Kaukametsän opisto. Kansalaisopisto Taiteen perusopetus Avoin yliopisto Tilauskoulutus. Toimintakertomus

Transkriptio

1 2012 Kaukametsän opisto Kansalaisopisto Taiteen perusopetus Avoin yliopisto Tilauskoulutus 1 Toimintakertomus

2 Kaukametsän opisto Strategiatyö... 4 Kurssimaksut ja opintosetelit... 4 Opisto on lähellä kuntalaisia... 4 Osaava henkilöstö opiston voimavarana... 4 Laatutyö... 4 Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi... 5 Organisaatio... 5 Kaukametsän opiston organisaatio ja toimintasuunnitelma Opiston henkilökunta... 5 Kaukametsän hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalvelut... 6 Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta... 6 Henkilöstön kehittäminen... 6 Toiminnan kehittäminen... 6 Koulutuksiin ja kokouksiin osallistuminen... 6 Markkinointi ja tiedottaminen... 7 Tiedottaminen... 7 Markkinointi ja ilmoitukset... 8 Ajankohtaiset tiedotteet... 8 Internet-sivut... 8 Toimiminen kehittämishankkeissa Laatu- ja kehittämishankkeet... 8 LAKE (OPH)... 8 Opetushallitus, kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustus (LAKE) , Tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalinen media Opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustus taiteen perusopetuksen itsearviointimallin käyttöönottamiseksi v Kuvionuottikirjoitusta kehitysvammaisille yksilö- ja ryhmäoppimisen muotona... 9 Kielten laatu- ja kehittämishankkeet... 9 Laatu- ja kehittämishankkeiden kielten osuudesta on tarkempi kuvas toimintakertomuksen sivuil la Monikulttuurisuus: Kulttuuri kielen oppimisen tukena, jatkohanke ja Käsityökulttuuri kielen oppimisen tukena Henkilöstön luottamustoimet... 9 Sivistyslautakunta Kestävä kehitys Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi Yhteistyö ja kumppanuudet Hankeyhteistyö Opinraitti Osaava Menesty Kainuun maahanmuuttajien kotoutumisohjelma Yhteiset tapahtumat Opetus- ja työharjoittelu Ainealat vuonna Avoin yliopisto Yleissivistävät aineet Ilmaisutaito, Sanataide ja kirjallisuus Tietotekniikka Musiikki Kielet Kuvataiteet Käsityö-tekstiilityö Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä, Visuaalisten taiteiden koulut Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Opiston toimintaa kuvaavia graafeja vuosilta Tulokset KAUKAMETSÄN OPISTON TEHTÄVÄ, ARVOT, VISIO ja PERUSSTRATEGIA Kannen kuvassa sanataideryhmäläisiä opiston 40-vuotisjuhlassa. Vasemmalla opettaja Teija Mursula. 2

3 että laadullisilla mittareilla arvioiden. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä tuntia opetusta, josta valtionosuustuntien määrä oli Kansalaisopisto-opiskelijoiden määrä oli 3906 ja kurssilaisten määrä Myyntipalvelutunteja toimintavuonna oli 4514 ja opiskelijamäärä oli 202. Myyntipalvelukoulutus oli Kainuun ELY - keskuksen ostamaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Rehtori Eila Parviainen Kaukametsän opiston 40-vuotisjuhlassa. Kuva Reijo Haukia Kaukametsän opisto 2012 Toimintavuosi 2012 oli opiston historiassa merkittävä. Vietettiinhän opiston 40. toimintavuoden juhlaa 5. toukokuuta Kaukametsän salissa. Juhlan teemana oli Kaukametsän opisto oppimisen iloa. Tämä on myös juhlassa julkaistun opiston historiikin nimi. Historiikki sisältää opiston rehtorina toimineen dosentti Aarre Läntisen Kajaanin ja Kainuun vapaan sivistystyön historiaa ja opiston 20- vuotista historiaa käsittelevän osuuden sekä kokoamani opiston historian kuvauksen 40 vuoden ajalta Kajaanin maalaiskunnan kansalaisopistosta Kaukametsän opistoksi. Opiston vaiheita kuvataan eri vuosikymmeninä lehtiartikkeleiden, yhteistyökumppaneiden, henkilökunnan ja opiskelijoiden kirjoituksin ja valokuvin. Opetuksessa korostui Kajaanin strategioista luovuus, osaaminen ja vaivaton arki, joka näkyi ikäja väestöryhmät kattavan opetussuunnitelman toteuttamisena kuntalaisten tarpeista lähtien. Kaukametsän opiston tavoitteena on pysyminen ajan hengessä. Tämä näkyi vuoden opetustarjonnassa, jossa otettiin huomioon opiskelijoiden toiveita ja uusia aiheita. Kaukametsän opisto on järjestänyt koulutustehtävänsä mukaista opetusta, joka painottuu visuaalisiin taiteisiin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja sanataiteeseen, terveyttä edistäviin aineisiin, tietoyhteiskuntaan ja yhteiskunnallisiin aineisiin sekä kieliin, Opisto on järjestänyt suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille sekä avoimena kansalaisopistokoulutuksena että työvoimapoliittisena koulutuksena. Kaukametsän opiston palvelua ja toimintaa on kehitetty edelleen Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) mukaisella itsearvioinnilla vuodesta 2007 lähtien. Sivistyslautakunta hyväksyi opiston laatukäsikirjan kokouksessaan Opiston opetustilojen käyttöaste on pystytty pitämään korkeana. Opistotalon luokat ovat käytössä aamuvarhaisesta iltamyöhään ja myös viikonloppuisin. Eila Parviainen, rehtori Vuosi oli opiston toiminnan kannalta positiivinen, sillä asetetut tavoitteet ylittyivät sekä numeerisilla 3

4 Strategiatyö 4 Kaukametsän opiston tehtävänä on järjestää opetusta, joka ylläpitää ja edistää kajaanilaisten kykyä selviytyä muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksessa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet, joilla tuetaan monipuolista yksilöllistä kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää tasa-arvoa ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Opiston toimintaa ohjaavat arvot, joita ovat ajattelun, tunteen, tahdon ja toiminnan tukeminen ihmisen kasvussa. Opiston toimintaan kohdistuvat ulkoiset normit ja ohjausjärjestelmät ovat vähäiset. Tämä asettaa opiston arvojen toteutumiselle ja toiminnan sisällöille suuren merkityksen. Opisto pyrkii jatkuvaan toimintansa arviointiin ja kehittämiseen tavoitteena asiakas- ja opiskelijalähtöinen laadun parantaminen. Opiston ydintoimintoja ovat opetus, opetuksen sisältöjen tuottaminen ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu ja toteutus, asiakaspalvelu sekä henkilökunnan osaamisen kehittäminen Strategiset tavoitteet 1. Väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen 2. Syrjäytymisen ehkäisy 3. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4. Johtamisen kehittäminen 5. Tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen ja tiedottamisen tehostaminen 6. Kestävän kehityksen edistäminen 7. Moniarvoisuuden edistäminen Kehittämistyön lähtökohtana ovat Kajaanin kaupungin arvot, joita ovat luovuus, osaaminen ja vaivaton arki. Lähtökohtana ovat arvoista johdetut kaupungin yhteisstrategiat, joiden mukaisesti opisto pyrkii löytämään uusia, asiakkaita paremmin palvelevia toimintamuotoja sekä kehittämään palvelujaan entistä joustavammaksi ja kysyntää vastaavaksi. Opiston strategioissa korostuu erityisesti hyvinvointi ja palvelut. Kurssimaksut ja opintosetelit Opisto vastaa strategiansa mukaisesti väestön ikääntymisen haasteisiin ja pyrkii toiminnallaan ehkäisemään syrjäytymistä. Opetushallituksen opintosetelit mahdollistavat euromääräiset alennukset eläkeläisten, seniorien, työttömien ja maahanmuuttajien kurssimaksuihin. Kajaanin kaupunki tukee työttömien opiskelua 20 euron opintosetelillä lukukausittain. Näillä toimenpiteillä opisto voi kohtuullistaa korkeita kurssimaksuja. Opiston järjestää myös maksuttomia yleisluentoja ja seminaareja Opisto on lähellä kuntalaisia Lähipalvelutavoitteen mukaan opisto tarjoaa kajaanilaisille opiskelumahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia, taajamassa ja kylissä. Erityisesti Otanmäen, Vuolijoen kirkonkylän ja Vuolijoen kylien aktiivisuus ja yhteistyö on merkityksellistä opiston palvelujen käyttäjinä. Opisto on pyrkinyt tiivistämään yhteistyötä kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Osaava henkilöstö opiston voimavarana Opiston henkilöstö on osallistunut alansa koulutuksiin talousarvion puitteissa. Jokainen opiston henkilöstöön kuuluva voi opiskella opiston kursseilla maksutta 100 euron kurssimaksun verran. Laatutyö Kaukametsän opisto kehittää johtamisjärjestelmäänsä tekemällä tavoitteellista laadun kehittämistyötä Euroopan laatupalkinto-järjestelmän mukaan. Opistossa on vakiintuneet tiimit, joiden tehtävänkuvat on määritelty. Opetushallituksen myöntämän Laatu- ja kehittämisavustuksen myötä opisto kehittää tietoyhteiskuntavalmiuksia ja tehostaa ja laajentaa tiedotuskanavia. Opiston internet-sivujen informatiivisuutta lisättiin ja opiston facebook on vakiintunut käyttöön.

5 Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi Opiston kurssit ovat avoimia kaikille väestöryhmille. Moniarvoisuus otetaan huomioon kursseja suunniteltaessa. Suomenkielen kursseja kohdennetaan ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille. Erityisryhmät otetaan huomioon kurssitarjonnassa. Tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman moni voisi tulla esteettömästi niillekin opiston kursseille, joita ei ole kohdennettu. Opintoseteleillä tuetaan opiskelumahdollisuuksia ja madalletaan osallistumiskynnystä. Organisaatio Kaukametsän opisto on Kajaanin kaupungin tulosyksikkö ja kuuluu osana Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen tulosalueeseen. Opiston rehtori kuuluu sivistystoimialan ja kulttuurin johtoryhmään. Kaukametsän opiston organisaatio ja toimintasuunnitelma Opiston henkilökunta Opistolla oli toimintavuonna vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevaa henkilökuntaa 9,5 htv, määräaikaisia kuukausipalkkaisia 4 htv tuntiopettajia 34,42 htv ja työllistettyjä 0,13 htv. - Eila Parviainen, rehtori - Eila Hallamaa, toimistosihteeri - Eeva-Liisa Snicker, tiedotussihteeri - Pirjo Aunesluoma, päätoiminen opettaja, musiikki, avoin yliopisto, sanataide - Heli Karppinen, päätoiminen opettaja, käsityö ja taiteen perusopetus 5

6 - Eeva Kilpeläinen, suunnittelijaopettaja, kielet ja ainealueen hankkeet - Minna Meriläinen, päätoiminen opettaja, kuvataiteet ja taiteen perusopetus - Rea Stricker, suunnittelijaopettaja, maahanmuuttajakoulutus - Aulis Tegelberg, päätoiminen opettaja, puutyö - Liisa Väisänen, päätoiminen opettaja, kotitalous ja liikunta Kaukametsän hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalvelut Osuus Kaukametsän yhteisistä hallinto-, toimistoja vahtimestaripalveluista oli 2.24 htv - Saari Mikko, Kaukametsän johtaja - Vanhanen Tuula, Kaukametsän toimistopäällikkö - Kinnunen Päivi, Kaukametsän toimistosihteeri - Saxholm Irma, Kaukametsän henkilöstösihteeri - Kovalainen Tuomo, johtava vahtimestari - Kansanen Pirjo, asiakaspalveluvahtimestari - Vanhanen Esko, vahtimestari - Manninen Reijo, vahtimestari Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta Opiston hallintoa hoitaa Kaukametsän opiston toimisto, jonka toimialueeseen kuuluu opiston oppilas- ja kurssihallinto, kurssimaksulaskutus sekä tiedottaminen ja markkinointi. Kaukametsän tulosalueen toimisto- ja vahtimestaripalvelut hoitavat taloussuunnittelua ja seurantaa, henkilöstöhallintoa ja yleislaskutusta. Vahtimestaripalvelut ovat yhteiset Kaukametsän tulosalueella. Henkilöstön kehittäminen Kaukametsän opiston opettajat ja muu henkilöstö on osallistunut toimintavuoden aikana työtehtäviinsä liittyville erikoiskursseille pääasiassa hankerahoituksen turvin. Vuoden 2012 aikana, edellisten vuosien tapaan, koko opiston henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua opiston kursseille maksutta, mikäli kursseilla oli tilaa. Toiminnan kehittäminen Kaukametsän opiston johtoryhmään kuuluvat rehtori, päätoimiset ja suunnittelijaopettajat sekä opiston toimistosihteeri ja tiedotussihteeri. Johtoryhmän päätehtävänä on opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi sekä opetuksen suuntaaminen tavoitteiden mukaiseksi. Ainealueiden vastuuopettajat ovat tiimien vetäjiä ja vastaavat ainealueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta. Rehtori johtaa johtoryhmän toimintaa ja vastaa asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta. Opiston toimintaa kehitetään Eurooppalaisen laatupalkinnon (EFQM) mukaan. Koulutuksiin ja kokouksiin osallistuminen Rehtori Eila Parviainen, opettajat Pirjo Aunesluoma, Heli Karppinen, Eeva Kilpeläinen, Aulis Tegelberg, Rea Stricker ja Liisa Väisänen sekä tiedotussihteeri Eeva-Liisa Snicker tekivät opintomatkan Pieksämäen ja Valkeakosken kansalaisopistoihin Rehtori osallistui valtakunnallisiin koulutuksiin ja seminaareihin: - KUULTO projektin seminaari , Helsinki, - OKM, kulttuuriteemaryhmän kokous , Helsinki, - OPH, Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö , Helsinki, - KOL ry, Kansalaisopistojen rehtoripäivä , Helsinki, - Kuntaliitto, Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät, , Helsinki, - OKM, Oppijan verkkopalveluseminaari, , Helsinki, - Pohjois-Suomen AVI, Osaava Forum , Oulu 6

7 Heli Karppinen osallistui seuraaviin koulutuksiin: - Virvatuli- hankkeen tiedotustilaisuus/koulutus , Oulu. - Osaava hankkeen kädentaitojen koulutus Interaktiivinen tuftaus , Iisalmi - Virvatuli hankkeen järjestämä eduzef-koulutus , Kajaani - Osaava-koulutukseen Kajaanissa osallistuivat Heli Karppinen ja Sini Sarèn Pirjo Aunesluoma osallistui seuraaviin koulutuksiin:: - Osaava-koulutus , Kajaani - Kestävän kehityksen seminaari , Oulu. Minna Meriläinen osallistui seuraaviin koulutuksiin: Virvatuli-koulutus , Oulu Artsedu-ZEF-koulutus Kajaani Eeva-Liisa Snicker osallistui InDesing CS5 peruskurssille , Helsinki Henkilökunnan hyvinvointi Opiston henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua perjantai-iltapäivisin henkilökunnalle järjestettyyn Zumba-ryhmään. Henkilöstön yhteishenkeä edistetään syyskauden alkaessa ja päättyessä sekä kevätkauden päätöstilaisuuksissa. Kaukametsän henkilökunnan virkistyspäivä. Suppilovahveroretki Ristijärvelle Kuva Eila Parviainen Markkinointi ja tiedottaminen Tiedottaminen Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi jaettavaa opinto-opasta. Kevään 2012 opinto-opas oli 36-sivuinen ja lukuvuoden opinto-opas oli 88-sivuinen ja painosmäärä oli molemmissa kpl. Oppaiden sisältö tuotettiin opistossa päätoimisten opettajien ja tuntiopettajien sekä toimistohenkilökunnan voimin. Oppaat taittoi opiston tiedotussihteeri. Oppaat jakoi kaikkiin Kajaanin 7

8 talouksiin Suoramainonta. Lisäksi oppaita toimitettiin kajaanilaisiin yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä sisäisessä postissa Kajaanin ja Maakunta kuntayhtymän eri hallintokuntiin ja oppilaitoksiin. Opinto-oppaita oli myös jaossa opiston toimitiloissa. Ajantasainen opinto-opas oli myös opiston internet-sivuilla. Joulukuusta 2010 lähtien opisto on ollut facebookissa ja opiston blogiin on linkki opiston kotisivuilla. Opiston johtoryhmä tarkistaa tiedotussuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Opiston tiedotussihteeri kuuluu Kaukametsän tviestintätiimiin, joka suunnittelee ja toteuttaa Kaukametsän yhteistä tiedottamista. Sivistystoimialan tiedotuslehti, KAS, ilmestyi ensimmäisen kerran Rehtori kuuluu lehden toimituskuntaan. Markkinointi ja ilmoitukset Lukukausien alussa tiedotettiin opetuksen alkamisesta KotiseutuPlus-lehdessä, Kainuun Sanomissa, kaupungin sisäisessä tiedotteessa sekä paikallisradiossa. Tiedotusvälineille lähetettiin tiedote opiston kurssitarjonnasta. Opiston johtoryhmä tarkistaa markkinointisuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Ajankohtaiset tiedotteet Uusista, alkavista kursseista ilmoiteltiin lukukausien aikana KotiseutuPlus lehdessä ja Kainuun Sanomissa Kulttuuri Kajaani -palstalla sekä kaupungin sisäisessä tiedotteessa Pikaisessa. Näyttelyistä, konserteista, yleisluennoista ja seminaareista tiedotettiin edellä mainituissa tiedotusvälineissä ja myös Kajaanin ja Kaukametsän tapahtumakalenterissa, joka päivitetään kuukausittain painettuna tiedotteena Kajaanin, Kaukametsän ja opiston internet-sivuilla. Lisäksi yksittäisistä tapahtumista tiedotettiin julisteilla ja esitteillä. Internet-sivut Opiston internet-sivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, yleisluennot ja tapahtumat. Opiston toimintaa, ajankohtaisia uutisia sekä kurssien ja oppilastöiden kuvagalleriaa esiteltiin internetsivuilla. Yhä useampi kurssilainen ilmoittautui opiston internet-sivujen kurssihaun kautta. Kurssihaun kautta opiskelija löytää kurssin ja kurssin ajankohtaiset tiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Toimiminen kehittämishankkeissa Laatu- ja kehittämishankkeet LAKE (OPH) Opisto on hakenut ja saanut avustusta kansalaisopistojen erityisiin LAKE tavoitteisiin, Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalisen median käyttö, Hyvinvointi ja terveys sekä Monikulttuurisuus. Hankekoordinaattoreina toimivat päätoimiset ja suunnittelijaopettajat Pirjo Aunesluoma, Heli Karppinen, Eeva Kilpeläinen ja Liisa Väisänen Opetushallitus, kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustus (LAKE) , Tietoyhteiskuntavalmiudet ja sosiaalinen media. Tavoitteena Moodle-oppimisalustan käytön kehittäminen ja opistohenkilöstön kouluttaminen (jatkohanke vuonna 2008 aloitetulle Moodlen kehittämistyölle). Hankevastaava Minna Meriläinen, kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustus taiteen perusopetuksen itsearviointimallin käyttöönottamiseksi v Tavoitteena Virvatuli-itsearviointimallin kehittäminen ja vertailukehittäminen yhteistyössä Kajaanin Tanssin kanssa. Kaukametsän opistossa kehittämistyön kohteena lapsille ja nuorille suunnattu Visuaalisten taiteiden koulu, Kuvataidekoulun ja Käsityökoulun III-vuosikurssin oppilaat. Hankevastaavina Heli Karppinen, käsityön ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja sekä Minna Meri- 8

9 läinen, kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja. Kuvionuottikirjoitusta kehitysvammaisille yksilö- ja ryhmäoppimisen muotona 2012 vuoden keväällä käynnistettiin Kuvionuottihankkeessa kehitysvammaisten palvelukodissa Kesäheinässä kuvionuottikirjoituskurssi LAKErahan turvin. Opetustunnit sovittiin yksilötunneiksi. Oppitunnin pituudeksi määriteltiin 15 minuuttia ja yksilöopetukseen mahtui 6 henkilöä. Opetusvälineenä oli piano. Kuvionuoteilla tapahtuvaa pianon soiton opetusta ajatellen ostettiin hiukan opetusmateriaalia. Lake -raha oli vähäinen koskien erityisryhmiä ( = 1500 ja = omavastuu). Tarkoitus kuitenkin olisi, että työtä jatketaan palvelukotien kanssa. Kuvionuotteja pystytään hyödyntämään nyt paremmin myös ryhmäopetuksessa, kun avainhenkilöt ovat olleet yksilöopetuksessa. Hankkeen opettajana oli Sirpa Ojala ja oli Sirpa Ojala/Suvi Rimpiläinen. Koordinointivastuu oli Pirjo Aunesluomalla. Kielten laatu- ja kehittämishankkeet Laatu- ja kehittämishankkeiden kielten osuudesta on tarkempi kuvas toimintakertomuksen sivuilla Monikulttuurisuus: Kulttuuri kielen oppimisen tukena, jatkohanke ja Käsityökulttuuri kielen oppimisen tukena Kokonaisrahoitusta LAKE jatkohankkeelle (Monikulttuurisuus: Kulttuuri kielen oppimisen tukena) vuodelle myönnettiin Kaukametsän opistolle Summa jaettiin hankkeen eri painopistealuiden kesken siten, että kullekin osaalueelle tuli käyttöön ja lisäksi matka- ja koulutuskustannuksiin jätettiin yhteisesti Vuonna 2011 myönnetty rahoitus siirrettiin Monikulttuurinen käsityö projektissa kokonaisuudessaan vuodelle 2012, koska ensimmäisen hankkeen toteutus oli vielä kesken. Samalla haluttiin varmistaa, että tavoitteiden ja suunnitelmien toteuttamiseksi vuonna 2012 olisi käytössä koko rahoitus. Vuonna 2012 Kaukametsän opistolle myönnetty Opetushallituksen myöntämä LAKE rahoitus (Dnro: 133/513/2012) Käsityökulttuuri kielen oppimisen tukena hankkeelle siirrettiin kokonaisuudessaan vuodelle 2013, koska edellisen LAKE - hankkeen (Monikulttuurisuus kielen oppimisen tukena) toteutus oli vielä kesken. Siirrolla haluttiin varmistaa, että tavoitteiden ja suunnitelmien toteuttamiseksi olisi käytössä koko rahoitus. Vuoden 2012 aikana liitettiin aiemmista ja kuluvasta hankkeesta saadut tulokset, kotokoulutusten käsityön opetussuunnitelma, dokumentoinnit sekä luentomateriaali jo olemassa oleville sivustoille ( (ISV -hanke). Projektivastaava laati suunnitelmia kulttuurin avulla tapahtuvaan kielen opetukseen ja oli yhteyksissä eri toimijoihin. Suunnitelmien tavoitteena oli myöhemmässä vaiheessa tuottaa aineistoa ja ohjeistusta, joka on hyödynnettävissä eri koulutusorganisaatioissa. Suunnitelmat kattavat käsityön, kuvataiteen ja musiikin ainealueet. Hankkeen aikana aloitettiin yhteistyö kuvataiteen ja musiikin ainealueilla. Kaukametsän opiston tuntiopettajista Sini Sarèn (kuvataide) ja Suvi Rimpiläinen (musiikki) laativat alustavan suunnitelman ainealueiden hyödyntämisestä kotokoulutusten yhteydessä. Henkilöstön luottamustoimet Opiston rehtori toimii Kansalaisopistojen liiton KoL:n Kamomilla hankkeen ohjausryhmässä, OKM:n Maaseutukulttuurityöryhmän kansalais- 9

10 opistot alatyöryhmän jäsenenä ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) hallituksen KoL:n varajäsenenä Rehtori toimii kaupunginhallituksen valitsemana Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman ohjausryhmässä Sivistystoimialan edustajana ja samoin Kajaanin vanhusneuvoston jäsenenä Sivistyslautakunnan valitsemana ja edustajana sekä Kainuun Maakuntakuntayhtymän Ikäihmisten neuvottelukunnan jäsenenä vapaan sivistystyön edustajana. Liisa Väisänen toimii OAY:n paikallisyhdistyksen hallituksessa varajäsenenään Eeva Kilpeläinen. Sivistyslautakunta 2012 Kajaanin sivistyslautakunta valvoo mm. että opisto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden ja sivistystoimialan johtosäännön mukaisesti. Sivistyslautakunta hyväksyy Kaukametsän opiston rehtorin valmisteleman esittelemän vuosittaisen opetussuunnitelman. - Opistoa koskevia päätöksiä toimintavuonna: - Sivistyslautakunta päätti ja hyväksyi - Kaukametsän opiston työ- ja loma-ajat Kaukametsän opiston työvuoden opetusryhmien aloitusmäärät - Kaukametsän opiston työvuoden opetussuunnitelman - Kaukametsän opiston laatukäsikirjan Kajaanin Sivistyslautakunnan jäsenet ja suluissa henkilökohtaiset varajäsenet Tornberg Raimo puh.joht. (Hurskainen Timo), Lämpsä Jouni, varapuh.joht. (Puskala Pasi), Heikkinen Jukka (Aittamaa Janne), Peittola Minna (Parviainen Tuula), Hynynen Evelyn (Karvinen Marita), Sarr Kerttuli (Jestola Satu), Majuri Jenni (Ojala Katriina), Käsmä Jouko (Väinölä Aki), Hekkala Heikki (Leinonen Paula), Vatula Anneli (Kyllönen Mika), Heiman Eva (Hirvilahti Marja), Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen jäsen. Sivityslautakunta kaupungintalon Brahe-kokoushuoneessa. Kuvassa keskellä lautakunnan puheenjohtaja Raimo Tornberg. Vasemmalla puolella sivistystoimialan talouspäällikkö Osmo Kurkinen ja oikealla sivistysjohtaja Mikko Saari. Kuva Eila Parviainen 10

11 Kestävä kehitys Opisto pyrkii toiminnassaan siihen, että kestävän kehityksen näkökulmat toteutuvat kaikilla ainealueilla, eri tavoin painottuen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys yksilön ja yhteisön Ekologinen kestävyys Ekologinen kestävyys edellyttää, että kehitys on elämänhallinnan parantamisesta. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa, ja ottaa palveluja jouduttaisiin supistamaan, ei tuloksena saa olla heitteillejättöyhteiskunta, vaan entistä vahvemmilla elämänhallintatiedoilla ja taidoilla varustettu kansalaisyhteiskunta. Maailmanlaajuisesti huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden. Luonto, ihminen ja yhteiskunta ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Luonto on ylinnä ja siksi kaiken perusta onkin ekologinen kestävyys. sosiaalinen kestävyys on tulevalle kehitykselle merkittävä asia. Taloudellinen kestävyys Taloudellisen kestävyydenedellytyksenä on Kulttuurinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys edellyttää, että kehitys on sopusoinnussa ihmisten kulttuurin ja arvojen kanssa. Kulttuurisesti kestävän kehityksen on rakennuttava kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle, jotta sillä olisi edellytyksiä jatkua ja kehittyä. Kansakunta, jolta puuttuu tieto kulttuuriperinnöstään ja yhteinen kulttuurivisio, ei selviä kansainvälisessä maailmassa kehityksentaloudellinen pohja. Kestävä kehitys edellyttää sekävoimakkaita toimenpiteitä aineellisen kasvun hillitsemiseksi että eknologian kehittämistä. Taloudellinenkestävyys edellyttää pehmeän arvokeskustelun ja kovan osaamisen liittoa. Teknologiaa kehittämällä pyritään tuottamaan enemmän vähemmillä luonnonvaroilla. Energian ja materiaalin tehokas käyttö ja kierrätys ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden markkinoinnissa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat syvästi sisältyviä opiston arvoihin. Opiston arvoissa korostuu humanistinen ihmiskäsitys ja ihmisen olemukseen perustuva oppimiskäsitys. Sekä yksilö-, että ryhmäopetuksessa koettiin voimaantumista, joka on ihmisläheisyyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä itsetunnon rakentamista opiskelijan ehdoilla. Nämä asiat tulivat ilmi opiskelijoiden kurssipalautteissa sekä asiakastyytyväisyys- että henkilöstön työtyytyväisyyskyselyissä. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys otettiin huomioon opetuksessa. Käsityö- ja taideaineiden työmateriaalien hankinnassa otettiin käyttöön taloudelliset hankintatavat, uusiokäyttö sekä materiaalien koostumus. Taidegrafiikassa käytettiin ainoastaan myrkyttömiä ja luontoa kuormittamattomia materiaaleja. Kotitaloudessa hankittiin raaka-aineet läheltä ja kaikki materiaali käytettiin tarkkaan ja taloudellisesti. Materiaalien lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Paperin, pahvin ja ongelmajätteen lajitteluun opastettiin asianmukaisilla julisteilla ja ohjeilla sekä tarkoitusta varten nimetyllä keräysastioilla. Hallinnossa siirryttiin yhä enemmän käyttämään sähköisiä tiedotuskanavia; sähköpostia, sähköistä kalenteria ja Moodle-ympäristöä tiedotus- ja oppimateriaalikanavana opettajille ja opiskelijoille. Ilmoittautumislomakkeista luovuttiin lähes kokonaan internetja puhelinilmoittautumiseen siirtymällä. Opiston tilojen kalusteita kunnostettiin. Tasojen ja pöytien pintoja sekä istuimien päällysteitä uusittiin. Suuri yksittäinen työ oli atk-luokan pöytien kunnostaminen siten, että ne ovat muunnettavissa kielistudio/atk yhteiskäyttöön sopiviksi. Työ toteutettiin opiston puutyöluokassa opiskelijatyönä. 11

12 Moniarvoisuus koetaan rikkaudeksi Opiston kurssit ovat avoimia kaikille väestöryhmille. Moniarvoisuus otetaan huomioon kursseja suunniteltaessa. Suomenkielen kursseja kohdennetaan ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille. Erityisryhmät otetaan huomioon kurssitarjonnassa. Tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman moni voisi tulla esteettömästi niillekin opiston kursseille, joita ei ole kohdennettu. Opintoseteleillä tuetaan opiskelumahdollisuuksia ja madalletaan osallistumiskynnystä Opisto on mukana syyskaudella 2012 alkaneessa Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen hankkeessa. Tavoitteena on liittää kestävä kehitys osaksi opiston laatujärjestelmää.. Kuvia opiston 40-vuotisjuhlasta: Kainuun miehen ja naisen kansallispuvut maahanmuuttajaopiskelijoiden esittäminä. Senioritanssikurssien opettajat Paula ja Osmo Thil. Kansalaisopistojen Liiton ansiomerkkien saajia sekä eturivissä vasemmalta liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen, henkilöstöasioiden sihteeri Irma Saxholm, rehtori Eila Parviainen, aikaisemmat rehtorit Irma Kemppainen ja Matti Väisänen. Kuvat Reijo Haukia 12

13 Yhteistyö ja kumppanuudet Kaukametsän opiston kumppanuusverkosto on laaja paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti. Myös kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan. Hankeyhteistyö Opinraitti Kaukametsän opisto on toimijan OpinRaitti työryhmässä, jossa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan aikuiskoulutuksen ohjauspalveluja Kainuussa. Tavoitteena on luoda aktiivinen, alueellinen ja poikkihallinnollinen toimirajat ylittävä asiakaslähtöinen aikuisopiskelijan tiedotus-, neuvonta ja ohjauspalvelumalli. Vahvistaa aikuiskoulutuksen ohjausosaamista ja toimivia käytäntöjä osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Liittää palvelu-mallin toiminta osaksi Oulun läänin ja valtakunnallisen hankkeen mallia. Hankkeen muina toimijoina ovat Kainuun Ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun maakuntakuntayhtymän koulutustoimiala, Kainuun kansalaisopistot, Osaaminkeskus Kainuun Aalto, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun ELY-toimistot, Kainuun Etu oy, Kainuun Yrittäjät ry ja muut tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluja tarjoavat tahot. Osaava Opisto on mukana Pohjois-Suomen AVI:n Osaava hankkeessa Aiheena on opetustoimen kehityskeskustelukäytänteet ja johtajuus. Rehtori on hankkeen ohjausryhmässä. Hakemus on lähetetty jossa pääteemana on ainealueiden kehittäminen opettaja mentori - toiminnalla ja opettajien tietoyhteiskuntaosaamisen kehittäminen. 13

14 Menesty Opisto on ollut toimijana Menestyvä työyhteisö eriikäisten osaamisen kehittämisen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen avulla hankkeessa, joka on alkanut syyskaudella 2012 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeen yhteistyökumppaneina on Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Seniorpolis Oy, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kainuun maahanmuuttajien kotoutumisohjelma Kaukametsän opisto on mukana ohjelmatyössä, joka alkoi syksyllä 2012 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Yhteiset tapahtumat Kaukametsän opisto on järjestänyt eri yhteistyötahojen kanssa tapahtumia, luentoja ja luentosarjoja, joissa on ollut osallistujia yhteensä Kalevala-juhla, Elias Lönnrot seura ry, Kajaanin Kalevalaiset naiset ry - Kaukametsän opiston kuorojen konsertit - Vanhusten joulujuhla, Kajaanin vanhusneuvosto Opetus- ja työharjoittelu Opisto on tarjonnut harjoittelupaikkoja eri oppilaitoksissa opiskeleville. Kainuun ammattiopisto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, tapahtumanrakentaja artesaanin opintoihin liittyvä näyttötutkinto. Arvioijana Eila Parviainen. Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiketalouden koulutusohjelman opiskelija, arvioijana Eila Parviainen, Eeva-Liisa Snicker. Koulutus- ja asiantuntijaorganisaatio Taitoprofilit Tunnista osaamisesi kurssin opiskelija on ollut harjoittelijana Minna Meriläisen kuvataidekursseilla Luento Helene Scherfbeckistä. Luennoimassa Elina Kivirinta. Kuvat Eila Parviainen 14

15 Ainealat vuonna 2012 Tilastoja vuodelta 2012 KOULUTUSTYYPPI KOULUTUSTEN OSALLISTUJIA TUNTEJA MÄÄRÄ YHTEENSÄ Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Vapaa sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus Avoin yliopisto-opetus Muut koulutukset YHTEENSÄ Etäluentosarjat Ikääntyvien yliopisto - yhdeksän luennon etäluentosarja, Lapin yliopisto, avoin yliopisto - Sukupolveilevat muistelut - jaettuja muistoja ja tarinoita, Tutkijatohtori, KT Outi Ylitapio- Mäntylä, Lapin yliopisto - Elämmekö mediatodellisuudessa - miten media vaikuttaa ja miksi? Dosentti, FT Veijo Hietala, Turun yliopisto - Mitä kuuluu suomen kielelle? Suomen kielen nykykehitys ja vaihtelu sekä elämä muiden kielten rinnalla, Professori, FT, johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - Rasva, kolesteroli ja sydänterveys, Professori, MMT Kari Salminen - Ikääntyneiden oikeudellinen asema, Dosentti, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä, Lapin yliopisto - Pyhien kuvat taiteessa voisiko avata? Dosentti, TaT, FT Sisko Ylimartimo - Yksilö vai yhteiskunta Kummassa turva tulevaisuudessa? - Professori emeritus Esko Riepula, Lapin yliopisto - Uni terveyden ja toimintakyvyn lähteenä: Mitä tiedämme unesta terveyden, mielialan ja muistin ylläpitäjänä? Dosentti, PsT Erkki Kronholm, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Venäjän haasteet, Professori, VTT Markku Kivinen, Aleksanteri-instituutti Monimuotoinen sisustaminen kolmen luennon etäluentosarja yhteistyössä Helsingin suomenkielinen työväenopisto ja Tekstiilikulttuuriseura - Suomalainen kodinsisustuskulttuuri miten tähän on tultu? Tutkimuspäällikkö, dosentti Minna Sarantola-Weiss - Sisustustekstiilin monisyinen olemus ja tehtävä, Yliopistonlehtori, KT Jaana Kärnä-Behm - Sisustusmuutoksia televisiossa, FT Anne Soronen - Värien merkitys sisustuksessa, Yliopistonlehtori, TaT Ana Nuutinen - Mies sisustaa, YTT Leena Autonen- Vaaraniemi - Kodin taidetekstiilit, FK Kaarina Peltonen Kajaani ja Kainuu luentosarja - Kajaanin linnan vanki Johannes Messenius, professori Reijo Heikkinen - Kaksi naiskohtaloa Kainuussa 1800-luvulla Maria Piponius ja Posti-Stina, professori Reijo Heikkinen - Oulujärvi Ärjänsaari, professori Reijo Heikkinen - Kainuun Esihistoriaa, professori Reijo Heikkinen, - Kajaanin linnan historiaa, museonjohtaja Antti Mäkinen 15

16 Luennot - Metsästäjätutkintoon valmentavat luennot, Teuvo suutari - Islam, arki ja somalialainen perhe, yliopistotutkija, Marja Tiilikainen ja vuoden 2011 pakolaisnainen Saido Momamed, Yhteistyössä Juuret ja siivet hanke - Mitä uutta vanhuspalvelulaki tuo, Sirkka-Liisa Kivelä, emerita professori - Myytti Helene Scherfbeckistä: 60 vuotta erakkona Suomessa, Elina Kivirinta, Yhteistyössä Kajaanin Pohjola Norden ry Avoin yliopisto Opetustunnit 25,50 Kurssit 2 Kurssilaiset 21 Kasvatustieteissä aloitettiin syksyllä 2012 yhteistyö Oulun yliopiston kanssa. Opiskelijoita perusopinnoissa oli 17. Opiskelijoita aineopinnoissa oli neljä. Luentoja pidettiin syksyllä perus- ja aineopinnoissa Oulun yliopiston Optima-verkon kautta 128 tuntia ja tutorointia opiskelijoille järjestettiin Kaukametsän opiston kautta 25.5 tuntia yhteensä. Yleissivistävät aineet Opetustunnit 636 Kurssit 50 Kurssilaiset 1551 Yleissivistävän ainealueeseen kuuluvat yleisluennot, seminaarit, kirjallisuus, ilmaisutaito ja vuorovaikutus, historia, kulttuurintuntemus, viestintä, kasvatus ja oppiminen. Yleisluennot, luentosarjat ja seminaarit olivat maksuttomia. Yleissivistävien aineiden opettajat - Heiskanen Karoliina, lähihoitaja, viittomakielen ohjaaja, Juttu-tupa - Mäkinen Antti, FM, filatelia - Markkanen Markku, KM, kylähistoria - Pokela Esa, sukututkimus - Tingvall Johanna, sairaanhoitaja, puhevammaisten tulkki eat, Juttu-tupa Ilmaisutaito, Sanataide ja kirjallisuus Opetustunnit 475,32 Kurssit 16 Kurssilaiset 200 Ilmaisutaito ja sanataide Sanataiteessa toteutuneita kursseja olivat vauva-, taapero- ja leikki-ikäisten sanataiteiden kurssit. Ilmaisutaidossa ei järjestetty vuonna 2012 kursseja. Yhdeksästä suunnitellusta sanataiteiden kursseista toteutui kolme. Ilmaisutaidon ja sanataiteen opettajat - Heikkinen Mirjami, lausuntakurssi - Hongisto Anja, KM, kirjallisuus - Härkönen Minna, FM, sanataide - Kerttula Tarja, KM, kirjallisuus - Mursula Teija, FM, sanataide Tietotekniikka Opetustunnit 180 Kurssit 17 Kurssilaiset 127 Tietotekniikan ainealueen opetuksen tavoitteena oli tarjota opiskelumahdollisuuksia päivä- ja iltakursseilla opiston atk luokassa. Kurssit tarjosivat mahdollisuuden oppia uusia asioita tietotekniikassa ja siitä syystä tarjonta oli monipuolista. Erityisen suosittuja olivat eläkeläisten ja seniorien atkkurssit. Tietotekniikan kurssit olivat lyhyitä tiettyyn aiheeseen rajattuja kursseja tuntimäärältään keskimäärin 12 tuntia/kurssi. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetus toteutettiin järjestämällä peruskursseja ja erityiskursseja. Kursseja tarjottiin kokeiluluontoisesti runsaammin toteutumaan verrattuna. Ainealueen opettajat - Palmu Ville, tradenomi, tietotekniikka 16

17 Musiikki Opetustunnit 4299 Kurssit 90 Kurssilaiset 944 Musiikissa kevätlukukaudella 2012 tunteja pidettiin 2338,34. Kurssien määrä 2012 keväällä oli 51 ja opiskelijoita oli 583. Peruttuja kursseja keväällä 2012 oli 2. Syksyllä 2012 pidettiin 2101,33 tuntia. Kursseja pidettiin 47 ja opiskelijoita kursseilla oli 499. Yksilöopetusaineina oli yksinlaulu, piano ja pianon vapaa säestys, kitara, basso, huilu, klarinetti, saksofoni, viulu, kantele, harmonikka ja rummut. Ryhmäkursseja olivat erilaiset lauluryhmät ja kuorot. Musiikin opetuspisteinä olivat mm. Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto, Teppanan, Lohtajan ja Kuluntalahden koulu sekä Otanmäen koulu, Ulpukka ja Värjäntie 6. Sekä Kuusanmäen että Kesäheinän palvelukodissa pidettiin musiikin erityisryhmiä. Kaukametsän opiston musiikin opiskelijoiden konsertti pidettiin Kaukametsän salissa Opiston 40-vuotisjuhla pidettiin 5.5, jossa esiintyivät mm. kansalaisopiston sanataideopiskelijat, kansanmusiikkiviuluyhtye ja PoRokuoro. Ennen ja jälkeen varsinaista juhlaa oli myös kansalaisopiston musiikinopettajien järjestämää ohjelmaa. Olgan oppilaiden oma konsertti oli Myös PoRo-kuoro on esiintynyt eri tilaisuuksissa kaupungilla vuoden 2012 aikana. Musiikinopettajat Aunesluoma Pirjo, KM, musiikkipedagogi, musiikin päätoiminen opettaja, yksinlaulu, avoin yliopistoopetus - Airo-Karttunen, Eija-Riitta, FM, yksinlaulu - Haarala Mika, muusikko, klarinetti, saksofoni, piano - Haataja Kari, KkO, Pirttikuoro - Harju Juha, KM, kitara (Otanmäki) - Hiltunen Joonas, muusikko-opiskelija, rummut, asti - Huhtahaara Samuel, muusikko, Kitaransoiton pedagogiopiskelija, kitara - Karppinen Veijo, muusikko, klarinetti ja huilu - Karttunen Kyösti, FL, Ensmble Nais-Girls - Kauppila Tomi, rummut lähtien - Kokkonen Jarmo, Kajaanin mieslaulajat - Korhonen Samuli, muusikko, sähköbasso, kontrabasso - Kovanen Tuula, HUK, piano (Otanmäki) - Leinonen Suvi, KM, lauluryhmä-erityisryhmä - Lämsä Terho, harmonikka - Mikkola Jenni, musiikkipedagogi AMK, piano - Mustajärvi Marika, muusikko, piano - Nekrasova-Rajamäki Olga, musiikkipedagogi, viulu, piano - Ojala Sirpa, Muusikko, Symppis, Klaaviorkesteri, muita musiikin erityisryhmiä, piano, lauluklinikka, pianon kuvionuottiopetus ( asti) Pop ja Rock kuoro, Kuvionuottikirjoituksen opettaminen kehitysvammaisille hanke ( asti). - Rautiainen Arto, muusikko, kitara - Rimpiläinen Suvi, FM, musiikkipedagogi AMK. Symppis, Klaavi, pianon kuvionuottiopetus ( lähtien), piano, maahanmuuttajaopetus - Ruokolainen Seija, KM piano - Salo Mikko-Pekka, musiikkipedagogi AMK, sello - Surma-Aho Timo, merkonomi, piano ja vapaa säestys - Tapionmäki Paula, erik. Lto, piano (Vuolijoki), lauluklinikka, piano ( lähtien) (Kajaani) - Tikkanen Minna, musiikkiluokkien musiikinopettaja, piano - Tuominen Tiina, FM, kantele Erityisryhmät Musiikki Opetustunnit 167 Kurssit 12 Kurssilaiset

18 Musiikin erityisryhmiä on pidetty Kuusanmäessä ja Kesäheinän palvelukodissa. Kesäheinässä toimii kaksi orkesteria Klaavi ja Symppis ja Kuusanmäessä lauluryhmä. Vetäjinä on toiminut vuonna 2012 Sirpa Ojala, Suvi Leinonen ja Suvi Rimpiläinen.Vuonna 2012 kevätlukukaudella Kesäheinässä oli myös pianon kuvionuottiopetusta, mikä oli osa kuvionuottihanketta. Hanketta veti Sirpa Ojala. Po.Ro-kuoro. Kuva Eila Parviainen Kielet Opetustunnit 2717 Kurssit 130 Kurssilaiset 1340 Kaukametsän opistossa opetettiin vuonna 2012 avoimena kansalaisopisto-opetuksena kahtatoista (12) eri kieltä: englantia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa, suomea, arabiaa, viroa, karjalaa, kiinaa sekä japania. Pääosa oli yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1-A2 suunnattua opetusta. Englannin, venäjän, saksan, ranskan ja suomen kielissä järjestettiin myös B1- taitotason kursseja. Kielten yksilö-, pari- ja pienryhmäopetus Jatkettiin syksyllä 2010 aloitettua kielten yksilö- ja pariopetuskokeilua. Opetuskokeilun tavoitteena on ollut kehittää kielten yksilö- ja pariopetuksesta perinteistä ryhmäopetusta täydentävä, pysyvä osa Kaukametsän opiston opetustarjontaa, monipuolistaa opiston opetustarjontaa ja opetuksen saatavuutta. Kevätlukukaudella 2012 yksilö-, pari- ja pienryhmäopetusta järjestettiin yhteensä 93 tuntia, syyslukukaudella yhteensä 135 tuntia; opetettavia kieliä olivat englanti, ruotsi, saksa, venäjä, espanja, italia, suomi (S2) ja arabia. Opetus toteutettiin pääsääntöisesti ryhmäopetuksena opiston omissa tiloissa (kieliluokka, lyhytkurssiluokka, monitoimiluokka, suggestopedian luokka, video- ja musiikkiluokka) sekä Kajaanin Lyseon luokissa 2 ja 3. Ranskan keskustelukurssi kokoontui Teppanan koululla. Saksan ja suomen tunnit toteutettiin pienryhmäopetuksena, mikä oli uutta opiston kielikurssitarjonnassa. Pienryhmien koko oli 4-5 opiskelijaa. Opetuksen hinta määräytyi periaatteella 17 /opetustunti jaettuna opiskelijamäärällä. Näin kurssihinnasta tuli kohtuullinen myös niille, joilla ei ollut varaa yksilöopetukseen. Suomen kielen 18

19 opetukseen hakeutuivat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat. Saksan alkeiskurssille ilmoittautui syksyllä 2012 vain 5 opiskelijaa, joille opettaja tarjosi ensimmäisellä kokoontumiskerralla pienryhmäopetusta. Näin turvattiin opetuksen saatavuus. Kielten yksilö- ja pari- ja pienryhmäopetus jatkuu myös seuraavana lukuvuonna. Sitä on toteutettu ja kehitetty osana vuoden laatu- ja kehittämishanketta. Hanke päättyi S2-opetussuunnitelman kehittäminen Elokuussa 2012 aloitettiin suomi toisena kielenä opetussuunnitelman kehittäminen osana vuoden laatu- ja kehittämishanketta. Opisto vastasi Kajaanin kaupungin Maahanmuuttajapalveluista tulleeseen pyyntöön ja järjesti vastaanottokeskuksen asiakkaille syyslukukaudella 2012 yhden luku- ja kirjoitustaidottomien kurssin, 3 alkeiskurssia ja 2 jatkokurssia. Kurssit toteutettiin lyhytkursseina, joiden kesto oli 24 opetustuntia (8 x 3 tuntia). Syksyn aikana hiottiin hyviä käytäntöjä tiiviissä yhteistyössä vastaanottokeskuksen, opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. Kehittämisen kohteina olivat mm. kurssien tasot ja sisällöt, aikataulutus, opiskelijoiden ohjaus kursseille, opiskelijoiden motivointi, hallinnolliset käytännöt. Kursseille osallistui yhteensä 90 opiskelijaa. Yleiset kielitutkinnot (YKI) Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja, joiden kehittämisestä vastaavat Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto. Tutkintoon voivat osallistua kaikki kielitaidostaan virallisen todistuksen haluavat riippumatta siitä, missä tai miten taito on hankittu. Kaukametsän opistossa järjestetään Yleiset kielitutkinnot suomen kielessä (keskitaso) sekä englannin, saksan, venäjän ja ruotsin kielissä (perus- ja keskitaso) Yleisten kielitutkintojen osallistujamäärä vv (kaikki kielet yhteensä) Toimintavuonna 2012 Kaukametsän opistolla järjestettiin kielitutkinnot 6 kertaa. Suomen kielen tutkintoihin osallistui yhteensä 36 ja englannin tutkintoihin yhteensä 16, joista englannin perustason tutkintoon 1 henkilö. Ruotsin, venäjän ja saksan kielen tutkintoja ei järjestetty. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Avoimen kansalaisopiston kieltenopetuksen tavoitteeksi oli asetettu 2200 toteutunutta tuntia vuodessa, mikä ylittyi reilusti. Suosituimpia olivat englannin (751 t), suomen (393 t), venäjän (367 t) ja espanjan (324 t) kurssit. Ilahduttavaa on se, että monen vuoden tauon jälkeen on voitu järjestää myös ruotsin kielen opetusta (80 t). Opettajat ja muu henkilökunta Kilpeläinen Eeva, M.A./FK suunnittelijaopettaja, venäjä, suomi toisena ja vieraana kielenä, yleisten kielitutkintojen yhteyshenkilö ja valvoja - Fahim Abderrahim, arabia ja ranska - Huusko Anna, italia, suomi toisena ja vieraana kielenä, puheviestintä - Junttila Elena, FM, karjala - Kemppainen Leena, englanti, ranska - Keränen Heidi, FM, englanti, ruotsi - Kiviniemi Kirsi, FM, saksa, ranska - Komulainen Ruey, MBA, kiina - Leinonen Suvi, KM, espanja 55 - Makkonen Eija, HuK, englanti, saksa, espanja, suomi toisena ja vieraana kielenä, - yleisten kielitutkintojen valvoja - Matikainen Julia, englanti, venäjä

20 - Muukkonen Juha, TM, heprea - Rahikkala Chizu, BA, japani - Romppainen Päivikki, HuK viro - Rudin Barbara, FM, ranska, saksa - Valdez-Hyvönen Maria, espanja - Vedeneeva Olga, venäjä - Vyzhletsova Anna, FM venäjä Kuvataiteet Opetustunnit 1145 Kurssit 36 Kurssilaiset 384 Avoin kansalaisopisto-opetus. Kuvataiteet. Vuonna 2012 kansalaisopiston perustehtävään sisältyvässä kuvataiteen opetuksessa annettiin koko lukuvuoden jatkuvaa opetusta piirustuksessa ja maalauksessa, keramiikassa, posliininmaalauksessa, digikuvauksessa, digikuvan valaisussa ja dokumentoivassa valokuvauksessa. Lisäksi opetustarjontaan sisältyi lyhytkursseja akvarellimaalauksesta, lasinsulatuksesta, lasikorujen muotoilusta ja kolmiulotteisesta lasiesinemuotoilusta sekä rakusavityöskentelystä ja kasvikuvauksesta. Alle kouluikäisille lapsille suunnattua visuaalisten taiteiden valmentavaa opetusta annettiin Kuvataiteen leikkikoulun ryhmissä. Lisäksi järjestettiin Kuvataiteen ateljeetyöpajaopintoja yli 14-vuotiaille nuorille, joista suurin osa on aikaisemmin opiskellut kuvataidekoulussa. Kuvataiteen tuntemukseen perehdyttävää luentokeskustelutyyppistä opetusta järjestettiin osana opiston yleissivistäviä aineita. Kuvataiteen opetusta järjestettiin Kaukametsän opiston taideopetustiloissa ja auditoriossa sekä Vuolijoen toimipisteessä Ulpukassa. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin palvelukoti Kesäheinän kanssa erityisryhmälle järjestetyn koko lukuvuoden mittaisen kuvataiteen tilauskurssin muodossa. Eri kurssien oppilastöitä esiteltiin Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä opiston verkkosivuilla Kuvagalleriassa. Ainealueen opettajat Ainealueen vastaavana toimi kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja TaM, artenomi Minna Meriläinen (opetusalueina lasten taiteen perusopetuksen kuvataidekoulut, kuvataiteen ateljeetyöpaja nuorille, posliininmaalaus). Hänen lisäksi tuntiopettajina - Haukia, Reijo, valokuvaaja VAT, digikuvauksen perusteet, digikuvan valaisu, dokumentoiva valokuvaus, kasvikuvaus - Kemppainen Leena, lasityöt - Kestilä Niina, kuvataiteilija, kuvataiteen tilauskurssi - Nilosaari Marika, TaM, visuaalisten taiteiden valmentava opetus, piirustus ja maalaus, akvarellimaalaus, kuvataiteen leikkikoulut - Nissi Anja, keramiikka, rakusavikurssi - Pääsinniemi Pirjo, kolmiulotteinen lasityöskentely - Sarén Sini, FM, artenomi, yleissivistävät aineet Käsityö-tekstiilityö Opetustunnit 1509 Kurssit 50 Kurssilaiset 502 Opetustunteja kädentaidoissa avoimella puolella pidettiin vuonna 2012 yhteensä Opetusta annettiin pitkinä kursseina pukeutumisessa ja ompelussa, kudonnassa, erikoiskäsitöissä sekä korujen valmistuksessa. Lyhytkursseilla opetettiin mm. huovutusta, lankatekniikoita, pajutöitä, neuletöitä, tekstiiliveistoksien valmistusta sekä pidettiin tyylikursseja. Suosituimpia talven kestävistä kursseista olivat erikoiskäsityön kurssit sekä pukuompelu ja kudonta. Käsityötä hyödynnettiin edelleen maahanmuuttajien kielikoulutuksissa. Opettajina toimivat Heli Karppinen ja Sini Sarèn. Tilauskursseja toteutettiin yhteensä neljä opettajien Veso -koulutuksena Kuhmossa (1) ja Suomussalmella (3). Koulutusten 20

21 sisältönä olivat pukeutuminen ja työelämä sekä uudet käsityötekniikat. Opistolla järjestettiin myös loka-marraskuussa 2012 Monimuotoinen sisustus: tekijöitä, tapoja, vaikuttajia -etäluentosarja yhteistyössä Helsingin Työväenopiston kanssa. Avoimen puolen opetusta annettiin Kajaanissa kahdessa eri toimipisteessä: Kaukametsän opistolla Koskikadulla sekä Vienankadulla tekstiilityön ja lasten Käsityökoulun tiloissa. Pääsääntöisesti käytössä olivat käsityön erikoistilat, mutta maahanmuuttajien opetuksessa käytettiin myös kielikoulutusten luokkahuoneita sekä taideopetustiloja. Lisäksi opetusta annettiin Vuolijoella Ounastuvalla ja Ulpukassa, opettajina toimivat Heli Karppinen Ounastuvalla sekä marraskuulle 2012 saakka Päivi Ojanen Ulpukassa. Kajaanissa koko opintovuoden mittaiset kurssit lähtivät hyvin käyntiin, mutta lyhytkursseja jouduttiin peruuttamaan oppilasmäärien vähyyden vuoksi. Avoimen kansalaisopisto-opetuksen puolella tuntimäärä pieneni noin 80 tuntia. Kursseja peruuntui pääosin lyhytkurssien puolella. Kurssilaisia avoimen opetuksen puolella oli 584. Opiskelijamäärä kokonaisuudessaan siis lisääntyi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna, myös ryhmäkoko osassa kursseista kasvoi. Kielikoulutuksissa opiskelijoita osallistui opetukseen noin 130. Keväällä toteutettiin normaalia laajempi oppilastöiden kevätnäyttely opiston luokkatiloissa (ompeluateljee, monitoimiluokka, lyhytkurssiluokka) sekä opiston ala- ja sisääntuloaulassa opiston 40 v. juhlan kunniaksi. Lyhytkurssiluokassa olivat esillä opiston opettajien ja henkilökunnan omia töitä. Avointen ovien päivänä 5.5. opistolla järjestettiin työnäytöksiä, opiskelijoiden tekemiä töitä oli samoin myynnissä ja lisäksi järjestettiin oppilastöiden pukuesitys pääjuhlan yhteydessä. Pukuesityksessä oli mukana sekä pukuompelun että turkisompelun opiskelijoita ja sukulaisia, mutta myös kudonnan opiskelijoiden töitä, joiden esittelystä huolehtivat PoRo kuorolaiset. Jatkuvia oppilastöiden näyttelyitä järjestettiin läpi vuoden vitriineissä sekä opiston verkkosivuilla kuvagalleriassa. Vienankadulla toteutettiin remontti, jonka yhteydessä saatiin opiskelijoiden käyttöön tyhjästä huoneesta kahvi/taukotila. Käytäviin toteutettiin suuret canvas-taulut Sini Sarènin ja kotokoulutuksen opiskelijoiden avulla. Ainealueen opettajat: Vastuuhenkilönä toimiiheli Karppinen, KM, KtyO, käsityön päätoiminen opettaja; tekstiilityö, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, pukeutuminen ja ompelu, opettajien täydennyskoulutus, Lake-hanke; monikulttuurisuus, kielikoulutukset, käsityön opettajanhuone Moodlessa - Karjalainen Sirpa, artenomi, erikoiskäsityöt, koneneulonta - Kemppainen Marjut, käsityöalan opettaja (AMK), turkistyö - Pasanen Margit, mielenterveyshoitaja, paperimassatyöt, tekstiiliveistokset - Parviainen Eila, KM, KtyO, rehtori, kansallispuvut - Pääsinniemi Pirjo, erityisryhmä - Rissanen Kati, muotoilija, korutyöt - Savolainen Liisa, tekstiilityönopettaja erivap., erikoiskäsityöt, ompelu (kevät 2012) - Sarèn Sini, FM, tekstiiliartenomi (AMK), kudonta, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, kielikoulutukset - Päivi Ojanen, vaatetusartesaani Erityisryhmä Käsityö Opetustunnit 72 Kurssit 2 Kurssilaiset 22 21

22 Käsityön erityisryhmiä Vuolijoella opetti Sini Sarèn keväällä 2012 ja syksyllä 2012 opetusta jatkoi Pirjo Pääsinniemi. Käsityö- Tekninen työ Opetustunnit 1571 Kurssit 35 Kurssilaiset 360 Teknisen työn alue jakaantuu pääasiassa puutyön ja entisöinnin kursseihin. Pienempinä osaalueina olivat verhoilu ja koristemaalaus. Puutyökursseissa oli kaksi tasoa, alkeis- ja jatkokurssit. Alkeiskurssit oli suunnattu opiskelijoille, joilla ei ollut juurikaan tietoa puutöiden valmistamisesta. Jatkokurssilla valmistetaan vaativia töitä kuten kaappikelloja, koristeveistoa ja kanteleita. Kursseilla valmistetaan myös erikoisemmista puulajeista käyttö- ja koriste-esineitä. Kursseilla käytetään myös kierrätysmateriaaleja. Entisöintikurssit lähtevät alkeista. Kursseilla opetettiin pintojen puhdistusta, maalinpoistoa ja kunnostusta. Entisöinnin kursseilla valmistui myös kaatopaikkatavarasta käyttökalustesarjoja. Entisöityjä kalusteita myös verhoiltiin ja koristemaalattiin. Opetusta toteutettiin koko lukuvuoden mittaisina kursseina (pääosaltaan) sekä lukukauden mittaisina kursseina ja lyhyinä viikonloppukursseina. Ravitsemus- ja terveyskasvatus, liikunta Opetustunnit 2804 Kurssit 150 Kurssilaiset 2655 Ravitsemuskasvatuksessa eniten kiinnostusta on ollut terveellistä ravintoa kohtaan, sekä joihinkin lyhytkursseihin. Osa suunnitelluista lyhytkurssit ovat toteutuneet ja suosittujen kurssien lisäksi on perustettu lisäkursseja. Samoin laihdutuskursseilla on ollut osanotto ja tuloksia vyötärön kaventamiseksi on saavutettu. Monen vuoden tauon jälkeen on koululaisten kokkikerhoon ollut riittävä määrä osallistujia. Tänäkin vuonna opetuksessa on painottunut terveellisyyden lisäksi etenkin lähiruoka, kotimaisten tuotteiden käyttö sekä ekologisuus. Viikoittaiset opetustunnit ovat jakautuneet terveellisen ravitsemuksen, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten opetukseen sekä eriaiheisiin ravitsemuksen lyhytkursseihin ja hygieniatesteihin. Hygieniakoulutukseen ei ole ollut riittävää määrää osallistujia. Opetus on toteutettu pääasiassa Kaukametsän kotitalousluokassa. Koko lukuvuoden kestäneitä kursseja on pidetty myös Kainuun keskussairaalan osastoilla 5. Osaston 13 kurssilaiset ovat tulleet kotitalousluokkaan ja samalla tutustuneet opiston muihin tiloihin. Paltaniemellä on pidetty koululaisten kokkikerhoa. Kurssipaikkoina on ollut Vienankadun puutyötila ja Vuolijoen entinen kunnantalo Ainealueen opettajat: Vastuuhenkilönä toimi teknisen työn päätoiminen opettaja Aulis Tegelberg (puutyö) - Leila Suutari (entisöinti, koristemaalaus, verhoilu ja naisten puutyö) - Pekka Laakkonen (entisöinti) - Antti Myllymäki ( puutyö) Liikunta on edelleen hyvin suosittua. Suosituimpia ovat olleet joogakurssit, perinteisen jumpan lisäksi venyttelyt ja tehojumpat sekä tanssit. Zumba, jota on toteutettu useita ryhmiä. Zumbaa on ollut myös henkilökunnan liikuntaryhmänä. Miehille on järjestetty myös omia liikunta- ja joogaryhmiä. Ammattikorkeakoulun kanssa on ollut yhteistyötä siten, että opiskelijat ovat ohjanneet laihdutuskurssilaisten liikuntakertoja. 22