Kun Suomi harmaantuu ja vanhushuoltosuhde heikkenee ovat lapsiperheet kannattavin investointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun Suomi harmaantuu ja vanhushuoltosuhde heikkenee ovat lapsiperheet kannattavin investointi"

Transkriptio

1 Kun Suomi harmaantuu ja vanhushuoltosuhde heikkenee ovat lapsiperheet kannattavin investointi Matti Sillanpää 3+ tiimi Lapsiperheiden Etujärjestö ry Lisätietoja:

2 Väestörakenneuhka: tarvitaan aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa Tarvitaan edellytyksiä myös syntyvyyden kasvuun lääkkeeksi jyrkkään ikääntymiseen Lapsiluvun kasvulle on kovia taloudellisia kynnyksiä, myös verotuksella aikaansaatuja ensimmäinen lapsi 3+ lapset Lapsiperheet ovat kannattavin investointikohde panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa

3 Väestörakenneuhka: vanhushuoltosuhde vuoteen 25/21 6 Väestö ja eläkeläiset sataa työikäistä kohti ennuste syntyvyydellä 1,75 ennuste syntyvyydellä 2,1 6 Väestö syntyneet 2 v syntyneet 2 v 2 2 Eläkeläisiä sataa työikäistä kohden 1 Koko väestö - 1,75 Koko väestö - 2,1 65- / sata , / sata , Lähde: Tilastokeskus 24 Lähde: Parkkinen, keskustelualoitteita 265, VATT 22

4 Arvoista: kuinka suuri ikäluokka rahoittaa eläkkeet ja hoitaa vanhana? Väestökeskiarvot 2 vuoden jaksoissa 2 vuotisikäluokittain Väestövastuurooli Ikä Eläkeläiset Hoitajia tarvitsevat Kulttuurin siirtäjät Aktiivit Rahoittajat Uudet ikäluokat Lapsiperheet Lapset Yht Lapsia lapsiperheikäistä kohti 1,4,9,9,9,9,9 Aktiiveja eläkeikäistä kohti 4,4 3,3 2,7 1,7 1,4 1,3 65 täyttäneitä sataa vuotiasta kohti Numerolähde: Tilastokeskus 24: väestöennuste vuodesta 23 alkaen Väestöennusteen lähtökohtia: syntyvyys 1,75, nettomaahanmuutto 5 henkeä vuodessa, keski-ikä pitenee ja kuolleisuus alenee vuoteen 25 saakka

5 Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto korvaa vajeen: > kansa ja kulttuuri korvautuu väestö aika 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason ja maahanmuutto ei korvaa vajetta: > kansa ja kulttuuri häviää väestö aika aika

6 Syntyvyyden kasvu pysäyttää aktiiviväestön pienenemisen Työikään tulevien ja poistuvien eli 2 ja 65 täyttävien määrä vuosina , syntyvyys 1,75 tai kasvaa 2,1:een Mitä aikaisemmin syntyvyys kasvaa tasapainotasolle, sitä parempi vuotta täyttävät, syntyvyys 1, vuotta täyttävät, syntyvyys 1, vuotta täyttävät, syntyvyys kasvaa 2,1:een Numerolähde: Tilastokeskus, ennuste vuodesta 22, nettomaahanmuutto 5 henkeä

7 Syntyvyys: lapsiperheiden enemmistö asuu kaupunkimaisissa kunnissa 1,9 Syntyvyys ja syntyneiden lasten määrä Suomessa Syntyvyys koko maassa Kokonaishedelmällisyys 1,8 1,7 1,6 1,5 Syntyvyys kaupunkimaisissa kunnissa 6 5 Syntyneitä 1,4 Lähde: Tilastokeskus

8 Lapsiluku ja syntyvyyden lasku uusiutumistason alle mentiin Perheiden määrät lasta lapseton Alle 18 v lasten määrät Lähde:Tilastokeskus (KELA/Rojo) lasta Lapsia yhteensä Lähde: Tilastokeskus Lasten määrä lapsiperheissä 2 46% 35% lasta 3+ lasta 1 lapsi Lasten lukumäärä perheessä

9 Lasten saantiin ja lapsiluvun kasvuun tarvitaan luottamusta ARVOT yksilön yhteiskunnan arvot LUOTTAMUS TAVOITTEISIIN PÄÄSYYN / SELVIÄMISEEN, KUN PERHEESEEN TULEE LISÄÄ LAPSIA LUOTTAMUS TOIMEENTULOON LUOTTAMUS PUOLISOON JA ITSEEN

10 Luottamus toimeentuloon: lapsiperhevaiheen kolme isoa toimeentulon osatekijää lasten kulutus lasten hoito- ja huoltotyö lasten tilantarve asuminen ja liikenne hankinta ja käyttömenot Kaikkien kolmen on oltava kunnossa, jotta "pyörä kulkisi" Kipupisteet: ensimmäinen lapsi, 3+ lapset, lasten aikuistuminen

11 Lasten kulutus Lapsiperhevaiheessa lapset lisäävät ja nettotulot rajoittavat kulututusta Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot 21, eur/v Kulutusmenojen rakenne lapsiperheissä , mk/v Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari Lapseton pari 2 vanhempaa 1 lapsi Muu talous Yksinhuoltajatalous 2 vanhempaa 2 lasta Yhden hengen talous 2 vanhempaa 3 lasta Vanhustalous Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 23 Liikenne Muut tavarat ja palvelut Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Koulutus 2 vanhempaa 4 lasta Ruoka Asunto Vaatteet Muut yhteiset Aina kohdennetut Harkinnanvaraiset Lähde: Hyvinvoitikatsaus - Spesiaali, H Sauli, Tilastokeskus 1998

12 Lasten kulutus Lapsilisien osuus bkt:sta on romahtanut 9-luvulla 25, Lapsilisien osuus bruttokansantuotteesta ja syntyvyys Suomessa ,5 Lapsilisät ja perhepoliittiset verovähennykset suhteessa bruttokansantuotteeseen Kokonaishedelmällisyys 2 Verovähennykset / BKT 3 18 Lapsilisät / BKT 2, 16 2,5 14 LL/BKT, promillea 15, 1, 2 1,5 Kokonaishedelmällisyys promillea bkt:sta , Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea Lapsilisiä korotettiin 1994 kompensaationa verovähennysten poistolle 1, Lapsilisäleikkaus 1995 Perhetukileikkaus verovähennykset poistettiin - lapsilisiä korotettiin Viimeisin indeksitarkistus 1991, Lähteet: lapsilisät KELA, BKT ja kokonaishedelmällisyys Tilastokeskus Lähteet: lapsilisät KELA 25, BKT Tilastokeskus 25, verovähennykset VATT 24

13 Lasten kulutus Nettomenot kasvavat lapsiluvun kasvaessa, samoin leikkaukset Perheen nettokulutusmenot lapsista minimikulutustasolla vuonna 25 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk nettomenot = lapsilisät - minimikulutustaso Lapsilisäleikkaukset vuosista 1994 ja 1995 vuoteen 25 perheen lapsiluvun mukaan, eur/kk (minimikulutustaso = toimeentulotuen perusosa I kuntaryhmässä) euroa/kk -3 eur/kk Lukulähde: STM Lapset alle 1v Lapset yli 1v lasten lukumäärä perheessä Kohonnut toimeentulotuen tarve leikkaus vuodesta 1994 leikkaus vuodesta lasten lukumäärä perheessä Lähteet: 1994 ja 1995 lapsilisät KELA 23, inflatointikertoimet ja 25 lapsilisät 25

14 Lasten kulutus Nettomenot minimikulutustasolla eri lapsiperhevaiheissa 1 Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 25 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, eur/kk. 1 Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 25 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, korotetut ja jatketut tuet, eur/kk 5 Lapsilisät 17 vuotiaaksi, ei opintorahaa sen jälkeen 5 Lapsilisät 18 vuotiaaksi 16%:lla korotettuna, sen jälkeen opintorahaa 213,6 /kk Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut eur/kk -5 eur/kk -5 Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut Numerolähde: 25 Omavastuu kuluista, kun lapsilisät on huomioitu Lapsilisät Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v Numerolähde: 25 Omavastuu kuluista, kun tuet on huomioitu Tuet Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v

15 Lasten kulutus Suomen kotihoitoperheiden perhetuet ovat häntäpäässä ja veroaste korkea Verotuki ja lapsilisät 24 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja Tuloveroasteet 25 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja prosenttia Tanska Norja Saksa Belgia Itävalta Iso-Brit. Ruotsi Suomi Lapsilisät Verotuki Vuositulot euroa Suomi Ruotsi Belgia Tanska Itävalta Saksa Italia Alankomaat Australia Kanada Iso-Britannia Norja Ranska Alankomaat Ranska Espanja Lähde: Verotietoa 37 Viro Espanja Yhdysvallat Japani Sveitsi Lähde: Verotietoa 44 Vuositulot: 46 6 eur 3 6 eur

16 Lasten kulutus Ruotsi panostaa perhetuilla syntyvyyden kasvuun Ruotsin lapsilisien muutokset perheen lapsiluvun mukaan , kr/kk Syntyvyys Ruotsissa kruunua kuukaudessa * lokakuu - * uusiin ei myönnetty sisaruskorotusta (flerbarntillägg) kokonaishedelmällisyys 2,2 2,1 2, 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1, Lapsilisäleikkaus 1998, 2, 21 ja 25 Lapsilisäkorotukset 1,2 1 1, Lähde: RFV/Försäkringskassan Perheen lapsiluku 1, Lähteet: SCB, Försäkringskassan (RFV)

17 Lasten kulutus Isojen perheiden lapsilisien kansainvälinen taso on saavutettavissa Suomen lapsilisien vertailu Ruotsiin ja Saksaan vuonna 25 Lapsilisät yhteensä perheen lapsimäärän mukaan Minimikulutustaso Suomessa Suomi Ruotsi ( ) Saksa eur / kk 659 eur Kohonnut 238 toimeentulotuen tarve Lasten lukumäärä perheessä Lähteet: KELA, Suomen Pankki, Lähde: KELA lasten lukumäärä perheessä

18 Lasten hoito Perhekoon kasvaessa kotityömäärä kasvaa ja lasten kotihoito yleistyy 8 7 Kotityöaika eri tehtävissä talouden koon mukaan tuntia/viikko/talous Vaatehuolto Siivous Ostokset ja asiointi Lasten kotihoito lapsiluvun mukaan 1998, % perheistä Lapset alle 7v ja 7-17v Kaikki lapset alle 7v Lastenhoito, lapsiperheissä Ruokatalouden hoito tuntia/viikko 4 3 prosenttia talouden koko, henkeä Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 24 (Tilastokeskus ) lasten lukumäärä Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2

19 Lasten hoito Perheen koon kasvaessa tulot kulutusyksikköä kohti pienenevät Lapsiperheen käytettävissä olevat tulot suhteessa lapsettomaan kulutusyksikköä kohti 1988, 1994 ja 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Manageriaalis-professionaalinen perhe, ei huollettavia lapsia Manageriaalis-professionaalinen perhe, 1-2 huollettavaa lasta Manageriaalis-professionaalinen perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 68 % 71 % 72 % 57 % 51 % 5 % Työväenluokan perhe, ei huollettavia lapsia Työväenluokan perhe, 1-2 huollettavaa lasta Työväenluokan perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 67 % 75 % 68 % 51 % 59 % 49 % Tulotaso n. 3 % alempi Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus, Blom, WSOY 21 Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus/blom WSOY

20 Lasten hoito Lapsiluvun kasvu köyhdyttää Kahden vanhemman perheiden lasten kuuluminen tuloviidenneksiin lasten lukumäärän mukaan 1997, % Alin I II III IV V Ylin % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Yksi lapsi 16 13,1 19, ,5 Kaksi lasta 19,9 22,5 24,3 21,1 12,2 Kolme+ lasta 4,6 28,3 18,1 7,1 5,9 Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 (OECD -kulutusyksikköskaala 1-,7-,5)

21 Lasten hoito Päivähoitoperheiden talous saatu kuntoon, kotona hoitajien ei Lasten hoitomuoto tuloluokan mukaan 1997, % perheistä 1 % 9 % 8 % 7 % prosenttia 6 % 5 % 4 % 82 Kotona Muussa hoidossa 3 % 2 % 1 % Kunnallisessa päivähoidossa % 1. pienitul suuritul. Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2

22 Lasten tilat Lapsiluvun kasvaessa tarvitaan asumiseen lisää kallista tilaa Talotyyppien osuudet lapsiluvun mukaan Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo Muu/tuntematon Käytettävissä olevat rahavarat kulutusyksikköä kohden asumismenojen maksamisen jälkeen euroa/vuodessa vuoden 23 rahassa 4 ei alle18-v. lapsia alle18-v. lapsia euroa vuodessa alle18-v. lapsia Lähde: Tilastokeskus 21 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Lähde: Stakes lasten lukumäärä perheessä

23 Lasten tilat Auto ei ole enää ylellisyyttä, mutta lasten tilantarpeen kasvua verotetaan raskaasti Henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä 1 % 75 % 5 % Henkilöautot tuhatta asukasta kohti sekä henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä Suomessa % Muut autot / 1 asukasta Henkilöautot / 1 asukasta Henkilöautot / henk.kulj.km, % 67 % 7 % 73 % 72 % 76 % 78 % 79 % 8 % % % Lähde: Tilastollinen vuosikirja Autojen määrä / 1 asukasta Euroa 2, 4 ja 6 lapsisen perheen henkilöauton hankintahinnan verot yhden suosituimman automerkin edullisimmat mallit vuonna Hankintahinta 6 2 VEROJA 11 5 VEROJA lasta 3-5 lasta 5-7 lasta Auton paikkaluku VEROJA Lähteet: hinnat AKE, veroprosentit Autoalan tiedotuskeskus (5 ja 7 paikk. bens 43,4%, 9 paikk. dies 44,2%)

24 Lasten tilat Lapsiluvun kasvukynnykset Suuret bruttotulotarpeet asumisen ja liikenteen perus- ja lisähankintoihin Toimeentulo veroa Asu nto % Auto % Tu lo tarve % V erot yht Isompi asunto ja auto Asunto ja auto Veroa asunnossa + autossa + palkasta Veroa asunnossa + autossa + palkasta

25 Keinot väestörakenteen paranemiseen Lapsista aiheutuvien kulujen riittävä korvaus lapsilisä kulukorvauksena ajan tasalle 18 vuotiaaksi saakka, kuluomavastuu neutraaliksi lapsiluvun kasvulle opintotuki lapsilisän jälkeen vanhempien elatusvastuuajaksi neutraalina ja verovapaana lapsilisä ei aiheuta tuloloukkuja Palvelut ja toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito, joka yleistyy lapsiluvun kasvaessa toimeentulo ja eläketurva hoitomuodosta riippumattomaksi - Tasarahamallissa alle kouluiässä 4 eur/kk/lapsi + alle 3v sylirahaa 235 eur/kk/lapsi Verohelpotuksia vähintään lapsiluvultaan 3+ perheille isojen (lisä)hankintojen kynnykseen lapsiperheille vuodessa 17 euron vähennys per lapsi tuloista tai 85 euroa verosta edelleen asuntolainoista korkovähennys tuloverotuksessa ja asumistuki pienituloisille ja vuokra-asuntoihin

26 Lapsiluvun kasvulla on suuri työvoimavaikutus Lapsiluvun vaikutus perheen kokonaistyöpanokseen työssöoloaika 35 vuotta, kotihoito 2v lasta kohti henkilötyövuotta lapseton pari 7 pari + 1 lapsi vanhemmat lasten kotihoito lapset pari + 3 lasta pari + 6 lasta

27 Mitä panostuksella saadaan? Puuttuvat bkt:n tekijät euroa 35 vuoden elämäntöiden bkt -tuotot, verot ja lasten kasvatuskustannukset keskimäärin eri lapsimäärillä, euroa bkt tuotto verotuotto kasvatuskust. Yhden lapsen 35 vuoden työn bkt-tuotto on keskimäärin 3,5 milj. euroa (21 mmk), verotuotto 1,7 milj. euroa (1 mmk) lapsen kasvatus- ja koulutuskulujen vastapainoksi, joiksi arvioidaan,25 milj. euroa (1-2 mmk) Kasvatustyö on yhteiskunnalle tuottavaa taloudellisestikin, varsinkin monen lapsen Eläkkeistä rahastoidaan vain neljäsosa, loput kerätään työikäisiltä - kunkin ikäluokan lapsilta ja lastenlapsilta 5 Yhden lapsen Kahden lapsen Kuuden lapsen Panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa

28 Tavoitteita julkishallinnolle Syntyvyys selvemmin mukaan väestörakennetavoitteisiin Maahanmuutto ei yksin riitä uusimaan väestöä ja työvoimaa ja johtaa kulttuurisidonnaisen koulutuksen vajaatehoiseen käyttöön Syntyvyys uusii väestöä ja parantaa ikärakennetta parhaiten ennakoitavasti Kulttuuri säilyy ja siirtyy luonnollisimmin lasten omaksuessa sen kasvaessaan Lapsiperheiden parempi toimeentulo huomion kohteeksi Tavoitteeksi ei riitä pelkkä julkishallinnon talouden tasapaino, on tiedettävä, että myös lapsiperheiden talous pysyy tasapainossa riittävästi ennakoitavasti Tarvitaan kattavampia laskentamalleja, jotka ottavat paremmin huomioon verokertymät ja lapsiperheen nettotulojen riittämisen asumisen, liikenteen ja kulutuksen menoihin, myös lapsiluvun kasvaessa Julkishallintoon tarvitaan rakenteellisia uudistuksia Onko eläkeläistenkään kannalta pitkällä tähtäimellä viisasta pitää lapsimenot samassa budjettiraamissa vanhusmenojen kasvaessa? Tarvitaan tavoitteellisempaa ja kootumpaa lapsiperheiden toimeentulon kannalta keskeisimpien tulo- ja menoerien valmistelua ja seurantaa Valtion tulisi hoitaa pääosa lapsikustannusten tasauksesta, jotta muuttoliike voisi olla vapaata

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

25,0. Kokonaishedelmällisyys 20,0 15,0 10,0. Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea. Tulotaso n. 30 % alempi 5,0

25,0. Kokonaishedelmällisyys 20,0 15,0 10,0. Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea. Tulotaso n. 30 % alempi 5,0 Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 3 Liikenne Muut

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö

Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö Karsivatko toimeentulohaasteet työvoiman uusiutumisen kannalta ratkaisevat 3+ lapsimäärät? Matti Sillanpää 3+ tiimi: www.kolumbus.fi/kolmeplus/alku.htm

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana ja kulttuurina? 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto korvaa

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Ikäluokkien väestövastuut: "Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt"

Ikäluokkien väestövastuut: Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt Matti Sillanpää, 3+ tiimi, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, 2004 Ikäluokkien väestövastuut: "Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt" Lapset ja lastenlapset ovat jokaisen lapsiperheiässä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018 Kansainvälinen palkkaverovertailu 18 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Ranska Saksa Sveitsi Euroopan ulkopuolelta Australia Japani Kanada USA

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Vastuullinen asumisen markkina. Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti

Vastuullinen asumisen markkina. Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti Vastuullinen asumisen markkina Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti 18.9.2018 Millainen on vastuullinen asuntomarkkina? Taloudellinen vastuullisuus Vastuullisuus Sosiaalinen vastuullisuus Ympäristövastuullisuus

Lisätiedot

Lapsiperheen isot hankintakynnykset matalammiksi

Lapsiperheen isot hankintakynnykset matalammiksi Matti Sillanpää, 3+ tiimi, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, 2004 Lapsiperheen isot hankintakynnykset matalammiksi Suurimmat hankinnat ovat asunto ja auto Keskustelussa perheen ja työn yhteensovittamisesta

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Hämeenlinnan veden hinta kotitalouksille 2011 euroiksi muutettuna Tampere 1.1.2012 talousvesi 1,11 /m 3 jätevesi 1,70 /m 3 yhteensä 2,81 /m 3

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää Suomi 100 köyhyyden kehitys -seminaari. Eduskunta 22.11.2017 Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Välineitä vaikutusarviointiin Tuloaineistoa

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Asumisneuvontakoulutus 24.02.2014 Raimo Kärkkäinen Tuki milj. /v Asumisen tuet milj. /v 1980-2013 nimellishinnoin, korkovähennys ja tuotantuki v.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017 Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot