Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus"

Transkriptio

1 Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS OY Puh Y-tunnus Fax posti:

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Markkinatutkimuksen kohde ja tavoitteet 1 2 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa Vaskiluodon Voima, Vaasa Helsingin Energia, Helsinki Fortum Power and Heat, Espoo Vantaan Energia, Vantaa Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali Lahti Energia, Lahti Yhteenveto 3 3 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Oulun Energia, Oulu Tampereen Sähkölaitos, Tampere Vaskiluodon Voima, Seinäjoki Kokkolan Energia, Kokkola Alholms Kraft, Pietarsaari Jyväskylän Energia, Jyväskylä Kuopion Energia, Kuopio Kainuun Voima, Kajaani Rovaniemen Energia, Kuopio Pori Energia, Pori Yhteenveto 6 4 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali ja mahdolliset käyttökohteet sekä laatuvaatimukset ja toimitusvarmuus lämpö- ja höyrykeskuksissa Oulun seudulla Maksimipotentiaali Mahdolliset käyttökohteet ja laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 9 Versio / pvm Tarkastaja Hyväksyjä Huomautukset / Muutokset Loppuraportti Veijo Pitkäniemi Timo Holmberg Loppuraportti.doc

3 5 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus kivihiilivoimalaitoksissa Määrä Laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 10 6 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Määrä Laatuvaatimukset Toimitusvarmuus 11 7 Kuivan laatuhakkeen hinta Polttoaineiden hintoja Kuivan laatuhakkeen hinta-arvioita 13 8 Kuivan laatuhakkeen kuljetus ja tuotteistaminen Kuljetus Tuotteistaminen 14 9 Yhteenveto 15 Versio / pvm Tarkastaja Hyväksyjä Huomautukset / Muutokset Loppuraportti Veijo Pitkäniemi Timo Holmberg Loppuraportti.doc

4 1 Markkinatutkimuksen kohde ja tavoitteet Markkinatutkimuksen kohteena on metsähake, joka kuivataan hyödyntämällä Oulun alueella olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä terminaalissa kuivauspaikan lähellä. Näin siitä syntyy kuivaa laatuhaketta, jota termiä käytetään tässä raportissa. Markkinatutkimuksen tavoitteena on selvittää: Onko kuivatulle hakkeelle olemassa markkinoita eli minkälaiset voimalaitokset ja lämpölaitokset voisivat olla hakkeen käyttäjiä? Kuinka paljon nämä laitokset voisivat käyttää kuivattua haketta ja millaiset ovat laitosten laatuvaatimukset kuivatulle hakkeelle? Kuinka toimitusvarmuus pitäisi voida taata? Kuinka paljon laitokset olisivat valmiit maksamaan laadultaan normaalia metsähaketta paremmasta kuivatusta hakkeesta sisältäen kuljetuksen Oulusta hakkeen käyttöpaikalle? Onko kuivattu hake mahdollista tuotteistaa käyttäjien asettamien vaatimusten mukaan? Em. tavoitteisiin pyrittiin vastaamaan haastattelemalla voimalaitosten ja niiden energiayhtiöiden henkilökuntaa paikan päällä, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Lisäksi käytettiin hyväksi selvityksiä ja raportteja, joita kyseisistä aihealueista on yleisesti saatavilla. Sivu 1

5 2 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa Seuraavassa on lueteltu kivihiilivoimalaitosten (kaukolämpölaitokset eli CHP-laitokset) biopolttoaineiden käyttötilanne nyt ja suunniteltu käyttömäärä tulevaisuudessa. Nämä polttoaine-energiamäärät edustavat myös kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalia näissä laitoksissa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. 2.1 Vaskiluodon Voima, Vaasa Vaskiluodon Voiman Vaasan biopolttoaineiden kaasutinprosessi otettiin käyttöön tämän vuoden (2013) alkupuolella. Kaasuttimen polttoaineena käytetään metsähaketta ja peltobiomassaa. Kaasuttimessa syntynyt kaasu poltetaan olemassa olevassa kivihiilen pölypolttokattilassa. Kaasuttimella voidaan tuottaa maksimissaan 40 % Vaasan voimalaitoksen polttoaine-energiasta eli noin 700 GWh/a. 2.2 Helsingin Energia, Helsinki Helsingin Energia rakentaa parhaillaan pelletin varastointi-, syöttöjärjestelmää, jolla pelletti voidaan syöttää kivihiilen sekaan ja jauhaa kivihiilimyllyissä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla. Järjestelmä otetaan käyttöön loppuvuodesta 2014 ja se mahdollistaa myös biohiilen sekapolton. Suunnitelmissa on, että maksimissaan 10 % polttoaine-energiasta eli yhteensä noin 550 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Helsingin Energialla on myös suunnittelu käynnissä uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamiseksi Vuosaareen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta ja ehkä myös pellettiä maksimissaan 80 % polttoaine-energiasta eli noin 3200 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tai rakentamisesta jättämisestä tehtäneen vuonna Jos Vuosaaren uusi voimalaitos rakennetaan, Hanasaaren voimalaitos poistetaan käytöstä. Jos Vuosaaren uutta voimalaitosta ei päätetä rakentaa, Helsingin Energia lisää biopolttoaineen käyttöä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla siten, että maksimissaan 40 % polttoaine-energiasta eli noin 2200 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Tällainen määrä vaatinee Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksen tyyppisen kaasutusratkaisun. 2.3 Fortum Power and Heat, Espoo Fortum Power and Heat rakentaa parhaillaan metsähakkeen ja sahanpurun varastointi-, jauhatus- ja syöttöjärjestelmää, jolla em. polttoaineet voidaan syöttää kivihiilen sekaan Espoon Suomenojan voimalaitoksella. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 ja se mahdollistaa myös biohiilen sekapolton. Suunnitelmissa on, että maksimissaan 40 % polttoaine-energiasta eli yhteensä noin 800 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Sivu 2

6 2.4 Vantaan Energia, Vantaa Vantaan Energia on tehnyt selvityksiä metsähakkeen, sahanpurun ja biohiilen polttamisesta kivihiilen joukossa tai kaasuttamisesta Martinlaakson voimalaitoksella. Jos Vantaan Energia päätyy sekapolttoon, niin maksimissaan 20 % polttoaineenergiasta eli noin 300 GWh/a voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Kaasuttamalla samalla tavalla kuin Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksella on toteutettu, biopolttoainetta voitaisiin käyttää enemmän, maksimissaan 40 % polttoaineenergiasta eli noin 600 GWh/a. Päätöksiä näistä hankkeista tehdään vasta jätteenpolttolaitosprojektin käyttöönoton jälkeen vuonna 2015, jolloin valittu ratkaisu voisi olla toiminnassa vuoteen 2020 mennessä. 2.5 Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali Turun Seudun Energiantuotanto suunnittelee uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Naantaliin korvaamaan nykyisen ikääntyneen kivihiilivoimalaitoksen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta, pellettiä ja peltobiomassaa maksimissaan 60 % polttoaine-energiasta eli noin 1800 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehtäneen vuonna Lahti Energia, Lahti Lahti Energia suunnittelee uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Kymijärvelle korvaamaan nykyisen ikääntyneen kivihiilivoimalaitoksen. Voimalaitos polttaisi metsähaketta ja peltobiomassaa maksimissaan 70 % polttoaine-energiasta eli noin 1200 GWh/a valmistuttuaan vuonna Päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehtäneen vuonna Yhteenveto Yhteenveto kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalista kivihiilivoimalaitoksissa on esitetty seuraavassa: Yhtiö/voimalaitos Helsingin Energia, Salmisaari, Hanasaari, Vuosaari: Fortum, Espoo Suomenoja: Vantaan Energia, Martinlaakso: Vaskiluodon Voima, Vaasa: Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali: Lahti Energia, Kymijärvi: Maksipotentiaali GWh/a 800 GWh/a 500 GWh/a 700 GWh/a 1800 GWh/a 1200 GWh/a Yhteensä GWh/a Sivu 3

7 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali kivihiilivoimalaitoksissa voisi siis olla yhteensä GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella. Lisäksi kivihiiltä käytetään vaihtelevia määriä lauhdevoimalaitoksissa (pelkkä sähkön tuotanto), joista ainakin Kristiinankaupungissa ja Tahkoluodossa sekä Meri-Porissa on harkittu ja selvitetty polttoainepohjan laajentamista biohiilellä Pohjolan Voiman ja Fortumin toimesta. Mitään päätöksiä näiden hankkeiden toteuttamisesta ei ole tehty. Sivu 4

8 3 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa Seuraavassa on lueteltu turvetta ja biopolttoainetta käyttävien voimalaitosten (kaukolämpölaitokset eli CHP-laitokset) biopolttoaineiden käyttömäärä nyt. Tämä polttoaine-energiamäärä edustaa myös kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalia näissä laitoksissa tällä hetkellä. Puhtaasti teollisuuden CHP-laitokset on rajattu tämän markkinatutkimuksen ulkopuolelle, koska ne käyttävät biopolttoaineena pääosin puun sivuvirtoja, joita ne saavat yleensä metsäteollisuusyrityksiltä suhteellisen halvalla hinnalla. 3.1 Oulun Energia, Oulu Viime vuonna (2012) Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake, sahanpuru) käyttö oli noin 900 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.2 Tampereen Sähkölaitos, Tampere Viime vuonna (2012) Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.3 Vaskiluodon Voima, Seinäjoki Viime vuonna (2012) Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitoksen biopolttoaineen (metsähake) käyttö oli noin 300 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.4 Kokkolan Energia, Kokkola Viime vuonna (2012) Kokkolan Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitosten kokonaispolttoaine energiamäärästä. 3.5 Alholms Kraft, Pietarsaari Viime vuonna (2012) Alholms Kraftin Pietarsaaren voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa, peltobiomassa) käyttö oli noin 2200 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. Sivu 5

9 3.6 Jyväskylän Energia, Jyväskylä Viime vuonna (2012) Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 800 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.7 Kuopion Energia, Kuopio Viime vuonna (2012) Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 30 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.8 Kainuun Voima, Kajaani Viime vuonna (2012) Kainuun Voiman Kajaanin voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 500 GWh/a, joka oli noin 50 % voimalaitoksen kokonaispolttoaine-energiamäärästä. 3.9 Rovaniemen Energia, Kuopio Viime vuonna (2012) Rovaniemen Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 300 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitosten kokonaispolttoaine-energiamäärästä Pori Energia, Pori Viime vuonna (2012) Pori Energian voimalaitosten biopolttoaineen (puu eri muodoissa) käyttö oli noin 600 GWh/a, joka oli noin 40 % voimalaitosten kokonaispolttoaineenergiamäärästä Yhteenveto Yhteenveto kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaalista turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa on esitetty seuraavassa: Sivu 6

10 Yhtiö/voimalaitos Oulun Energia, Toppila: Tampereen Sähkölaitos, Naistenlahti: Vaskiluodon Voima, Seinäjoki: Kokkolan Energia: Alholms Kraft, Pietarsaari: Jyväskylän Energia, Keljonlahti: Kuopion Energia, Haapaniemi: Kainuun Voima, Kajaani: Rovaniemen Energia: Pori Energia: Maksimipotentiaali 900 GWh/a 500 GWh/a 300 GWh/a 500 GWh/a 2200 GWh/a 800 GWh/a 500 GWh/a 600 GWh/a 300 GWh/a 600 GWh/a Yhteensä GWh/a Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa voisi siis olla yhteensä GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella. Sivu 7

