Johdanto. Antti Pulkkinen, Petri Huhtala. 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirjan taustan muodostava tutkimus... 11
|
|
- Eeva Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto 1 Antti Pulkkinen, Petri Huhtala 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirjan taustan muodostava tutkimus C_DFMA-hankkeen tavoitteet C_DFMA-ajattelutapa suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun Kirjan rakenne ja lukujen sisältö Lähteet Luvussa esitellään kirjan ja sen taustalla olleen tutkimusprojektin lähtökohtia ja tavoitteita. Conceptual Design for Manufacturing and Assembly, C_DFMA-ajattelutapaa verrataan valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun (DFM, Design for Manufacturing; DFA, Design for Assembly) ja määritellään valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus käsitteet. Luvun lopuksi kuvataan kirjan rakenne ja esitetään tiivistelmät kunkin luvun keskeisestä sisällöstä. 9
2 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirja tarjoaa tuoreita menetelmiä ja käytännön prosessimalleja varhaiselle tuotekehitykselle. Johtoajatuksena on, että valmistettavuus ja kokoonpantavuus on otettava huomioon tuotekehitysprosessin aikaisessa vaiheessa ja näkökulman täytyy olla konkreettisia yksityiskohtia laajempi tuotteisto ja tuoteperheet suhteessa tuotantoprosesseihin ja -verkkoihin. Tietyllä menetelmällä tai joukolla menetelmiä yrityksen tuotteiston valmistettavuutta ja kokoonpantavuutta tuskin saadaan kuntoon. Kattava valmistuksen ja kokoonpanon huomioon ottaminen edellyttää sen sijaan muutosta tuotekehitystoiminnassa ja -organisaatioissa. Menetelmät tukevat tätä muutosta. Kirjan kohderyhmä on laaja. Kirja on suunnattu lukijalle, joka työskentelee tuotekehityksessä tai tuotannossa joko johto- tai asiantuntijatehtävissä. Kirja on muotoiltu siten, että valmistettavuus ja kokoonpantavuus nostetaan esiin kahdesta eri näkökulmasta. Kirja palvelee tuotekehittäjiä tarjotessaan heille erilaisia reittejä ymmärtää suunnitteluratkaisujen vaikutuksia myöhäisempiin kehitysvaiheisiin ja myös myöhäisempiin tuotteen elinkaaren vaiheisiin. Valmistuksen ja kokoonpanon osaajille se antaa toimintamalleja ja menetelmiä, joita hyödyntämällä he voivat monipuolisemmin tarjota osaamistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuotekonseptointia osallistuessaan monialaisen työryhmän työskentelyyn. Kirjan kolmannen käyttäjäryhmän muodostavat opiskelijat. Kirja soveltuu käytettäväksi tuotekehityksen opiskelun oheismateriaalina teknillisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kirja tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan tuotekehitykseen - tuotteiston ja tuoteperheiden valmistus- ja kokoonpanonäkökulmien huomioon ottaminen konseptointivaiheessa tuoreita menetelmiä ja käytännön prosessimalleja - lähestymistapaa eri näkökulmista tarkastelevia lukuja yleiseen yrityksen tuotekehitystoiminnan kehittämiseen ja ajattelutavan hyödyntämisen tukemiseen katsauksen valmistettavuus- ja kokoonpantavuusnäkökohdat huomioon ottavan suunnittelun nykytilaan ja kehitykseen viime vuosina käytännön esimerkkejä. 10
3 2 Kirjan taustan muodostava tutkimus Globalisoituminen on aiheuttanut muutoksia perinteisissä toimittaja-päämiessuhteissa. Perinteisessä paikallisessa toimintamallissa, missä toiminnot ovat sijainneet usein fyysisesti lähellä toisiaan, on osien valmistusmenetelmistä ja käytettävistä materiaaleista pystytty sopimaan hyvinkin joustavasti. Palautteen antaminen puolin ja toisin on ollut välitöntä ja korjaaviin toimenpiteisiin on ollut helppo ryhtyä. Päämiehen edustajat ovat olleet melko hyvin selvillä toimittajan tuotantoprosessien kyvykkyydestä, ja niitä on usein kehitetty yhteistyössä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Globaalissa toimintatavassa näistä synergiaeduista joudutaan luopumaan ja rajapintojen hallinta käy entistä vaikeammaksi. Erityisesti näin on yritysverkostoissa, joissa tuotteen rajapinnalla yhdistetään toisiinsa usean valmistajan osia. Tämä edellyttää verkoston kaikilta osapuolilta tarkkaa tietoa eri tuotantoprosessien kyvykkyydestä ja selkeitä, yhdenmukaisia suunnittelusääntöjä toimivan lopputuotteen valmistamiseksi. Moniteknisissä laitteissa suunnittelu etenee tyypillisesti eri osajärjestelmissä eri tahtia, tällöin osajärjestelmien valmiusasteet voivat poiketa toisistaan merkittävästi kehityksen eri vaiheissa. Etenkin monimutkaisten tuotteiden osalta kokoonpantavuuden arviointiin kehitettyjen menetelmien tuottama tieto on konseptinvalintapäätöksen pohjaksi usein vaikeaselkoista. Eri asiantuntijoiden toisistaan erillään käyttämät menetelmät tuottavat helposti osaoptimoituja ratkaisuja. Näin on myös aikaisessa kehitysvaiheessa, kun pitää ottaa kantaa moniin asioihin, kuten käytettävyyteen, tuoteperhe tai -alustarakenteisiin, tuotannon järjestelyihin yrityksen sisällä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa, materiaalinvalintaan, valmistusmenetelmiin, kokoonpantavuuteen ja tuotteen jakelun, käytön ja käytöstä poiston aikaisiin kysymyksiin. Tätä taustaa vasten muodostettiin tutkimushanke, johon osallistuivat tutkimusryhmät Tampereen teknillisen yliopiston Tuotantotekniikan laitokselta, Teknillisen korkeakoulun Koneensuunnittelun laitokselta, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Konepajatekniikan laboratoriosta sekä Oulun yliopiston Tuotantotekniikan laboratoriosta. Hankkeeseen liittyivät mukaan seuraavat yritykset: ABB Oy, Elcoteq Finland Oy, Konecranes Oyj, Metso Minerals Oy, Nokia Oyj, Perlos Oyj, Oy Rolls-Royce Ab ja Wärtsilä Finland Oy. Kolmivuotinen hanke sai nimekseen Conseptual Design for Manufacturing and Assembly (C_DFMA) ja siinä lähdettiin etsimään uuden sukupolven ajatus- ja toimintamalleja tukemaan tuotettavuutta jo konseptivaiheesta lähtien. 11
4 3 C_DFMA-hankkeen tavoitteet Tuotekehityksen alkuvaihe on merkittävin yksittäinen alue, joka vaikuttaa tuotekehityksen tuloksiin. Nykyiset suunnittelun tukijärjestelmät toimivat kuitenkin tehokkaasti vasta tuotteen konseptisuunnittelun jälkeisessä vaiheessa. Tuotettavuuden tukijärjestelmät pitäisi kuitenkin saada käyttöön jo tuotekehityksen konseptivaiheessa. Kokoonpantavuutta ja valmistettavuutta pitäisi pystyä arvioimaan ilman yksityiskohtaisia osa- ja kokoonpanomalleja. Koska konseptivaiheessa tuotteen määrittely on vielä osittain abstraktilla tasolla, esitetty vaatimus on erityisen haasteellinen, mutta myös merkittävä. Tavoitteena on tuotteen elinkaaren kestävä tarkastelu, mutta korostetusti on pidettävä mielessä tuki konseptivaiheesta lähtien. Tavoitteen saavuttamiseksi seuraavat osa-alueet ja niiden tutkiminen muodostuvat oleellisiksi: tuotettavuuden huomioon ottaminen konseptivaiheessa tuotettavuuden ja valmistettavuuden hallinta, kun - tuotteen teknologioissa tehdään muutoksia - materiaaleja muutetaan - käyttäjän ja automaation välisiä työnjakoja muutetaan - valmistus ulkoistetaan tai siirretään erilaiseen yritysverkostoon - valmistus siirretään ulkomaille - valmistuksessa siirrytään erilaiseen prosessiin tuotettavuus ja kustannusten kokonaisvaltainen minimoiminen innovaatiot ja tuotettavuus hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja siirtäminen muuttuvassa tilanteessa valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittämisessä saavutettujen hyötyjen jakaminen verkostossa kehittämisen organisointimallit, ohjeistus- ja koulutusmateriaaleineen. Valmistuskulttuurin muuttuessa tarvitaan entistä täsmällisempää tuotesuunnitelmien dokumentointia ja esittämistä. Uudistuvissa tuotantoympäristöissäkin tuotekehitys- ja suunnittelutyön onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä suunnittelun ja valmistuksen asiantuntijoiden välillä. Tätä voidaan merkittävästi tehostaa laatimalla suunnittelutyötä tukevia selkeitä ja yksiselitteisiä ohjeita nykyaikaisten valmistusmenetelmien laadukkaaksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi. 12
5 4 C_DFMA-ajattelutapa suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun Tarkasteltaessa tuotannon ja valmistuksen näkökulman huomioon ottamista tuotteen kehittämisessä törmätään käsitteisiin valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus. Kyseisiä käsitteitä voidaan pitää sellaisina ominaisuuksina, joita ei voida kohdistaa pelkästään tuotteen ominaisuuksiksi, mutta ei myöskään valmistusmenetelmien tai tuotantojärjestelmän ominaisuuksiksi. Kyseessä on suhteellinen ominaisuus, joka määrittyy tuotteen ja tuotantojärjestelmän kohdatessa. Suhteellinen ominaisuus voidaan mieltää kahden osajoukon leikkauksena, jossa leikkausjoukko on sitä suurempi, mitä isompi tämä suhteellisen ominaisuuden arvo on. Määritellään valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus Lapinleimun 1 esittämiä määritelmiä hieman mukaillen seuraavasti: Valmistettavuus on ominaisuus, jonka ansiosta tuotteen osien valmistaminen, kuten koneistaminen, hitsaaminen ym. osavalmistusmenetelmät ovat toteutettavissa tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkejä tavoitteiden täyttymistä mittaavista kriteereistä ovat tasalaatuisuus, tehokkuus ja tavoiteltava kustannustaso. Valmistettavuus kuvaa siis osien ja osavalmistusmenetelmien kohtaamista. Näkökulmaa voidaan pitää paikallisena, valmistusyksikköön tai tiettyyn menetelmään (teknologiaan) rajautuvana. Kokoonpantavuus määritellään vastaavasti ominaisuudeksi, jonka ansiosta tuotteen kokoonpano voidaan toteuttaa esimerkiksi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kokoonpantavuus on käsitteenä analoginen valmistettavuudelle, se vaikuttaa siis kokoonpanossa vastaavalla tavalla kuin valmistettavuus osavalmistuksessa. Purettaessa kohtaamista osiin, voidaan todeta, että tuotteen osalta näkökulma laajenee osajoukkoon ja sen myötä tuotteen sisäisiin kytkentöihin eri osien välillä. Tuotantojärjestelmän ominaisuuksien osalta näkökulma on vastaava kuin valmistettavuudessakin, paikallinen yksikköön tai teknologiaan rajautuva. Tuotettavuus on terminä huomattavasti kahta edellistä laajempi. Kun tarkastellaan tuotteen ja järjestelmän kohtaamista, suurin muutos tapahtuu näkökulmassa järjestelmään; näkökulma vaihtuu paikallisesta yksikkönäkökulmasta tai yksittäiseen teknologiaan liittyvästä näkökulmasta tuotantojärjestelmän(-verkon) näkökulmaksi. Suppeasti tulkittuna tuotenäkökulmassa ei tapahdu isoa muutosta, tarkastelun kohteena ovat tuote ja siihen liittyvät osat. 13
6 Tuotettavuudessa on kysymys tuotteen ja tuotantojärjestelmän yhteensopivuudesta, kun tarkastelu yletetään koskemaan koko verkkoa. Edellisessä kappaleessa mainittua suppeaa tuotenäkökulmaa voidaan laajentaa käsittämään koko tuotteisto. Tällöin tuotettavuus muodostuu sellaisen kohtaamisen ominaisuudeksi, jossa kohtaavat koko tuotantoverkosto ja tuotteisto. Lapinleimun 1 mukaan tuotettavuus sisältää myös muita dimensioita kuin pelkästään jalostavan työn helpottuminen. Tuote ja (tuotanto)järjestelmä ovat keskenään vuorovaikutuksessa ohjauksen kautta, jolloin tuotantojärjestelmän ohjaus edellyttää myös tuotteelta ohjattavuutta. Näin tuotteen ohjattavuus muodostuu yhdeksi tuotettavuuden osatekijäksi. Toinen esimerkki tuotettavuudesta saadaan, kun tarkastellaan tuotteen ja tuotantojärjestelmän kohtaamista laajemmin, esimerkiksi siirtymällä tarkastelussa tuotetasolta koko tuotteiston tasolle. Tältä tasolta tarkasteltaessa voidaan tuotettavuuteen vaikuttaa esimerkiksi hyödyntämällä yhteisiä osia ja osakokonaisuuksia ja näin esimerkiksi: pienentää hallittavaa nimikekirjoa toimitusverkossa yksinkertaistaa järjestelmän ohjausta lisätä tuotantovolyymeja kehittää menetelmiä suurempien volyymien ansiosta jne. Kuvassa 1 on verrattu tässä kirjassa esiteltävää lähestymistapaa (C_DFMA, Conceptual Design for Manufacturing and Assembly) suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun (DFM, Design for Manufacturing; DFA, Design for Assembly). 14
7 Kuva 1. C_DFMA-lähestymistavassa painopiste on oleellisesti aikaisemmassa vaiheessa kuin valmistus- ja kokoonpanomyötäisessä suunnittelussa. Valmistus- ja kokoonpanomyötäisen suunnittelun tavoitteena on perinteisesti ollut valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden parantaminen. Kuten todettiin, kohteena ovat yksittäiset osat tai osatyypit ja niiden valmistus sekä kokoonpanot tai kokoonpanotyypit. Yleistyksiä, kuten pinottavan kokoonpanotyypin suosiminen, on esitetty sekä valmistus- ja kokoonpanomyönteisen suunnittelun periaatteina että analyysimenetelminä, jotka luokittelevat ja pisteyttävät valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden ominaisuuksia. Aika-akselilla toiminta on kytkeytynyt yleensä projektivaiheeseen eli melko myöhäiseen vaiheeseen. Periaatteet ja menetelmät ovat johtaneet helposti toimintaan, jossa on keskitytty yksittäisen työnvaiheen tai menetelmän tehostamiseen. Näkökulmaksi on muodostunut tällöin yksittäisen toimijan näkökulma, jossa toiminta on ollut luonteeltaan reagoivaa vailla rakenteellista vaikutusmahdollisuutta ja tuloksena syntynyt ratkaisu on ollut etäällä kokonaisoptimista. 15
8 16 Tässä kirjassa esitelty ajattelutapa tähtää tuotteiston kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tuotettavuuden laajan sateenvarjon alla. Kohteena on koko tuotteisto ja kehittäminen lähtee arkkitehtuurista. Perusedellytyksenä on tällöin tarpeeksi aikainen sijainti aika-akselilla. Tuotteiston nykytilan mallintamisella pyritään osoittamaan tuotteistossa esiintyvä variaatio, tämän sijainti ja joissakin tapauksissa myös variaation olemassaolon syy. Tavoitteena on myös variaatioiden vähentäminen, mutta laajemmasta näkökulmasta kuin mitä valmistettavuus ja kokoonpantavuus tarjoavat. Valintoja tehdään tuotteiston arkkitehtuurin lähtökohdista, tuotantojärjestelmä ja toimitusverkko huomioiden. Tuotteistossa esiintyviä variaatioita arvioidaan erityisesti tuotantomenetelmien (prosessin) sekä tuotantoverkon näkökulmasta. Nämä valinnat johtavat variaatioiden vähenemiseen, yhteisten osien käyttöön ja mahdollisesti alustarakenteisiin (platformeihin). Yhtenä tässä kirjassa esitetyn lähestymistavan lopputulemana voidaan saavuttaa tuotannon skaalaetua nimikkeistön konsolidoinnin, harmonisoinnin ja rationalisoinnin seurauksena. Tämän jäljiltä valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittäminen voi jatkua. Tässä mielessä kirjassa esitetty lähestymistapa ei poissulje valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittämistä, parhaassa tapauksessa se selkeyttää lähtökohtia tälle työlle.
9 5 Kirjan rakenne ja lukujen sisältö Kirja koostuu 15 luvusta, jotka voidaan jaotella seuraavalla tavalla: Asiaan johdattavia lukuja ovat luvut 1, 2 ja 3. Kirjan synteesi on esitetty luvussa 4. Eri osa-alueita käsittelevät luvut 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja luku 11. Luvut ovat teoriapainotteisia. Case-tapauksia ja soveltamista käsittelevät luvut 11 (osittain) sekä luvut 12, 13, 14 ja 15. Lukujen keskeinen sisältö on seuraava: Luku 1: Johdanto Luvussa esitellään kirja ja sen taustalla olleen tutkimusprojektin lähtökohtia ja tavoitteita. Luvussa kuvataan myös kirjan rakenne. Luku 2: Muutokset toimintaympäristössä Luvussa kuvataan yritysten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja esitellään kehityssuuntia, jotka muodostavat haasteita yritysten toiminnalle ja erityisesti tuotekehitykselle. Luvussa kuvataan myös, miten yritykset ovat pyrkineet vastaamaan näihin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Luku 3: Tuotteiston suunnittelu- ja kehittämisprosessit Luvussa esitellään tuotteiden kehittämisen yleisiä puitteita. Ensimmäinen osa käsittelee tuotekehityksen strategista ohjaamista ja toiminnan suunnittelua. Toisessa osassa esitellään yleinen tuotekehityksen prosessimalli. Lopussa esitellään kehitysprosessin ja tuotteiden variaatiota. 17
10 Luku 4: C_DFMA-ajattelumalli Luvussa 4 esitellään kirjan kattava ajattelutapa kahdentoista teesin avulla. Ne ovat tuotekehitystoiminnan yleisiä pelisääntöjä, jotka kuvaavat tuotekehityksen suhdetta nykyiseen liiketoimintaan. Teesit koskevat sekä tuotekehityksen kohdetta (tuote ja elinkaarijärjestelmät), prosesseja että organisointia. Teesit kytkeytyvät toisiinsa ja kirjan sisältöön. Ajatusmalli antaa tuotekehittäjille eväitä, joilla vastata globaalin liiketoiminnan asettamiin haasteisiin. Se on enemmän kuin vaihe tuotekehitysprosessissa tai tuotekehittäjien käyttöön implementoitava työkalu. Se on myös tuotekehitysfilosofia ja -toimintamalli, joka on määritelty hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Lean-tuotanto: vertailemalla käytäntöjä, teoriaa ja soveltamista. Filosofian ja toimintamallin ongelma on käsitteellisyys: mallin konkretisointi on haaste, joka jää soveltajalle. Jotta malli avautuisi lukijalle, tarvitaan selkeitä pelisääntöjä. Luku 5: Innovointi Teollisuustuotteet koostuvat osajärjestelmistä, joissa on teknologioita ja komponentteja useilta eri ammattialoilta. Huolimatta eri valmistajien yhtenevistä ratkaisuista tuotteen päätoimintojen toteuttamiseksi, huomattaviakin eroavaisuuksia voidaan löytää tuotteen osajärjestelmistä ja/tai rakenteesta. Syyt, miten eri valmistajat ovat omiin toteutuksiinsa päätyneet, voidaan palauttaa suunnitteluprosessin vaiheeseen, jossa toiminnallinen rakenne hajotetaan osatoimintoihin ja -ratkaisuihin. Luvussa 5 C_DFMA-ajattelutapa ja siihen kytkeytyvä metodiikka tukevat konseptien edelleen kehitystä ja mahdollisuuksia inkrementaalisten innovaatioiden synnyttämiseen. Konseptien kehittyminen ja evoluutio tuotteen elinkaaren aikana edellyttävät tuotekehitysprosessilta enemmän ongelmanratkaisuun suuntautuneita menetelmiä kuin lineaarisia toiminnallisuuden osittamiseen perustuvia perinteisiä malleja. C_DFMA-ajatusmaailman soveltaminen innovointiin pyrkii poistamaan lineaarisen tuotekehitysprosessin ongelman, jossa toiminnallinen rakenne on jaettu eri teknologioiden omiksi spesifikaatioiksi ja kehitysprosesseiksi. Uuden lähestymistavan etuna voidaan hyödyntää teknologioiden integraation, elinkaaren vaiheiden ja tuotantoprosessien tuomat mahdollisuudet tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen innovaatioiden avulla. 18
11 Luku 6: Kustannuksen synty ja siirtymismekanismit konseptuaalisessa suunnittelussa Tuotantokustannusten arvottaminen esimerkiksi raaka-aineen kilohintaan perustuvilla menetelmillä on harhaanjohtavaa. Kuitenkin se on varsin yleistä. Herää siis kysymys, mitä muita vaihtoehtoja on? Mitkä voisivat olla yhteismitalliset perusteet arvottaa konsepteja ja vertailla niiden paremmuutta eri näkökulmista? Luvussa 6 tarkastellaan erilaisia kustannuskäsitteitä sekä hahmotellaan malli, joka kuvaa kustannusaihioiden syntymistä tuotteen konseptuaalisessa suunnittelussa ja niiden realisoitumista erimuotoisiksi kustannuksiksi tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi selvitetään mekanismit, joilla kustannusaihiot kopioituvat ja siirtyvät tuotteen revisioihin ja variaatioihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole formaalin työkalun kehittäminen, vaan kustannusten käyttäytymisen ymmärtäminen. Luku 7: Tuotearkkitehtuuri tuotteiston suunnittelussa Tuoteperheiden kehittäminen ja käyttäminen tuotevarianttien määrittelyssä ja tuottamisessa on toimintatapa, jolla tuotekehitysresurssit voidaan saada riittämään ja tuotantokustannukset ja markkinaosuudet pysymään kohtuullisina. Tuotevariantit vastaavat asiakastarpeisin suhteellisen yksilöllisesti samalla, kun tuoteperheet kuitenkin näyttäytyvät yhtenevinä tuotantoverkoissa. Tuotteen ja tuoteperheen arkkitehtuurilla on erityinen merkitys siinä, kuinka variaatiot tuotetaan verkossa. Luku 7 referoi tuoteperheiden, -arkkitehtuurin ja -platformien eli tuotealustojen viimeaikaista tutkimusta ja menetelmäkehitystä. Tuotteiston suunnittelussa sekä päätetään tuotevarianteista ja niiden rakentumisesta ei vain kokoonpanossa vaan yleisemmin tuotekehitys- ja tilaus-toimitusprosesseissa. Yrityksen, jonka tavoite on siirtyä rakenteellisesti määriteltyjen tuoteperheiden kehittämiseen ja systemaattiseen suunnittelun uudelleenkäyttöön on varauduttava näiden uusien näkökulmien asettamiin vaatimuksiin. Esimerkkinä tällaisen toiminnan asettamista vaatimuksista on tuotteiston huomattavasti syvällisempi ymmärtäminen ja parempi dokumentointi. Mikäli tähän ei ole ennalta osattu varautua, on edessä ikävä yllätys. Tuotearkkitehtuurin synteesi on monen tekijän summa, joten sitä ei voida tehdä yksittäisten resurssien varassa. Koska tuoteperheillä ja niiden arkkitehtuurilla on vaikutuksia laajalle yrityksen organisaatioon, on luonnollista, että kehitystyö on yhteinen ponnistus. 19
12 Luku 8: Lean-ajattelu integroidussa tuotekehityksessä Globalisaatio, yritysverkostot, kiristyvät tuote-, ympäristö- ja kehitystoiminnan tehokkuusvaatimukset, tuoteperheet ja -platformit sekä monet muut seikat edellyttävät tuotteiden suunnittelua siten, että monet toisistaan poikkeavat näkökulmat otetaan huomioon. Usein vaatimukset ovat ristiriitaisia ja hyvin dynaamisia, ajassa muuttuvia. Siksi tuotekehityksen prosesseihin ja organisointiin on panostettava. Luvussa 8 paneudutaan tuotekehityksen integrointiin ja erityisesti leantuotekehitysmalliin. Lean-ajattelun perusteet käydään lävitse, jonka jälkeen tarkastellaan lean-tuotekehitystä eri näkökulmista. Tämän jälkeen esitellään elementtejä sujuvan lean-tuotekehitysprosessin läpivientiin. Luku 9: Valmistettavuuden analysointi Globaalissa tuotannossa kaikki toimijat suunnittelusta valmistukseen voivat olla eri maissa. Tämän vuoksi suunnittelijoiden valmistusta koskeva tietotaito väistämättä pienenee, koska valmistus ei ole lähellä suunnittelua. Ongelma voidaan joko poistaa tai sen vaikutusta voidaan vähentää ohjeistamalla ja soveltamalla valmistusystävällistä suunnittelua. Luku 9 esittelee valmistusystävällisen suunnittelun nykyaikaisista työkaluista digitaaliset valmistusmenetelmät. Koska valmistusta ei enää lähellä ole, suunnittelija voi siis jäljitellä valmistusta putkella, tietokoneavusteisesti. Erityisesti keskitytään piirreanalyysin käyttöön valmistettavuuden arvioinnissa. Esimerkkinä on piirreanalyysin soveltaminen ohutlevytuotteissa. Geometrisen ja ei-geometrisen piirretiedon perusteella voidaan valita sopivimmat prosessit kappalekohtaisesti. Luku 10: Tuotannon rooli osana tuotekehitystä ja tuotannon ylösajossa Usein esitetty väite on, että 80 % tuotannon ongelmista voitaisiin ratkaista jo konseptisuunnittelussa. Yksityiskohtien suunnittelussa tai tuotannon käynnistämisessä todettu suunnitteluvirhe tulee monikymmenkertaisesti kalliimmaksi ja hitaammaksi korjata kuin virheen korjaaminen konseptivaiheessa. Palautteen saaminen prototyyppiin tai nollasarjaan perustuvassa suunnitelman validoinnissa ja verifioinnissa on liian hidasta, sitä voisi verrata lopputuotteen laadunvarmistukseen tuotannossa. Sen sijaan oikealla koordinoinnilla ja osallistamisella tuotanto voi yhdessä tuotesuunnittelun kanssa ohjata suunnittelun oikeille raiteille jo aikaisessa vaiheessa, mikä on verrattavissa laadunohjaukseen. 20
13 Luvussa 10 tarkastellaan tuotekehitystä tuotannon näkökulmasta ja käydään lävitse tuotannon toimintaa ja roolia osana tuotekehitystä, erityisesti osana tuotekehitysprojekteja ja tuotannon ylösajovaiheen aikana. Tuotekehityksessä esiintyviä ongelmia tuodaan esiin ja niiden taustalla olevia syitä analysoidaan. Toiminnan kehittämiseksi esitetään myös parannusehdotuksia. Tarkastelussa pitäydytään olemassa olevan toimintamallin pohjalta lähtevässä toiminnan kehittämisessä. Luku 11: Tuotteen, prosessin ja verkon tasapainoinen tarkastelu Erilaisia teknologioita soveltavat tuotteet valmistetaan erilaisilla menetelmillä. Jo tuotteiston suunnittelussa ja tuotekehityksen alkuvaiheissa on mahdollista tunnistaa eroavuuksia, joita tuotekonsepteja vastaavissa valmistustavoissa on. Aiemmin mainittujen globaalien tuotantoverkkojen vuoksi tuotannolliseen toimintaan syntyy liikkuvia varastoja, kun materiaalia, aihioita, osia ja kokoonpanoja sekä valmiita tuotteita kuljetetaan. Näin tuotekonseptin ja valmistustavan välisen suhteen lisäksi on tarkasteltava tuotantoverkon rakennetta ja eri aihealueiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti ja kattavasti. Luvussa esitetään tuotteen, prosessin ja verkon mallinnuksen teoriapohja ja aiheeseen liittyvä tutkimus. Luvussa käydään läpi myös matriisiperustaiset menetelmät ja esitellään case-tapaus, jonka yhteydessä mallia on kehitetty ja matriisimenetelmiä käytetty. Luku 12: Tuotteen, prosessin ja verkon mallintaminen suunnitteluprosessissa Tässä luvussa esitetään yksi käytännön lähestymistapa tuotteen, prosessin ja verkon käyttöönottoon osana suunnittelujärjestelmien ja -prosessien kehitystä. Luku jatkaa edellisessä luvussa aloitettua tutkimusteemaa. Luvussa kuvataan yrityksen olemassa olevan historiatiedon puitteissa luotavaa mallia, jolla pystytään kartoittamaan tietoa, jolla on suuri hyödynnettävä tietopotentiaali. Lisäksi esitetään systemaattinen menetelmä, jolla tallennetaan suunnittelun kuluessa tietoa tuotteista. Tietoa voidaan verrata historiatietoon ja siten tunnistaa muutoksen ja variaatioiden vaikutukset paremmin. 21
14 Luku 13: Konseptointiprosessin kehittäminen Konseptoinnin rooli vaihtelee eri yritysten tuotekehityksessä. Tässä luvussa on esitelty konseptointiin liittyviä toimintamalleja, ongelmia ja puutteita. Näihin pohjaten on rakennettu malli, jota voidaan soveltaa konseptien laajakantaiseen tarkasteluun. Mallin rakenne pyrkii estämään kehityksen turhia iterointikierroksia määrittelemällä selkeämmin eri toimintojen ja toimijoiden paikkoja prosessissa. Esitetyn mallin vaiheet ovat: määrittely, luonti, jalostus, vahvistus ja loppu. Nämä vaiheiden nimet ovat itse selittyviä ja määrittävät kunkin vaiheen päätoiminnan. Luku 14: Tuoteperheen analysointi Yleensä jokaisella yrityksellä on tuotteisto, joka on kehitetty pitkän aikajakson kuluessa. Erilaisista vaatimuksista johtuen tuotteistossa esiintyy variaatioita. Usein tuotteistoon on myös tullut fuusioiden ja yritysostojen myötä kertaluontoisia lisäyksiä. Tyypillisesti tämä näkyy kasvaneena nimikemassana, joka on osin päällekkäinen. Esimerkiksi eräässä tutkimukseen osallistuneessa yrityksessä PDM-järjestelmään on tallennettu yli miljoona nimikettä. Eräässä kansainvälisessä yrityksessä yhden nimikkeen elinkaarikustannuksiksi arvioitiin euroa. Jotta tuotteistoa voitaisiin harmonisoida, on tunnistettava olemassa oleva yhtenevyys. Yhtenevyysindeksien (commonality index) kehittäminen on ollut viimevuosina menetelmäkehittäjien suosiossa. Ongelmana näissä indekseissä on se, että ne eivät sido sisäistä variaatiota ulkoiseen, kuten toiminnallisiin variantteihin. Luvussa on esitelty tutkimusta, jossa tuoteperheen arkkitehtuurit ja toiminnot on kytketty yhtenevyysindeksien avulla tehtävään analyysiin. Menetelmä on esittely case-tutkimuksena, jossa projektiin osallistuneen yrityksen tuoteperhettä analysoitiin useamman yhtenevyysindeksin avulla. Luku 15: Ohutlevytuotteen valmistettavuuden arviointi Ohutlevytuotteen valmistettavuutta voidaan kehittää globaalissa toimintaympäristössä monilla tavoilla. Yksi tapa tuotannon kehittämiselle on valmistustiedon kerääminen ja tuotteen muotojen analysointi. Analyysin perusteella voidaan antaa palautetta suunnittelulle ja sitä kautta helpottaa ja yksinkertaistaa valmistettavuutta. Luvussa 15 esitellään case-tutkimusta, jossa tutkittiin ohutlevytuotteen valmistettavuutta. Luvussa kerrotaan toteutetusta tiedonkeräyksestä, tulosten analysoinnista sekä esitetään keskeisimmät tulokset kerätyn aineiston perusteella. Tulosten perusteella esitetään päätelmiä tiedonkeräykseen ja tuotteen valmistettavuuteen liittyen. 22
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotYli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä
Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotONION-hanke. Tiivistelmä
ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
LisätiedotTuotekehitys palveluna
Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,
LisätiedotMarkku Lindqvist D-tulostuksen seminaari
Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotMuotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi
TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotSUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI
SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotÄlykäs tuote- ja tuotannonkehitys - koulutusohjelma (30 op)
Älykäs tuote- ja tuotannonkehitys - koulutusohjelma (30 op) Parempaa tuottavuutta ja kilpailuetua panostamalla uusiin suunnittelu- ja valmistusmenetelmiin, tuotekehityksen ja tuotannon integrointiin sekä
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotBUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotKeskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt
Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009
Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotTUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS
TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotTilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta. Mervi Härkönen KOTA-seminaari, , Lahden ammattikorkeakoulu
Tilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta Mervi Härkönen KOTA-seminaari, 28.8.2019, Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö - Tilastokeskuksen tilastoima t&k-toiminta - Julkaistavat
LisätiedotMetallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet
Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet Alihankintamessut 17.9.2015 Pasi Puukko, Petri Laakso, Pentti Eklund, Magnus Simons, Erin Komi VTT 3D-tulostus ja materiaalia lisäävä valmistus (AM)
LisätiedotLiite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet
Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotInno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus
Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan
LisätiedotJUSSI HIEKKANEN VAIHTEIDEN SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN KOKOONPANOLÄHTÖISESTI. Diplomityö
JUSSI HIEKKANEN VAIHTEIDEN SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN KOKOONPANOLÄHTÖISESTI Diplomityö Tarkastaja: professori Asko Riitahuhta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotJHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen
JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi
LisätiedotDigitaalisuudesta muutosvoimaa
Digitaalisuudesta muutosvoimaa 6.9.2018 Megatrendejä ja ajankohtaisia teknologiatrendejä Globalisaatio Teknologian kehitys Demografiset muutokset Ilmastomuutos Laskentakapasiteetin kasvu, kvanttitietokoneet
LisätiedotTuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman
Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa
LisätiedotLean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016
Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotMateriaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola
Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
LisätiedotTeollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen
Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotLogistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI
Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari
Lisätiedot3D-tulostaminen suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. 3D-raportti 2016
3D-tulostaminen suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 3D-raportti 2016 Suomessa on viime vuosien aikana kiinnostuttu todenteolla 3D-tulostamisesta, kun yritykset ovat havainneet sen tuomat
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotStudio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
Lisätiedot3d-tulostuksen sovelluksia
E N M A C The Magic in Engineering Enmac Oy 3d-tulostuksen sovelluksia 12.3.2019 Matti Ahtiluoto Pääkohdat Enmac ja 3dtulostussuunnittelu Miten ja miksi 3dtulostuksesta voi hyötyä Konkreettisiä esimerkkejä
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotKetterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy
Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
Lisätiedotlähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen
lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia Kyselytutkimuksen tavoitteet Kysely-ja haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotPohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotOTM - Katsaus sisältöön. Sidosryhmäseminaari
OTM - Katsaus sisältöön Sidosryhmäseminaari 24.10.2013 Projektiryhmän esittely Katja Arstio, Helsingin yliopisto Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto Tuomas Naakka, Helsingin yliopisto Inka Paukku, Aalto
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia
Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotOsavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010
Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotDigiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
LisätiedotLIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit
1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen
Lisätiedot