Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas Jyväskylä 2004

2 Opinto-oppaan työryhmä Eija Ihanainen Tommi Kärkkäinen Vesa Lappalainen Päivi Jämsen Johanna Savela Outi Hynninen ISSN

3 Dekaanin tervehdys Hyvät opiskelijat ja opettajat, toivotan teidät tervetulleiksi jälleen uuteen yhteiseen lukuvuoteen. Alkava lukuvuosi on suunniteltu mahdollisimman vähäisin, lähinnä linjakohtaisin, muutoksin. Syynä tähän on perusopetuksessa odottava tutkintorakenteen uusimiskierros talven 2005 aikana. Informaatioteknologian tiedekunta oli ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön Bologna-prosessin mukaista tutkintorakennetta pari vuotta sitten. Euroopan alueella on pyrkimyksenä yhdenmukaistaa tutkinnot kolmessa vuodessa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon, kahdessa lisävuodessa suoritettavaan maisterin tutkintoon ja tohtorintutkintoon, joka vaatii edellisten lisäksi neljän vuoden opinnot. Tutuksi tulleen opintoviikkojärjestelmän asemesta yliopisto-opintoja aletaan mitata EU-yhteensopivilla opintopisteillä. Yliopistot Suomessa ovat siirtymässä mahdollisuuksiensa mukaan alakohtaisiin yhteisiin valintakokeisiin, ja opetuksen laatujärjestelmiä ollaan ottamassa käyttöön yliopistoissa kautta Euroopan. Edellä mainituilla uudistuksilla tähdätään joustavaan opinto-oikeuteen sekä kaksois- ja yhteistutkintoihin, joissa yliopistot antavat yhdessä kursseja ja opintokokonaisuuksia tutkintoihin. Toimenpiteillä pyritään lisäämään yliopistojen erikoistumista ja opiskelijoiden mahdollisuutta liikkua yliopistojen välillä. Nämä uudistukset vaativat informaatioteknologian tiedekunnalta lisäpanostuksia, mutta oikein toteutettuina ne syventävät tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä, lisäävät toimintamme läpinäkyvyyttä ja sitä myöten parantavat palvelukykyämme. Edellä kuvatut muutokset eivät kuitenkaan vaikuta toimintamme sisältöön: yliopiston keskeisimpänä tehtävänä on edelleen antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Aidosti tutkimukseen perustuvan opetuksen tulee kattaa tunnetut tosiasiat, mutta jättää silti tilaa kriittisyydelle ja tunnustaa rajallisuutensa. Sen tulee sekä luodata tulevaisuuteen että yrittää oppia menneestä. Tämä on erityisen haastavaa nopeasti kehittyvillä aloilla, johon tietotekniikka ja tietojärjestelmät edelleenkin kuuluvat. Niillä pitää pystyä arvioimaan perustellusti viimeisimpiä tuulia hurahtamatta ylilyönteihin ja liioitteluihin. Niillä pitää pystyä antamaan syvällistä teoreettista näkemystä ja valmiuksia, jotka kantavat yli työuran alkuvuosien. Monilta kursseiltamme ei ole helppoa löytää absoluuttisia totuuksia, saati sitten päästä läpi vakiovastauksilla - kaikki asiat kun eivät alallamme ole valmiita tai varmoja. Jotkut kurssit voivat vaikuttaa ns. helpoilta, mutta painottuisiko helppouden kokemuksen taustalla ulkokohtaisen suorittamisen logiikka? Opiskelijat ja opettajat asettavat tavoitteensa. Sekä opettaminen että opiskelu vaativat monenlaisten ajattelumallien kunnioittamista, tutkimuksellista otetta ja mutkikkaiden vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä. Tätä tutkimuksen ja opetuksen välistä tiedon tuottamisen ja jakamisen suhdetta ei välttämättä osaa vielä opiskellessa arvostaa riittävästi tutkimus kun on pitkäjänteistä, usein näkymätöntä työtä, jonka puuttumisen opetuksessa huomaa vasta, kun ymmärtää ilmiön syvällisesti. Ja milläpä alalla kuin juuri omallamme tämä on totisinta totta. Toivotan kaikille opiskelijoille ja tiedekunnan henkilökunnalle haastavaa ja menestyksellistä lukuvuotta! Dekaani Jukka Heikkilä i

4 Uusien ja vanhojen opiskelijoiden ensimmäisen viikon ohjelma Keskiviikko Agora Auditorio 2 Tietotekniikan laitoksen uusien opiskelijoiden ensimmäinen kokoontuminen, nimenhuuto Agora Auditorio 1 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen uusien opiskelijoiden kokoontuminen, nimenhuuto Agora Auditorio 1 Tietotekniikan laitoksen tiedotustilaisuus vanhoille opiskelijoille Torstai C1 C2 (päärakennus) C1 C2 Opiskelijakorttien jako Perjantai C1 C2 Yo-liikunta /liikuntasihteeri Maanantai Agora Auditorio1 Kirjaston esittely Rehtorin tervetuliaissanat ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) toiminnan esittely ja asuntoinfo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Opintotuki Kansainvälinen opiskelijavaihto Agora Auditorio 1 Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitosten opiskelijoiden kieliopintoja koskeva infotilaisuus/maija Kalin Agora Auditorio 2 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tiedotustilaisuus uusille opiskelijoille Agora Auditorio 2 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tiedotustilaisuus vanhoille opiskelijoille Tiistai C-rakennus. Aula (päärakennus) Keskiviikko Rehtoreiden iltavastaanotto uusille opiskelijoille Seminaarinmäen Mieslaulajien konsertti Seminarium S212 Hartaus C1 C2 Yliopiston lukuvuoden avajaiset Uudet opiskelijat lähtevät keskiviikon 1.9. nimenhuudosta tutoreiden mukana pienryhmiin. ii