11 4 Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali ja mahdolliset käyttökohteet sekä laatuvaatimukset ja toimitusvarmuus lämpö- ja höyrykeskuksissa Oulun seudulla 4.1 Maksimipotentiaali Öljykäyttöisten huippu- ja varalämpökeskusten sekä teollisuus- ja palvelukiinteistöjen öljyn käyttö Oulun seudulla on noin 200 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia). Suurimman osan tästä kattaa Oulun Energian ja Oulun Seudun Sähkön öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset. Biopolttoaineiden käyttö lämpökeskuksissa Oulun seudulla on alle 100 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia), josta suurin osa käytetään Oulun Seudun Sähkön laitoksissa. Yhteismäärä (noin 300 GWh/a) ei yksin riitä tekemään hakkeen kuivauksesta kannattavaa liiketoimintaa, mutta parantaa kuivauksen kannattavuutta, jos myös olemassa olevia ja suunniteltuja isoja voimalaitoksia saadaan kuivan laatuhakkeen käyttäjiksi. Yleisesti voidaan todeta, että lämpö- ja höyrykeskusten volyymit kuivan laatuhakkeen mahdollisessa käytössä ovat vielä sen verran pieniä, että kuljetusetäisyyksien täytyy olla kohtuulliset (alle km). Tämän takia tässä tutkimuksessa on tarkasteltu ainoastaan Oulun seudulla olevia lämpö- ja höyrykeskuksia maksimipotentiaalin ja käyttökohteiden osalta. 4.2 Mahdolliset käyttökohteet ja laatuvaatimukset Kuiva laatuhake kilpailee metsähakkeen, sahanpurun, kuoren ja pelletin kanssa, kun suunnitellaan siirtymistä öljyn käytöstä biopolttoaineiden käyttöön. Ratkaiseva tekijä on koneellisesti kuivatun laatuhakkeen hinta suhteessa luonnossa kuivatettuun metsähakkeeseen. Polttoteknologioissa ei ole välttämättä suuria eroja, mutta kattiloiden mitoituksessa ja laitevalinnoissa voidaan säästää, jos polttoaine on kuivempaa. Myös kattilan käytettävyys ja hyötysuhde paranevat kuivaa laatuhaketta käytettäessä, millä on merkitystä varsinkin pienillä miehittämättömän käytön laitoksilla. Sen sijaan pelletin kanssa kuiva laatuhake ei pärjää uusissa pölypolttoon perustuvissa lämpölaitossovellutuksissa. Tämä johtuu siitä, että pölypolttokattiloissa kuivan laatuhakkeen palakoko tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta saavutetaan samanlainen jauhautuvuus kuin pelletillä. Lisäksi kuivan laatuhakkeen kosteuspitoisuus tulisi olla suunnilleen sama kuin pelletillä, mikä voi olla myös vaikea saavuttaa kustannustehokkaasti. Sen sijaan jos ei käytetä pölypolttoa, niin kuivan laatuhakkeen palakoko eikä kosteuspitoisuus ole kriittisiä tekijöitä. Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa kuiva laatuhake soveltuu erittäin hyvin polttoaineeksi johtuen alhaisesta kosteuspitoisuudesta ja sitä kautta tasaisesta laadusta ja voi korvata pelletin tai muun erikseen kuivatun biopolttoaineen kaasuttimen polttoaineena. Sivu 8

12 Kaasutussovellutuksissa kuivan laatuhakkeen käyttövolyymi on kuitenkin toistaiseksi vielä pieni johtuen lähinnä uudesta teknologiasta ja soveltuvien kohteiden vähäisyydestä, koska kannattavuuden edellytyksenä jatkuva höyryn tarve eli pitkä huipun käyttöaika. 4.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 9

13 5 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus kivihiilivoimalaitoksissa 5.1 Määrä Kivihiilivoimalaitoksilta saadun tiedon mukaan kuivan laatuhakkeen määrä tulisi olla vähintään 10 % biopolttoaineen määrästä, enemmänkin, jos kuivaa laatuhaketta on saatavilla oikeaan hintaan. Määrä riippuu luonnollisesti käytettäväksi suunnitellun biopolttoaineen ja kuivan laatuhakkeen hintaerosta ja kyseisen voimalaitoksen (energiayhtiön) biopolttoaineen yleisestä hankintastrategiasta, joka ei ole monilla laitoksilla vielä selvillä, vaan vaatii lisäselvityksiä. Periaatteellisella tasolla vaihtoehtoina voisivat olla yhden toimittajan malli tai useamman toimittajan malli tai näiden yhdistelmä. Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien monipolttoainevoimalaitosten osalta biopolttoaineen saatavuus lähialueilta saattaa olla haastavaa, jolloin kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata ulkomailta tuotua biopolttoainetta. 5.2 Laatuvaatimukset Laadultaan kuiva laatuhake pitäisi olla vähintään yhtä hyvää kuin korvattava biopolttoaine. Metsähakkeen osalta tämä ei ole ongelma, mutta pelletin kohdalla kosteuspitoisuusvaatimus noin 10 % (jotta savukaasumäärä ei kasva liian suureksi) samoin kuin hyvä jauhautuvuus (edellytyksenä pieni palakoko ja todentaminen polttokokein) on vaikea saavuttaa, joten pelletin korvaaminen kuivalla laatuhakkeella kivihiilivoimalaitoksissa ei ole käytännössä mahdollista. Kuiva laatuhake ei voi myöskään korvata biohiiltä, jonka ominaisuudet ovat lähellä kivihiiltä, mutta biohiilen raaka-aineeksi kuiva laatuhake saattaisi soveltua. Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa (Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitos) kuivalla laatuhakkeella voidaan välttää kuivuri-investointi, jos hakkeen kosteuspitoisuus on enintään 30 %, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta. Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien monipolttoainevoimalaitosten osalta kuiva laatuhake on parempaa ja laadultaan tasaisempaa polttoainetta kuin esim. metsähake, mikä omalta osaltaan stabiloi palamista ja parantaa kattilahyötysuhdetta sekä vähentää tukipolttoaineen tarvetta. 5.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 10

14 6 Kuivan laatuhakkeen määrä ja laatuvaatimukset sekä toimitusvarmuus turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa 6.1 Määrä Turvetta ja biopolttoainetta käyttäviltä voimalaitoksilta saadun tiedon mukaan kuivan laatuhakkeen määrä tulisi olla vähintään sama kuin nykyisissä polttoainesopimuksissa on biopolttoainetoimitusten minimimäärä. Todellinen määrä riippuu luonnollisesti käytetyn biopolttoaineen ja kuivan laatuhakkeen hintaerosta. Määrään vaikuttavat myös turpeen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa (huono turvetuotanto ja ongelmat uusien soiden luvituksissa) sekä valtiovallan toimenpiteet (mm. verotus ja EU lainsäädäntö), jotka ovat jo nyt lisänneet kivihiilen käyttöä ja vähentäneet turpeen käyttöä voimalaitoksilla. Tähän ongelmaan kuiva laatuhake voisi tuoda osaratkaisun. 6.2 Laatuvaatimukset Kuiva laatuhake on laadullisesti parempaa polttoainetta kuin metsähake johtuen alhaisemmasta kosteuspitoisuudesta ja tasaisemmasta laadusta. Tällöin kuivan laatuhakkeen käytöllä voitaisiin stabiloida palamista, jonka epätasaisuus johtuu pitkälti polttoaineseoksen kosteuspitoisuuden vaihteluista. Palamisen epätasaisuus taas puolestaan heikentää kattilahyötysuhdetta ja lisää tukipolttoaineen tarvetta. Kuiva laatuhake soveltuu hyvin myös priimauspolttoaineeksi säätämään polttoaineseoksen kosteus kattilan suunnitteluarvoja vastaavaksi, mille on tarvetta erityisesti kosteina vuosina, jolloin turve ja/tai puu on suunnitteluarvoja kosteampaa. Kuivaa laatuhaketta voitaisiin käyttää öljyn sijasta kattilan tukipolttoaineena, jolla varmistetaan, että kattilan tulipesän lämpötila saadaan pidettyä palamisen kannalta riittävän korkealla polttoaineseoksen kosteuden ja laadun vaihdellessa. Kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata myös voimalaitosten käynnistys- ja varapolttoaineena käytettävää öljyä. 6.3 Toimitusvarmuus Kuivan laatuhakkeen toimitusvarmuus tulisi voida taata vastaavasti kuin muissakin biopolttoaineiden toimitussopimuksissa. Sivu 11

15 7 Kuivan laatuhakkeen hinta 7.1 Polttoaineiden hintoja Seuraavassa on esitetty voimalaitospolttoaineiden hintoja lämmöntuotannossa kesäkuussa 2013 ja hintojen vuosimuutos kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013: Energia Hinta, /MWh (alv 0 %) Vuosimuutos, % Kivihiili 28 (23, jos CHP) -1,2 Maakaasu 46-2,5 Metsähake ,5 Jyrsinturve ,2 (suurelta osin verotuksen takia) Kevyt polttoöljy 87 +2,1 Raskas polttoöljy 68 +2,1 Voimalaitospolttoaineiden hintoja sähköntuotannossa (hinta ilman muita veroja kuin arvonlisävero) kesäkuussa 2013 on esitetty alla: Energia Hinta, /MWh (alv 0 %) Kivihiili 10 Maakaasu 35 Metsähake 20 Jyrsinturve 14 Koska kivihiilen hinta on laskenut ja jyrsinturpeen sekä metsähakkeen hinta noussut mm. veromuutosten takia, niin kivihiilen kulutus on noussut Suomessa alkuvuonna (tammikuu-syyskuu) 2013 yli 40 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Puupelletin kuluttajahinta oli elokuussa 2013 tasolla 45 /MWh (alv 0 %) ja voimalaitosja lämpökeskuspelletin tasolla 35 /MWh (alv 0 %). Biohiilellä ei vielä ole markkinoita, mutta sen hinnan uskotaan asettuvan vähintään pelletin hintatasolle, todennäköisesti hieman korkeammalle. Sivu 12

16 7.2 Kuivan laatuhakkeen hinta-arvioita Kivihiilivoimalaitokset tai turvetta ja biopolttoainetta käyttävät voimalaitokset eivät ole valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta enempää kuin metsähakkeesta, mikäli metsähaketta on riittävästi saatavilla. Kuitenkin % hinnankorotus kattamaan osittain kuljetuskustannuksia voisi ehkä tapauskohtaisesti olla mahdollinen eli kuivan laatuhakkeen hinta voisi olla luokkaa /MWh (alv 0 %). Sama koskee myös öljyä käyttäviä lämpö- ja höyrykeskuksia, jotka siirtyvät käyttämään biopolttoainetta tai käyttävät biopolttoainetta jo nyt. Poikkeuksena tästä ovat raskasöljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset, jotka PINO-asetuksen (asetus pienistä polttolaitoksista) kiristyvien savukaasupäästömääräysten takia joutuvat vuoden 2016 alkuun mennessä päättämään, investoivatko ne savukaasun puhdistuslaitteisiin vai korvaavatko raskaan polttoöljyn kevyellä polttoöljyllä vai siirtyvätkö kenties pelletin tai kuivan laatuhakkeen käyttöön. Jos metsähaketta ei ole saatavilla riittävästi, voisivat voimalaitokset olla valmiit maksamaan puuttuvasta osuudesta luokkaa /MWh (alv 0 %). Esimerkkinä mainittakoon, että eräs uutta voimalaitosta suunnitteleva yhtiö on miettinyt pelletin tuomista ulkomailta kattamaan noin 800 GWh/a puuttuva biopolttoainetarve hintaan 35 /MWh (alv 0 %), joka sisältää pelletin hinnan 25 /MWh ja laivakuljetuskustannukset 10 /MWh. Käytettäessä kuivaa laatuhaketta kaasutuksessa voi kaasutuslaitoksen kokonaisinvestointia vähentää kuivurin osuuden verran eli noin 20 % valitusta kuivausteknologiasta riippuen, minkä vaikutus voimalaitoksilta saadun tiedon mukaan luvataan ottaa huomioon kuivan laatuhakkeen hinnassa, mikäli kaasutusprosessiin päädytään biopolttoaineen käytön lisäämiseksi kivihiilivoimalaitoksilla. Sivu 13

17 8 Kuivan laatuhakkeen kuljetus ja tuotteistaminen 8.1 Kuljetus Kuivan laatuhakkeen kuljetustapa (auto, juna, laiva) Oulusta käyttöpaikalle riippuu luonnollisesti kuivan laatuhakkeen käyttöpaikan sijainnista ja toimitettavasta hakemäärästä, johon vaikuttaa myös mm. käyttöpaikan varastointimahdollisuus. Lähtökohtaisesti olisi tärkeää järjestää kuivan laatuhakkeen kuljetukset siten, että isojen voimalaitosmittakaavan käyttäjien ei tarvitsisi itse huolehtia hakkeen pitempiaikaisesta varastoinnista. Tämä voi vaatia erillisten välivarastointipaikkojen (terminaalien) rakentamista kuljetusreittien varrelle vastaavasti kuin esim. metsähakkeen kuljetuksissa on nykyään yleisesti käytössä. Kuivan laatuhakkeen keskimääräiseksi kuljetuskustannukseksi yhteen suuntaan voidaan arvioida noin 5 /MWh (alv 0 %) kuljetusetäisyyden ollessa alle 500 km, mikä vastaa suunnilleen metsähakkeen kuljetuskustannusta. Kuivan laatuhakkeen kuljetuskustannuksen tarkka määrittäminen vaatisi tietoa käyttökohteesta ja kuljetustavasta sekä kuljetettavista hakemääristä. 8.2 Tuotteistaminen Käyttökohteesta riippuen kuiva laatuhake voitaisiin tuotteistaa kosteuspitoisuuden mukaan esimerkiksi 20 %, 30 %, 40 % kosteuspitoisuuksiin. Kuivan laatuhakkeen tuotteistaminen kosteuspitoisuuden mukaan saattaisi tarjota ratkaisun tuotteen hinnoitteluun. Sivu 14

18 9 Yhteenveto Kuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa käyttökohteissa: Suunnitteilla olevissa pääasiassa biopolttoainetta käyttävissä monipolttoainevoimalaitoksissa, joiden on vaikea saada lähialueilta riittävästi biopolttoainetta ja jotka siksi harkitsevat biopolttoaineen tuontia ulkomailta Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa voimalaitosmittakaavassa korvaamaan kuivuri-investointi Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa Olemassa olevissa turvetta ja biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa priimaus-, käynnistys-, tuki- ja varapolttoaineena Öljykäyttöisissä huippu- ja varalämpökeskuksissa (PINO-asetuksen piiriin kuuluvat laitokset) Öljykäyttöisissä lämpö- ja höyrykeskuksissa, jotka siirtyvät biopolttoaineen käyttöön tai biopolttoainetta jo nyt käyttävissä lämpö- ja höyrykeskuksissa Biohiilen raaka-aineena tulevaisuudessa Kuivan laatuhakkeen markkinan koko määräytyy pitkälti hinnasta, joka toisaalta riippuu käyttökohteesta ja myös kilpailevan polttoaineen (lähinnä metsähake) hinnasta. Kuivan laatuhakkeen tuotteistaminen kosteuspitoisuuden mukaan saattaisi tarjota ratkaisun tuotteen hinnoitteluun. Lisäksi kuivan laatuhakkeen logistiikka ja varastointi sekä toimitusvarmuus pitää saada sellaiselle tasolle, että kuiva laatuhake kestää vertailun muiden kilpailevien biopolttoaineiden kanssa. Sivu 15

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Board TAKO Board 68 4 Hämeenkyrön Voima Oy 80 5 Metsä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 C(2014) 1423 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan mukaisesta Suomen kansallista siirtymäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa

Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Janne Kärki, Satu Helynen, Kai Sipilä, Martti

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa

Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Satu Helynen, Kai Sipilä Martti Flyktman, Janne

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Ympäristöministeriön päätös

Ympäristöministeriön päätös Ympäristöministeriön päätös valtioneuvoston päätöksen olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelman, joka on annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot