KAUKAMETSÄN OPISTO. Kansalaisopisto Taiteen perusopetus Avoin yliopisto. Toimintakertomus

Transkriptio

1 211 KAUKAMETSÄN OPISTO Kansalaisopisto Taiteen perusopetus Avoin yliopisto Toimintakertomus

2 Kaukametsän opiston tehtävät, arvot, visio ja perusstrategia... 4 Kaukametsän opisto Strategiatyö... 6 Kurssimaksut ja opintosetelit... 6 Opisto on lähellä kuntalaisia... 6 Osaava henkilöstö opiston voimavarana... 7 Laatutyö... 7 Kestävä kehitys... 7 Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi... 8 Organisaatio... 9 Opiston henkilökunta... 9 Kaukametsän hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalvelut... 1 Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta... 1 Henkilöstön kehittäminen... 1 Toiminnan kehittäminen... 1 Koulutuksiin ja kokouksiin osallistuminen... 1 Markkinointi ja tiedottaminen Tiedottaminen Markkinointi ja ilmoitukset Ajankohtaiset tiedotteet Toimiminen kehittämishankkeissa Laatu- ja kehittämishankkeet Tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalinen media Kielten yksilö- ja pariopetuksen kehittäminen ja mallintaminen...12 Monikulttuurisuus: Monimuotoinen kulttuuri kielen oppimisen tukena, käsityö Yhteistyö ja kumppanuudet Hankeyhteistyö...15 Opetus- ja työharjoittelu...16 Ainealat vuonna Yleissivistävät aineet...18 Ilmaisutaito, sanataide ja kirjallisuus...19 Musiikki...19 Tietotekniikka...2 Kielet...21 Kielten yksilö- ja pariopetus...21 Yleiset kielitutkinnot (YKI)...21 Kuvataiteet...22 Käsityö-tekstiilityö...23 Käsityö-tekninen työ...24 Ravitsemus- ja terveyskasvatus, liikunta...25 Erityisryhmät...26 Taiteen perusopetus aikuiset...27 Taiteen perusopetus lapset...27 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus...28 Opiston toimintaa kuvaavia graafeja vuosilta Tulokset... 33

3 Kuva Pekka Agarth 3

4 Kaukametsän opiston tehtävät, arvot, visio ja perusstrategia Tehtävä Kaikkien ikä- ja väestöryhmien elinikäisen oppimisen tukeminen Sivistyksellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämien Arvot Ajattelu, tunne, tahto ja toiminta ihmisen kasvussa Visio Kaukametsän opisto on tunnettu ja arvostettu vapaan sivistystyön toimija ja suunnan näyttäjä Kaukametsän opiston perusstrategia Kaukametsän opisto toimii niin, että kansalaisopistopalvelut ovat lähipalveluina kaikkien kuntalaisten saatavilla. Kaukametsän opisto pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan niin, että opistoille taataan riittävät resurssit toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kaukametsän opisto viestii aktiivisesti ja avoimesti. Kaukametsän opisto ylläpitää ja luo paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Kaukametsän opistossa toteutetaan opiston perustehtävää tukevia projekteja. Kaukametsän opistossa työskentelee riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa Toimialue Opetusta järjestetään Kaukametsän lisäksi noin 5 eri paikassa lähiössä ja haja-asutusalueella Kajaanissa. Opetus- ja toiminta-alueet Avoin kansalaisopisto-opetus Avoin yliopisto-opetus Taiteen perusopetus lapsille - Kaukametsän käsityökoulu - Kaukametsän kuvataidekoulu Taiteen perusopetus aikuisille - Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Tutkinnot - yleiset kielitutkinnot - tietokoneen ajokorttikoulutus - hygieniapassit Erityisryhmien opetus Yhteistyöverkostot Kurssitoiminta - yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja työvoimahallinnon ostamat kurssit Projektit ja hankkeet 4

5 Kaukametsän opisto 211 Vuosi 211 oli Kaukametsän opiston 4 toimintavuosi. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä tuntia opetusta, josta valtionosuustuntien määrä oli Kansalaisopisto-opiskelijoiden määrä oli 3758 ja kurssilaisten määrä Myyntipalvelutunteja toimintavuonna oli 5373, joka on 228 tuntia enemmän kuin edellisenä vuonna ja opiskelijamäärä oli 246. Myyntipalvelukoulutus oli Kainuun ELY -keskuksen ostamaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Opiston toimintatuotto oli yhteensä 818. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 188 euroa. Toimintakulut olivat 1855 euroa. Valtionosuus oli 619 euroa. Kaupungin netto -osuus opiston toimintaan oli 22.66, joka oli vuoteen 21 verrattuna 4,4 5 pienempi Opetushallituksen myöntämä 15 euron opintoseteliavustus kohdennettiin työttömille, eläkeläisille, senioreille, maahanmuuttajille ja alhaisen koulutuspohjan omaaville. Opetuksessa korostui Kajaanin strategioista luovuus, osaaminen ja vaivaton arki, joka näkyi ikä- ja väestöryhmät kattavan opetussuunnitelman toteuttamisena kuntalaisten tarpeista lähtien. Kaukametsän opiston tavoitteena on pysyminen ajan hengessä. Tämä näkyi vuoden opetustarjonnassa, jossa otettiin huomioon opiskelijoiden toiveita ja uusia aiheita. Opiston kurssimaksuja ei kuitenkaan korotettu ja se näkyy sekä opetustuntien että opiskelijoiden määrän nousuna. Kaukametsän opiston palvelua ja toimintaa on kehitetty edelleen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) mukaisella itsearvioinnilla vuodesta 27 lähtien. Vuonna 211 toteutuivat Kainuun kansalaisopistojen Laatutyöpajat Osaava hankerahoituksella. Opiston itsearviointi tehtiin marraskuussa 211. Opiston opetustilojen käyttöaste on pystytty pitämään korkeana. Opistotalon luokat ovat käytössä aamuvarhaisesta iltamyöhään ja myös viikonloppuisin. Kaukametsän opiston toiminnan 4 vuotisjuhlavuoden tapahtumiin ja kirjan julkaisuun varauduttiin talousarviossa. Kirjan koostaminen aloitettiin rehtorin toimesta syyskaudella 211. Eila Parviainen, rehtori 5

6 Strategiatyö Kaukametsän opiston tehtävänä on järjestää opetusta, joka ylläpitää ja edistää kajaanilaisten kykyä selviytyä muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksessa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet, joilla tuetaan monipuolista yksilöllistä kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää tasa-arvoa ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Opiston toimintaa ohjaavat arvot, joita ovat ajattelun, tunteen, tahdon ja toiminnan tukeminen ihmisen kasvussa. Opiston toimintaan kohdistuvat ulkoiset normit ja ohjausjärjestelmät ovat vähäiset. Tämä asettaa opiston arvojen toteutumiselle ja toiminnan sisällöille suuren merkityksen. Opisto pyrkii jatkuvaan toimintansa arviointiin ja kehittämiseen tavoitteena asiakas- ja opiskelijalähtöinen laadun parantaminen. Opiston ydintoimintoja ovat opetus, opetuksen sisältöjen tuottaminen ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu ja toteutus, asiakaspalvelu sekä henkilökunnan osaamisen kehittäminen Strategisettavoitteet 1. Väestön ikääntymisen tuomiinhaasteisiin vastaaminen 2. Syrjäytymisenehkäisy 3. Henkilöstönosaamisen vahvistaminen 4. Johtamisen kehittäminen 5. Tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen ja tiedottamisen tehostaminen 6. Kestävän kehityksen edistäminen 7. Moniarvoisuuden edistäminen Kehittämistyön lähtökohtana ovat Kajaanin kaupungin arvot, joita ovat luovuus, osaaminen ja vaivaton arki. Lähtökohtana ovat arvoista johdetut kaupungin yhteisstrategiat, joiden mukaisesti opisto pyrkii löytämään uusia, asiakkaita paremmin palvelevia toimintamuotoja sekä kehittämään palvelujaan entistä joustavammaksi ja kysyntää vastaavaksi. Opiston strategioissa tämä korostuu erityisesti hyvinvointi ja palvelut. Kurssimaksut ja opintosetelit Opisto vastaa strategiansa mukaisesti väestön ikääntymisen haasteisiin ja pyrkii toiminnallaan ehkäisemään syrjäytymistä. Opetushallituksen opintosetelit mahdollistavat euromääräiset alennukset eläkeläisten, seniorien, työttömien ja maahanmuuttajien kurssimaksuihin. Kajaanin kaupunki tukee työttömien opiskelua 2 euron opintosetelillä lukukausittain. Näillä toimenpiteillä opisto voi kohtuullistaa korkeita kurssimaksuja. Opiston järjestää myös maksuttomia yleisluentoja ja seminaareja Opisto on lähellä kuntalaisia Lähipalvelutavoitteen mukaan opisto tarjoaa kajaanilaisille opiskelumahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia, taajamassa ja kylissä. Erityisesti Otanmäen, Vuolijoen kirkonkylän ja Vuolijoen kylien aktiivisuus ja yhteistyö on merkityksellistä opiston palvelujen käyttäjinä. Opisto on pyrkinyt tiivistämään yhteistyötä kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. 6

7 Osaava henkilöstö opiston voimavarana Opiston henkilöstö on osallistunut alansa koulutuksiin talousarvion puitteissa. Jokainen opiston henkilöstöön kuuluva voi opiskella opiston kursseilla maksutta 1 euron kurssimaksun verran. Laatutyö Kaukametsän opisto kehittää johtamisjärjestelmäänsä tekemällä tavoitteellista laadun kehittämistyötä Euroopan laatupalkintojärjestelmän mukaan. Opistossa on vakiintuneet tiimit, joiden tehtävän kuvat on määritelty. Opetushallituksen myöntämän Laatu- ja kehittämisavustuksen myötä opisto kehittää tietoyhteiskuntavalmiuksia ja tehostaa ja laajentaa tiedotuskanavia. Opiston internetsivujen informatiivisuutta lisättiin ja opiston facebook on otettu käyttöön. Kestävä kehitys Opisto pyrkii toiminnassaan siihen, että kestävän kehityksen näkökulmat toteutuvat kaikilla ainealueilla, eri tavoin painottuen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys yksilön ja yhteisön Ekologinen kestävyys Ekologinen kestävyys edellyttää, että kehitys on elämänhallinnan parantamisesta.vaikka hyvinvointiyhteiskunnan tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa, ja ottaa palveluja jouduttaisiin supistamaan, ei tuloksena saa olla heitteillejättöyhteiskunta, vaan entistä vahvemmilla elämänhallintatiedoilla ja taidoilla varustettu kansalaisyhteiskunta. Maailmanlaajuisesti huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden. Luonto, ihminen ja yhteiskunta ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Luonto on ylinnä ja siksi kaiken perusta onkin ekologinen kestävyys. sosiaalinen kestävyys on tulevalle kehitykselle merkittävä asia. Taloudellinen kestävyys Taloudellisen kestävyydenedellytyksenä on Kulttuurinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys edellyttää, että kehitys on sopusoinnussa ihmisten kulttuurin ja arvojen kanssa. Kulttuurisesti kestävän kehityksen on rakennuttava kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle, jotta sillä olisi edellytyksiä jatkua ja kehittyä. Kansakunta, jolta puuttuu tieto kulttuuriperinnöstään ja yhteinen kulttuurivisio, ei selviä kansainvälisessä maailmassa kehityksentaloudellinen pohja. Kestävä kehitys edellyttää sekävoimakkaita toimenpiteitä aineellisen kasvun hillitsemiseksi ettäteknologian kehittämistä. Taloudellinenkestävyys edellyttää pehmeän arvokeskustelun ja kovan osaamisen liittoa. Teknologiaa kehittämällä pyritään tuottamaan enemmän vähemmillä luonnonvaroilla. Energian ja materiaalin tehokas käyttö ja kierrätys ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden markkinoinnissa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat syvästi sisältyviä opiston arvoihin. Opiston arvoissa korostuu humanistinen ihmiskäsitys ja ihmisen olemukseen perustuva oppimiskäsitys. Sekä yksilö-, että ryhmäopetuksessa koettiin voimaantumista, joka on ihmisläheisyyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä itsetunnon rakentamista opiskelijan ehdoilla. 7

8 Nämä asiat tulivat ilmi opiskelijoiden kurssipalautteissa sekä asiakastyytyväisyys- että henkilöstön työtyytyväisyyskyselyissä. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys otettiin huomioon opetuksessa. Käsityö- ja taideaineiden työmateriaalien hankinnassa otettiin käyttöön taloudelliset hankintatavat, uusiokäyttö sekä materiaalien koostumus. Taidegrafiikassa käytettiin ainoastaan myrkyttömiä ja luontoa kuormittamattomia materiaaleja. Kotitaloudessa hankittiin raaka-aineet läheltä ja kaikki materiaali käytettiin tarkkaan ja taloudellisesti. Materiaalien lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Paperin, pahvin ja ongelmajätteen lajitteluun opastettiin asianmukaisilla julisteilla ja ohjeilla sekä tarkoitusta varten nimetyllä keräysastioilla. Hallinnossa siirryttiin yhä enemmän käyttämään sähköisiä tiedotuskanavia; sähköpostia, sähköistä kalenteria ja Moodle-ympäristöä tiedotus- ja oppimateriaalikanavana opettajille ja opiskelijoille. Ilmoittautumislomakkeista luovuttiin lähes kokonaan internet- ja puhelinilmoittautumiseen siirtymällä. Opiston tilojen kalusteita kunnostettiin. Tasojen ja pöytien pintoja sekä istuimien päällysteitä uusittiin. Suuri yksittäinen työ oli atkluokan pöytien kunnostaminen siten, että ne ovat muunnettavissa kielistudio/atk yhteiskäyttöön sopiviksi. Työ toteutettiin opiston puutyöluokassa opiskelijatyönä. Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi Opiston kurssit ovat avoimia kaikille väestöryhmille. Moniarvoisuus otetaan huomioon kursseja suunniteltaessa. Suomenkielen kursseja kohdennetaan ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille. Erityisryhmät otetaan huomioon kurssitarjonnassa. Tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman moni voisi tulla esteettömästi niillekin opiston kursseille, joita ei ole kohdennettu. Opintoseteleillä tuetaan opiskelumahdollisuuksia ja madalletaan osallistumiskynnystä. Juttu-tupa. Kuva Viktoria Mankki 8

9 Organisaatio Kaukametsän opisto kuuluu alayksikkönä Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskukseen, joka on Kajaanin kaupungin sivistystoimialan tulosyksikkö Kaukametsän opiston organisaatio ja toimintasuunnitelma Opiston henkilökunta Opistolla oli toimintavuonna vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevaa henkilökuntaa 9,5 htv, määräaikaisia kuukausipalkkaisia 4 htv tuntiopettajia 34,42 htv ja työllistettyjä,13 htv. Eila Parviainen, rehtori Eila Hallamaa, toimistosihteeri Eeva-Liisa Snicker, tiedotussihteeri Pirjo Aunesluoma, päätoiminen opettaja, musiikki, avoin yliopisto, sanataide Heli Karppinen, päätoiminen opettaja, käsityö ja taiteen perusopetus Eeva Kilpeläinen, suunnittelijaopettaja, kielet ja ainealueen hankkeet Minna Meriläinen, päätoiminen opettaja, kuvataiteet ja taiteen perusopetus Rea Stricker, suunnittelijaopettaja, maahanmuuttajakoulutus Aulis Tegelberg, päätoiminen opettaja, puutyö Liisa Väisänen, päätoiminen opettaja, kotitalous ja liikunta 9

10 Kaukametsän hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalvelut Osuus Kaukametsän yhteisistä hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalveluista oli 2.24 htv Saari Mikko, Kaukametsän johtaja Vanhanen Tuula, Kaukametsän toimistopäällikkö Kinnunen Päivi, Kaukametsän toimistosihteeri Saxholm Irma, Kaukametsän henkilöstösihteeri Kovalainen Tuomo, johtava vahtimestari Kansanen Pirjo, asiakaspalveluvahtimestari Vanhanen Esko, vahtimestari Manninen Reijo, vahtimestari Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta Opiston hallintoa hoitaa Kaukametsän opiston toimisto, joka toimialueeseen kuuluu opiston oppilas- ja kurssihallinto, kurssimaksulaskutus sekä tiedottaminen ja markkinointi. Kaukametsän tulosalueen toimisto- ja vahtimestaripalvelut hoitavat taloussuunnittelua ja seurantaa, henkilöstöhallintoa ja yleislaskutusta. Vahtimestaripalvelut ovat yhteiset Kaukametsän tulosalueella. Henkilöstön kehittäminen Kaukametsän opiston opettajat ja muu henkilöstö on osallistunut toimintavuoden aikana työtehtäviinsä liittyville erikoiskursseille pääasiassa hankerahoituksen turvin. Vuoden 211aikana, edellisten vuosien tapaan, koko opiston henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua opiston kursseille maksutta, mikäli kursseilla oli tilaa. Toiminnan kehittäminen Kaukametsän opiston johtotiimiin kuuluvat rehtori, päätoimiset ja suunnittelijaopettajat sekä opiston toimistosihteeri ja tiedotussihteeri. Johtotiimin päätehtävänä on opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi, opetuksen sen suuntaaminen tavoitteiden mukaiseksi. Ainealueiden vastuuopettajat ovat tiimien vetäjiä ja vastaavat ainealueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta. Rehtori johtaa johtotiimin toimintaa ja vastaa asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta. Opiston toimintaa kehitetään Eurooppalaisen laatupalkinnon (EFQM) mukaan. Koulutuksiin ja kokouksiin osallistuminen Rehtori osallistui koulutuksiin ja seminaareihin: Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari Mikkeli KoL:n hallituksen kokoukset ja OKM:n Kulttuuriteema kansalaisopistot kokoukset Helsingissä , ja OPH:n Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö-seminaari Helsingissä KoL:n sääntömääräinen vuosikokous Lappeenrannassa Taiteen perusopetuksen kehittämisseminaari Helsingissä Osaava-hankkeen seminaari Mikkelissä Kamomilla hankkeen ohjausryhmän kokous Helsingissä Vapaan sivistystyön seminaariin Ljublijanassa, Sloveniassa. Liisa Väisänen on osallistunut Kotitalousopettajaliiton koulutuspäivään Helsingissä

