maksettavaksi. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 18

19 Aloite 9 Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle Aloite Suomen Punaisen Ristin nuorten teemavuodesta 2012 Kuluneen yleiskokouskauden tavoitteissa nuorisotoiminta on asetettu merkittäväksi kehittämiskohteeksi. Vuosien toimintalinjauksen yhteenveto kiteyttää asian: uusi sukupolvi. Vuonna 2011 nuorisojäsenmäärän tuli olla 15 % järjestön jäsenmäärästä, mutta se on vain 9 %. Tavoitteen saavuttamatta jääminen viestii siitä, että emme ole kuluvalla yleiskokouskaudella ottaneet asiaa riittävästi huomioon kaikessa järjestön toiminnassa. Toimintalinjausesityksessä vuosille nuorisotoiminta näyttäytyy lukuisissa strategisesti tärkeissä kehittämistavoitteissa ja toimintatavoissa. Nämä vaativat kattavien resurssien lisäksi aivan uudenlaista omistajuutta koko järjestössä. Nuorisotoiminta on nähtävä yhteisenä mahdollisuutena kaiken ikäisten toimijoiden keskuudessa. Esitämme, että vuosi 2012 nimetään järjestössämme nuorten toiminnan teemavuodeksi. Teemavuonna koko järjestö sen kaikilla tasoilla sitoutuu erityisin resurssein ja käytännön toimin nuorten mukaan saamiseksi ja nuorisotoiminnan profiilin voimistamiseksi. Vastaavaa merkittävää panostusta ei ole aikaisemmin tehty ja nyt on viimeinen hetki varmistaa uuden sukupolven mukaan tuleminen ainutlaatuiseen järjestöömme. Ruut-Maaria Mattsson Milla Ilonen Viljami Aarbakke Pirkkalan osasto Härmälä osasto Pohjois-Helsingin osasto Hämeen piiri Hämeen piiri Helsingin ja Uudenmaan piiri p p p Maija Borén Merike Sorsa Maiju Jolma Tikkakosken osasto Turun osasto Rovaniemen osasto Länsi-Suomen piiri Varsinais-Suomen piiri Lapin piiri p p p Aloitteen allekirjoittajat ovat Suomen Punaisen Ristin henkilöjäseniä. 19

20 Vastaus 9 SUOMEN PUNAINEN RISTI Yleiskokous HALLITUKSEN VASTAUS YLEISKOKOUKSELLE SUOMEN PUNAISEN RISTIN HENKILÖJÄSENTEN RUUT- MAARIA MATTSSON, MILLA ILONEN, VILJAMI AARBAKKE, MAIJA BORÉN, MERIKE SORSA JA MAIJU JOL- MA ALOITTEESEEN SPR:N NUORTEN TOIMINNAN TEEMAVUODESTA 2012 Oulun yleiskokous (2008) päätti nostaa SPR:n nuorisojäsenmäärää viiteentoista prosenttiin järjestön kokonaisjäsenmäärästä. Vuoden 2010 loppuun mennessä nuorisojäsenten määrä oli 9,48 % kokonaisjäsenmäärästä. Suomen Punainen Risti ei ole onnistunut saavuttamaan edelliselle yleiskokouskaudelle asetettuja nuorisotoiminnan tavoitteita ja mittareita. Yllä mainituista syistä johtuen aloitteen tekijät esittävät, että yleiskokous nimeää vuoden 2012 Suomen Punaisen Ristin nuorisotoiminnan teemavuodeksi. Yleiskokouksen päätöksen myötä järjestö sitoutuisi kaikilla tasoilla lisäämään erityisiä resursseja ja käytännön toimia nuorten mukaan saamiseksi järjestön toimintaan. Siten nuorisotoiminnan profiili voimistuisi ja nuorisotoiminta nähtäisiin yhteisenä mahdollisuutena kaiken ikäisten toimijoiden keskuudessa. Hallitus yhtyy aloitteen tekijöiden huoleen ja näkee nuorisotoiminnan kehittämisen tärkeänä seikkana järjestön tulevaisuuden turvaamiseksi. Hallitus on nostanut nuorisotoiminnan kehittämisen tulevan toimintalinjauksen selkeäksi pääpainopistealueeksi. Tulevalla yleiskokouskaudella panostetaan erityisesti Reddie Kids-kerhotoiminnan valtakunnalliseen laajentumiseen ja toimivien kerhojen jatkuvuuden varmistamiseen, yläkoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön, nuorten ystävätoiminnan kehittämiseen ja nuorten mukaan saamiseen aktiivitoimijoiksi. Kevään 2011 aikana pääsihteerin nimeämä nuorten brändityöryhmä on myös etsinyt keinoja vahvistaa SPR:n tunnettuutta nuorisojärjestönä ja samalla lisätä nuorten omistajuutta SPR-maineesta. Työryhmän tehtävä on laatia hallitukselle toteutussuunnitelma toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista nuorisotoiminnan tunnettuuden vahvistamiseksi. Hallitus esittää yleiskokoukselle, että: Hallitus esittää, että keväällä 2011 laadittu nuorten brändityöryhmän toteutussuunnitelma pannaan täytäntöön ja yleiskokouksen jälkeen valittava valtakunnallinen nuorisotoimikunta seuraa toteutussuunnitelman toimeenpanoa ja raportoi hallitukselle asiasta neljännesvuosittain. Hallitus esittää samoin, että yleiskokous nimeää vuoden 2012 järjestössä nuorten toiminnan teemavuodeksi. Hallitus kannustaa samalla kaikkia järjestön tasoja sitoutumaan erityisin resurssein ja käytännön toimin nuorten mukaan saamiseksi ja nuorisotoiminnan voimistamiseksi nyt on oikea hetki varmistaa uuden sukupolven mukaan tuleminen ainutlaatuiseen järjestöömme. Yleiskokous hyväksyi hallituksen vastausesityksen vastaukseksi aloitteeseen. 20