Johdanto. Antti Pulkkinen, Petri Huhtala. 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirjan taustan muodostava tutkimus... 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Antti Pulkkinen, Petri Huhtala. 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite... 10. 2 Kirjan taustan muodostava tutkimus... 11"

Transkriptio

1 Johdanto 1 Antti Pulkkinen, Petri Huhtala 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirjan taustan muodostava tutkimus C_DFMA-hankkeen tavoitteet C_DFMA-ajattelutapa suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun Kirjan rakenne ja lukujen sisältö Lähteet Luvussa esitellään kirjan ja sen taustalla olleen tutkimusprojektin lähtökohtia ja tavoitteita. Conceptual Design for Manufacturing and Assembly, C_DFMA-ajattelutapaa verrataan valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun (DFM, Design for Manufacturing; DFA, Design for Assembly) ja määritellään valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus käsitteet. Luvun lopuksi kuvataan kirjan rakenne ja esitetään tiivistelmät kunkin luvun keskeisestä sisällöstä. 9

2 1 Kirjan lähtökohdat ja tavoite Kirja tarjoaa tuoreita menetelmiä ja käytännön prosessimalleja varhaiselle tuotekehitykselle. Johtoajatuksena on, että valmistettavuus ja kokoonpantavuus on otettava huomioon tuotekehitysprosessin aikaisessa vaiheessa ja näkökulman täytyy olla konkreettisia yksityiskohtia laajempi tuotteisto ja tuoteperheet suhteessa tuotantoprosesseihin ja -verkkoihin. Tietyllä menetelmällä tai joukolla menetelmiä yrityksen tuotteiston valmistettavuutta ja kokoonpantavuutta tuskin saadaan kuntoon. Kattava valmistuksen ja kokoonpanon huomioon ottaminen edellyttää sen sijaan muutosta tuotekehitystoiminnassa ja -organisaatioissa. Menetelmät tukevat tätä muutosta. Kirjan kohderyhmä on laaja. Kirja on suunnattu lukijalle, joka työskentelee tuotekehityksessä tai tuotannossa joko johto- tai asiantuntijatehtävissä. Kirja on muotoiltu siten, että valmistettavuus ja kokoonpantavuus nostetaan esiin kahdesta eri näkökulmasta. Kirja palvelee tuotekehittäjiä tarjotessaan heille erilaisia reittejä ymmärtää suunnitteluratkaisujen vaikutuksia myöhäisempiin kehitysvaiheisiin ja myös myöhäisempiin tuotteen elinkaaren vaiheisiin. Valmistuksen ja kokoonpanon osaajille se antaa toimintamalleja ja menetelmiä, joita hyödyntämällä he voivat monipuolisemmin tarjota osaamistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuotekonseptointia osallistuessaan monialaisen työryhmän työskentelyyn. Kirjan kolmannen käyttäjäryhmän muodostavat opiskelijat. Kirja soveltuu käytettäväksi tuotekehityksen opiskelun oheismateriaalina teknillisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kirja tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan tuotekehitykseen - tuotteiston ja tuoteperheiden valmistus- ja kokoonpanonäkökulmien huomioon ottaminen konseptointivaiheessa tuoreita menetelmiä ja käytännön prosessimalleja - lähestymistapaa eri näkökulmista tarkastelevia lukuja yleiseen yrityksen tuotekehitystoiminnan kehittämiseen ja ajattelutavan hyödyntämisen tukemiseen katsauksen valmistettavuus- ja kokoonpantavuusnäkökohdat huomioon ottavan suunnittelun nykytilaan ja kehitykseen viime vuosina käytännön esimerkkejä. 10

3 2 Kirjan taustan muodostava tutkimus Globalisoituminen on aiheuttanut muutoksia perinteisissä toimittaja-päämiessuhteissa. Perinteisessä paikallisessa toimintamallissa, missä toiminnot ovat sijainneet usein fyysisesti lähellä toisiaan, on osien valmistusmenetelmistä ja käytettävistä materiaaleista pystytty sopimaan hyvinkin joustavasti. Palautteen antaminen puolin ja toisin on ollut välitöntä ja korjaaviin toimenpiteisiin on ollut helppo ryhtyä. Päämiehen edustajat ovat olleet melko hyvin selvillä toimittajan tuotantoprosessien kyvykkyydestä, ja niitä on usein kehitetty yhteistyössä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Globaalissa toimintatavassa näistä synergiaeduista joudutaan luopumaan ja rajapintojen hallinta käy entistä vaikeammaksi. Erityisesti näin on yritysverkostoissa, joissa tuotteen rajapinnalla yhdistetään toisiinsa usean valmistajan osia. Tämä edellyttää verkoston kaikilta osapuolilta tarkkaa tietoa eri tuotantoprosessien kyvykkyydestä ja selkeitä, yhdenmukaisia suunnittelusääntöjä toimivan lopputuotteen valmistamiseksi. Moniteknisissä laitteissa suunnittelu etenee tyypillisesti eri osajärjestelmissä eri tahtia, tällöin osajärjestelmien valmiusasteet voivat poiketa toisistaan merkittävästi kehityksen eri vaiheissa. Etenkin monimutkaisten tuotteiden osalta kokoonpantavuuden arviointiin kehitettyjen menetelmien tuottama tieto on konseptinvalintapäätöksen pohjaksi usein vaikeaselkoista. Eri asiantuntijoiden toisistaan erillään käyttämät menetelmät tuottavat helposti osaoptimoituja ratkaisuja. Näin on myös aikaisessa kehitysvaiheessa, kun pitää ottaa kantaa moniin asioihin, kuten käytettävyyteen, tuoteperhe tai -alustarakenteisiin, tuotannon järjestelyihin yrityksen sisällä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa, materiaalinvalintaan, valmistusmenetelmiin, kokoonpantavuuteen ja tuotteen jakelun, käytön ja käytöstä poiston aikaisiin kysymyksiin. Tätä taustaa vasten muodostettiin tutkimushanke, johon osallistuivat tutkimusryhmät Tampereen teknillisen yliopiston Tuotantotekniikan laitokselta, Teknillisen korkeakoulun Koneensuunnittelun laitokselta, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Konepajatekniikan laboratoriosta sekä Oulun yliopiston Tuotantotekniikan laboratoriosta. Hankkeeseen liittyivät mukaan seuraavat yritykset: ABB Oy, Elcoteq Finland Oy, Konecranes Oyj, Metso Minerals Oy, Nokia Oyj, Perlos Oyj, Oy Rolls-Royce Ab ja Wärtsilä Finland Oy. Kolmivuotinen hanke sai nimekseen Conseptual Design for Manufacturing and Assembly (C_DFMA) ja siinä lähdettiin etsimään uuden sukupolven ajatus- ja toimintamalleja tukemaan tuotettavuutta jo konseptivaiheesta lähtien. 11

4 3 C_DFMA-hankkeen tavoitteet Tuotekehityksen alkuvaihe on merkittävin yksittäinen alue, joka vaikuttaa tuotekehityksen tuloksiin. Nykyiset suunnittelun tukijärjestelmät toimivat kuitenkin tehokkaasti vasta tuotteen konseptisuunnittelun jälkeisessä vaiheessa. Tuotettavuuden tukijärjestelmät pitäisi kuitenkin saada käyttöön jo tuotekehityksen konseptivaiheessa. Kokoonpantavuutta ja valmistettavuutta pitäisi pystyä arvioimaan ilman yksityiskohtaisia osa- ja kokoonpanomalleja. Koska konseptivaiheessa tuotteen määrittely on vielä osittain abstraktilla tasolla, esitetty vaatimus on erityisen haasteellinen, mutta myös merkittävä. Tavoitteena on tuotteen elinkaaren kestävä tarkastelu, mutta korostetusti on pidettävä mielessä tuki konseptivaiheesta lähtien. Tavoitteen saavuttamiseksi seuraavat osa-alueet ja niiden tutkiminen muodostuvat oleellisiksi: tuotettavuuden huomioon ottaminen konseptivaiheessa tuotettavuuden ja valmistettavuuden hallinta, kun - tuotteen teknologioissa tehdään muutoksia - materiaaleja muutetaan - käyttäjän ja automaation välisiä työnjakoja muutetaan - valmistus ulkoistetaan tai siirretään erilaiseen yritysverkostoon - valmistus siirretään ulkomaille - valmistuksessa siirrytään erilaiseen prosessiin tuotettavuus ja kustannusten kokonaisvaltainen minimoiminen innovaatiot ja tuotettavuus hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja siirtäminen muuttuvassa tilanteessa valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittämisessä saavutettujen hyötyjen jakaminen verkostossa kehittämisen organisointimallit, ohjeistus- ja koulutusmateriaaleineen. Valmistuskulttuurin muuttuessa tarvitaan entistä täsmällisempää tuotesuunnitelmien dokumentointia ja esittämistä. Uudistuvissa tuotantoympäristöissäkin tuotekehitys- ja suunnittelutyön onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä suunnittelun ja valmistuksen asiantuntijoiden välillä. Tätä voidaan merkittävästi tehostaa laatimalla suunnittelutyötä tukevia selkeitä ja yksiselitteisiä ohjeita nykyaikaisten valmistusmenetelmien laadukkaaksi ja tehokkaaksi hyödyntämiseksi. 12