5 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS Dekaanin tervehdys... i Uusien ja vanhojen opiskelijoiden ensimmäisen viikon ohjelma...ii 1. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologia yhdistää Tiedekunnan hallinto Tiedekunnan laitokset Tarkemmat tiedot tiedekunnasta Oppaassa käytettäviä lyhenteitä Informaatioteknologian opinnoista Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinnoista Tietotekniikan laitoksen opinnoista Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi Informaatioteknologian opinto-oikeudet Pääaineen opinto-oikeus Sivuaineen opinto-oikeus Erillinen opinto-oikeus Siirto-opiskelijat Siirtyminen toiseen yliopistoon Muuntokoulutus Tiedekunnan tutkinnot Kandidaatin tutkintojen vaatimukset Kandidaatin tutkintojen rakenne Kandidaattiopintojen ajoitus Maisterin tutkintojen vaatimukset Maisterin tutkintojen rakenne Hakeutuminen suuntautumisvaihtoehtoihin Tietojärjestelmätiede ja tietojenkäsittelytiede Tietotekniikka Maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehdot Elektroninen liiketoiminta (10 ov) Digitaalinen media (11 ov) Järjestelmäkehitys (11 ov) Tietohallinto (11 ov) Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely (9 ov) Ohjelmistoliiketoiminta/Software Business Program (10 ov) Liikkuva tietojenkäsittely (10 ov) Sulautetut järjestelmät (8 ov) Tieteellinen laskenta (12 ov) Tietoliikenne (12 ov) Tietotekniikan opettajankoulutus (10 ov) Ohjelmistotekniikka (12 ov) Tiedekunnan opiskelijoiden sivuaineet Kauppatieteellisen tutkinnon pakolliset sivuaineet Taloustieteet Luonnontieteellisen tutkinnon pakolliset sivuaineet iii

6 4.2.1 Matematiikka Aineenopettajan pedagogiset opinnot Opinnot muissa yliopistoissa ja tiedekorkeakouluissa (JOO-opinnot) Opinnot avoimessa yliopistossa Kieli- ja viestintäopinnot Tutkintoihin vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot Kypsyysnäyte eli maturiteetti TOEFL-kielitesti Informaatioteknologian tiedekunnan vapaavalintaiset viestinnän opintojaksot Korvaavuudet Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen korvaavuudet vanhan ja uuden tutkintorakenteen välillä Tietotekniikan korvaavuudet vanhan ja uuden tutkintorakenteen välillä Muualla suoritettujen opintojen korvaavuudet Poikkeava opintosuunnitelma Jatkokoulutus Jatkotutkinnot Jatkokoulutukseen hakeutuminen Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen jatko-opinnot Tietotekniikan jatko-opinnot Jatko-opintojen rahoitus Graduate School -tohtorinkoulutusohjelma INFWEST.IT-koulutusohjelma Jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä käytänteitä Lisensiaatintutkimus Väitöskirja Valmistuminen ja todistukset Jyväskylän yliopiston väitöstilaisuuksissa noudatettavat muodot Opintoneuvonta ja tiedotus Korppi-opintotietojärjestelmä ( Tiedekunnan opintoasiat Laitosten amanuenssit Laitosten opintoneuvojat Opiskelijatutorit Maisteriklinikka Yliopiston opiskelijapalvelut Opintotukea koskevat asiat Kansainväliset asiat Ura- ja rekrytointipalvelut Yliopiston kirjasto Ylioppilaskunta Yliopistoliikunta YTHS Opintosuoritukset ja tutkintotodistukset Tenttipäivät lukuvuonna Opintosuoritusrekisteri iv

7 9.3 Arvosteluasteikot Tutkielmien arvostelu Merkinnät opintokokonaisuuksista Valmistuminen ja todistukset Tutkinnon suorittamisen jälkeen Informaatioteknologian tiedekunnan oppiaineet sivuaineena Tietojärjestelmätiede ja tietotekniikka Tietotyön opintokokonaisuus 15 ov Kognitiotieteen opintokokonaisuudet 15 ov ja 35 ov Jyväskylän yliopiston koulutusyhteistyö Yhteistyö Teknillisen korkeakoulun kanssa Matkailualan verkostoyliopisto KIT - Kieliteknologian valtakunnallinen opetuksen verkosto Connet-opinnot Kansainvälistyminen ERASMUS ISEP Kahdenväliset vaihtokohteet NORDPLUS Lisätietoa kansainvälistymisestä Opiskelijajärjestöjä AIESEC Jyväskylä ry Dumppi ry Ynnä ry LIITE 1: Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ja laitosneuvostot Tiedekuntaneuvosto Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen laitosneuvosto Tietotekniikan laitoksen laitosneuvosto LIITE 2: Tiedekunnan ja sen henkilöstön yhteystiedot Tiedekunnan laitosten toimistot ja atk-tuki Tiedekunnan opetushenkilökunta LIITE 3: Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosääntö Opintosuoritus ja sen arviointi Kirjallisen kuulustelun järjestäminen Tulosten julistaminen ja palaute Opintosuorituksen julkisuus Erinäisiä säädöksiä LIITE 4: IT-tiedekunnan opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset opintojaksot Syksy ITK001 Yliopisto, opiskelu ja opintojen suunnittelu ITK002 Liikuntakurssi ITK005 Pienryhmän ohjaaminen ITK010 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITK011 Viestintä 1: esiintyminen ja vaikuttaminen ITK024 WWW-julkaiseminen v

8 ITK060 Luottamustehtävät ITK110 Ohjelmointi ITK111 Ohjelmointi 1/harjoitustyö ITK115 Tietoverkot ITK120 Ihminen ja tietojärjestelmä ITK130 Johdatus ohjelmistotekniikkaan ITK140 Algoritmit ITK150 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen ITK151 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen/harjoitustyö Kevät ITK010 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITK010 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITK013 Viestintä 3: yhteisöt ja organisaatiot ITK015 Diskreetit rakenteet ITK020 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ITK110 Ohjelmointi ITK111 Ohjelmointi 1/harjoitustyö ITK115 Tietoverkot ITK120 Ihminen ja tietojärjestelmä ITK135 Tietokannat ja tiedonhallinta ITK145 Käyttöjärjestelmät ITK150 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen ITK151 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen/harjoitustyö Tietojenkäsittelytieteiden laitos Syksy ITK205 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta ITK211 Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet ITK212 Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet/harjoitustyö ITK220 Johdatus digitaaliseen mediaan ITK222 XML-laboratoriotyö ITK236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä ITK260 Basics of Software Business ITK286 Kandidaattiseminaari ITK290 Harjoittelu ITK293 Augmented Reality ITK343 Tutkimusmenetelmät ITK344 Graduseminaari ITK346 Pro gradu -tutkielma ITKB53 Research Seminar on Software Business ITKD51 Sisällönhallinta organisaatioissa ITKD60 Rakenteiset dokumentit ITKE50 Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät ITKE51 Elektronisen liiketoiminnan laboratoriotyö ITKK09 Käyttäjäpsykologia ja johdatus käytettävyyteen ITKK52 Käytettävyysanalyysi ITKK81 Käytettävyyden tutkimusmenetelmät ja tilastotiede ITKS33 Olio-ohjelmointi ITKT57 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet ITKV60 Verkkoviestintä vi

9 ITKV61 Viestinnän harjoitustyö KOG007 Kognitiivinen ja konstruktivistinen psykologia KOG009 Tulevaisuudentutkimuksen perusteet KOG144 Yksilönkehityksen näkökulmia kasvatukseen KOG151 Kognition filosofia KOG161 Projektityö ja luova suunnittelu KOG181 Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössämme KOG191 Käsitteelliset mallit ja ontologiat KOG241 Kasvatus, organisaatiot ja kulttuuri KOG242 Oppiva organisaatio ja pienryhmädynamiikka KOG251 Teknologian filosofia KOG261 Opetusteknologiat KOG262 Knowledge Creation TJTC78 Projektin johtaminen TJTC79 Projektityöskentely TJTL30 Tietojärjestelmien teoreettiset lähtökohdat Kevät ITK201 Projektin hallinta ITK205 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta ITK215 WWW-sovellukset ITK221 XML-kieli ITK222 XML-laboratoriotyö ITK237 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus ITK286 Kandidaattiseminaari ITK287 Kandidaatintutkielma ITK290 Harjoittelu ITK296 Digitaalisen median tekijänoikeudet ITK344 Graduseminaari ITK346 Pro gradu -tutkielma ITKB51 Requirements Management and Systems Engineering ITKB59 Business Models of Software Companies ITKB61 Topical Course ITKD50 Tekstitiedonhaku ITKD52 Digitaaliseen tietoon liittyvä lainsäädäntö ITKE54 Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa ITKE59 Asiakaskäyttäytyminen lumetodellisuudessa ITKK09 Käyttäjäpsykologia ja johdatus käytettävyyteen ITKK52 Käytettävyysanalyysi ITKK55 Käytettävän käyttöliittymän kehittäminen ITKK81 Käytettävyyden tutkimusmenetelmät ja tilastotiede ITKS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus ITKS61 Ohjelmistojen ylläpidon tehtävät ITKS62 Ohjelmistojen ylläpidon tekniikat ITKS63 Ohjelmistojen ylläpito ITKS64 Ohjelmistojen ylläpidon kustannusten arviointi ITKT50 Projektitoiminnan kehittäminen ITKT51 Mallinnusmenetelmien käyttö ja sovittaminen ITKV51 Organisaatioviestintä ITKV61 Viestinnän harjoitustyö ITKV62 Argumentaation ja retoriikan perusteet ITKV63 Teledemokratia-workshop vii

10 KOG008 Käyttäjäpsykologia KOG131 Fyysinen ja kognitiivinen ergonomia KOG181 Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössämme KOG211 Tietotyön suuntaviivoja KOG231 Uudet mediat KOG243 Kasvatuspsykologia TJTC78 Projektin johtaminen TJTC79 Projektityöskentely TJTL52 Verkkoteoria tietojenkäsittelytieteissä Muu opintojakso ITK341 Maturiteetti ITK344 Graduseminaari ITKK60 HCI ITKK61 HCI ITKK62 Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus ITKS61 Ohjelmistojen ylläpidon tehtävät ITKS62 Ohjelmistojen ylläpidon tekniikat ITKS63 Ohjelmistojen ylläpito ITKS64 Ohjelmistojen ylläpidon kustannusten arviointi TJTC78 Projektin johtaminen Tietotekniikan laitos Syksy ITK240 Algoritmit ITKC10 Tietoliikenneprotokollat ITKC11 Mobiilit sovellusalustat ITKC20 Signaalinkäsittely ITKC25 Tietoturva ITKC41 Tietotekniikan opettajan työvälineitä ITKC51 Kandidaattiseminaari TIE207 Numeeriset menetelmät TIE240 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi TIE280 Sovellusprojekti TIE310 Algoritmit TIE320 Tilastollisen hahmontunnistuksen perusteet TIE343 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut TIE351 Matemaattisen mallintamisen jatkokurssi TIE356 Ohjelmointikielten periaatteet TIE358 Verkkokurssin tuotantoprosessi TIE385 Tietotekniikan pro gradu- ja erikoistyöseminaari TLI342 Tietoliikenneprotokollat TLI348 Langattomat järjestelmät TLI363 Agenttiteknologiat mobiiliympäristössä TLI373 Signaalinkäsittely ja tietoliikenne TLI380 Mobiilit tietojenkäsittelylaitteet TLI381 Mobiililaitteiden sovellusohjelmointi Kevät ITKC15 Lähiverkot ITKC51 Kandidaattiseminaari TIE120 Ohjelmointi TIE121 Ohjelmointi 2, C TIE122 Ohjelmointi 2, JSP viii

11 TIE206 Optimointimenetelmät TIE242 Tietokonegrafiikan perusteet TIE251 Matemaattisen mallintamisen peruskurssi TIE264 Automaatit ja kieliopit TIE280 Sovellusprojekti TIE303 Formaalit menetelmät TIE330 Ohjelmistotuotanto TIE340 Tekoäly TIE342 Reaaliaikajärjestelmät TIE346 Virtuaaliset oppimisympäristöt TIE355 Ohjelmistoarkkitehtuurit TIE370 Hajautetut järjestelmät TIE375 Laitteistoläheinen ohjelmointi TIE385 Tietotekniikan pro gradu- ja erikoistyöseminaari TLI314 Digitaalisen signaalinkäsittelyn jatkokurssi TLI318 Tietokoneverkkojen jatkokurssi TLI343 Sovellusprotokollat TLI345 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät TLI346 Mobiili systeemiohjelmointi TLI347 Radiotaajuinen tietoliikenne TLI350 Tietoliikenneteoria TLI362 Läsnä-älyjärjestelmät TLI382 Mobiilipalveluiden tuottaminen Muu opintojakso ITK290 Harjoittelu ITKC50 Kandidaatin tutkielma TIE282 Ohjelmointityö TIE380 Tietotekniikan erikoistyö TIE390 Pro gradu -tutkielma TIE391 Laudatur-tutkielma TIE399 Kypsyysnäyte TLI386 Verkkotekniikan työkurssi Väliajoin luennoitava ITKC35 Rinnakkaislaskenta TIE305 Simulointi TIE321 Laskennallisesti älykkäät järjestelmät TIE328 Funktio-ohjelmointi TIE329 Automaattinen päättely TIE332 Graafinen tietojenkäsittely TIE372 Epälineaarinen optimointi LIITE 5: Matematiikan opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut Syksy Matematiikan johdantokurssit MAT102 Johdatus matematiikkaan MAT912 Joukot ja alkeisfunktiot MAT010 Matematiikan propedeuttinen kurssi Matematiikan approbatur MAT152 Approbatur 1 A MAT153 Approbatur 1 B MAT180 Symbolinen laskenta ix

12 MAT185 Analyysin perusteet Matematiikan cum laude approbatur MAT116 Analyysi MAT131 Vektorit ja matriisit MAT124 Sarjat ja differentiaaliyhtälöt MAT235 Differentiaali- ja integraalilaskenta MAT262 Todennäköisyyslaskenta, osa A MAT263 Todennäköisyyslaskenta, osa B MAT287 Rahoitusteorian stokastisia malleja MAT261 Geometria MAT241 Matemaattinen biologia Kevät Matematiikan johdantokurssit MAT102 Johdatus matematiikkaan MAT020 Matematiikan peruskurssi Matematiikan approbatur MAT162 Approbatur 2 A MAT163 Approbatur 2 B MAT170 Approbatur Matematiikan cum laude approbatur MAT121 Analyysi MAT211 Euklidiset avaruudet MAT222 Lineaarialgebra MAT236 Differentiaali- ja integraalilaskenta MAT221 Algebra MAT223 Logiikka MAT252 Luk seminaari MAT282 Johdatus diskreettiin matematiikkaan MAT283 Johdatus todennäköisyysteoriaan MAT288 Vakuutusmatematiikkaa x

13 1. Informaatioteknologian tiedekunta 1.1 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta on yksi Jyväskylän yliopiston seitsemästä tiedekunnasta. Vuonna 2004 Jyväskylän yliopisto juhlii 70-vuotista taivaltaan. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa, joka muuttui kasvatusopilliseksi korkeakouluksi vuonna Jyväskylän yliopisto on vireä ja monipuolinen yliopisto. Seitsemässä tiedekunnassa on edustettuna kahdeksan koulutus- ja tutkimusalaa: kasvatustieteellinen, humanistinen, liikuntatieteellinen, terveystieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, psykologinen, kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen ala. Yliopistossa on yli perusopiskelijaa ja noin jatko-opiskelijaa. Ulkomaalaisia opiskelijoita on noin 150. Avoimen yliopiston opinnoissa ahertaa eri puolilla Suomea yli opiskelijaa. Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla, kaupungin keskustan kupeessa sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agorarakennusta sekä niitä vastapäätä sijaitsevaa Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki. Informaatioteknologian tiedekunta sijaitsee vuonna 2000 valmistuneessa Agora-rakennuksessa (Agora (kreik.) = tori, kohtauspaikka), jossa tutkimus, opetus ja yritykset toimivat yhdessä. 1.2 Informaatioteknologia yhdistää Hyvinvointi-, energia-, paperi- ja nanoteknologia kuten myös ihmisläheinen ja - lähtöinen tieto- ja viestintäteknologia ovat niin Jyväskylän (Jyväskylä - Human Technology City) alueen kuin Jyväskylän yliopistonkin osaamis- ja kehittämisstrategian painopistealueita. Kaikkien näiden osaamisalojen kehitystä edistävänä ja yhdistävänä 1

14 tekijänä toimii informaatioteknologia. Informaatioteknologia ja sen sovellukset lävistävät ja entistä voimakkaammin muuttavat toimintatapoja ja malleja monilla elämän osa-alueilla (työ, vapaa-aika; yksilö, ryhmä; koti, koulu) ja toimialoilla. Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän kilpailukyky kansainvälisillä työmarkkinoilla perustuu jo valtioneuvoston tietoyhteiskuntastrategiankin nojalla koulutukseen ja osaamiseen. Keski-Suomessa IT-alan ylintä opetusta annetaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Yliopiston toiminnan lähtökohtana on tutkimuksen ja opetuksen yhteys: yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta, joka sekä luo että tukee työelämävalmiuksia. Näin syntyy erityisesti kyky seurata oman alan nopeaa kehitystä, jonka avulla sekä omia että työyhteisön toimintatapoja voidaan uudistaa ja tehostaa. 1.3 Tiedekunnan hallinto Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta sekä atk-tuen väki hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvosto on valittu vaaleilla kolmivuotiskaudeksi, joka päättyy Tiedekuntaneuvostoon kuuluu professoreja, muuhun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä opiskelijajäseniä. Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokoukset pidetään vähintään kerran kuussa keskiviikkoisin Agorassa. Tiedekuntaneuvosto mm. hyväksyy vuosittain tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelman, päättää opiskelijavalinnan perusteista, päättää tiedekunnan assistenttien ja yliassistenttien nimittämisestä ja tekee esityksen yliopiston hallitukselle lehtorien ja professorien nimittämiseksi sekä hyväksyy ja arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan tiedekunnan toimistossa. Asian voi saada dekaanien tai tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä opintoasiainpäällikköön, hallintopäällikköön tai dekaaneihin. Tiedekunnassa käsiteltävistä asioista kannattaa ottaa yhteyttä myös tiedekunnan opiskelijajäseniin. Tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on tehtävä esitys ainakin viikkoa ennen kokousta. Esitykset tarvittavine selvityksineen toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Tiedekuntaneuvosto päättää suurimman osan asioista hallinto- tai opintoasiainpäällikön esittelystä. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien päättämistä asioista tiedotetaan asianomaisille, ja niiden toimeenpanosta huolehtii tiedekunnan toimisto. Kokousten pöytäkirjat ovat julkisia, ja ne ovat nähtävissä tiedekunnan ja laitosten toimistoissa ja tiedekunnan kotisivuilla. 1.4 Tiedekunnan laitokset Informaatioteknologian tiedekunnassa on kolme laitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL), tietotekniikan laitos (TTL) ja tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU). Kaksi ensin mainittua ovat opetukseen ja tutkimukseen keskittyviä ainelaitoksia, TI- TU sen sijaan on nimensä mukaisesti maksulliseen palvelututkimustoimintaan suuntautunut erillislaitos. Informaatioteknologian tiedekunnassa on noin perusopiskelijaa ja n. 200 jatko-opiskelijaa. 2

15 Tutkimusta sekä perus- ja jatkokoulutusta varten tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla työskentelee professoreita, lehtoreita, yliassistentteja, assistentteja, suunnittelijoita, tutkijoita, dosentteja sekä tutkimuksessa ja opetuksessa avustavaa henkilökuntaa. Laitosten yhteisiä ja hallintoon liittyviä asioita hoitavat laitoksen johtaja, varajohtaja, laitosneuvosto sekä amanuenssi ja laitoksen toimisto. Laitosneuvostot valitaan vaaleilla. Laitosneuvostoissa ovat edustettuina laitoksen professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Nykyiset laitosneuvostot on asetettu päättyväksi kolmivuotiskaudeksi. Asian voi saada laitosneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä laitoksen amanuenssiin. Myös laitosneuvoston jäsenet voivat tehdä esityksiä jonkin asian käsittelemiseksi laitosneuvoston kokouksissa. Laitoksen johtaja ja varajohtaja valitaan laitosneuvoston toimintakaudeksi. Johtaja päättää mm. laitoksen hankinnoista ja varainkäytöstä. Laitoksen johtajan ja amanuenssin puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa laitosten opintoneuvojilla ja amanuensseilla on paras asiantuntemus. 1.5 Tarkemmat tiedot tiedekunnasta Tiedekunnan yhteystiedot, opetus- ja hallintohenkilöstö sekä laitos- ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet lukuvuodelle löytyvät tämän oppaan lopussa olevasta liitteestä. 3

16 1.6 Oppaassa käytettäviä lyhenteitä Seuraavaan taulukkoon on koottu tässä oppaassa jatkossa käytettävät keskeiset lyhenteet. TKTL Tietojenkäsittelytieteiden laitos TTL Tietotekniikan laitos JK Järjestelmäkehitys TLI Tietoliikenne EL Elektroninen liiketoiminta TLA Tieteellinen laskenta TH Tietohallinto OT Ohjelmistotekniikka OT Ohjelmistotekniikka SUL Sulautetut järjestelmät OL Ohjelmistoliiketoiminta OPE Opettajankoulutus DM Digitaalinen media MOB Liikkuva tietojenkäsittely KY KOG Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely Kognitiotiede TIE Tietotekniikka 4

17 2. Informaatioteknologian opinnoista 2.1 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opinnoista Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä tai tietojenkäsittelytiedettä. Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa. Jyväskylän yliopiston tarjoama tietojärjestelmätiedettä ja kauppatieteitä yhdistävä tutkintokokonaisuus on maassamme tässä laajuudessa ainutlaatuinen. Tietojärjestelmätiedettä voi opiskella myös matemaattis-luonnontieteellisen sivuaineen kanssa, jolloin tutkinnon pääainetta kutsutaan tietojenkäsittelytieteeksi ja suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM). Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten tiedon digitaaliseen esittämiseen, elektroniseen liiketoimintaan, ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja käytettävyyteen, työryhmien ja organisaatioiden työn tehostamiseen tietojärjestelmien avulla, tiedonhallintaan, ohjelmistotekniikkaan ja -liiketoimintaan sekä organisaatioiden tietohallinnon ja järjestelmäarkkitehtuurien kehittämiseen ja hallintaan. Tietojärjestelmien teoriassa painottuu tekniikan ohella voimakkaasti kaupallisen organisaation ja talouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtäminen. Siksi kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät mm. laajahkoja kauppatieteellisiä perusvalmiuksia. Alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietojärjestelmien johtamis-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi. Tietojärjestelmätiedettä opiskellaan tyypillisesti luennoilla, ohjatuissa harjoituksissa sekä suorittamalla ohjattuja harjoitustöitä itsenäisesti ja ryhmissä. Luennot keskittyvät teorian opettamiseen, johon oppimista ja käytännön soveltamista tukevat harjoitukset pohjautuvat. Luentokurssit suoritetaan tavanomaisesti loppukokein, joihin voi joidenkin kurssien osalta saada hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Joillakin kursseilla suoritusmuotoina ovat seminaareihin osallistuminen ja seminaarityöt tai muun kirjallisen raportin tai opinnäytteen tuottaminen. Erityistapauksissa kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, joista on sovittava erikseen kurssien opettajien kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana loppukoe sekä kaksi uusintakoetta. Keskeisen osan perusasioiden oppimista muodostaa noin kolmanteen opintovuoteen sijoittuva projektimuotoinen opintojakso. Projektiopinnoissa opiskelijat toteuttavat osapäivätoimisesti yhden lukuvuoden aikana 4-6 hengen ryhmissä todellisen projektin tavallisimmin yliopiston ulkopuoliselle toimeksiantajalle. Luentokurssien, seminaarien ja projektin lisäksi tietojärjestelmätieteen opinnot sisältävät pro gradu työn ja seminaarin. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoille on tarjolla seuraavat suuntautumisvaihtoehdot: 5

18 Elektroninen liiketoiminta (EL) Digitaalinen media (DM) Järjestelmäkehitys (JK) Tietohallinto (TH) Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely (KY) Ohjelmistoliiketoiminta /Software Business Program (OL) Ohjelmistotekniikka (OT) Ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehto toteutetaan yhteistyössä tietotekniikan laitoksen kanssa. Elektronisen liiketoiminnan opinnoissa opiskelija saa perustiedot alan teorioista, keskeisistä kysymyksistä, kehittämis- ja suunnittelumenetelmistä sekä yrityssovelluksista siten, että valmistuttuaan hän kykenee osallistumaan elektronisen liiketoiminnan kehittämistyöhön ja tekemään alaan liittyvää tutkimusta. Erityistä huomiota opetuksessa kiinnitetään EL:n vaatimiin tietojärjestelmiin, niihin kohdistuviin erityisvaatimuksiin sekä ko. järjestelmien suunnitteluun. Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaista näkemystä niin tietojärjestelmätieteestä kuin taloustieteistäkin muiden tieteenalojen hallinta on lisäansio. Elektronisesta liiketoiminnasta valmistuneiden työtehtäviin vaikuttavat huomattavasti suoritetun tutkinnon ainevalikoima ja laajuus. Tähän mennessä valmistuneita on sijoittunut mm. analyytikoiksi, konsulteiksi, tietohallinto- ja markkinointipäälliköiksi, tutkijoiksi sekä yrittäjiksi. ( Digitaalisen median opinnoissa koulutetaan asiantuntijoita verkottuneiden organisaatioiden monimuotoisen tiedon hallintaan. Koulutuksessa yhdistetään viestintää ja tietojenkäsittelyä. Suuntauksesta valmistuva toimii tyypillisesti verkko- ja uusmediaratkaisujen suunnittelijana, dokumenttien hallinnan tai elektronisen julkaisemisen asiantuntijana, digitaalisen median käytön tehostamiseen suuntautuvien kehitysprojektien päällikkönä tai digitaalisen median käytön kouluttajana. Alan tehtäviä on teollisuus-, ohjelmisto-, viestintä- ja uusmediayrityksissä, julkisessa hallinnossa sekä oppilaitoksissa. ( Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon opinnoilla pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet järjestelmäkehityksen tehtäviin (tietojärjestelmien kehittämisprojektipäällikkö, menetelmäasiantuntija, konsultti). Tietohallinnon suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvilla opinnoilla pyritään antamaan valmiudet tietohallinnon johtamiseen (vrt. tietohallintopäällikkö). Tästä syystä opetuksen kohteena ovat yhtälailla informaatioteknologian tarjoamat strategiset ja käytännön mahdollisuudet organisaation tasolla, tietohallinnon suunnittelu, organisointi, resursointi ja seuranta sekä arkkitehtuuriratkaisut, joilla organisaation tietojärjestelmät voidaan integroida keskenään ja asiakasorganisaatioiden tietojärjestelmiin. Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto lähtee siitä, että nykyaikaista informaatioteknologiaa ei ole aina suunniteltu ihmisen tiedonkäsittelytapaa silmällä pitäen. Toisin sanoen informaatioteknologian tulisi muuttua yhä "ihmisystävällisemmäksi" käyttäjiensä kannalta. Jos esimerkiksi käyttöliittymät ovat helppokäyttöisiä myös ihmisen tiedonkäsittelyprosessien kannalta, se voi osaltaan ehkäistä kehitystä, jossa osa väestöstä uhkaa kokonaan jäädä nykyaikaisen informaatioteknologian ulkopuolelle. Ihmisystävällisemmän informaatioteknologian kehittäminen edellyttää tietämystä ihmisen tavasta käsitellä tietoa: miten ihminen vastaanottaa informaatiota näkö- ja kuuloaistilla, tallettaa sen lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin sekä hakee informaatiota monimutkaisissa päätöksenteko- ja ongelmanrat- 6

19 kaisutilanteissa. Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely muodostaa erikoistumisalueen, joka sijoittuu kognitiotieteen ja tietojenkäsittelytieteen välimaastoon. Tältä suuntautumisvaihtoehdolta valmistuneilla maistereilla on vahvan tietojenkäsittelytieteen osaamisen lisäksi käyttöliittymien suunnittelussa tarvittavaa erityisosaamista ihmisen tiedonkäsittelyprosesseista. ( Ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehto antaa perustiedot alan keskeisistä kysymyksistä käsittäen sekä liiketoiminnallisten että teknologisten näkökulmien huomioon ottamisen. Ohjelmistoteollisuus on nopeasti kasvava ala ja sen merkittävyys on jatkuvasti kasvamassa, koska ohjelmistot edesauttavat yhä useampien muiden toimialojen toimintaa ja toimivat myös muiden tuotteiden osina. Ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon opetus ja tutkimus keskittyy seuraaviin teemoihin: ohjelmistoliiketoiminnan alalla toimivien yritysten liiketoiminta-, suunnittelu- ja kehitysstrategiat; alihankinta-, partnerointi-, yms. strategiat; hajautettu ohjelmistokehitys ja globaalit verkostot; vaatimustenhallinta ja asiakassuhteiden hallinta, jolla tähdätään parantamaan ohjelmistointensiivisten tuotteiden, systeemien ja palveluiden kehittämistä ja toteuttamista; pienten ohjelmisto-liiketoimintayritysten kansainvälistyminen. Suuntautumisvaihtoehdon koulutus toteutetaan pääosin englanninkielisenä. ( Ohjelmistotekniikan opinnoissa opiskelija saa valmiudet toisaalta tietojärjestelmien elinkaaren toteutus- ja ylläpitotehtäviin, toisaalta itsenäisten ohjelmistojen (vastakohtana organisaatiokohtaisille tietojärjestelmille) tuottamiseen. Opiskelija voi suuntautua myös tiedonhallinnan kysymyksiin kuten hajautettuihin, multimedia-, ja oliotietokantoihin, mobiiliuteen ja tapahtumahallintaan. Ohjelmistotekniikasta valmistuva voi toimia esimerkiksi suurten ohjelmistoprojektien päällikkönä, ohjelmistosuunnittelijana tai konsulttina.( 2.2 Tietotekniikan laitoksen opinnoista Tietotekniikan laitoksella opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tietotekniikan tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Tietotekniikan sovellukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta alkaen maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin ja teollisuuslaitosten ohjausjärjestelmiin saakka. Sovellusten moninaisuuden taustalla on nopeasti kehittyvä, mutta silti melko yhtenäinen menetelmä- ja teoriakokonaisuus. Tietotekniikan yliopistokoulutuksen tavoitteena on tämän kokonaisuuden keskeisten osien opettaminen niin, että opiskelija työelämään siirryttyään osaa suunnitella tietoteknisiä ratkaisuja uusiin sovellustilanteisiin ja pystyy itsenäisesti seuraamaan alan ja menetelmien tulevaa kehitystä. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä. Tietotekniikan alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietotekniikan johtamis-, suunnittelu-, tutkimus-, ylläpito- tai kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi. Tietotekniikka pääaineena voi valmistua 7

20 myös aineenopettajaksi; tällöin sivuaineeksi kannattaa matematiikan lisäksi valita fysiikka tai kemia. Lukioiden, peruskoulun, yläasteiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi aineenopettajaopinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten koulutustehtäviin. Tietotekniikan tutkijankoulutuksen saaneista henkilöistä ja pätevistä opettajista on maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yritysmaailmassa pulaa. Tietotekniikan menetelmät perustuvat matemaattiseen käsitteistöön, minkä vuoksi matematiikan sivuaineopinnoilla on tietotekniikan koulutuksessa tärkeä asema. Tutkintoon vaadittavat matematiikan opinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät tietotekniikan opinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät laajahkoja matemaattisia esitietoja. Lisäksi roikkumaan jääneiden matematiikan perusopintokurssien suorittaminen yhtäaikaa tietotekniikan syventävien kurssien kanssa aiheuttaa todennäköisesti huomattavaa luentoaikojen päällekkäisyyttä. Tietotekniikassa opiskelumuotoina ovat yleensä luennot, harjoitukset (eli demot), pääteohjaukset, ohjatut harjoitustyöt ja seminaarityöt. Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen, eli työkalujen, käyttöön. Keskeisen osan tietotekniikan opiskelusta muodostaa harjoitustöiden itsenäinen tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella. Harjoitustyöt kannattaa tehdä ajoissa, sillä niiden lykkääminen myöhemmäksi saattaa edellyttää kurssin uudelleen suorittamista. Tietotekniikan kurssin voi suorittaa joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Kokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 4-5 loppukoetta, joista yksi on yleensä kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen. Joistakin tietotekniikan kursseista ei järjestetä kokeita, vaan kurssi suoritetaan tekemällä harjoitustöitä. Luentokurssien lisäksi tietotekniikan opinnot sisältävät harjoitus- ja erikoistöitä, sovellusprojektin ja pro gradu -tutkielman sekä seminaarin. Tarkempia tietoja näistä löytyy opetusohjelmasta kyseisten opintojaksojen kohdalta. Tietotekniikan laitoksen opiskelijoille on tarjolla seuraavat suuntautumisvaihtoehdot: Liikkuva tietojenkäsittely (MOB) Sulautetut järjestelmät (SUL) Tieteellinen laskenta (TLA) Tietoliikenne (TLI) Tietotekniikan opettajankoulutus (OPE) Ohjelmistotekniikka (OT) 8

21 Ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehto toteutetaan yhteistyössä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa. Liikkuvan tietojenkäsittelyn opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat liikkuvuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Opetuksessa keskeisenä asiana on henkilökohtaisten, mukana kulkevien tietojenkäsittelylaitteiden hyödyntäminen. Opetus ei keskity ainoastaan päätelaitteiden sovellusohjelmointiin, vaan kattaa alueen laajemmin lähtien mobiileista käyttöympäristöistä ja päätyen mobiilien verkkopalveluiden kehittämiseen. Sulautettujen järjestelmien koulutus kuuluu ohjelmistotekniikan ja tietoliikenteen rajamaastoon. Koulutuksessa painotetaan muita linjoja enemmän reaaliaikaisen datan reaaliaikaista käsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. erilaisiin instrumentointija tiedonsiirtoratkaisuihin perehtymistä ja tutustumista reaaliaikakäyttöjärjestelmiin sekä laiteläheiseen suunnitteluun ja ohjelmointiin. ( Tieteellinen laskenta keskittyy mallinnusmenetelmien, numeeristen menetelmien sekä optimointimenetelmien kehittämiseen ja niiden soveltamiseen varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin. Tieteellisessä laskennassa opiskelija voi painottaa joko matemaattisia tai tietoteknisiä aloja. Matemaattisesti painottuvassa opintokokonaisuudessa mukaan voi sisällyttää esimerkiksi kurssit Lineaarianalyysi ja Osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Tietoteknisessä opintokokonaisuudessa painotetaan ohjelmistotekniikkaa ja laskennallista tietojenkäsittelyä. Tietoliikenteen opinnoissa keskeisinä osa-alueina ovat laajakaistaiset tietoverkot, langattomat tiedonsiirtojärjestelmät sekä tietoliikenteen signaalinkäsittely. Opiskelua voi painottaa joko verkon tai tiedonsiirtojärjestelmän suunnitteluun, hallintaan tai protokollakehitykseen. Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen opinnoissa on tavoitteena antaa muodollinen kelpoisuus toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana. Opettajan muodolliseen kelpoisuuteen (asetus N:o 986/1998 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista) vaikuttavat pääaineenopintojen lisäksi myös suoritetut sivuaineopinnot (ks. Luonnontieteellisen tutkinnon pakolliset sivuaineet). Opettajan kelpoisuuden lisäksi opinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten ja aikuiskoulutuksen koulutus- ja konsultointitehtäviin. Suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään virtuaalisten oppimisympäristöjen ja verkkoopetuksen hyödyntämiseen opettajan työssä. ( Ohjelmistotekniikka on laitosten välinen suuntautumisvaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä ovat ohjelmistojen tuotantoprosessit, niissä käytettävät menetelmät ja välineet sekä menetelmien teoreettiset perusteet. Opiskelija saa valmiudet niin tietojärjestelmien elinkaaren suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotehtäviin kuin itsenäisten ohjelmistojen tuottamiseen. Tietotekniikan laitos tarjoaa valinnaisia opintokokonaisuuksia myös tietojenkäsittelyn teoriasta sekä laajojen tietoaineistojen analysoinnissa käytettävistä menetelmistä. ( 2.3 Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi Voidakseen suorittaa opintoja opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi. Jyväskylän yliopistoon hyväksytyn ja yliopiston kirjoihin merkityn perus- ja jatkoopiskelijan tulee vuosittain ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi syyslukukaudella syyskuun 15. päivään mennessä ja kevätlukukaudella tammikuun 31. päivään mennessä. Näiden aikojen ulkopuolella läsnäolevaksi ilmoittautuva perusopiskelija joutuu 9

22 maksamaan 15 euron uudelleenkirjoittautumismaksun. Perusopiskelija, joka on unohtanut ilmoittautua poissaolevaksi, joutuu myös maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun. Perustutkintoa opiskeleva täyttää ensimmäisenä lukuvuotenaan ilmoittautumislomakkeen ja maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun voidakseen ilmoittautua läsnäolevaksi. Myöhemmin läsnäolevaksi ilmoittaudutaan maksamalla pankkiin henkilökohtaisella viitenumerolla ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Poissaolevaksi voi ilmoittautua myös puhelimitse opiskelijapalveluihin, (014) , , tai sähköpostitse Suomalaiset vierailevat opiskelijat maksavat oman yliopistonsa ylioppilaskunnan jäsenmaksun ja täyttävät Jyväskylän yliopiston ilmoittautumislomakkeen opiskelijapalveluissa. Osoitteenmuutoksista on syytä pitää huolta. Muutokset voidaan ilmoittaa käyttäen lomaketta, jonka saa puhelimitse (014) , , netistä osoitteesta tai sähköpostitse osoitteesta Muista tehdä osoitteenmuutosilmoitukset myös kirjastoon, ylioppilaiden terveydenhuoltoon ja opintotukeen. 2.4 Informaatioteknologian opinto-oikeudet Pääaineen opinto-oikeus Informaatioteknologian tiedekunta ottaa peruskoulutukseen tai muuntokoulutukseen opiskelijat tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen tai tietotekniikan pääaineeseen suorittamaan kauppatieteiden tai filosofian maisterin tutkintoa. Tiedekunnan opiskelija voi suorittaa tutkinnon siinä pääaineessa, jonka opiskelijaksi hänet on hyväksytty. Pääaineeseen voi sisällyttää tiedekunnan muiden oppiaineiden opintoja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiedekunnan oppiaineiden opintojaksoja voidaan asianomaisen laitoksen suostumuksella korvata ulkomailla tai Suomessa suoritetuilla vähintään samantasoisilla opinnoilla. Opinnoista on syytä neuvotella etukäteen laitoksen opintoasioista vastaavien kanssa, jotta opintojen huomioon ottaminen tutkinnossa tulee varmistetuksi. Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainettaan opintojensa aikana informaatioteknologian tiedekunnan sisällä tai hakeutua muista tiedekunnista informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijaksi. Pääainetta voi vaihtaa aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa. Hyväksytyksi tulemisen ehdoksi asetetut opinnot tulee olla suoritettuna hakemusta jätettäessä. Pääaineen vaihtoa koskevat vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan opintoasiainpäällikölle. Ajantasaista tietoa hyväksymiskriteereistä saa opintoasiainpäällikön lisäksi myös laitosten amanuensseilta. Pääaineen vaihdoista päättää dekaani Sivuaineen opinto-oikeus Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella tietojärjestelmätieteen, tietotekniikan ja kognitiotieteen perus- ja aineopinnot sekä tietotyön opintokokonaisuuden. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa. 10

23 Myös toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeleva voi hakemuksesta saada oikeuden vierailevana opiskelijana suorittaa sivuaineopintoinaan tiedekunnan opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä opintojaksoja. Oikeuden myöntää tiedekunta. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja. Opinnot ovat toisen yliopiston tai yliopistotasoisen korkeakoulun opiskelijalle maksuttomia, mikäli emoyliopisto on puoltanut hakemusta ja näin sitoutunut maksamaan opinnoista kulloistenkin yliopistojen välisten sopimusten mukaisen korvauksen (ns. JOO-sopimukset, joista on kerrottu tarkemmin myöhemmässä luvussa) Erillinen opinto-oikeus Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina oppiaineiden erillisiä opintokokonaisuuksia. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää ensisijaisesti siinä tapauksessa, että suoritettava arvosana liittyy läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään yliopiston vahvistama maksu. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa. Erillistä opintokokonaisuutta koskevan hakulomakkeen saa internetin kautta: Siirto-opiskelijat (Huom! Tiedekunta on muuttamassa siirto-opiskelijoihin liittyviä käytäntöjään lv Varmista uudet käytännöt opintoasiainpäälliköltä.) Toiseen yliopistoon tai tiedekorkeakouluun saman tai lähialan opintoihin hyväksytty opiskelija voidaan ottaa siirto-opiskelijana informaatioteknologian tiedekunnan varsinaiseksi opiskelijaksi. Siirto-opiskelijaksi voi hakea aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Hyväksymisen ehtona on, että tiedekunta toteaa hakijalla olevan riittävästi soveltuvia opintoja. Pääsääntöisesti hakijalla tulee olla vastaavat opinnot kuin pääainetta vaihtavilla tai yliopiston sisällä muista tiedekunnista informaatioteknologian tiedekuntaan hakevilla. Vapaamuotoiset hakemukset opintorekisteriotteineen toimitetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa. 2.5 Siirtyminen toiseen yliopistoon Toiseen yliopistoon voi hakea siirto-opiskelijana yleensä opiskeltuaan vähintään vuoden samalla tai läheisellä alalla. Siirtymisestä ja sille asetetuista ehdoista päättää se yliopisto, jonka opiskelijaksi pyritään. Lisätietoja hakukäytännöistä saa ko. yliopiston opintoasioista vastaavilta henkilöiltä. Jyväskylän yliopiston ja Helsingin teknillisen korkeakoulun solmiman yhteistyösopimuksen perusteella tiedekunnan opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Teknillisen korkeakoulun eräille opintosuunnille suoritettuaan vaadittavat opinnot Jyväskylän yliopistossa. Katso tarkemmin kappale "Yhteistyö teknillisen korkeakoulun kanssa". 2.6 Muuntokoulutus Muuntokoulutus on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön (OPM) osin rahoittamaa koulutusta, jonka tarkoituksena on jo aikaisempia opintoja suorittaneen opiskelijan kouluttaminen informaatioteknologia-alan maisteriksi. Muuntokoulutusta järjestetään samoissa pääaineissa kuin peruskoulutuksessakin. Muuntokoulutettaville laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opintosuunnitelma 11