11 Maahanmuuttajakoulutuksen suunnittelijaopettaja Rea Stricker on osallistunut Kotoutumislain toimeenpanoa koskevaan koulutuspäivään Oulussa ja Suomi toisen kielenä opetuksen kehittämispäivään Helsingissä Kuvataiteen päätoiminen opettaja Minna Meriläinen on osallistunut täydennyskoulutukseen posliininmaalauksen aineenhallinnan kehittämiseksi Reisjärven kristillisellä opistolla Käsityön päätoiminen opettaja Heli Karppinen osallistui ammatilliseen lisäkoulutukseen kädentaitojen opettajille, nahkatyöt, Lahdessa Opiston päätoiminen henkilökunta osallistui Kainuun osaajat -hankkeen laatuseminaareihin ja teki hyvinvointi ja tutustumismatkan opisto Vuolijoen toimipisteisiin ja Oulujärven matkailukohteisiin Opiston henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua perjantai-iltapäivisin henkilökunnalle järjestettyyn Zumba-ryhmään. Markkinointi ja tiedottaminen Tiedottaminen Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi jaettavaa opinto-opasta. Kevään 211 opintoopas oli 36-sivuinen ja lukuvuoden opinto-opas oli 88-sivuinen ja painosmäärä oli molemmissa 22. kpl. Oppaiden sisältö tuotettiin opistossa päätoimisten opettajien ja tuntiopettajien voimin sekä toimistohenkilökunnan voimin. Oppaat taittoi ulkopuolinen graafikko. Oppaat jakoi kaikkiin Kajaanin talouksiin Suoramainonta. Lisäksi oppaita toimitettiin kajaanilaisiin yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä sisäisessä postissa Kajaanin ja Maakunta kuntayhtymän eri hallintokuntiin ja oppilaitoksiin. Opinto-oppaita oli myös jaossa opiston toimitiloissa. Ajantasainen opintoopas oli myös opiston internet-sivuilla. Joulukuusta 21 lähtien opisto on ollut facebookissa ja opiston blogiin on linkki opiston kotisivuilla. Opiston johtoryhmä tarkistaa tiedotussuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Markkinointi ja ilmoitukset Lukukausien alussa tiedotettiin opetuksen alkamisesta KotiseutuPlus-lehdessä, Kainuun Sanomissa, kaupungin sisäisessä tiedotteessa sekä paikallisradiossa. Tiedotusvälineille lähetettiin tiedote opiston kurssitarjonnasta. Opiston johtoryhmä tarkistaa markkinointisuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Ajankohtaiset tiedotteet Uusista, alkavista kursseista ilmoiteltiin lukukausien aikana KotiseutuPlus lehdessä ja Kainuun Sanomissa Kulttuuri Kajaani palstalla sekä kaupungin sisäisessä tiedotteessa Pikaisessa. Näyttelyistä, konserteista, yleisluennoista ja seminaareista tiedotettiin edellä mainituissa tiedotusvälineissä ja myös Kajaanin ja Kaukametsän tapahtumakalenterissa, joka päivitetään kuukausittain painettuna tiedotteena Kajaanin, Kaukametsän ja opiston internetsivuilla. Lisäksi yksittäisistä tapahtumista tiedotettiin julisteilla ja flaiereilla. 11

12 Internet-sivut Opiston internet-sivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, yleisluennot ja tapahtumat. Opiston toimintaa, ajankohtaisia uutisia sekä kurssien ja oppilastöiden kuvagalleriaa esiteltiin internet-sivuilla. Yhä useampi kurssilainen ilmoittautui opiston internet-sivujen kurssihaun kautta. Kurssihaun kautta opiskelija löytää kurssin ja kurssin ajankohtaiset tiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Toimiminen kehittämishankkeissa KE 1 rahoituksen avulla eteenpäin. Hankkeen vetovastuu ja koordinointivastuu on ollut Pirjo Aunesluomalla. Kuvionuottikirjoitusta kehitysvammaisille yksilö- ja ryhmäoppimisen muotona (sl 211) Musiikin erityisryhmille suunnattu LAKE käynnistettiin syksyllä 211 suunnitteluja valmistelutöillä. Otettiin yhteyttä Kehitysvammaisten palvelukotiin ja sovittiin kuvionuottikirjoituskurssin käynnistämisestä LAKE-rahan turvin keväällä 212. Hankkeen vetovastuu on ollut Sirpa Ojalalla ja koordinointivastuu Pirjo Aunesluomalla. Laatu- ja kehittämishankkeet LAKE (OPH) Opisto on hakenut ja saanut avustusta kansalaisopistojen erityisiin LAKE tavoitteisiin, Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalisen median käyttö, Hyvinvointi ja terveys sekä Monikulttuurisuus. Hankekoordinaattoreina toimivat päätoimiset ja suunnittelijaopettajat Pirjo Aunesluoma, Heli Karppinen, Eeva Kilpeläinen ja Liisa Väisänen Tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalinen media Tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalinen media LAKE-1 hanke päättyi jouluna 211. Kalenterivuonna 211 hankkeen parissa uudistettiin opiston wikipedia-sivut, tehtiin Kaukametsän opiston blogi, sekä syksyllä 211 pidettiin yleisöluento aiheesta e-lasku kuluttajille, jossa luennoitsijana oli Tanja Kaltiola, Sampo-pankin maksuliikennejohtaja. Myös opistolle muodostettua verkkopohjaista oppimis- ja opetusympäristöä Moodlea vietiin LA- Kielten yksilö- ja pariopetuksen kehittäminen ja mallintaminen Kielten suunnittelijaopettaja Eeva Kilpeläinen on toiminut hankevastaavana hankkeessa. Kielten yksilö- ja pariopetus aloitettiin Kaukametsän opistossa elokuussa 21 kokeiluna, jonka tavoitteena oli monipuolistaa opiston opetustarjontaa ja opetuksen saatavuutta. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa kehittää kielten yksilö- ja pariopetuksesta perinteistä ryhmäopetusta täydentävä, pysyvä osa Kaukametsän opiston opetustarjontaa, joka mahdollistaisi myös vähemmän luettujen kielten (venäjä, ranska, saksa, italia, jne.) B1-B2 tason opiskelun sekä kieltä hitaammin oppivien maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yksilöllisemmän ohjauksen. Kielten yksilö- ja pariopetuksesta tiedotettiin opiston opinto-oppaissa sekä nettisivuilla. Lisäksi tehtiin pieniä esitteitä ja kerrottiin asiakkaille uudenlaisesta mahdollisuudesta 12

13 opiskella kieltä. Hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin päästiin pelkästään tällä tiedotuksella. Hanke lähti hyvin käyntiin heti syyslukukaudella 21. Kevätlukukautena 211 kielten yksilö- ja pariopetusta järjestettiin 22, syyslukukautena 158 opetustuntia. Opetusta järjestettiin kahdeksassa eri kielessä sekä puheviestinnässä. Opettajina toimivat opiston kieltenopettajat. Suurin osa kielen yksilö- ja pariopetukseen osallistuneista opiskelijoista oli työssäkäyviä korkeasti koulututtuja henkilöitä. Järjestämisprosessista laadittiin opistolle prosessikaavio. Kielten yksilö- ja pariopetus on nyt osa Kaukametsän opiston opetustarjontaa, mikä oli tämän osahankkeen päätavoite. Monikulttuurisuus: Monimuotoinen kulttuuri kielen oppimisen tukena, käsityö 21 Hankkeen projektivastaavana toimi käsityön päätoiminen opettaja Heli Karppinen. Vuoden 211 aikana projektivastaava suunnitteli ja laati maahanmuuttajien käsityön opetuksen opetussuunnitelman. Käsityön tuntiopettajana toimineen Sini Sarènin kanssa valmisteltiin käsityön sisältöjä ja projektivastaava tuotti sekä kirjallista materiaalia että käsityötuotteita opetusmateriaaliksi. Tässä työssä hyödynnettiin aiemmissa hankkeissa saatuja kokemuksia ja aineistoa. Suunnitelmissa painotettiin erityisesti Luki-ryhmien ja Moduulien välisiä eroja ja taitotasoja sekä kolmiulotteisen hahmottamisen että kielellisen harjaantuneisuuden osalta. Käsityön opetussuunnitelmaa ja sisältöjä toteutettiin käytännön opetuksessa keväällä 211, opettajina toimivat käsityön päätoiminen opettaja ja tuntiopettaja. Saatujen kokemusten pohjalta suunnitelmia tarkennettiin ja opetussuunnitelman ensimmäinen versio viimeisteltiin toukokuussa 211. Tehty suunnitelma annettiin arvioitavaksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta vastaavalle kielten suunnittelijaopettajalle. Opetussuunnitelma viimeisteltiin syksyllä 211 saadun palautteen perusteella ja luovutettiin opiston käyttöön tammikuussa 212. Samoin vuoden 211 aikana tuotettu opetusmateriaali luovutettiin Kaukametsän opiston käyttöön. Henkilöstön luottamustoimet Opiston rehtori toimii Kansalaisopistojen liiton KoL:n Kamomilla hankkeen ohjausryhmässä, OKM:n Maaseutukulttuurityöryhmän kansalaisopistot alatyöryhmän jäsenenä ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) hallituksen KoL:n varajäsenenä Rehtori toimii Kaupungin hallituksen valitsemana Kajaanin kylä- ja kaupunginosa ohjelman ohjausryhmässä Sivistystoimialan edustajana ja samoin Kajaanin vanhusneuvoston jäsenenä Sivistyslautakunnan valitsemana ja edustajana. Kainuun Maakuntakuntayhtymän Ikäihmisten neuvottelukunnan jäsenenä vapaan sivistystyön edustajana. Kuvataideopettaja Minna Meriläinen toimii Opetusministeriön Kuvataiteen koulutustoimikunnassa Kansalaisopistojen liiton varaedustajana alkaen ja edelleen. 13

14 Liisa Väisänen toimii OAY:n paikallisyhdistyksen hallituksessa varajäsenenään Eeva Kilpeläinen. Sivistyslautakunta 211 Kajaanin sivistyslautakunta valvoo mm. että opisto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden ja sivistystoimialan johtosäännön mukaisesti. Sivistyslautakunta hyväksyy Kaukametsän opiston rehtorin valmisteleman esittelemän vuosittaisen opetussuunnitelman. Opistoa koskevia päätöksiä toimintavuonna: Sivistyslautakunta päätti Kaukametsän opiston työ- ja loma-ajat Kaukametsän opiston työvuoden opetusryhmien aloitusmäärät Kaukametsän opiston työvuoden opetussuunnitelman Kajaanin Sivistyslautakunnan jäsenet ja suluissa henkilökohtaiset varajäsenet Tornberg Raimo puh.joht. (Hurskainen Timo), Lämpsä Jouni, varapuh.joht. (Puskala Pasi), Hyyryläinen Mauno (Karjalainen Aki), Heikkinen Jukka (Aittamaa Janne), Peittola Minna (Pyhtilä Johanna), Hynynen Evelyn (Seppänen Irja), Sarr Kerttuli (Jestola Satu), Majuri Jenni (Ojala Katriina), Käsmä Jouko (Väinölä Aki), Hekkala Heikki (Leinonen Paula), Vatula Anneli (Kyllönen Mika), Ovaska Jukka-Pekka (Luak Samuel), Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen jäsen. Kuva Hanne Tervo 14

15 Yhteistyö ja kumppanuudet Kaukametsän opiston kumppanuusverkosto on laaja paikallisesti, seudullisesti, valtakunnallisesti. Myös kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan. Hankeyhteistyö Kaukametsän opisto oli mukana OpinRaitti hankkeessa , jossa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan aikuiskoulutuksen ohjauspalveluja Kainuussa. Tavoitteena on luoda aktiivinen, alueellinen ja poikkihallinnollinen toimirajat ylittävä asiakaslähtöinen aikuisopiskelijan tiedotus-, neuvonta ja ohjauspalvelumalli. Vahvistaa aikuiskoulutuksen ohjausosaamista ja toimivia käytäntöjä osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Liittää palvelu-mallin toiminta osaksi Oulun läänin ja valtakunnallisen hankkeen mallia. Hankkeen koordinaatorina on Kainuun Ammattiopisto. Hankkeen muina toimijoina ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun maakuntakuntayhtymän koulutustoimiala, Kainuun kansalaisopistot, Osaaminkeskus Kainuun Aalto, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun ELY-toimistot, Kainuun Etu oy, Kainuun Yrittäjät ry ja muut tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluja tarjoavat tahot. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Opinovi ohjelmaa ja on ESR-rahoitteinen. Opisto on mukana Pohjois-Suomen AVI:n Osaava hankkeessa Aiheena on opetustoimen kehityskeskustelukäytänteet ja johtajuus. Rehtori on hankkeen ohjausryhmässä. Hakemus on lähetetty , jossa pääteemana on ainealueiden kehittä- 15

16 minen opettajamentori-toiminnalla ja opettajien tietoyhteiskuntaosaamisen kehittäminen. Opetus- ja työharjoittelu Opisto on tarjonnut harjoittelupaikkoja eri oppilaitoksissa opiskeleville. Kainuun ammattiopisto, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Liiketalouden perustutkintoon liittyviä näyttötutkintoja. Arvioijina Eila Parviainen, Eila Hallamaa ja Eeva-Liisa Snicker. Kainuun ammattiopisto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, tapahtumanrakentaja artesaanin opintoihin liittyvä näyttötutkinto. Arvioijana Eila Parviainen. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, opetusharjoittelu. Ohjaavana opettajana Eila Parviainen Vapaan sivistystyön seminaari syyskuussa 211 Ljublijanassa. Mukana seminaarissa rehtori Eila Parviainen 16

17 Ainealat vuonna 211 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen oppitunnit ainealoittain Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssit ainealoitttain Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaiset ainealoitttain Osallistujat ja tunnit koulutustyypeittäin vuonna 211 Koulutustyyppi Koulutusten Osallistujia Tunteja määrä yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus Muut koulutukset Yhteensä

18 Yleissivistävät aineet Opetustunnit 1121 Kurssit 63 Kurssilaiset 1313 Yleissivistävän ainealueeseen kuuluvat yleisluennot, seminaarit, kirjallisuus, ilmaisutaito ja vuorovaikutus, historia, kulttuurintuntemus, viestintä, kasvatus ja oppiminen. Yleisluennot, luentosarjat ja seminaarit olivat maksuttomia. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Yleisluennot, luentosarjat ja seminaarit pidetään keskitetysti Kaukametsän tiloissa, yleisömääräennusteen mukaisesti Kaukametsän salissa, Kouta-salissa tai Kaukametsän opiston auditoriossa. Luentojen aiheet vaihtelevat vuosittain tavoitteena ajankohtaisuus ja yhteiskunnallisuus. Luennot ja luentosarjat Kajaanin kaupungin alkuvaiheet, dosentti Reijo Heikkinen Koululaitoksen varhaisvaiheet Kainuussa, dosentti Reijo Heikkinen Toimivan työyhteisön pelisäännöt, Pekka Järvinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuulaista historiaa, MLL Kainuun piirin puheenjohtaja Liisa Joensuu, Kansalaisen ABC: E-lasku kuluttajalle, maksuliikennejohtaja, Sampo Pankki, Tanja Kaltiola Hyvä vanhuus kuuluu kaikille, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen UKK:N rooli idänkaupassa, VTT tietokirjailija Esa Seppänen, Sotkamon luontokohteiden historiaa, dosentti Reijo Heikkinen, Laivaliikenteen historiaa Kainuussa, dosentti Reijo Heikkinen Romanikielen merkitys romaniyhteisölle, Henry Hedman Kirjallisuusilta vieraana virolainen kirjailija Kulle Raig Hakkarainen Pentti, kirkkoherra, yleisluento Etäluentosarja Kahisevasta kansainväliseen - pukeutumisen monimuotoistuminen Suomessa Aiheina olivat: Pukeutumisen ja sen tutkimuksen monimuotoistuminen, Uskonto, etnisyys ja muodit maahanmuuttajien pukeutumisessa, FT, dosentti Ritva Koskennurmi- Sivonen. Romanien pukeutumiskulttuuri, erikoissuunnittelija Malla Laitinen, Suomen saamenpuvut, FM Minna Majanen Lolitapukeutuminen Suomessa, FM, KM Milla Ventoniemi, Kansallispuku tänään KM, käsityönopettaja Inga Pihlhjerta Lukuvuoden 211 luennoille osallistui 421 henkilöä. Metsästäjätutkintoon valmentaviin luentosarjoihin osallistui 11 henkilöä. Yleisiin kielitutkintoihin osallistui 46 henkilöä ja Hygieniatutkinnon suoritti 27 henkilöä 18

19 Kalevalajuhlaa vietettiin maanantaina Kaukametsän salissa. Juhlapuhe Bysantin terapia ja Kalevala, Isä Pentti. Osallistujia 11. Ainealueen suunnittelu oli rehtorin vastuualuetta. Ainealueen opettajat Heikkinen Heli, MLL:n kouluttaja Jaakola Miko, rooliopastus Liuski-Ursin Sari, MLL:n kouluttaja Markkanen Markku, FM, kylähistoria Mäkinen Antti, FM, filatelia Pokela Esa, sukututkija, sukututkimus Sarèn Sini, FM, artenomi, kuvataiteen tuntemus, Suomen kieltä ja arjen taitoja Tingvall Johanna, Juttu-tupa Ilmaisutaito, sanataide ja kirjallisuus Ainealueeseen kuuluvat kirjoittajakurssit, kirjallisuus, teatteri-ilmaisu ja vauvasanataiteen kurssit sekä lausuntataiteen kurssi. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kuvaja Karoliina, opiskelija Amk, lausuntaesityksen dramaturgian lyhytkurssi Mursula Teija, FM, sanataiteen opetus Suhonen Kari, näyttelijä, lausuntataiteen lyhytkurssi, runoesityksen perusharjoitteita lyhytkurssi Musiikki Opetustunnit 4396 Kurssit 88 Kurssilaiset 98 Musiikissa pidettiin vuonna 211 opetustunteja 4396, mikä on edellisvuotta enemmän. Kurssien lukumäärä väheni muutamalla, mutta tämä johtui kurssien yhdistämisestä. Opiskelijamäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja se johtui uusien laulun ryhmäkurssien perustamisesta. Syyslukukaudella 211 käynnistettiin hyvällä menestyksellä sekä karaoke-laulun kurssi että Pop ja Rock-kuoro (Po.Ro-kuoro). Kajaanin Mieslaulajat siirtyivät syyslukukaudella 211 kansalaisopiston kuoroksi. Sanataiteessa on pidetty sekä lyhytkursseja että vuoden mittaisia kursseja. Kursseja on pidetty yhteistyössä Kainuun Lausujien kanssa. Vuoden mittaisista sanataiteen kursseista vauva- ja taaperosanataidekurssit ovat menestyneet hyvin. Kevätlukukaudella 211 oli käynnissä vielä teatterikerho nuorille mutta syyslukaudella 211 se jäi toteutumatta. Ainealueen opettajat Hongisto Anja, KM, kirjallisuus Härkönen, Minna, FM, sanataiteen opetus Jakoaho Katri, KM, teatterikerho nuorille Kerttula Tarja, KM,luova kirjoittaminen Lisäksi yksilöopetusaineina oli yksinlaulu, piano ja pianon vapaa säestys, kitara, basso, huilu, klarinetti, saksofoni, viulu, kantele, harmonikka ja rummut. Näistä piano ja yksinlaulu olivat suosituimmat opiskeluaineet. Musiikin opetuspisteinä olivat mm. Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto, Teppanan koulu, Lohtajan koulu ja Kuluntalahden koulu sekä Otanmäen koulu, Ulpukka ja Värjäntie 6. Sekä Kuusanmäen että Kesäheinän palvelukodissa pidettiin musiikin erityisryhmiä. Musiikin piirissä on käynnistetty 211 syksyllä hanke: Kuvionuottikirjoituksen opettaminen kehitysvammaisille osana musiikkiterapiaa. 19

20 Tähän on saatu hiukan (15 ) rahaa, jolla on voitu ostaa oppimateriaaleja ja kustantaa osa kuvionuottikirjoituskurssista kurssilaisille. Yhteistyötä hankkeen piirissä eri toimijoiden kanssa aiotaan kehittää. Kaukametsän opiston kevätkonsertti pidettiin klo 18. Kaukametsän salissa. Olga Nekrasova-Rajamäen oppilailla on ollut omia oppilaskonsertteja Kaukametsän Koutasalissa ja ja Olgan oppilaat esiintyivät Onnela-kodissa. Koulutukset Pirjo Aunesluoma ja Sirpa Ojala ovat osallistuneet OSAAVA-hankkeen laadun kehittämisen koulutukseen kalenterivuonna 211. Aineryhmän opettajat Aunesluoma Pirjo, KM, musiikkipedagogi, musiikin päätoiminen opettaja, yksinlaulu Airo-Karttunen, Eija-Riitta, FM, yksinlaulu Haarala Mika, muusikko, klarinetti, saksofoni, piano Haataja Kari, KkO, Pirttikuoro Harju Juha, KM, kitara Heikkinen Petra, lauluklinikka Hiltunen, Joonas, muusikko-opiskelija, rummut, Huhtahaara Samuel, muusikko, Kitaransoiton pedagogiopiskelija, kitara Karppinen Veijo, muusikko, klarinetti ja huilu Karttunen Kyösti, FL, Ensemble Nais-Girls Koivisto Seija, Karaokekurssi Kokkonen Jarmo, Kajaanin Mieslaulajat Korhonen Samuli, muusikko, sähköbasso, kontrabasso Kovanen Tuula, HUK, piano Leinonen Suvi, KM, lauluryhmäerityisryhmä Lehtoranta Matias, muusikko, kitara Lämsä Terho, harmonikka Mikkola Jenni, musiikkipedagogi AMK, piano Mustajärvi Marika, muusikko, piano Nekrasova-Rajamäki Olga, musiikkipedagogi, viulu, piano Ojala Sirpa, Muusikko, Symppis, Klaaviorkesteri, muita musiikin erityisryhmiä, piano, lauluklinikka Pop ja Rock kuoro, Kuvionuottikirjoituksen opettaminen kehitysvammaisille hanke Rautiainen Arto, Muusikko, kitara Salo Mikko-Pekka, musiikkipedagogi AMK, sello Surma-Aho Timo, merkonomi, piano ja vapaa säestys Tapionmäki Paula, erik. Lto, piano Tuominen Tiina, FM, kantele Tietotekniikka Opetustunnit 12 Kurssit 13 Kurssilaiset 138 Tietotekniikan ainealueen opetuksen tavoitteena oli tarjota opiskelumahdollisuuksia päivä- ja iltakursseilla opiston atk luokassa. Kurssit tarjosivat mahdollisuuden oppia uusia asioita tietotekniikassa ja siitä syystä tarjonta oli monipuolista. Erityisen suosittuja olivat eläkeläisten ja seniorien atk-kurssit. Tietotekniikan kurssit olivat lyhyitä tiettyyn aiheeseen rajattuja kursseja tuntimäärältään keskimäärin 12 tuntia/kurssi. 2

21 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetus toteutettiin järjestämällä peruskursseja ja erityiskursseja. Kursseja tarjottiin kokeiluluontoisesti runsaammin toteutumaan verrattuna. Ainealueen opettajat Palmu Ville, tradenomi, tietotekniikka Kielet Opetustunnit 2547 Kurssit 113 Kurssilaiset 1125 Kaukametsän opistossa opetettiin vuonna 211 avoimena kansalaisopisto-opetuksena kahtatoista (12) eri kieltä: englantia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa, suomea, arabiaa, viroa, karjalaa, kiinaa sekä japania. Pääosa oli yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1-A2 suunnattua opetusta. Englannin, venäjän, saksan, ranskan ja suomen kielissä järjestettiin myös B1-taitotason kursseja. Opetus toteutettiin pääsääntöisesti ryhmäopetuksena opiston omissa tiloissa (kieliluokka, lyhytkurssiluokka, monitoimiluokka, suggestopedian luokka) sekä Kajaanin Lyseon luokissa 2 ja 3. Ranskan keskustelukurssi kokoontui Teppanan koululla. Kielten yksilö- ja pariopetus täydentävä, pysyvä osa Kaukametsän opiston opetustarjontaa, monipuolistaa opiston opetustarjontaa ja opetuksen saatavuutta. Kevätlukukaudella 211 yksilö- ja pariopetusta järjestettiin yhteensä 22 tuntia, syyslukukaudella yhteensä 158 tuntia; opetettavia kieliä olivat englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, suomi (S2), arabia ja puheviestintä. Kielten yksilö- ja pariopetus jatkuu myös seuraavana lukuvuonna. Sitä toteutetaan ja kehitetään osana vuoden laatu- ja kehittämishanketta. Yleiset kielitutkinnot (YKI) Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja, joiden kehittämisestä vastaavat Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto. Tutkintoon voivat osallistua kaikki kielitaidostaan virallisen todistuksen haluavat riippumatta siitä, missä tai miten taito on hankittu. Kaukametsän opistossa järjestetään Yleiset kielitutkinnot suomen kielessä (keskitaso) sekä englannin, saksan, venäjän ja ruotsin kielissä (perus- ja keskitaso). Toimintavuonna 211 Kaukametsän opistolla järjestettiin kielitutkinnot 7 kertaa. Suomen kielen tutkintoihin osallistui yhteensä 35, englannin tutkintoihin yhteensä 8, ruotsin tutkintoon 1 ja venäjän tutkintoon 2 henkilöä. Saksan kielen tutkintoa ei järjestetty. Jatkettiin syksyllä 21 aloitettua kielten yksilö- ja pariopetuskokeilua. Opetuskokeilun tavoitteena on ollut kehittää kielten yksilö- ja pariopetuksesta perinteistä ryhmäopetusta 21

22 Kielitutkintoon osallistuneet Tavoitteet ja niiden toteutuminen Vyzhletsova Anna, FM venäjä Malankin Minna, FM, venäjän kielen opetusharjoittelija Kuvataiteet Opetustunnit 117 Kurssit 33 Kurssilaiset 35 Avoimen kansalaisopiston kieltenopetuksen tavoitteeksi oli asetettu 22 toteutunutta tuntia vuodessa, mikä ylittyi reilusti. Suunnitelluista 351 opetustunnista toteutui 2547, mikä on noin 83,5 suunnitelluista tunneista. Suosituimpia olivat englannin (743 t), venäjän (455 t) ja espanjan (333 t) kurssit. Ainealueen opettajat Kilpeläinen Eeva, M.A./FK suunnittelijaopettaja, venäjä, suomi toisena ja vieraana kielenä, yleisten kielitutkintojen yhteyshenkilö ja valvoja. Fahim Abderrahim, arabia ja ranska Huusko Anna, fil. yo, italia, puheviestintä Junttila Elena, FM, karjala Kemppainen Leena, englanti, ranska Kiviniemi Kirsi, FM, saksa, ranska Komulainen Ruey, MBA, kiina Leinonen Suvi, KM, espanja Makkonen Eija, HuK, englanti, saksa, espanja, suomi toisena ja vieraana kielenä, yleisten kielitutkintojen valvoja Matikainen Julia, venäjä Rahikkala Chizu, BA, japani Romppainen Päivikki, HuK viro Valdez-Hyvönen Maria, espanja Virkkunen Pirjo, FK, ranska Avoin kansalaisopisto-opetus. Vuonna 211 kansalaisopiston perustehtävään sisältyvässä kuvataiteen opetuksessa annettiin koko lukuvuoden jatkuvaa opetusta piirustuksessa ja maalauksessa, keramiikassa, posliininmaalauksessa ja digikuvauksessa. Lisäksi opetustarjontaan sisältyi lasinsulatuksen, lasikorujen ja hopeasavityöskentelyn lyhytkursseja. Alle kouluikäisille lapsille suunnattua visuaalisten taiteiden valmentavaa opetusta annettiin Kuvataiteen leikkikoulun ryhmissä. Uutena opetusalueena järjestettiin Kuvataiteen ateljeetyöpajaopintoja mm. sellaisille yli 14-vuotiaille nuorille, jotka ovat aikaisemmin opiskelleet kuvataidekoulussa. Kuvataiteen tuntemukseen perehdyttävää luentokeskustelutyyppistä opetusta järjestettiin osana opiston yleissivistäviä aineita. Kuvataiteen opetusta järjestettiin Kaukametsän opiston taideopetustiloissa ja auditoriossa sekä Vuolijoen toimipisteessä Ulpukassa. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin palvelukoti Kesäheinän kanssa erityisryhmälle järjestetyn koko lukuvuoden mittaisen kuvataiteen tilauskurssin muodossa. Eri kurssien oppilastöitä esiteltiin 22

23 Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä opiston verkkosivuilla Kuvagalleriassa. Ainealueen opettajat Ainealueen vastaavana toimi kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja TaM, artenomi Minna Meriläinen (opetusalueina lasten taiteen perusopetuksen kuvataidekoulut, kuvataiteen ateljeetyöpaja nuorille, posliininmaalaus). Hänen lisäksi tuntiopettajina Haukia, Reijo, valokuvaaja VAT, digikuvauksen perusteet, digikuvan valaisu Kemppainen Leena, lasityöt Kestilä Niina, kuvataiteilija, kuvataiteen tilauskurssi Nilosaari Marika, TaM, visuaalisten taiteiden valmentava opetus, piirustus ja maalaus, kuvataiteen leikkikoulut Nissi Anja, keramiikka, hopeasavi Sarén Sini, FM, artenomi, yleissivistävät aineet Käsityö-tekstiilityö Opetustunnit 1675 Kurssit 53 Kurssilaiset 489 Opetustunteja kädentaidoissa avoimella puolella pidettiin vuonna 211 yhteensä Opetusta annettiin pitkinä kursseina pukeutumisessa ja ompelussa, kudonnassa, erikoiskäsitöissä sekä korujen valmistuksessa. Lyhytkursseilla opetettiin mm. lankamaalausta, huovutusta, lankatekniikoita, pajutöitä, neule- ja tilkkutöitä, lampunvarjostinten tekoa sekä tekstiiliveistoksien valmistusta ja pidettiin tyylikursseja. Suosituimpia kursseja olivat erikoiskäsityön kurssit sekä pukuompelu ja kudonta. Lisäksi käsityötä maahanmuuttajien kielikoulutuksissa opettivat Heli Karppinen ja Sini Sarèn yhteensä noin 9 h. Tilauskursseja toteutettiin yksi opettajien täydennyskoulutuksena Kajaanissa. Koulutuksen sisältönä oli taide- ja kulttuurikasvatus. Opistolla järjestettiin myös Kahisevasta kansainväliseen pukeutumisen monimuotoistuminen Suomessa -etäluentosarja yhteistyössä Helsingin Työväenopiston kanssa. Käsityön erityisryhmiä Vuolijoella opetti Aino Väisänen keväällä 211 ja syksyllä 211 opetusta jatkoi Sini Sarèn. Avoimen puolen opetusta annettiin Kajaanissa kahdessa eri toimipisteessä: Kaukametsän opistolla Koskikadulla sekä Vienankadulla tekstiilityön ja Lasten Käsityökoulun tiloissa. Pääsääntöisesti käytössä olivat käsityön erikoistilat, mutta maahanmuuttajien opetuksessa käytettiin myös kielikoulutusten luokkahuoneita sekä taideopetustiloja. Lisäksi opetusta annettiin Vuolijoella useassa Ounastuvalla ja Ulpukassa. Aino Väisäsen jäätyä eläkkeelle keväällä 211 osa hänen opetusryhmistään ei jatkanut. Uutena opettajana Ulpukassa aloitti Päivi Ojanen. Kajaanissa koko opintovuoden mittaiset kurssit lähtivät hyvin käyntiin, mutta lyhytkursseja jouduttiin peruuttamaan oppilasmäärien vähyyden vuoksi. Avoimen kansalaisopisto-opetuksen puolella tuntimäärä väheni, mutta edellisenä vuotena tuntimäärässä oli kasvua. Kurssilaisia 23

24 avoimen opetuksen puolella oli 489. Opiskelijamäärä kokonaisuudessaan väheni hiukan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toisaalta ryhmäkoko osassa kursseista kasvoi. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa opiskelijoita osallistui kädentaitojen opetukseen noin 13. Lisäksi toteutettiin oppilastöiden kevätnäyttely opiston ala- ja sisääntuloaulassa sekä jatkuvia oppilastöiden näyttelyitä vitriineissä sekä opiston verkkosivuilla kuvagalleriassa. Koulutukset Heli Karppinen ja Sini Sarèn osallistuivat Osaava hankkeen Laatuverstaskoulutukseen. Lisäksi Heli Karppinen osallistui kädentaitojen koulutukseen Kuopiossa, opettajana toimi Virginie Loÿ. Ainealueen opettajat: Heli Karppinen, KM, KtyO, käsityön päätoiminen opettaja; tekstiilityö, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, pukeutuminen ja ompelu, opettajien täydennyskoulutus, Lake-hanke; monikulttuurisuus, kielikoulutukset, käsityön opettajanhuone Moodlessa Karjalainen Sirpa, artenomi, erikoiskäsityöt, koneneulonta Kemppainen Marjut, käsityöalan opettaja (AMK), turkistyö Pasanen Margit, mielenterveyshoitaja, paperimassatyöt, tekstiiliveistokset Parviainen Eila, KM, KtyO, rehtori, kansallispuvut Rissanen Kati, muotoilija, korutyöt Savolainen Liisa, tekstiilityönopettaja erivap., erikoiskäsityöt, ompelu Sarén Sini, FM, tekstiiliartenomi (AMK), kudonta, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, kielikoulutukset Väisänen Aino, tekstiilityönopettaja erivap., erikoiskäsityöt, ompelu Päivi Ojanen, vaatetusartesaani Käsityö-tekninen työ Opetustunnit 1536 Kurssi 34 Kurssilaiset 332 Opetustunteja teknisissä töissä oli Teknisen työn alue jakaantuu pääasiassa puutyön kursseihin ja entisöintikursseihin. Lisäksi järjestettiin verhoilun, koristemaalauksen, hopeatyön, korukivityön ja metallityön kursseja. Puutyökurssit ovat alkeista alkavia kursseja, joissa lähdetään siitä, ettei opiskelijalla ole juurikaan tietoa puutöiden saloista. Jatkokursseilla tehdään vaativia töitä, kuten kaappikelloja, koristeveistoa, kanteleita ja muita erikoisemmista puulajeista valmistettavia käyttöja koriste-esineitä. Materiaalina käytetään myös kierrätysmateriaaleja. Entisöintikursseilla lähdetään liikkeelle alkeista. Opetellaan työn puhdistus, maalinpoisto ja kunnostus. Kursseilla voi valmistaa kaatopaikkatavarasta käyttökalustesarjoja. Entisöityjä kalusteita myös verhoillaan ja koristemaalataan. Korukivikursseilla voi tehdä jopa pihakivistä koruja. Kiven(t) voi istuttaa esim. itse valmis- 24

25 tettuun hopeakoruun. Kurssilaisia alueella on 332 joista miehiä 163 ja naisia 169. Opetusta on toteutettu sekä koko lukuvuoden mittaisina kursseina (pääosaltaan) sekä lukukauden mittaisina kursseina ja lyhyinä viikonloppukursseina. Kursseja oli Vienankadulla, Vuolijoella ja Kaukametsässä. Ainealueen opettajat: Vastuuhenkilönä toimi teknisen työn päätoiminen opettaja Aulis Tegelberg (puutyö) Laakkonen Pekka, teknisen työn opettaja, entisöinti Myllymäki Antti, teknisen työn opettaja, puutyö Rissanen Kati, muotoilija, korukivi, hopea ja helmityö Suutari Leila, puuseppä, entisöinti, koristemaalaus, verhoilu ja naisten puutyö Tänäkin vuonna opetuksessa on painottunut terveellisyyden lisäksi etenkin lähiruoka, kotimaisten tuotteiden käyttö sekä ekologisuus. Nyt muodissa olevaan karppaukseen on vastattu terveellisen ravinnon pääperiaatteiden mukaisesti käyttämällä kokojyväviljatuotteita ja runsaasti kasviksia ja marjoja. Viikoittaiset opetustunnit ovat jakautuneet terveellisen ravitsemuksen, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten opetukseen sekä eriaiheisiin ravitsemuksen lyhytkursseihin ja hygieniatesteihin. Hygieniakoulutukseen ei ole ollut riittävää määrää osallistujia. Opetus on toteutettu pääasiassa Kaukametsän kotitalousluokassa. Koko lukuvuoden kestäneitä kursseja on pidetty myös Kainuun keskussairaalan osastoilla 5. Osaston 13 kurssilaiset ovat tulleet kotitalousluokkaan ja samalla tutustuneet opiston muihin tiloihin. Vuolijoella on toteutunut kotitalousryhmä kehitysvammaisille. Ravitsemus- ja terveyskasvatus, liikunta Opetustunnit 2695 Kurssit 132 Kurssilaiset 2367 Ravitsemuskasvatuksessa eniten kiinnostusta on ollut terveellistä ravintoa kohtaan. Lähes kaikki suunnitellut lyhytkurssit ovat toteutuneet ja suosittujen kurssien lisäksi on perustettu lisäkursseja. Samoin laihdutuskursseilla on ollut runsas osanotto ja tuloksia vyötärön kaventamiseksi on saavutettu. Liikunta on edelleen hyvin suosittua. Suosituimpia ovat olleet joogakurssit, perinteisen jumpan lisäksi venyttelyt ja tehojumpat sekä tanssit. Uusimpina liikuntamuotoina opetusohjelmassa ovat olleet äidin ja vauvan yhteinen Mammabig sekä vanhemman ja lapsen yhteinen Touhujumppa. Toppilan hoitokodissa on toteutettu vanhusten tuolijumppaa. Zumba, jota on toteutettu useita ryhmiä. Zumbaa on ollut myös henkilökunnan liikuntaryhmänä. Miehille on järjestetty myös omia liikunta- ja joogaryhmiä. Ammattikorkeakoulun kanssa on aloitettu yhteistyö siten, että opiskelijat ovat ottaneet omat henkilökohtaisesti valmennettavat laihdutus- 25

26 ryhmästä. Lisäksi opiskelijoita on ollut ohjatusti ohjaamassa touhujumppaa. Liikuntaryhmille olisi ollut enemmän kysyntää kuin niitä on voitu järjestää. Järjestämisen esteenä on ollut liikuntatilojen puute. Iltakäytössä pääasiallisena tilana on ollut Lyseon pieni liikuntasali. Päiväaikaan on käytetty Musiikkiopiston Leihu salia. Muina liikuntatiloina ovat olleet Kuurnan nuorisotilat, Kalliokadun ryhmätila, Kainuun keskuslaitoksen liikuntatila, Mäntylän päiväkoti sekä Kaukametsän monitoimiluokka ja salien näyttämöt. Kaupungin ulkopuolella liikuntakursseja on pidetty Kuluntalahdessa ja joogaryhmää lyhytkurssina Paltaniemellä. Ainealueen opettajat: Vastuuhenkilönä toimi Väisänen Liisa, KM, KtaO, ravitsemus- ja terveyskasvatuksen päätoiminen opettaja Hannonen Sallamari, opiskelija, kuntonyrkkeily Hirvanen Anna-Maija, tanssija, jooga Hietanen Raino, kalankäsittely Holopainen Laina, terveydenhoitaja, jooga Jormakka Juho, opiskelija, taekwondo Kappas Manfred, insinööri, äijäjooga ja seniorijooga Kerkelä Heljä, KtaO kotitalouden lyhytkurssit Kiviniemi Kirsi, FM, jooga ja shindo Koistinen Marko, sairaanhoitaja, miesten jooga Kontio Eija, terveydenhoitaja, kuntojumppa ja venyttely Kujala Katja, liikunnanohjaaja AMK, mammabig lasten liikunta ja tuolijumppa Krökki Pia, tradenomi Amk, kiinalainen aamuvoimistelu Latvakangas Osmo, mehiläistarhaus harrastuksena Ojala Kirsi, KtaO, kotitalouden lyhytkurssit Paavola Liisa, liikunnan opettaja, liikunta laihduttajat Pasanen Ville, keittiömestari, kokki, riistaruokia Ravelin Teija, terveystieteiden tohtori. terapeuttinen tanssi Ronkainen Anne, peruskoulun opettaja, jooga Round Matthew, Choi kvang do -ohjaaja, miesten liikunta, potkunyrkkeily Savolainen Liisa, artesaani, vireyttä vuosille 6+ Sinko Nina, liikunnanohjaaja Amk, tehojumppa Sukmanov-Kärki Elena, tanssipedagogi, itämainen tanssi, aikuisbaletti Tauriainen Leila, fysioterapeutti, liikunta Thil Osmo, peruskoulun opettaja, senioritanssi Thil Paula, peruskoulun opettaja, senioritanssi Tsutsunen Soraida, zumba, salsa Erityisryhmät Opisto toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä tarjoamalla opetusta erityisryhmille, joita ovat mielenterveyttään hoitavat aikuiset ja sairaalakoulussa opiskelevat nuoret, kotona asuvat lievästi kehitysvammaiset aikuiset ja nuoret. Opetusaineita oli musiikissa laulu- ja soittoryhmät, liikunnassa terapeuttinen tanssi sekä kotitalouskurssit. 26

27 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetuspaikkana oli opiston kotitalousluokka, kehitysvammaisten päivä- ja palvelukodit ja palvelukeskukset sekä Kainuun keskussairaalan koulu. Opiskeluun suhtautuminen oli sitoutuvaa ja ryhmäytymistä edistävää sekä yhdessä tekeminen koettiin terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi. Ainealueen opettajat: Erityisryhmien koulutusta ja kursseja suunnittelivat eri ainealueiden vastuuopettajat yhdessä tuntiopettajien kanssa. Väisänen Liisa, KM, KtaO, päätoiminen opettaja, kotitalous Leinonen Suvi, FM, laulu ja soitinmusiikki Ojala Sirpa, musiikkipedagogi, orkesterimusiikki Ravelin Teija, THT, Psyk.esh, tanssiterap., terapeuttinen tanssi Taiteen perusopetus aikuiset Opetustunnit 31 Kurssit 2 Kurssilaiset 14 Aikuisten taiteen perusopetuksen VII vuosikurssin Näyteportfoliokurssi II (1,5 op) Opettajana TaM Minna Meriläinen Taiteen perusopetus lapset Opetustunnit 532 Kurssit 16 Kurssilaiset 139 Taiteen perusopetus lapsille ja nuorille Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä, Visuaalisten taiteiden koulut. Vuonna 211 lapsille ja nuorille suunnattua visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta annettiin Visuaalisten taiteiden koulussa, jossa oppilaat voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi kuvataiteen tai käsityön. Opetus eteni Visuaalisten taiteiden koulun opetussuunnitelman mukaisesti vuosikurssilta toiselle etenevänä taiteen alueiden opintoina. Eri vuosikurssien oppilastöitä esiteltiin Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä läpi vuoden Kaukametsän opiston tiloissa ja opiston verkkosivuilla Lasten taiteen perusopetuksen kuvagalleriassa. Kuvataidekoulussa toimi keväällä ja syksyllä kuusi opintoryhmää, joista I-V vuosikurssilaiset suorittavat visuaalisten taiteiden perusopintoja ja VI-VII vuosikurssilaiset syventäviä työpajaopintoja. Käsityökoulussa toimi keväällä 211 kolme ja syksyllä 211 kaksi opintoryhmää, joista perusopintoja suorittavia ryhmiä I-V oli kaksi ja syventäviä työpajaopintoja suorittavia yksi ryhmä. Taidekoulun opettajat Lasten taiteen perusopetuksessa ainealueen vastaavina opettajina toimivat kuvataiteen päätoiminen opettaja, TaM, artenomi Minna Meriläinen sekä käsityön päätoiminen opettaja KM, KtyO Heli Karppinen. Heidän lisäksi tuntiopettajina Kestilä Niina, kuvataiteilija, Kuvataidekoulu 27

28 Sini Sarèn, FM, tekstiiliartenomi (AMK), Käsityökoulu Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Opetustunnit 5348 Kurssit 16 Kurssilaiset 246 Kaukametsän opiston maahanmuuttajien kotoutumis- ja suomen kielen koulutus on Kainuun ELY-keskuksen kilpailuttamaa ja ostamaa. Pääasialliset koulutuksen tarjoajat Kainuussa ovat Kaukametsän opiston lisäksi KAO aikuisopisto, Arffman Consulting oy ja Kiantaopisto. Maahanmuuttajakoulutuksella on opistossa pitkä kokemus. Koulutukset alkoivat 9- luvun alussa, jolloin Otanmäkeen perustettiin vastaanottokeskus. Koulutuspolku alkaa kielitaidon alkukartoituksesta. Alkukartoituksen jälkeen opiskelijat lähtevät koulutuksiin, joita ovat luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukset 1 ja 2 sekä kielitutkintotavoitteiden mukaiset moduulikoulutukset 1, 2a, 2b ja 3 sekä työelämämoduuli. Kouluttajat ovat sitoutuneet sopimuksella Kainuun ELYkeskuksen kanssa käyttämään yhteistä kielitestistöä. Monella opiskelijalla on tavoitteena suorittaa yleisten kielitutkintojen Suomen kielen keskitason tutkinto. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuonna 211 opistossa toteutettiin kaksi alkukartoitusta ja yhdeksän moduulikoulutusta. Turvapaikanhakijoiden määrä ja koulutukset ovat lisääntyneet. Opiskelijat Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijat edustavat eri kansallisuuksia. Suurin osa opiskelijoista oli venäläisiä naisia, jotka ovat avioliiton kautta tulleet Kainuuseen. Toinen runsaasti edustettu ryhmät olivat somalialaiset pakolaiset. Jatkuvaan tai pysyvään oleskelulupaan kuuluvina opiskelijoina on mm. irakilaisia, kurdeja, somaleja, kongolaisia ja thaimaalaisia. Opetustunnit Kurssilaiset Maahanmuuttajakoulutusten opettajat Maahanmuuttajakoulutuksen vastuuopettaja toimii koulutuksen tiimivastaavana. Jokaisella kurssilla on kurssivastaava opettaja sekä tuntiopettajat. Huusko Anna, tuntiopettaja, suomen kieli Junttila Elena, FM, suunnittelijaopettaja, suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskuntatietous, arjen taidot, opiskelu- ja työelämätietous Juntunen Ljudmila, FM, suunnittelijaopettaja, suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskuntatietous, arjen taidot, opiskelu- ja työelämätietous 28

29 Karppinen Heli, KM, KtyO, päätoiminen opettaja, käsityö Karvonen Marjut, KM, suunnittelijaopettaja, suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskuntatietous, arjen taidot, opiskelu- ja työelämätietous Korhonen Marjo, KM, suunnittelijaopettaja, suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskuntatietous, arjen taidot, opiskelu- ja työelämätietous Palmu Ville, tuntiopettaja, atk Sarén Sini, FM, artesaani, tuntiopettaja, kuvataide ja käsityö Stricker Rea, FM, suunnittelijaopettaja, suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskuntatietous, arjen taidot, opiskelu- ja työelämätietous Suomen kielen opiskelijoita ja opettajia retkellä Hiidenportissa. Kuva Elena Junttila 29

30 17,6 17,1 17,1 17,1 16,6 19,89 18,84 17,1 15,19 15,32 Opiston toimintaa kuvaavia graafeja vuosilta Toimintatuotot 1 euroa Toimintakulut 1 euroa Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Valtionosuus Suunniteltu Toteutunut 4, Kaupungin netto- 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Suunniteltu 25,9 24,9 23,3 26,7 34,5 Toteutunut 26,6 18,2 22,8 27,2 22, Päätoimisten henkilötyövuosien määrä Opiskelijamäärä Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Kurssilaisten määrä Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen oppitunnit Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut 3

31 Myyntipalvelun kurssilaiset Oppituntien määrä Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaiset Myyntipalvelutunnit Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Kurssilaisten määrän kehitys Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaiset Myyntipalvelun kurssilaiset Tuntiopettajia ja luennoitsijoita Toimipaikkoja Tunnit yhteensä

32 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen tunnit Myyntipalvelutunnit Kurssien lukumäärän kehitys Kuva Pekka Agarth 32

33 Tulokset Kaukametsän opiston tuloskortti Tavoitteet 7 TA 7 TP 8 TA 8 TP 9 TA 9 TP 1 TA 1 TP 11 TA 11 TP 5. Talous (1euroa) Arvio Arvio Arvio Arvio Arvio Toimintatuotot Opisto yhteensä vaos-opetus myyntipalvelu Toimintakulut Opisto yhteensä vaos-opetus myyntipalvelu Toimintakate Opisto yhteensä vaos-opetus myyntipalvelu Suunnitelmapoistot Opisto yhteensä vaos-opetus myyntipalvelu Tilikauden tulos Opisto yhteensä vaos-opetus myyntipalvelu Valtionosuus Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Kaupungin nettoosuus Opisto yhteensä vaos-opetus Myyntipalvelu Kaupungin netto- Opisto yhteensä 25,9 26,6 24,9 18,2 23,3 22,8 26,7 27,2 34,5 22,66 -vaos-opetus 32,4 37,9 3,8 31,8 29,8 3,7 34,8 37,8 4,8 4,25 -myyntipalvelu -6,5-11,3-5,9-13,6-6,5-7,9-8,1-1,6-6,3-17,59 6 Asiakastulokset Vaikuttavuus 6a Näkemykset Asiakastyytyväisyys 4 /4 3,43/4 4 /4 3,45/4 4 /4 4,8/5 4 /4 4,3/5 4 /4 6b Mittarit Opiskelijamäärä Kurssilaisten määrä vaos -opetus myyntipalvelu vaos-opisk. /väestö 1 9,27 1 8,73 1 8,51 1 9,43 1 9,88 Kunnan väestö Henkilöstö-tulokset HENKILÖSTÖ 7a Näkemykset Työtyytyväisyys 2,86 / 4 3,14/4 3,2/4 7b Mittarit Henkilötyöv. määrä 17,6 19,89 17,1 18,84 17,1 17,1 17,1 15,2 16,6 15,3 Päätoim. sair.po. / tp Yhteiskunnalliset tul. TOIMINTAKERT. 9 Suorituskykytulokset KOULUTUSPALV. 9a Suorituskyky Kurssien yleisarv. 3,4 3,43 / 4 4,5 4,9/5 4,5 4,6/5 4,5 4,3/5 4,5 4,1/5 Euroa/tunti 16 19, , , , ,85 Vapaasivistys+tpo -vaos-opetus 29 32, , , , ,39 -myyntipalvelu -14,5-13,1-14, ,5-12,25-14,5-16,55-14,5-4,7 9b Mittarit Oppituntien määrä vaos-opetus myyntipalvelu Kurssisuun. toteut. 8 75,2 8 77, 8 76,4 8 76,8 8 76,9 33

34 Kaukametsän opiston päätoimista henkilökuntaa Maahanmuuttatajien kotoutumiskoulutuksen opettajia 34

35 Kaukametsän toimisto- ja vahtimestaripalveluiden henkilökuntaa Päivi Kinnunen, Tuula Vanhanen ja rehtori Eila Parviainen Irma Saxholm Esko Vanhanen, Reijo Manninen ja Tuomo Kovalainen Pirjo Kansanen 35

36 Kuva Hannele Tervo Etukannen kuva Reijo Haukia. Kaukametsän opisto, Koskikatu 4 B, 872 Kajaani puh kaukametsa.opisto@kajaani.fi, 36