5 4 C_DFMA-ajattelutapa suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun Tarkasteltaessa tuotannon ja valmistuksen näkökulman huomioon ottamista tuotteen kehittämisessä törmätään käsitteisiin valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus. Kyseisiä käsitteitä voidaan pitää sellaisina ominaisuuksina, joita ei voida kohdistaa pelkästään tuotteen ominaisuuksiksi, mutta ei myöskään valmistusmenetelmien tai tuotantojärjestelmän ominaisuuksiksi. Kyseessä on suhteellinen ominaisuus, joka määrittyy tuotteen ja tuotantojärjestelmän kohdatessa. Suhteellinen ominaisuus voidaan mieltää kahden osajoukon leikkauksena, jossa leikkausjoukko on sitä suurempi, mitä isompi tämä suhteellisen ominaisuuden arvo on. Määritellään valmistettavuus, kokoonpantavuus ja tuotettavuus Lapinleimun 1 esittämiä määritelmiä hieman mukaillen seuraavasti: Valmistettavuus on ominaisuus, jonka ansiosta tuotteen osien valmistaminen, kuten koneistaminen, hitsaaminen ym. osavalmistusmenetelmät ovat toteutettavissa tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkejä tavoitteiden täyttymistä mittaavista kriteereistä ovat tasalaatuisuus, tehokkuus ja tavoiteltava kustannustaso. Valmistettavuus kuvaa siis osien ja osavalmistusmenetelmien kohtaamista. Näkökulmaa voidaan pitää paikallisena, valmistusyksikköön tai tiettyyn menetelmään (teknologiaan) rajautuvana. Kokoonpantavuus määritellään vastaavasti ominaisuudeksi, jonka ansiosta tuotteen kokoonpano voidaan toteuttaa esimerkiksi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kokoonpantavuus on käsitteenä analoginen valmistettavuudelle, se vaikuttaa siis kokoonpanossa vastaavalla tavalla kuin valmistettavuus osavalmistuksessa. Purettaessa kohtaamista osiin, voidaan todeta, että tuotteen osalta näkökulma laajenee osajoukkoon ja sen myötä tuotteen sisäisiin kytkentöihin eri osien välillä. Tuotantojärjestelmän ominaisuuksien osalta näkökulma on vastaava kuin valmistettavuudessakin, paikallinen yksikköön tai teknologiaan rajautuva. Tuotettavuus on terminä huomattavasti kahta edellistä laajempi. Kun tarkastellaan tuotteen ja järjestelmän kohtaamista, suurin muutos tapahtuu näkökulmassa järjestelmään; näkökulma vaihtuu paikallisesta yksikkönäkökulmasta tai yksittäiseen teknologiaan liittyvästä näkökulmasta tuotantojärjestelmän(-verkon) näkökulmaksi. Suppeasti tulkittuna tuotenäkökulmassa ei tapahdu isoa muutosta, tarkastelun kohteena ovat tuote ja siihen liittyvät osat. 13

6 Tuotettavuudessa on kysymys tuotteen ja tuotantojärjestelmän yhteensopivuudesta, kun tarkastelu yletetään koskemaan koko verkkoa. Edellisessä kappaleessa mainittua suppeaa tuotenäkökulmaa voidaan laajentaa käsittämään koko tuotteisto. Tällöin tuotettavuus muodostuu sellaisen kohtaamisen ominaisuudeksi, jossa kohtaavat koko tuotantoverkosto ja tuotteisto. Lapinleimun 1 mukaan tuotettavuus sisältää myös muita dimensioita kuin pelkästään jalostavan työn helpottuminen. Tuote ja (tuotanto)järjestelmä ovat keskenään vuorovaikutuksessa ohjauksen kautta, jolloin tuotantojärjestelmän ohjaus edellyttää myös tuotteelta ohjattavuutta. Näin tuotteen ohjattavuus muodostuu yhdeksi tuotettavuuden osatekijäksi. Toinen esimerkki tuotettavuudesta saadaan, kun tarkastellaan tuotteen ja tuotantojärjestelmän kohtaamista laajemmin, esimerkiksi siirtymällä tarkastelussa tuotetasolta koko tuotteiston tasolle. Tältä tasolta tarkasteltaessa voidaan tuotettavuuteen vaikuttaa esimerkiksi hyödyntämällä yhteisiä osia ja osakokonaisuuksia ja näin esimerkiksi: pienentää hallittavaa nimikekirjoa toimitusverkossa yksinkertaistaa järjestelmän ohjausta lisätä tuotantovolyymeja kehittää menetelmiä suurempien volyymien ansiosta jne. Kuvassa 1 on verrattu tässä kirjassa esiteltävää lähestymistapaa (C_DFMA, Conceptual Design for Manufacturing and Assembly) suhteessa valmistus- ja kokoonpanomyötäiseen suunnitteluun (DFM, Design for Manufacturing; DFA, Design for Assembly). 14

7 Kuva 1. C_DFMA-lähestymistavassa painopiste on oleellisesti aikaisemmassa vaiheessa kuin valmistus- ja kokoonpanomyötäisessä suunnittelussa. Valmistus- ja kokoonpanomyötäisen suunnittelun tavoitteena on perinteisesti ollut valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden parantaminen. Kuten todettiin, kohteena ovat yksittäiset osat tai osatyypit ja niiden valmistus sekä kokoonpanot tai kokoonpanotyypit. Yleistyksiä, kuten pinottavan kokoonpanotyypin suosiminen, on esitetty sekä valmistus- ja kokoonpanomyönteisen suunnittelun periaatteina että analyysimenetelminä, jotka luokittelevat ja pisteyttävät valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden ominaisuuksia. Aika-akselilla toiminta on kytkeytynyt yleensä projektivaiheeseen eli melko myöhäiseen vaiheeseen. Periaatteet ja menetelmät ovat johtaneet helposti toimintaan, jossa on keskitytty yksittäisen työnvaiheen tai menetelmän tehostamiseen. Näkökulmaksi on muodostunut tällöin yksittäisen toimijan näkökulma, jossa toiminta on ollut luonteeltaan reagoivaa vailla rakenteellista vaikutusmahdollisuutta ja tuloksena syntynyt ratkaisu on ollut etäällä kokonaisoptimista. 15

8 16 Tässä kirjassa esitelty ajattelutapa tähtää tuotteiston kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tuotettavuuden laajan sateenvarjon alla. Kohteena on koko tuotteisto ja kehittäminen lähtee arkkitehtuurista. Perusedellytyksenä on tällöin tarpeeksi aikainen sijainti aika-akselilla. Tuotteiston nykytilan mallintamisella pyritään osoittamaan tuotteistossa esiintyvä variaatio, tämän sijainti ja joissakin tapauksissa myös variaation olemassaolon syy. Tavoitteena on myös variaatioiden vähentäminen, mutta laajemmasta näkökulmasta kuin mitä valmistettavuus ja kokoonpantavuus tarjoavat. Valintoja tehdään tuotteiston arkkitehtuurin lähtökohdista, tuotantojärjestelmä ja toimitusverkko huomioiden. Tuotteistossa esiintyviä variaatioita arvioidaan erityisesti tuotantomenetelmien (prosessin) sekä tuotantoverkon näkökulmasta. Nämä valinnat johtavat variaatioiden vähenemiseen, yhteisten osien käyttöön ja mahdollisesti alustarakenteisiin (platformeihin). Yhtenä tässä kirjassa esitetyn lähestymistavan lopputulemana voidaan saavuttaa tuotannon skaalaetua nimikkeistön konsolidoinnin, harmonisoinnin ja rationalisoinnin seurauksena. Tämän jäljiltä valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittäminen voi jatkua. Tässä mielessä kirjassa esitetty lähestymistapa ei poissulje valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden kehittämistä, parhaassa tapauksessa se selkeyttää lähtökohtia tälle työlle.

9 5 Kirjan rakenne ja lukujen sisältö Kirja koostuu 15 luvusta, jotka voidaan jaotella seuraavalla tavalla: Asiaan johdattavia lukuja ovat luvut 1, 2 ja 3. Kirjan synteesi on esitetty luvussa 4. Eri osa-alueita käsittelevät luvut 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja luku 11. Luvut ovat teoriapainotteisia. Case-tapauksia ja soveltamista käsittelevät luvut 11 (osittain) sekä luvut 12, 13, 14 ja 15. Lukujen keskeinen sisältö on seuraava: Luku 1: Johdanto Luvussa esitellään kirja ja sen taustalla olleen tutkimusprojektin lähtökohtia ja tavoitteita. Luvussa kuvataan myös kirjan rakenne. Luku 2: Muutokset toimintaympäristössä Luvussa kuvataan yritysten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja esitellään kehityssuuntia, jotka muodostavat haasteita yritysten toiminnalle ja erityisesti tuotekehitykselle. Luvussa kuvataan myös, miten yritykset ovat pyrkineet vastaamaan näihin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Luku 3: Tuotteiston suunnittelu- ja kehittämisprosessit Luvussa esitellään tuotteiden kehittämisen yleisiä puitteita. Ensimmäinen osa käsittelee tuotekehityksen strategista ohjaamista ja toiminnan suunnittelua. Toisessa osassa esitellään yleinen tuotekehityksen prosessimalli. Lopussa esitellään kehitysprosessin ja tuotteiden variaatiota. 17

10 Luku 4: C_DFMA-ajattelumalli Luvussa 4 esitellään kirjan kattava ajattelutapa kahdentoista teesin avulla. Ne ovat tuotekehitystoiminnan yleisiä pelisääntöjä, jotka kuvaavat tuotekehityksen suhdetta nykyiseen liiketoimintaan. Teesit koskevat sekä tuotekehityksen kohdetta (tuote ja elinkaarijärjestelmät), prosesseja että organisointia. Teesit kytkeytyvät toisiinsa ja kirjan sisältöön. Ajatusmalli antaa tuotekehittäjille eväitä, joilla vastata globaalin liiketoiminnan asettamiin haasteisiin. Se on enemmän kuin vaihe tuotekehitysprosessissa tai tuotekehittäjien käyttöön implementoitava työkalu. Se on myös tuotekehitysfilosofia ja -toimintamalli, joka on määritelty hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Lean-tuotanto: vertailemalla käytäntöjä, teoriaa ja soveltamista. Filosofian ja toimintamallin ongelma on käsitteellisyys: mallin konkretisointi on haaste, joka jää soveltajalle. Jotta malli avautuisi lukijalle, tarvitaan selkeitä pelisääntöjä. Luku 5: Innovointi Teollisuustuotteet koostuvat osajärjestelmistä, joissa on teknologioita ja komponentteja useilta eri ammattialoilta. Huolimatta eri valmistajien yhtenevistä ratkaisuista tuotteen päätoimintojen toteuttamiseksi, huomattaviakin eroavaisuuksia voidaan löytää tuotteen osajärjestelmistä ja/tai rakenteesta. Syyt, miten eri valmistajat ovat omiin toteutuksiinsa päätyneet, voidaan palauttaa suunnitteluprosessin vaiheeseen, jossa toiminnallinen rakenne hajotetaan osatoimintoihin ja -ratkaisuihin. Luvussa 5 C_DFMA-ajattelutapa ja siihen kytkeytyvä metodiikka tukevat konseptien edelleen kehitystä ja mahdollisuuksia inkrementaalisten innovaatioiden synnyttämiseen. Konseptien kehittyminen ja evoluutio tuotteen elinkaaren aikana edellyttävät tuotekehitysprosessilta enemmän ongelmanratkaisuun suuntautuneita menetelmiä kuin lineaarisia toiminnallisuuden osittamiseen perustuvia perinteisiä malleja. C_DFMA-ajatusmaailman soveltaminen innovointiin pyrkii poistamaan lineaarisen tuotekehitysprosessin ongelman, jossa toiminnallinen rakenne on jaettu eri teknologioiden omiksi spesifikaatioiksi ja kehitysprosesseiksi. Uuden lähestymistavan etuna voidaan hyödyntää teknologioiden integraation, elinkaaren vaiheiden ja tuotantoprosessien tuomat mahdollisuudet tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen innovaatioiden avulla. 18

11 Luku 6: Kustannuksen synty ja siirtymismekanismit konseptuaalisessa suunnittelussa Tuotantokustannusten arvottaminen esimerkiksi raaka-aineen kilohintaan perustuvilla menetelmillä on harhaanjohtavaa. Kuitenkin se on varsin yleistä. Herää siis kysymys, mitä muita vaihtoehtoja on? Mitkä voisivat olla yhteismitalliset perusteet arvottaa konsepteja ja vertailla niiden paremmuutta eri näkökulmista? Luvussa 6 tarkastellaan erilaisia kustannuskäsitteitä sekä hahmotellaan malli, joka kuvaa kustannusaihioiden syntymistä tuotteen konseptuaalisessa suunnittelussa ja niiden realisoitumista erimuotoisiksi kustannuksiksi tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi selvitetään mekanismit, joilla kustannusaihiot kopioituvat ja siirtyvät tuotteen revisioihin ja variaatioihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole formaalin työkalun kehittäminen, vaan kustannusten käyttäytymisen ymmärtäminen. Luku 7: Tuotearkkitehtuuri tuotteiston suunnittelussa Tuoteperheiden kehittäminen ja käyttäminen tuotevarianttien määrittelyssä ja tuottamisessa on toimintatapa, jolla tuotekehitysresurssit voidaan saada riittämään ja tuotantokustannukset ja markkinaosuudet pysymään kohtuullisina. Tuotevariantit vastaavat asiakastarpeisin suhteellisen yksilöllisesti samalla, kun tuoteperheet kuitenkin näyttäytyvät yhtenevinä tuotantoverkoissa. Tuotteen ja tuoteperheen arkkitehtuurilla on erityinen merkitys siinä, kuinka variaatiot tuotetaan verkossa. Luku 7 referoi tuoteperheiden, -arkkitehtuurin ja -platformien eli tuotealustojen viimeaikaista tutkimusta ja menetelmäkehitystä. Tuotteiston suunnittelussa sekä päätetään tuotevarianteista ja niiden rakentumisesta ei vain kokoonpanossa vaan yleisemmin tuotekehitys- ja tilaus-toimitusprosesseissa. Yrityksen, jonka tavoite on siirtyä rakenteellisesti määriteltyjen tuoteperheiden kehittämiseen ja systemaattiseen suunnittelun uudelleenkäyttöön on varauduttava näiden uusien näkökulmien asettamiin vaatimuksiin. Esimerkkinä tällaisen toiminnan asettamista vaatimuksista on tuotteiston huomattavasti syvällisempi ymmärtäminen ja parempi dokumentointi. Mikäli tähän ei ole ennalta osattu varautua, on edessä ikävä yllätys. Tuotearkkitehtuurin synteesi on monen tekijän summa, joten sitä ei voida tehdä yksittäisten resurssien varassa. Koska tuoteperheillä ja niiden arkkitehtuurilla on vaikutuksia laajalle yrityksen organisaatioon, on luonnollista, että kehitystyö on yhteinen ponnistus. 19

12 Luku 8: Lean-ajattelu integroidussa tuotekehityksessä Globalisaatio, yritysverkostot, kiristyvät tuote-, ympäristö- ja kehitystoiminnan tehokkuusvaatimukset, tuoteperheet ja -platformit sekä monet muut seikat edellyttävät tuotteiden suunnittelua siten, että monet toisistaan poikkeavat näkökulmat otetaan huomioon. Usein vaatimukset ovat ristiriitaisia ja hyvin dynaamisia, ajassa muuttuvia. Siksi tuotekehityksen prosesseihin ja organisointiin on panostettava. Luvussa 8 paneudutaan tuotekehityksen integrointiin ja erityisesti leantuotekehitysmalliin. Lean-ajattelun perusteet käydään lävitse, jonka jälkeen tarkastellaan lean-tuotekehitystä eri näkökulmista. Tämän jälkeen esitellään elementtejä sujuvan lean-tuotekehitysprosessin läpivientiin. Luku 9: Valmistettavuuden analysointi Globaalissa tuotannossa kaikki toimijat suunnittelusta valmistukseen voivat olla eri maissa. Tämän vuoksi suunnittelijoiden valmistusta koskeva tietotaito väistämättä pienenee, koska valmistus ei ole lähellä suunnittelua. Ongelma voidaan joko poistaa tai sen vaikutusta voidaan vähentää ohjeistamalla ja soveltamalla valmistusystävällistä suunnittelua. Luku 9 esittelee valmistusystävällisen suunnittelun nykyaikaisista työkaluista digitaaliset valmistusmenetelmät. Koska valmistusta ei enää lähellä ole, suunnittelija voi siis jäljitellä valmistusta putkella, tietokoneavusteisesti. Erityisesti keskitytään piirreanalyysin käyttöön valmistettavuuden arvioinnissa. Esimerkkinä on piirreanalyysin soveltaminen ohutlevytuotteissa. Geometrisen ja ei-geometrisen piirretiedon perusteella voidaan valita sopivimmat prosessit kappalekohtaisesti. Luku 10: Tuotannon rooli osana tuotekehitystä ja tuotannon ylösajossa Usein esitetty väite on, että 80 % tuotannon ongelmista voitaisiin ratkaista jo konseptisuunnittelussa. Yksityiskohtien suunnittelussa tai tuotannon käynnistämisessä todettu suunnitteluvirhe tulee monikymmenkertaisesti kalliimmaksi ja hitaammaksi korjata kuin virheen korjaaminen konseptivaiheessa. Palautteen saaminen prototyyppiin tai nollasarjaan perustuvassa suunnitelman validoinnissa ja verifioinnissa on liian hidasta, sitä voisi verrata lopputuotteen laadunvarmistukseen tuotannossa. Sen sijaan oikealla koordinoinnilla ja osallistamisella tuotanto voi yhdessä tuotesuunnittelun kanssa ohjata suunnittelun oikeille raiteille jo aikaisessa vaiheessa, mikä on verrattavissa laadunohjaukseen. 20

13 Luvussa 10 tarkastellaan tuotekehitystä tuotannon näkökulmasta ja käydään lävitse tuotannon toimintaa ja roolia osana tuotekehitystä, erityisesti osana tuotekehitysprojekteja ja tuotannon ylösajovaiheen aikana. Tuotekehityksessä esiintyviä ongelmia tuodaan esiin ja niiden taustalla olevia syitä analysoidaan. Toiminnan kehittämiseksi esitetään myös parannusehdotuksia. Tarkastelussa pitäydytään olemassa olevan toimintamallin pohjalta lähtevässä toiminnan kehittämisessä. Luku 11: Tuotteen, prosessin ja verkon tasapainoinen tarkastelu Erilaisia teknologioita soveltavat tuotteet valmistetaan erilaisilla menetelmillä. Jo tuotteiston suunnittelussa ja tuotekehityksen alkuvaiheissa on mahdollista tunnistaa eroavuuksia, joita tuotekonsepteja vastaavissa valmistustavoissa on. Aiemmin mainittujen globaalien tuotantoverkkojen vuoksi tuotannolliseen toimintaan syntyy liikkuvia varastoja, kun materiaalia, aihioita, osia ja kokoonpanoja sekä valmiita tuotteita kuljetetaan. Näin tuotekonseptin ja valmistustavan välisen suhteen lisäksi on tarkasteltava tuotantoverkon rakennetta ja eri aihealueiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti ja kattavasti. Luvussa esitetään tuotteen, prosessin ja verkon mallinnuksen teoriapohja ja aiheeseen liittyvä tutkimus. Luvussa käydään läpi myös matriisiperustaiset menetelmät ja esitellään case-tapaus, jonka yhteydessä mallia on kehitetty ja matriisimenetelmiä käytetty. Luku 12: Tuotteen, prosessin ja verkon mallintaminen suunnitteluprosessissa Tässä luvussa esitetään yksi käytännön lähestymistapa tuotteen, prosessin ja verkon käyttöönottoon osana suunnittelujärjestelmien ja -prosessien kehitystä. Luku jatkaa edellisessä luvussa aloitettua tutkimusteemaa. Luvussa kuvataan yrityksen olemassa olevan historiatiedon puitteissa luotavaa mallia, jolla pystytään kartoittamaan tietoa, jolla on suuri hyödynnettävä tietopotentiaali. Lisäksi esitetään systemaattinen menetelmä, jolla tallennetaan suunnittelun kuluessa tietoa tuotteista. Tietoa voidaan verrata historiatietoon ja siten tunnistaa muutoksen ja variaatioiden vaikutukset paremmin. 21

14 Luku 13: Konseptointiprosessin kehittäminen Konseptoinnin rooli vaihtelee eri yritysten tuotekehityksessä. Tässä luvussa on esitelty konseptointiin liittyviä toimintamalleja, ongelmia ja puutteita. Näihin pohjaten on rakennettu malli, jota voidaan soveltaa konseptien laajakantaiseen tarkasteluun. Mallin rakenne pyrkii estämään kehityksen turhia iterointikierroksia määrittelemällä selkeämmin eri toimintojen ja toimijoiden paikkoja prosessissa. Esitetyn mallin vaiheet ovat: määrittely, luonti, jalostus, vahvistus ja loppu. Nämä vaiheiden nimet ovat itse selittyviä ja määrittävät kunkin vaiheen päätoiminnan. Luku 14: Tuoteperheen analysointi Yleensä jokaisella yrityksellä on tuotteisto, joka on kehitetty pitkän aikajakson kuluessa. Erilaisista vaatimuksista johtuen tuotteistossa esiintyy variaatioita. Usein tuotteistoon on myös tullut fuusioiden ja yritysostojen myötä kertaluontoisia lisäyksiä. Tyypillisesti tämä näkyy kasvaneena nimikemassana, joka on osin päällekkäinen. Esimerkiksi eräässä tutkimukseen osallistuneessa yrityksessä PDM-järjestelmään on tallennettu yli miljoona nimikettä. Eräässä kansainvälisessä yrityksessä yhden nimikkeen elinkaarikustannuksiksi arvioitiin euroa. Jotta tuotteistoa voitaisiin harmonisoida, on tunnistettava olemassa oleva yhtenevyys. Yhtenevyysindeksien (commonality index) kehittäminen on ollut viimevuosina menetelmäkehittäjien suosiossa. Ongelmana näissä indekseissä on se, että ne eivät sido sisäistä variaatiota ulkoiseen, kuten toiminnallisiin variantteihin. Luvussa on esitelty tutkimusta, jossa tuoteperheen arkkitehtuurit ja toiminnot on kytketty yhtenevyysindeksien avulla tehtävään analyysiin. Menetelmä on esittely case-tutkimuksena, jossa projektiin osallistuneen yrityksen tuoteperhettä analysoitiin useamman yhtenevyysindeksin avulla. Luku 15: Ohutlevytuotteen valmistettavuuden arviointi Ohutlevytuotteen valmistettavuutta voidaan kehittää globaalissa toimintaympäristössä monilla tavoilla. Yksi tapa tuotannon kehittämiselle on valmistustiedon kerääminen ja tuotteen muotojen analysointi. Analyysin perusteella voidaan antaa palautetta suunnittelulle ja sitä kautta helpottaa ja yksinkertaistaa valmistettavuutta. Luvussa 15 esitellään case-tutkimusta, jossa tutkittiin ohutlevytuotteen valmistettavuutta. Luvussa kerrotaan toteutetusta tiedonkeräyksestä, tulosten analysoinnista sekä esitetään keskeisimmät tulokset kerätyn aineiston perusteella. Tulosten perusteella esitetään päätelmiä tiedonkeräykseen ja tuotteen valmistettavuuteen liittyen. 22

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Älykäs tuote- ja tuotannonkehitys - koulutusohjelma (30 op)

Älykäs tuote- ja tuotannonkehitys - koulutusohjelma (30 op) Älykäs tuote- ja tuotannonkehitys - koulutusohjelma (30 op) Parempaa tuottavuutta ja kilpailuetua panostamalla uusiin suunnittelu- ja valmistusmenetelmiin, tuotekehityksen ja tuotannon integrointiin sekä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

JUSSI HIEKKANEN VAIHTEIDEN SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN KOKOONPANOLÄHTÖISESTI. Diplomityö

JUSSI HIEKKANEN VAIHTEIDEN SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN KOKOONPANOLÄHTÖISESTI. Diplomityö JUSSI HIEKKANEN VAIHTEIDEN SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN KOKOONPANOLÄHTÖISESTI Diplomityö Tarkastaja: professori Asko Riitahuhta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet

Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet Alihankintamessut 17.9.2015 Pasi Puukko, Petri Laakso, Pentti Eklund, Magnus Simons, Erin Komi VTT 3D-tulostus ja materiaalia lisäävä valmistus (AM)

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

He who stops being better stops being good

He who stops being better stops being good 1 He who stops being better stops being good - Oliver Cromwell 23.3.2010 2 Tuotantojärjestelmän arviointi ja kehittäminen: Työkalu tilauskohtaisia tuotteita valmistaville yrityksille Työkalun tavoite ja

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011

KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 KEHTO-KEHITTÄMISKONSORTION KOKOONTUMINEN, Turku 10.11.2011 Julkiset hankinnat Jari Laine Aalto-yliopisto, BIT-tutkimuskeskus Hankinnat Suomessa Kaikki hankinnat: n. 190 000 000 000 eur/v (ETLAn arvio,

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin ongelmanratkaisuun Petri Niemi petri.niemi@lut.fi +358 50 322

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot