Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun tehdystä opintomatkasta
|
|
- Ilmari Saarnio
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun tehdystä opintomatkasta PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia 2009
2 2 1. Taustaa Vierailun tavoitteena oli saada tieto metsähakkeen pelletoinnin tämänhetkisestä teknisistä edellytyksistä ja raaka-aineen hankintaan esikäsittelyihin liittyvistä tekijöistä. Matkalla olivat mukana Vesa Ahola (Lapin Ekolämpö -pelletin valmistaja), Pekka Kumpuniemi (Simon hakeosuuskunta mahdollinen hakkeen kuivaustoiminta), Pertti Tervahauta (Hooli Oy energiapuuraaka-aineen hankintaesimies) sekä allekirjoittanut. Menomatkalle aiemmin sovitut tutustumiskohteet (haapajärven haketerminaali + hakkeen kuivaus CCM:n kuivurilla) sekä klapitehdas (Klapi_Tahko, Nilsiässä) peruuntuivat viime hetkellä. Molempiin paikkoihin tosin vierailijat toivotettiin paremmin sopivana aikana tervetulleiksi. Menomatkakin kuitenkin hyödynnettiin metsähakkeen raaka-ainekustannusten ja kuivauskustannusten laskennassa mahdollista pelletointia silmällä pitäen. 2. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu PKAMK:n pellettiosaamisen esittelystä vastasivat Lasse Okkonen, Anssi Kokkonen ja Simo Paukkunen, jotka toimivat mm. kansainvälisessä PelletTime-projektissa ( Paukkunen tekee omakohtaisesti eri metsäraaka-aineiden pelletöintikokeita pienehköllä konepaja Pappisen valmistamalla pelletointikoneella ( ). Kokeissa oli testattu periaatteessa kaikkia kotimaisia puulajeja; pelletointi onnistuu myös lehtipuille, joskin tuotto on heikko. Samoin suhteellisen kosteankin puun pelletointi onnistuu, mutta vaatii suhteessa kuivaan raaka-aineeseen paljon energiaa ja kilomääräinen tuotto jää heikoksi. Paukkunen keskittyy toistaiseksi puhtaan puun pelletointiin, eikä ns. seospellettejä ole toistaiseksi tarkoitustakaan tehdä pelletointikokeiden muuttujien määrän minimoimiseksi ja puun pelletoinnin eri tekijöiden haarukoimiseksi mahdollisimman luotettavasti. Eri muuttujat ja niistä aiheutuvat vaikutukset tuotantoprosessiin ovat vielä jossain määrin tuntemattomia, koska puulajiltaan ja kosteudeltaan periaatteessa samanlaisista raaka-aineista voi tulla lopputulokseltaan hyvinkin erilaisia pellettejä ns. laatupelletistä bulkkitavaraan. Toisaalta em. bulkkitavarallekin on järkevä käyttö mm. hakelaitosten
3 3 polttoaineen priimauksessa (ja ennen kaikkea pienten hakekattiloiden pääpolttoaineena), kunhan myytävät tuotteet pidetään selkeästi laadun mukaan erillään. Puulajin ja kosteuden lisäksi pelletoitavan raaka-aineen raekoko ja kuoren osuus massasta olivat Paukkusen mukaan keskeisiä muuttujia; kuoren mukana prosessiin kulkeutuvan hiekan ongelmat olivat tutkijan mukaan polttovaiheen tuhkan sulamisessa, eikä niinkään pelletointiprosessissa. Toisaalta automatiikan ja mittaustekniikan avulla polttomaljan liekin lämpötilankontrolloinnilla saadaan tämäkin ongelma käytännössä eliminoitua. Pihkan merkitystä/ vaikutusta pelletointiin Paukkunen ei osannut arvioida. Raaka-aineen hankinnassa olennaiseksi tekijäksi tulee puulajin ja muodon maastokuivatus, mikä ei saa aiheuttaa pölymäisen hiekan kontaminaatiota, eikä kuoren osuuden kasvua liian suureksi. Käytännössä tämä tarkoittaa rankatavaraa ja kuivatusta terminaalissa, mahdollista (osittaista) kuorintaa ennen haketusta. Raaka-aineen kuljetus kuivatus- ja pelletointipaikkaan on järkevintä tehdä hakkeena, jotta maantiekuljetuksessa ei hiekoiteta puumassaa. Kokeissa oli tarkasteltu hakkuuketjun muuttamista siten, ettei tuore kaadettu puu käy maassa ollenkaan ennen terminaalia. Tällöin vältytään kuormaamisen aiheuttamalta ulkopuolisten materiaalien joutumista rankojen mukaan. Menetelmä ei liene ehdoton, mikäli rangat ajetaan kuorimakoneen läpi ennen haketusta. Pellettieristä otetaan aina näyte-erät, jotka lähetetään Kuopion yliopistoon polttokokeisiin ja savukaasun eri ainesosien analysointiin. Paukkunen saa tähänastisten tutkimustensa tulokset analysoitua/ tilastollisen käsittelyn tehtyä kevättalvella 2010, minkä jälkeen hankkeessa ollaan taas hieman aiempaa pidemmällä. Tulokset luvattiin myös muiden hankkeiden käyttöön. 3. Joensuun yliopisto/ Sikanen Lauri Ns. pellettiprofessori Sikanen toimii Joensuun yliopistossa osin VAPOn ja osin muiden rahoittajien palkkaamana määräaikaisena pelletin käyttöä, raaka-ainepohjan laajentamista ja tutkimusta edistävässä professorin toimessa. Sikasen mukaan pelletin kotimarkkinoiden laajentamisen suurimmat haasteet löytyvät nykyisin hakeraaka-aineiden yleisyydessä ja perinteisen polttopuun käytön perinteissä myös tulisijat ovat klapipolttoon kehitettyjä. Keski-Euroopassa tilanne on päinvastainen mm. pellettitakkojen yleisyydessä ja tuotekehittelyssä. Suomessa pelletin hinta on noin 210 /tonni, kun se K-Euroopassa on noin 170 /tonni. Sikanen mainitsi mm. VAPOn
4 4 pellettituotannon olevan nykyisin tappiollista raaka-aineen ja logistiikan aiheuttamien kustannusten takia. Pelletin kotimaisen käytön potentiaalisin markkinarako on kw:n kattilakokoluokka, koska niiden hoito-/ valvontakustannus on pieni ja hyötysuhde hyvä. Omat havainnot häiriöiden yleisyydestä pienessä stokerikattilassa, kun hake on palakooltaan vaihtelevaa; vaikka kosteusprosentti olisikin alhainen, tukee em. ajatusta etenkin lämpöyrittäjän hälytyslähtöjen kannalta tarkasteltuna. Ns. seulottu laatuhake on käytännössä välttämätön em. yritystoimintaan, mikäli laitoksen hoitaja ei asu lähietäisyydellä ja sittenkin ongelmaksi voi tulla lämpökanaalien kestävyys, mikäli lämpötilavaihtelu on putkistoissa liian suuri. Esimerkkinä toimivasta lämpöyrittäjyydestä Sikanen mainitsi Enon energiaosuuskunnan ( ), jolla on omia hakelämpökeskuksia ja ulkopuolisten pellettilämpökeskusten hoitoa. Sikanen esittikin, että puuenergiatoimisto-hanke tekisi selvityksen lämpöyrittäjätoimintaa varten paitsi potentiaalisista kohteista (selvitys käynnissä), myös lämpöyrittämisen vaatimista investoinneista (myös suunnitelmissa). Selvityksessä tulee vertailla em. kattilakokoluokan investointikustannuksia sekä hake- että pellettikäytössä. Lisäksi vertailuun tulee saada todellinen, luotettava tieto työaika- ja käyttökustannuksista polttoainekustannusten lisäksi esim. huoltokäyntien kirjanpitojen mukaan laskettuna. Samoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tehty selvitys lämpösopimusmalleista on olennainen sekä yrittäjän että palvelun ostajan näkökulmasta, siinä vaiheessa kun lämpöyrittäjiä saadaan aloittamaan toimintaansa (koulutus/ konsultointi). Varsinaiseen pelletointiin liittyvistä tekijöistä keskustelun aiheina oli pellettien valmistuskustannus nykyisillä raaka-aineilla (noin /tonni) ja arvioitiin rankapuusta tehdyn pelletin valmistuskustannusta (maksimissaan 150 /tonni). Suuntaa antavat laskelmat osoittivat, että hakerangan hinnan tulee pelletoinnin kannattavuuden takia olla alle 30 /m3 ja kuivatun hakkeen enintään 38 /m3. Lisäksi puu tulee olla pääosin kuorittua (kuivuminen rankana, pelletin tuhkaominaisuudet). Kuorimiseen löytyi (yllättäen) tieto toiminnassa olleesta koneesta Meri-lapin alueelta (Hooli Oy).
5 5 Metsähakkeen pelletointitoiminta luo raaka-ainevaatimustensa ansiosta potentiaalisen mahdollisuuden terminaalitoimintaan keskittyvälle yrittäjälle. Yritystoiminnan myyntituotteina olisivat laatuhake (seulottu, kuiva), pelletin raaka-ainehake ja bulkkihake suurille laitoksille. Terminaalien optimaalisin sijoituspaikka olisi jonkin olemassa olevan lämmönlähteen vieressä. Terminaalitoimintaan voidaan lisätä myös klapien tuottaminen; Etelä-Suomessa on esimerkkiyritys, missä klapikoivut kuoritaan talvella ja siirretään katoksen alle kuivumaan kevääksi. Varsinaiset klapit tehdään vasta asiakkaan tilauksen mukaan valmiita klapivarastoja ei siis ole (ei rahaa sitovaa työkustannusta varastossa). Kuivausmenetelmällä on saatu puut luonnonkuivauksella valmiiksi myyntituotteeksi jo saman vuoden aikana. Männyn solukäyttäytyminen (pihka) haittaa rankatavaran kuivumista, vaikka kuori saadaankin motokäsittelyllä rikki. Samoin mänty imee uudestaan sisäänsä kosteutta jo kertaalleen kuivuttuaankin, mikäli puut ovat ilman peitettä. Maastokuivauksella päästään kuitenkin parhaillaan jopa 20 % kosteuspitoisuuksiin rankapuulla (kuori rikki, kasa peitetty). Talvella hakatut koivut eivät luo kuortaan samalla tavalla kuin nila-aikana motolla hakattu puu, joten ne on käytännössä kuorittava. Kokonaisuutena tuoreen pun kuivaaminen noin 20 % on suhteellisen helppoa. Tämän jälkeen energiantarve kasvaa huomattavasti. Hakeraaka-aineen kohdalla on lisäksi muistettava, että puun säilyttäminen hakemuodossa aiheuttaa laadusta riippuen % kiintoainetappiot vuodessa. Lopuksi Sikanen ehdotti puuenergiahankkeelle terminaaliyrittäjäselvityksen teetättämistä, koska terminaaleihin liittyvää kiinnostusta on eri puolilla Suomea, mutta tutkittua tietoa tai toiminnan tarkastelua yrittäjyysnäkökulmasta ei ole olemassa(!). Parhaimmat edellytykset ko. palvelun tarjoamiseen ovat Sikasen mukaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla sekä muilla vastaavilla bioenergiaan suuntautuneilla ammattikorkeakouluilla ja Lappeenrannan teknisellä yliopistolla. Mahdollisen selvityksen sisältövaatimukset jäivät hankkeen työstettäväksi/ harkittavaksi.
PUUENERGIATOIMISTOhanke
PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/
1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Kalevi Pietikäinen 10.10.2015. Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö
Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen Osio 1 Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Taimikoiden hoito ja nuorten metsien energiapuuvarojen hyödyntäminen Metsä työllistäjänä sekä energiapuun ja
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa
Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta
Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija
Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä
Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä
Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman
Energiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.
1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat
PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI
PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia 2011 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1. TAUSTA... 3 1.2. PÄÄTAVOITE JA KOHDERYHMÄ... 4 2. Projektin kuvaus...
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
Tuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
Biohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä
Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä 7.10.2013 Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa
Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
Puun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen
Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf
Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011
Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.211 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan bioenergiainvestointipäätöksiä
Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa
Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke Esa Etelätalo ERILAATUISTEN HAKKEIDEN KÄYTTÖKOHDEVAATIMUKSISTA JA TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Raportti Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo
Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet
Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014
Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy
Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö
Klapinippujen ja energiapuun kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 7.9.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Talouden hallinta 11.12.2014 2 Keskeiset osat Turvallisuus
Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö
Klapinippujen kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 14.10.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä tulisi puhua
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
Selvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus
Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja 26.10.2018 Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineet 2017 Puu
Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela
Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
13 February Olli Oamkilainen 1
13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012
Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen
Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen
Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,
Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä
Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
Puukattilat Puhdasta lämpöä
www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
Metsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
Hake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
BioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely
Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään
Energiapuun varastointitekniikat
Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa
Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Projektiryhmä Markku Mäkelä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Kumppanit UPM-Kymmene Oyj, Pulp
Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen
Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen
23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Energiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet