Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus
|
|
- Kai Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS OY Puh Y-tunnus Fax posti: etunimi.sukunimi@rejlers.fi
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Markkinatutkimuksen kohde ja tavoitteet 1 2 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa Vaskiluodon Voima, Vaasa Helsingin Energia, Helsinki Fortum Power and Heat, Espoo Vantaan Energia, Vantaa Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali Lahti Energia, Lahti Yhteenveto 3 3 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Oulun Energia, Oulu Tampereen Sähkölaitos, Tampere Vaskiluodon Voima, Seinäjoki Kokkolan Energia, Kokkola Alholms Kraft, Pietarsaari Jyväskylän Energia, Jyväskylä Kuopion Energia, Kuopio Kainuun Voima, Kajaani Rovaniemen Energia, Kuopio Pori Energia, Pori Yhteenveto 6 4 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali ja mahdolliset käyttökohteet sekä laatuvaatimukset ja toimitusvarmuus lämpö- ja höyrykeskuksissa Oulun seudulla Maksimipotentiaali Mahdolliset käyttökohteet ja laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 9 Versio / pvm Tarkastaja Hyväksyjä Huomautukset / Muutokset Loppuraportti Veijo Pitkäniemi Timo Holmberg Loppuraportti.doc
3 5 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus kivihiilivoimalaitoksissa Määrä Laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 10 6 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Määrä Laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 11 7 Kuivan laatuhakkeen hinta Polttoaineiden hintoja Kuivan laatuhakkeen hinta-arvioita 13 8 Kuivan laatuhakkeen kuljetus ja tuotteistaminen Kuljetus Tuotteistaminen 14 9 Yhteenveto 15 Versio / pvm Tarkastaja Hyväksyjä Huomautukset / Muutokset Loppuraportti Veijo Pitkäniemi Timo Holmberg Loppuraportti.doc
4 1 Markkinatutkimuksen kohde ja tavoitteet Markkinatutkimuksen kohteena on metsähake, joka kuivataan hyödyntämällä Oulun alueella olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä terminaalissa kuivauspaikan lähellä. Näin siitä syntyy kuivaa laatuhaketta, jota termiä käytetään tässä raportissa. Markkinatutkimuksen tavoitteena on selvittää: Onko kuivatulle hakkeelle olemassa markkinoita eli minkälaiset voimalaitokset ja lämpölaitokset voisivat olla hakkeen käyttäjiä? Kuinka paljon nämä laitokset voisivat käyttää kuivattua haketta ja millaiset ovat laitosten laatuvaatimukset kuivatulle hakkeelle? Kuinka toimitusvarmuus pitäisi voida taata? Kuinka paljon laitokset olisivat valmiit maksamaan laadultaan normaalia metsähaketta paremmasta kuivatusta hakkeesta sisältäen kuljetuksen Oulusta hakkeen käyttöpaikalle? Onko kuivattu hake mahdollista tuotteistaa käyttäjien asettamien vaatimusten mukaan? Em. tavoitteisiin pyrittiin vastaamaan haastattelemalla voimalaitosten ja niiden energiayhtiöiden henkilökuntaa paikan päällä, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Lisäksi käytettiin hyväksi selvityksiä ja raportteja, joita kyseisistä aihealueista on yleisesti saatavilla. Sivu 1
5 2 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa Seuraavassa on lueteltu kivihiilivoimalaitosten (kaukolämpölaitokset eli CHP-laitokset) biopolttoaineiden käyttötilanne nyt ja suunniteltu käyttömäärä tulevaisuudessa. Nämä polttoaine-energiamäärät edustavat myös kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalia näissä laitoksissa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. 2.1 Vaskiluodon Voima, Vaasa Vaskiluodon Voiman Vaasan biopolttoaineiden kaasutinprosessi otettiin käyttöön tämän vuoden (2013) alkupuolella. Kaasuttimen polttoaineena käytetään metsähaketta ja peltobiomassaa. Kaasuttimessa syntynyt kaasu poltetaan olemassa olevassa kivihiilen pölypolttokattilassa. Kaasuttimella voidaan tuottaa maksimissaan 40 % Vaasan voimalaitoksen polttoaine-energiasta eli noin 700 GWh/a. 2.2 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia rakentaa parhaillaan pelletin varastointi-, syöttöjärjestelmää, jolla pelletti voidaan syöttää kivihiilen sekaan ja jauhaa kivihiilimyllyissä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla. Järjestelmä otetaan käyttöön loppuvuodesta 2014 ja se mahdollistaa myös biohiilen sekapolton. Suunnitelmissa on, että maksimissaan 10 % polttoaine-energiasta eli yhteensä noin 550 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Helsingin Energialla on myös suunnittelu käynnissä uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseksi Vuosaareen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta ja ehkä myös pellettiä maksimissaan 80 % polttoaine-energiasta eli noin 3200 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tai rakentamisesta jättämisestä tehtäneen vuonna Jos Vuosaaren uusi voimalaitos rakennetaan, Hanasaaren voimalaitos poistetaan käytöstä. Jos Vuosaaren uutta voimalaitosta ei päätetä rakentaa, Helsingin Energia lisää biopolttoaineen käyttöä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla siten, että maksimissaan 40 % polttoaine-energiasta eli noin 2200 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Tällainen määrä vaatinee Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksen tyyppisen kaasutusratkaisun. 2.3 Fortum Power and Heat, Espoo Fortum Power and Heat rakentaa parhaillaan metsähakkeen ja sahanpurun varastointi-, jauhatus- ja syöttöjärjestelmää, jolla em. polttoaineet voidaan syöttää kivihiilen sekaan Espoon Suomenojan voimalaitoksella. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 ja se mahdollistaa myös biohiilen sekapolton. Suunnitelmissa on, että maksimissaan 40 % polttoaine-energiasta eli yhteensä noin 800 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Sivu 2
6 2.4 Vantaan Energia, Vantaa Vantaan Energia on tehnyt selvityksiä metsähakkeen, sahanpurun ja biohiilen polttamisesta kivihiilen joukossa tai kaasuttamisesta Martinlaakson voimalaitoksella. Jos Vantaan Energia päätyy sekapolttoon, niin maksimissaan 20 % polttoaineenergiasta eli noin 300 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Kaasuttamalla samalla tavalla kuin Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksella on toteutettu, biopolttoainetta voitaisiin käyttää enemmän, maksimissaan 40 % polttoaineenergiasta eli noin 600 GWh/a. Päätöksiä näistä hankkeista tehdään vasta jätteenpolttolaitosprojektin käyttöönoton jälkeen vuonna 2015, jolloin valittu ratkaisu voisi olla toiminnassa vuoteen 2020 mennessä. 2.5 Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali Turun Seudun Energiantuotanto suunnittelee uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Naantaliin korvaamaan nykyisen ikääntyneen kivihiilivoimalaitoksen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta, pellettiä ja peltobiomassaa maksimissaan 60 % polttoaine-energiasta eli noin 1800 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehtäneen vuonna Lahti Energia, Lahti Lahti Energia suunnittelee uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Kymijärvelle korvaamaan nykyisen ikääntyneen kivihiilivoimalaitoksen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta ja peltobiomassaa maksimissaan 70 % polttoaine-energiasta eli noin 1200 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehtäneen vuonna Yhteenveto Yhteenveto kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalista kivihiilivoimalaitoksissa on esitetty seuraavassa: Yhtiö/voimalaitos Helsingin Energia, Salmisaari, Hanasaari, Vuosaari: Fortum, Espoo Suomenoja: Vantaan Energia, Martinlaakso: Vaskiluodon Voima, Vaasa: Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali: Lahti Energia, Kymijärvi: Maksipotentiaali GWh/a 800 GWh/a 500 GWh/a 700 GWh/a 1800 GWh/a 1200 GWh/a Yhteensä GWh/a Sivu 3
7 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa voisi siis olla yhteensä GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella. Lisäksi kivihiiltä käytetään vaihtelevia määriä lauhdevoimalaitoksissa (pelkkä sähkön tuotanto), joista ainakin Kristiinankaupungissa ja Tahkoluodossa sekä Meri-Porissa on harkittu ja selvitetty polttoainepohjan laajentamista biohiilellä Pohjolan Voiman ja Fortumin toimesta. Mitään päätöksiä näiden hankkeiden toteuttamisesta ei ole tehty. Sivu 4
8 3 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Seuraavassa on lueteltu turvetta ja biopolttoainetta käyttävien voimalaitosten (kaukolämpölaitokset eli CHP-laitokset) biopolttoaineiden käyttömäärä nyt. Tämä polttoaine-energiamäärä edustaa myös kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalia näissä laitoksissa tällä hetkellä. Puhtaasti teollisuuden CHP-laitokset on rajattu tämän markkinatutkimuksen ulkopuolelle, koska ne käyttävät biopolttoaineena pääosin puun sivuvirtoja, joita ne saavat yleensä metsäteollisuusyrityksiltä suhteellisen halvalla hinnalla. 3.1 Oulun Energia, Oulu Viime vuonna (2012) Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake, sahanpuru) käyttö oli noin 900 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.2 Tampereen Sähkölaitos, Tampere Viime vuonna (2012) Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.3 Vaskiluodon Voima, Seinäjoki Viime vuonna (2012) Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake) käyttö oli noin 300 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.4 Kokkolan Energia, Kokkola Viime vuonna (2012) Kokkolan Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitosten kokonaispolttoaine energiamäärästä. 3.5 Alholms Kraft, Pietarsaari Viime vuonna (2012) Alholms Kraftin Pietarsaaren voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa, peltobiomassa) käyttö oli noin 2200 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. Sivu 5
9 3.6 Jyväskylän Energia, Jyväskylä Viime vuonna (2012) Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 800 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.7 Kuopion Energia, Kuopio Viime vuonna (2012) Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.8 Kainuun Voima, Kajaani Viime vuonna (2012) Kainuun Voiman Kajaanin voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.9 Rovaniemen Energia, Kuopio Viime vuonna (2012) Rovaniemen Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 300 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitosten kokonaispolttoaine-energiamäärästä Pori Energia, Pori Viime vuonna (2012) Pori Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 600 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitosten kokonaispolttoaineenergiamäärästä Yhteenveto Yhteenveto kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalista turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa on esitetty seuraavassa: Sivu 6
10 Yhtiö/voimalaitos Oulun Energia, Toppila: Tampereen Sähkölaitos, Naistenlahti: Vaskiluodon Voima, Seinäjoki: Kokkolan Energia: Alholms Kraft, Pietarsaari: Jyväskylän Energia, Keljonlahti: Kuopion Energia, Haapaniemi: Kainuun Voima, Kajaani: Rovaniemen Energia: Pori Energia: Maksimipotentiaali 900 GWh/a 500 GWh/a 300 GWh/a 500 GWh/a 2200 GWh/a 800 GWh/a 500 GWh/a 600 GWh/a 300 GWh/a 600 GWh/a Yhteensä GWh/a Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa voisi siis olla yhteensä GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella. Sivu 7
11 4 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali ja mahdolliset käyttökohteet sekä laatuvaatimukset ja toimitusvarmuus lämpö- ja höyrykeskuksissa Oulun seudulla 4.1 Maksimipotentiaali Öljykäyttöisten huippu- ja varalämpökeskusten sekä teollisuus- ja palvelukiinteistöjen öljyn käyttö Oulun seudulla on noin 200 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia). Suurimman osan tästä kattaa Oulun Energian ja Oulun Seudun Sähkön öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset. Biopolttoaineiden käyttö lämpökeskuksissa Oulun seudulla on alle 100 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia), josta suurin osa käytetään Oulun Seudun Sähkön laitoksissa. Yhteismäärä (noin 300 GWh/a) ei yksin riitä tekemään hakkeen kuivauksesta kannattavaa liiketoimintaa, mutta parantaa kuivauksen kannattavuutta, jos myös olemassa olevia ja suunniteltuja isoja voimalaitoksia saadaan kuivan laatuhakkeen käyttäjiksi. Yleisesti voidaan todeta, että lämpö- ja höyrykeskusten volyymit kuivan laatuhakkeen mahdollisessa käytössä ovat vielä sen verran pieniä, että kuljetusetäisyyksien täytyy olla kohtuulliset (alle km). Tämän takia tässä tutkimuksessa on tarkasteltu ainoastaan Oulun seudulla olevia lämpö- ja höyrykeskuksia maksimipotentiaalin ja käyttökohteiden osalta. 4.2 Mahdolliset käyttökohteet ja laatuvaatimukset Kuiva laatuhake kilpailee metsähakkeen, sahanpurun, kuoren ja pelletin kanssa, kun suunnitellaan siirtymistä öljyn käytöstä biopolttoaineiden käyttöön. Ratkaiseva tekijä on koneellisesti kuivatun laatuhakkeen hinta suhteessa luonnossa kuivatettuun metsähakkeeseen. Polttoteknologioissa ei ole välttämättä suuria eroja, mutta kattiloiden mitoituksessa ja laitevalinnoissa voidaan säästää, jos polttoaine on kuivempaa. Myös kattilan käytettävyys ja hyötysuhde paranevat kuivaa laatuhaketta käytettäessä, millä on merkitystä varsinkin pienillä miehittämättömän käytön laitoksilla. Sen sijaan pelletin kanssa kuiva laatuhake ei pärjää uusissa pölypolttoon perustuvissa lämpölaitossovellutuksissa. Tämä johtuu siitä, että pölypolttokattiloissa kuivan laatuhakkeen palakoko tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta saavutetaan samanlainen jauhautuvuus kuin pelletillä. Lisäksi kuivan laatuhakkeen kosteuspitoisuus tulisi olla suunnilleen sama kuin pelletillä, mikä voi olla myös vaikea saavuttaa kustannustehokkaasti. Sen sijaan jos ei käytetä pölypolttoa, niin kuivan laatuhakkeen palakoko eikä kosteuspitoisuus ole kriittisiä tekijöitä. Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa kuiva laatuhake soveltuu erittäin hyvin polttoaineeksi johtuen alhaisesta kosteuspitoisuudesta ja sitä kautta tasaisesta laadusta ja voi korvata pelletin tai muun erikseen kuivatun biopolttoaineen kaasuttimen polttoaineena. Sivu 8
12 Kaasutussovellutuksissa kuivan laatuhakkeen käyttövolyymi on kuitenkin toistaiseksi vielä pieni johtuen lähinnä uudesta teknologiasta ja soveltuvien kohteiden vähäisyydestä, koska kannattavuuden edellytyksenä jatkuva höyryn tarve eli pitkä huipun käyttöaika. 4.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 9
13 5 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus kivihiilivoimalaitoksissa 5.1 Määrä Kivihiilivoimalaitoksilta saadun tiedon mukaan kuivan laatuhakkeen määrä tulisi olla vähintään 10 % biopolttoaineen määrästä, enemmänkin, jos kuivaa laatuhaketta on saatavilla oikeaan hintaan. Määrä riippuu luonnollisesti käytettäväksi suunnitellun biopolttoaineen ja kuivan laatuhakkeen hintaerosta ja kyseisen voimalaitoksen (energiayhtiön) biopolttoaineen yleisestä hankintastrategiasta, joka ei ole monilla laitoksilla vielä selvillä, vaan vaatii lisäselvityksiä. Periaatteellisella tasolla vaihtoehtoina voisivat olla yhden toimittajan malli tai useamman toimittajan malli tai näiden yhdistelmä. Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien monipolttoainevoimalaitosten osalta biopolttoaineen saatavuus lähialueilta saattaa olla haastavaa, jolloin kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata ulkomailta tuotua biopolttoainetta. 5.2 Laatuvaatimukset Laadultaan kuiva laatuhake pitäisi olla vähintään yhtä hyvää kuin korvattava biopolttoaine. Metsähakkeen osalta tämä ei ole ongelma, mutta pelletin kohdalla kosteuspitoisuusvaatimus noin 10 % (jotta savukaasumäärä ei kasva liian suureksi) samoin kuin hyvä jauhautuvuus (edellytyksenä pieni palakoko ja todentaminen polttokokein) on vaikea saavuttaa, joten pelletin korvaaminen kuivalla laatuhakkeella kivihiilivoimalaitoksissa ei ole käytännössä mahdollista. Kuiva laatuhake ei voi myöskään korvata biohiiltä, jonka ominaisuudet ovat lähellä kivihiiltä, mutta biohiilen raaka-aineeksi kuiva laatuhake saattaisi soveltua. Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa (Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitos) kuivalla laatuhakkeella voidaan välttää kuivuri-investointi, jos hakkeen kosteuspitoisuus on enintään 30 %, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta. Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien monipolttoainevoimalaitosten osalta kuiva laatuhake on parempaa ja laadultaan tasaisempaa polttoainetta kuin esim. metsähake, mikä omalta osaltaan stabiloi palamista ja parantaa kattilahyötysuhdetta sekä vähentää tukipolttoaineen tarvetta. 5.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 10
14 6 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa 6.1 Määrä Turvetta ja biopolttoainetta käyttäviltä voimalaitoksilta saadun tiedon mukaan kuivan laatuhakkeen määrä tulisi olla vähintään sama kuin nykyisissä polttoainesopimuksissa on biopolttoainetoimitusten minimimäärä. Todellinen määrä riippuu luonnollisesti käytetyn biopolttoaineen ja kuivan laatuhakkeen hintaerosta. Määrään vaikuttavat myös turpeen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa (huono turvetuotanto ja ongelmat uusien soiden luvituksissa) sekä valtiovallan toimenpiteet (mm. verotus ja EU lainsäädäntö), jotka ovat jo nyt lisänneet kivihiilen käyttöä ja vähentäneet turpeen käyttöä voimalaitoksilla. Tähän ongelmaan kuiva laatuhake voisi tuoda osaratkaisun. 6.2 Laatuvaatimukset Kuiva laatuhake on laadullisesti parempaa polttoainetta kuin metsähake johtuen alhaisemmasta kosteuspitoisuudesta ja tasaisemmasta laadusta. Tällöin kuivan laatuhakkeen käytöllä voitaisiin stabiloida palamista, jonka epätasaisuus johtuu pitkälti polttoaineseoksen kosteuspitoisuuden vaihteluista. Palamisen epätasaisuus taas puolestaan heikentää kattilahyötysuhdetta ja lisää tukipolttoaineen tarvetta. Kuiva laatuhake soveltuu hyvin myös priimauspolttoaineeksi säätämään polttoaineseoksen kosteus kattilan suunnitteluarvoja vastaavaksi, mille on tarvetta erityisesti kosteina vuosina, jolloin turve ja/tai puu on suunnitteluarvoja kosteampaa. Kuivaa laatuhaketta voitaisiin käyttää öljyn sijasta kattilan tukipolttoaineena, jolla varmistetaan, että kattilan tulipesän lämpötila saadaan pidettyä palamisen kannalta riittävän korkealla polttoaineseoksen kosteuden ja laadun vaihdellessa. Kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata myös voimalaitosten käynnistys- ja varapolttoaineena käytettävää öljyä. 6.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 11
15 7 Kuivan laatuhakkeen hinta 7.1 Polttoaineiden hintoja Seuraavassa on esitetty voimalaitospolttoaineiden hintoja lämmöntuotannossa kesäkuussa 2013 ja hintojen vuosimuutos kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013: Energia Hinta, /MWh (alv 0 %) Vuosimuutos, % Kivihiili 28 (23, jos CHP) -1,2 Maakaasu 46-2,5 Metsähake ,5 Jyrsinturve ,2 (suurelta osin verotuksen takia) Kevyt polttoöljy 87 +2,1 Raskas polttoöljy 68 +2,1 Voimalaitospolttoaineiden hintoja sähköntuotannossa (hinta ilman muita veroja kuin arvonlisävero) kesäkuussa 2013 on esitetty alla: Energia Hinta, /MWh (alv 0 %) Kivihiili 10 Maakaasu 35 Metsähake 20 Jyrsinturve 14 Koska kivihiilen hinta on laskenut ja jyrsinturpeen sekä metsähakkeen hinta noussut mm. veromuutosten takia, niin kivihiilen kulutus on noussut Suomessa alkuvuonna (tammikuu-syyskuu) 2013 yli 40 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Puupelletin kuluttajahinta oli elokuussa 2013 tasolla 45 /MWh (alv 0 %) ja voimalaitosja lämpökeskuspelletin tasolla 35 /MWh (alv 0 %). Biohiilellä ei vielä ole markkinoita, mutta sen hinnan uskotaan asettuvan vähintään pelletin hintatasolle, todennäköisesti hieman korkeammalle. Sivu 12
16 7.2 Kuivan laatuhakkeen hinta-arvioita Kivihiilivoimalaitokset tai turvetta ja biopolttoainetta käyttävät voimalaitokset eivät ole valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta enempää kuin metsähakkeesta, mikäli metsähaketta on riittävästi saatavilla. Kuitenkin % hinnankorotus kattamaan osittain kuljetuskustannuksia voisi ehkä tapauskohtaisesti olla mahdollinen eli kuivan laatuhakkeen hinta voisi olla luokkaa /MWh (alv 0 %). Sama koskee myös öljyä käyttäviä lämpö- ja höyrykeskuksia, jotka siirtyvät käyttämään biopolttoainetta tai käyttävät biopolttoainetta jo nyt. Poikkeuksena tästä ovat raskasöljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset, jotka PINO-asetuksen (asetus pienistä polttolaitoksista) kiristyvien savukaasupäästömääräysten takia joutuvat vuoden 2016 alkuun mennessä päättämään, investoivatko ne savukaasun puhdistuslaitteisiin vai korvaavatko raskaan polttoöljyn kevyellä polttoöljyllä vai siirtyvätkö kenties pelletin tai kuivan laatuhakkeen käyttöön. Jos metsähaketta ei ole saatavilla riittävästi, voisivat voimalaitokset olla valmiit maksamaan puuttuvasta osuudesta luokkaa /MWh (alv 0 %). Esimerkkinä mainittakoon, että eräs uutta voimalaitosta suunnitteleva yhtiö on miettinyt pelletin tuomista ulkomailta kattamaan noin 800 GWh/a puuttuva biopolttoainetarve hintaan 35 /MWh (alv 0 %), joka sisältää pelletin hinnan 25 /MWh ja laivakuljetuskustannukset 10 /MWh. Käytettäessä kuivaa laatuhaketta kaasutuksessa voi kaasutuslaitoksen kokonaisinvestointia vähentää kuivurin osuuden verran eli noin 20 % valitusta kuivausteknologiasta riippuen, minkä vaikutus voimalaitoksilta saadun tiedon mukaan luvataan ottaa huomioon kuivan laatuhakkeen hinnassa, mikäli kaasutusprosessiin päädytään biopolttoaineen käytön lisäämiseksi kivihiilivoimalaitoksilla. Sivu 13
17 8 Kuivan laatuhakkeen kuljetus ja tuotteistaminen 8.1 Kuljetus Kuivan laatuhakkeen kuljetustapa (auto, juna, laiva) Oulusta käyttöpaikalle riippuu luonnollisesti kuivan laatuhakkeen käyttöpaikan sijainnista ja toimitettavasta hakemäärästä, johon vaikuttaa myös mm. käyttöpaikan varastointimahdollisuus. Lähtökohtaisesti olisi tärkeää järjestää kuivan laatuhakkeen kuljetukset siten, että isojen voimalaitosmittakaavan käyttäjien ei tarvitsisi itse huolehtia hakkeen pitempiaikaisesta varastoinnista. Tämä voi vaatia erillisten välivarastointipaikkojen (terminaalien) rakentamista kuljetusreittien varrelle vastaavasti kuin esim. metsähakkeen kuljetuksissa on nykyään yleisesti käytössä. Kuivan laatuhakkeen keskimääräiseksi kuljetuskustannukseksi yhteen suuntaan voidaan arvioida noin 5 /MWh (alv 0 %) kuljetusetäisyyden ollessa alle 500 km, mikä vastaa suunnilleen metsähakkeen kuljetuskustannusta. Kuivan laatuhakkeen kuljetuskustannuksen tarkka määrittäminen vaatisi tietoa käyttökohteesta ja kuljetustavasta sekä kuljetettavista hakemääristä. 8.2 Tuotteistaminen Käyttökohteesta riippuen kuiva laatuhake voitaisiin tuotteistaa kosteuspitoisuuden mukaan esimerkiksi 20 %, 30 %, 40 % kosteuspitoisuuksiin. Kuivan laatuhakkeen tuotteistaminen kosteuspitoisuuden mukaan saattaisi tarjota ratkaisun tuotteen hinnoitteluun. Sivu 14
18 9 Yhteenveto Kuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa käyttökohteissa: Suunnitteilla olevissa pääasiassa biopolttoainetta käyttävissä monipolttoainevoimalaitoksissa, joiden on vaikea saada lähialueilta riittävästi biopolttoainetta ja jotka siksi harkitsevat biopolttoaineen tuontia ulkomailta Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa voimalaitosmittakaavassa korvaamaan kuivuri-investointi Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa Olemassa olevissa turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa priimaus-, käynnistys-, tuki- ja varapolttoaineena Öljykäyttöisissä huippu- ja varalämpökeskuksissa (PINO-asetuksen piiriin kuuluvat laitokset) Öljykäyttöisissä lämpö- ja höyrykeskuksissa, jotka siirtyvät biopolttoaineen käyttöön tai biopolttoainetta jo nyt käyttävissä lämpö- ja höyrykeskuksissa Biohiilen raaka-aineena tulevaisuudessa Kuivan laatuhakkeen markkinan koko määräytyy pitkälti hinnasta, joka toisaalta riippuu käyttökohteesta ja myös kilpailevan polttoaineen (lähinnä metsähake) hinnasta. Kuivan laatuhakkeen tuotteistaminen kosteuspitoisuuden mukaan saattaisi tarjota ratkaisun tuotteen hinnoitteluun. Lisäksi kuivan laatuhakkeen logistiikka ja varastointi sekä toimitusvarmuus pitää saada sellaiselle tasolle, että kuiva laatuhake kestää vertailun muiden kilpailevien biopolttoaineiden kanssa. Sivu 15
KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotLiite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit
Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotBiohiili energiateollisuuden raaka-aineena
Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotRenotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä
Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotLiite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013
Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen
LisätiedotLiite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä
Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Board TAKO Board 68 4 Hämeenkyrön Voima Oy 80 5 Metsä
LisätiedotParikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa
Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotEnergiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotPUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotKOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 C(2014) 1423 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan mukaisesta Suomen kansallista siirtymäsuunnitelmaa
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotKivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Janne Kärki, Satu Helynen, Kai Sipilä, Martti
LisätiedotEnergian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotLiite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät
1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot 2 3 Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen
LisätiedotKAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ
KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotTSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos
TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos 23.11.2017 Turun Seudun Energiantuotanto OY Turku Energian ja Fortumin pitkäaikainen kaukolämmön toimitussopimus on päättynyt ja tilalle on muodostettu yhteisesti
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotPelletti Euroopan energialähteenä
Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotKAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA
KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA 22.10.2015 Gasum Kotimainen putkikaasumarkkina Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) Maakaasun verotus on noussut kohtuuttomasti suhteellisen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotKanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus
Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017 Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotBIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus
BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen
LisätiedotEnergian hinnat laskivat toisella neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.
LisätiedotKivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Satu Helynen, Kai Sipilä Martti Flyktman, Janne
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotLämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat
Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotMistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
LisätiedotEnergian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä
Energia 2017 Energian hinnat 2017, 2. neljännes Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä.
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Lisätiedot