PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 PUUENERGIATOIMISTO-HANKE LOPPURAPORTTI PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTA PÄÄTAVOITE JA KOHDERYHMÄ Projektin kuvaus VASTUULLINEN TOTEUTTAJA JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ RAHOITTAJAT TOIMINTA TOIMIJA- JA YHTEISTYÖKARTOITUS ENERGIAPUUN JALOSTUSSELVITYKSET YRITYSKOHDE- JA YRITTÄJÄKARTOITUS TIEDOTUS JA NEUVONTA TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TALOUS YHTEENVETO Hankkeessa tuotetut raportit ja esimerkkilaskelmat

3 1. JOHDANTO 1.1. TAUSTA Puuenergiatoimistohankkeen lähtökohtana oli Kemi-Tornio-alueen kehittämiskeskuksen yrityspalvelutoiminnan ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän suunnitelma alueen bioenergiasektorin yrittäjien toimintaedellytysten kehittämiseksi. Hankkeen toteutusaika oli hankepäätöksen mukaisesti , joskin hankkeen toiminta käynnistyi hankepäätöksen aikataulun ja projektipäällikön muiden työtehtävien takia käytännössä vasta kesäkuussa Hankkeen perustamisen lähtökohtina olivat mm. seuraavat asiat: Alueen metsänomistajilla ja muilla metsätoimijoilla on lisääntyvä kiinnostus puupolttoaineen raaka-ainetoimituksiin eri muodoissaan erityyppisille käyttäjille. Polttohakkeen käyttö alueella lisääntyy suurteollisuudessa, pk-teollisuudessa, maatiloilla, erityyppisissä lämpökeskuksissa ja yksityistalouksissa. Alueella on jo suurehko pellettitehdas, jonka kuivan raaka-aineen lähteet ovat ehtyneet ja estävät tuotannon laajentamisen. Metsähaketta voitaisiin käyttää pellettituotantoon, mikäli hakkeen esijalostus / -kuivaus voidaan toteuttaa. Metsähankkeen esikuivauksella voitaisiin nostaa hakkeen lämpöarvoa myös hakepolttolaitoksille. Puupolttoaineen logistiikka on alueella melko sirpaleinen ja terminaalitoimintoja voisi kehittää. Puuenergian tuotantoteknologiaa ja käyttöä lisäävien yritysinvestointien neuvontaan ei ole alueella resursseja. 3

4 1.2. PÄÄTAVOITE JA KOHDERYHMÄ Hankkeen eri osa-alueiden saavuttamiseksi toiminnalle asetettiin seuraavat päätavoitteet: ohjata energiapuun logistiikan kehittymistä ja verkostoyhteistyötä Kemi-Tornio-alueella ohjata energiapuun erityyppisten ensijalostusprosessien kehittymistä: hankinta, korjuu, kuljetus, murskaus / haketus, kuivaus, varastointi, kuljetus asiakkaille selvittää erityyppisten energiapuujakeiden terminaaliprosessien teknologiaa selvittää pelletin valmistukseen soveltuvan tuoreen energiapuun esikäsittelyteknologiaa: lämmönkehitys, kuivaus, varastoinnit ja tehdaslogistiikka kokonaisuudessaan selvittää pelletin raaka-ainemixiä kokonaisuudessaan huomioiden pelletin laatutavoitteet / pellettituotannon mittavat lisäämistavoitteet selvittää energiapuujalostuksen teknistaloudellisia vaihtoehtoja neuvoa energiapuun yrityskäyttäjiä näiden energiainvestointihankkeissa ym. energiataloudellisissa kysymyksissä pitää yllä alueellista energiapuutietopankkia ja toimijoiden yhteystierekisteriä ja pääasiallinen tavoite on synnyttää alueelle Puuenergiatoimisto, joka myöhemmin voi laajentua koko Bioenergia-alan toimistoksi. Kohderyhmänä hankkeella olivat ensisijaisesti alueella puualalla toimivat metsäkone- ja energiapuu-urakoitsijat/puuenergian jalostajat ja myyjät. sekä kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden isojen öljylämmitteisten kiinteistöjen biolämmitykseen siirtyvät kiinteistöjen hallinnoijat. Selkeä osa ja useaa eri loppukäyttäjää palveleva hankkeen osa-alue oli tavoite puuenergiaterminaalia koskeva tarve- ja sijaintiselvityksestä. Alueellisesti hanke kohdentui pääasiassa Meri-Lapin alueelle (Simo-Tervola-Tornio-alueelle). Esityksiä hankkeen mahdollisista toimista esitettiin myös Ylitornion alueelle. Hankkeen loppuvaiheessa toiminta laajeni myös Pellon kuntaan. 4

5 2. Projektin kuvaus 2.1. VASTUULLINEN TOTEUTTAJA JA PROJEKTIHENKILÖSTÖ Projekti toteutettiin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian hallinnoimana. Hankkeessa toimi ainoana päätoimisena työntekijänä projektipäällikkö. Hankkeen talous- ym. hallinto toteutettiin myös koulutuskuntayhtymän organisaation kautta. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi lehtori Vesa Niemitalo, hallinnoijan edustajina koulutusjohtaja Jarmo Saariniemi ja taloussihteeri Anneli Kähkönen. Projektin hankeryhmään pyydettiin Raimo Pohjanen (Suomen Hyötymurskaus Oy), Markku Helamo (Kemi-Tornion kehittämiskeskus Oy/ Kemin Digipolis Oy), Vesa Ahola (Lapin Ekolämpö Oy), Pertti Tervahauta (Hooli Oy/ Metsäpalvelu Tervahauta Pertti Ky) ja Jarmo Saariniemi (Ammattiopisto Lappia). Hankeryhmä kokoontui neljä kertaa hankkeen aikana; tiedotus/ yhteydenpito hankeryhmän edustajiin toteutettiin kokousten välillä pääosin sähköpostin välityksellä RAHOITTAJAT Projektin rahoitus tuli 80-prosenttisesti Lapin Työ- ja Elinkeinokeskuksen/ Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksena (EU-ohjelma Pohjois- Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoiteohjelma, TL 2 ). Loput rahoituksesta saatiin pääosin projektin hallinnoijalta Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialta sekä Kemin Energia Oy:ltä, Keminmaan Energia Oy:ltä, Keminmaan kunnalta ja Pellon kunnalta. 5

6 3. TOIMINTA Hankkeen toiminta jakautui pääasiassa seuraaviin osa-alueisiin sisällön mukaan; ajallisesti toiminnat menivät päällekkäin: toimija- ja yhteistyökartoitus energiapuun jalostusselvitykset yrityskohde- ja yrittäjäkartoitus tiedotus ja neuvonta 3.1. TOIMIJA- JA YHTEISTYÖKARTOITUS Toimija- ja yhteistyökartoituksen tavoitteina olivat seuraavat osa-alueet: Energiapuuyritysten ja näiden yhteistyöverkoston tilannekartoitukset energiapuun hankinnan, korjuun, kuljetuksen ja varastoinnin kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun terminaalitoimintojen kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun soveltuvuus ja esikäsittely pelletin valmistukseen; kehittämisnäkymät, -tarpeet ja teknologia energiapuun laadun hallinta eri käyttötarkoituksiin ja energiataseet ja teknistaloudelliset laskelmat energiapuun jalostuksen kaikissa vaiheissa. Varsinainen hanketyö alkoi kesäkuussa 2009 alan tutkimus- ja hanketoiminnan selvitysten sekä eri bioenergiahankkeiden tavoitteiden ja tulosten läpikäynnillä. Samanaikaisesti aloitettiin Meri-Lapin alueen puuenergian piirissä toimivien yritysten ja yksittäisten toimijoiden (urakoitsijat, metsäyhtiöt, viranomais- ja neuvontajärjestöt, klapituottajat) haastattelut. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan paitsi pk-yritysten tämänhetkinen toiminta, nykyinen verkostoituminen, myös toiveet/ toiminnan pahimmat pullonkaulat ja kehittämisajatukset puuenergian käytön ja liikkuvuuden lisäämisessä sekä 6

7 Meri-Lapin alueella yleisesti että toimijoiden omassa yritystoiminnassa. Hankealueella on Simossa ja Tervolassa osuuskuntamuotoista hake- ja/tai lämpöyrittäjyyttä. Muilta osin verkostoitumista ei ollut valmiina, eikä yhteistyötä saatu hankkeen aikana raaka-aineen hankinnan tai jalostuksen osalta aikaan. Eri bioenergiahankkeiden projektinvetäjien ja eri tutkimuslaitosten toimijoiden kanssa on käyty puhelin- ja sähköpostikeskusteluja koko Suomen alueelta, sikäli kun toiminnassa/ tavoitteissa on ollut tämän hankkeen kanssa yhtäläisyyksiä. Toiminta-alueen raaka-aineiden hankintaketjun alkupään, jalostajien ja energian myyjien yhteydenotoissa on haastateltu noin 40 eri toimijaa/ organisaatiota. Hanke on osaltaan ollut laatimassa bioenergiasektorin Länsi-Lapin alueen toimijalistausta Interreg IV A Nord -ohjelman Pohjoismaiden Network of Expertice for Energy in Cold Climate hankkeelle. Tutkimuslaitoksista on oltu yhteydessä mm. VTT:n, Oulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen bioenergiahankkeiden projektityöntekijöihin. Lisäksi hanke on selvittänyt Pohjois- Norjan hintatasoa klapikaupassa (kuluttajien maksama hinta marketissa tai klapiterminaalissa). Mahdollisen klapiyrittäjyyden osalta on kartoitettu myös Länsi-Lapista Norjaan klapeja vieviä yrityksiä mahdollisen alihankintapalveluiden tarpeiden osalta. Samoin klapien jalostukseen liittyen on saatu alulle ns. klapipakkauskoneen suunnittelutyö. Laitteiston etuina olisivat paitsi valmiiden myyntipakkausten kustannustehokas valmistus, ennen kaikkea klapien kuljetusten huomattava tehostuminen kuormien tiiviyden kasvaessa verrattuna nykyiseen irtoklapien kuljettamiseen; yksi pinokuutio vie vain noin 60 % irtokuution tilavuudesta. Metsähakkeen pelletoinnista on tehty erilaisia kokeiluja Kokkolan Chydenius-Instituutin (Jyväskylän Yliopisto) nykyisessä HighBio- sekä jo päättyneessä Bioenergiaa metsästä -hankkeissa. Em. hanketoimintaa pidemmälle menevää tutkimustoimintaa tehdään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun PelletTime-hankkeen puitteissa, missä testataan eri puulajien pelletoitavuutta ja lopputuotteiden energiasisältöä sekä poltossa vapautuvia hiukkasmääriä (polttokokeet tehdään Kuopion yliopistossa). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Joensuun yliopiston professori L. Sikasen kanssa pelletin raaka-ainepohjan laajentamisen kehittämisessä. Samoin Oulun yliopiston kemian laitoksen pellettien sidosaineiden tutkimus ja lämpölaitosten tuhkan hyödyntäminen lannoitteena on tuonut uutta tietoa sekä raaka-aineen että polttojätteen 7

8 hyödyntämiseen. Yhteydenpidolla em. hanketyöntekijöiden ja tutkijoiden kanssa sekä opintomatkalla on saatu koetoimintaa luotettavampaa tutkimustietoa raaka-aineketjun eri osien ja itse pelletointiprosessin ongelmakohdista sekä raaka-aineen laatuvaatimuksista. Oulunkaaren uusiutuvan energian yrityskeskuksen hankkeessa keskitytään pitkälti samoihin osaalueisiin kuin tässä hankkeessa: mm. metsähakkeen tuotannon ja toimituksien yhteistoimintamallin sekä internetpohjaisen energiapörssin kehittämiseen ja käyttöönoton suunnitteluun. Lisäksi hanke pyrkii edistämään pienimuotoista lämpöyrittäjyyttä toiminta-alueellaan. Hankkeen kehittämää bioenergiapörssiä on sovittu markkinoitavaksi myös Meri-Lapin alueelle testikäyttöjakson jälkeen. Toiminta mahdollistaa myös pienten yksittäisten hakeraaka-aineen toimitusten ja paikallisen kaupan. Muhoksella sijaitsevan Pohjois-Pohjanmaan energiatoimiston toiminta on tavoitteiltaan pitkälti samanlainen kuin puuenergiatoimisto-hanke, eli toiminta tähtää mm. energia-alan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja informaatiopalveluihin. Energiatoimiston rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden suunnitelmat hankkeen päättymisen jälkeen, tarjonnevat mahdollista toimintamallia myös koko Lapin läänin alueen bioenergiatoimiston toimintaan jatkossa ENERGIAPUUN JALOSTUSSELVITYKSET Energiapuun jalostustarpeen ja jalostuksesta saatavia logistisia etuja on selvitetty mm. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston Energiapuuta Etelä-Savosta -hankkeen hakerekkakohtaisen metsähakelaskurin ja Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka -hankkeen laskurin kehittämistyössä. Kyseisiä laskureita on hyödynnetty myös alueen toimijoiden informoinnissa mm. energiapuusektorin raakaaineen jalostustarpeen (maastokuivaus) ja terminaalien tarpeellisuuden harkinnassa. Paitsi puupolttoaineen kuljetuksessa saatava säästö, metsähakkeen jalostustarve on ollut ilmeinen pienten kiinteistökohtaisten hakelämpölaitosten ja jopa aluelämpölaitostenkin polttoaineen riittävän korkean laadun varmistamiseksi. Myös tältä osin löytyy runsaasti eri hanketoiminnan tai tutkimuslaitosten tekemiä raportteja, joten näiltä osin puuenergiatoimistohankkeen toiminta on keskittynyt olemassa olevien tietojen keräämiseen, tiivistämiseen ja välittämiseen eri toimijoille. 8

9 Pienimuotoista käytännön seurantaa/ tiedonhankintaa on tehty toiminta-alueella hakelämmitykseen siirtyneiden maanviljelijöiden, kiinteistöjen omistajien ja laitteistoja asentaneiden LVIammattilaisten kokemuksia haastattelemalla sekä erityyppisiin maastokohtiin tehtyjen varastokasojen puiden kosteuden mittauksilla. Oman hakelämmityksen laitteistojen säätöjen sekä hakkeen palakoon, varastossa tapahtuvan imukuivauksen aiheuttamien muutosten vaikutusta polttoaineen kosteuteen ja laitteistojen toimintaan on hyödynnetty hankkeen aikana tehdyissä biolämmityskonsultoinneissa. Hanke pyysi tarjouksia avoimella menettelyllä energiapuun hankintalogistiikkaa ja terminaalitoimintaa koskevasta selvityksestä ja energiapuuterminaalien yritystoimintaa koskevasta selvityksestä. Logistiikkaa koskevaan tarjouspyyntöön tuli kolme tarjousta ja yritystoimintaselvitykseen yksi tarjous. Hankeryhmä päätti hylätä kaikki jätetyt tarjoukset. Terminaalitoiminta edellyttää käsittelyjen määrän kasvamisen aiheuttaman kustannusten kasvun takia myös raaka-aineen jalostamista, mikä voi minimissään olla tehokasta luonnossa tapahtuvaa varastokasakuivausta. Toisaalta toimintaan voidaan liittää myös hakeraaka-aineen lajittelua, pientoimitusta ja keinokuivausta sekä esim. klapimyyntiä. Toiminta edellyttää tuotteiden kysyntää, mikä on jo olemassa klapikaupassa, mutta on toistaiseksi vähäistä hakeraaka-aineen osalta. Tarve hakkeenkin osalta kuitenkin todennäköisesti muuttuu, mikäli alueelta kartoitetut lämpöyrittäjäkohteet toteutuvat vähintään parhaimmissa kohteissa. Samoin mm. maatalousyrittäjien energiansäästöohjelmat ja tiloilla käytetyn polttoaineen muutoshalukkuus yhdessä työn sitovuuden/ajankäytön priorisoinnin kanssa tuovat jatkossa mahdollisuuksia hakeraaka-aineen markkinoille. Yksi toimintatapa on edellä mainittu hakepörssi. Eritasoisten terminaalien etuna on raaka-aineen sijoittuminen myös kelirikkoaikaan kuljetusta kestävän tiestön alueelle ja haketustyön toimintaympäristön paraneminen. Terminaalitoiminta loisi edellytykset myös yksittäisten pientoimijoiden verkostoitumiselle ja pienten aluelämpölaitosten polttoaineen toimitusten kilpailulle. Yksi selkeä investointeihin epävarmuutta tuova ongelma on, ettei hakkuriyrittäjä nykyisin juurikaan omista raaka-ainetta eikä toisaalta voi päättää raakaainevirtojen liikkeistä. Terminaalitoiminta toisi hyötyä usealle ketjun toimijalle, mutta liiketaloudellinen toimintamalli investointien ja lopputuotteen kustannusten nousun suhteen lienee aina tapauskohtainen. 9

10 Hakeraaka-aineen kuivauksesta on tehty myös useita eritasoisia kokeiluja ja myös tieteellisiä tutkimuksia. Hankkeen toimesta kartoitettiin kirjallisuustietojen perusteella pienkäyttäjien kylmäkuivauksen, erityyppisen hukkalämmön hyödyntämisen ja pelkästään kuivaustoimintaan tuotetun lämmön hyödyntämisen taloudellisuutta. Kuivaustoiminnan vaatimasta energiankulutuksesta laadittiin hankkeen omana työnä laskelmia ja toisaalta kartoitettiin myynnissä olevista kuivurilaitteistoista sekä teknisiä että kustannustietoja pyytämällä budjettitarjouksia eri valmistajilta. Laitteistojen valmistusta on lähinnä Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Metsähakkeen pelletoinnin osalta hanke tutustui asiasta kiinnostuneiden paikallisten bioenergia-alan toimijoiden kanssa syksyllä 2009 Joensuussa tehtäviin pelletointitutkimuksiin ja sai itse prosessin reunaehtoihin tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Raaka-aineketjun eri vaiheiden tutkimuksissa todetut ongelmakohdat (hiekka ja maa-aineskontaminaatio sekä puunkorjuussa, metsäkuljetuksessa että maantiekuljetuksessa) on pääpiirteissään saatu selvitettyä alueella jo aikaisemmin kehitetyn tehokkaan mobiilikäyttöisen kuorintakoneen olemassaolon ansiosta. Pilottikokeiden kynnyskysymys on nykyisellään hakkeen kuivurilaitteiden teknisten tietojen ja käyttö-/ investointikustannusten epäselvyys. Tässäkin toiminnassa on järkevää lähteä liikkeelle verkostoitumisesta, koska alueella on olemassa olevia ketjun osia valmiina, sekä mielenkiintoa kuivaustoimintaan sekä omaan käyttöön että myyntiin. Raaka-aineen jalostus kuivauksen avulla saisi todennäköisesti aikaan pieniä lämpöyrittäjyyskohteita huomattavasti suuremman työllisyysvaikutuksen loppukäyttökohteiden vaihtoehtojen lisääntyessä sekä pieniin kiinteistökohtaisiin että erikokoisiin lämpöyrittäjäkohteisiin ja ennen kaikkea pelletin raakaaineeksi. Metsähakkeen kuivaukseen liittyen hanke on ollut yhteydessä CCM-Power Oy:n hakkeen kuivauslaitteen keksijöihin. Ko. kuivuri toimii omalla lämminilmakehittimellä ja sen pääasiallinen lopputuote on kuiva (noin 18 %) ja seulottu laatuhake, eikä ensisijaisesti pelletin raaka-aine. Kuuman kuivausilman tuottomenetelmän takia laitteisto ei sellaisenaan sovellu esim. olemassa olevien lämpölaitosten kesäaikaiseen lämpökuorman kasvattamiseen: laitteisto toimii omana erillisenä lämmönlähteen sisältävänä toimintayksikkönä. 10

11 3.3. YRITYSKOHDE- JA YRITTÄJÄKARTOITUS Hankkeen toimesta kartoitettiin ensisijaisesti julkisten toimijoiden ja asunto-osakeyhtiöiden hallinnoimia Meri-Lapin alueen öljystä bioenergialle mahdollisesti muutettavia kiinteistöjä. Maatilojen kohdalla vastaavaa työtä tekee mm. ProAgria, joten niiltä osin hankkeen osuus oli lähinnä verkostoitumiseen liittyvää tai yksittäisissä tapauksissa myös tiedonvälitykseen liittyvää informointia. Mm. hakeosuuskuntamallia ja lämpöyrittäjyyttä markkinoitiin ProAgria Lapin toimihenkilöille yhdeksi neuvontaan liitettäväksi asiaksi. Hakeraaka-aineen toimijaverkosto on kaksijakoinen: Volyymiltään merkittävimmillä suuren mittakaavan valtakunnallisilla tai koko Lapin lääniä käsittävillä toimijoilla ei ole tarvetta verkostoitua tai yrityksillä on omat olemassa olevat sopimukset, toimintamallit ja toimintansa kehittämissuunnitelmat. Suurilla toimijoilla on myös olemassa olevat hankinta- ja toimitussopimukset loppukäyttäjille aina vähintään vuodeksi eteenpäin, jolloin käytännössä hankintoja ei (kannata) tehdä pientoimittajilta. Toisaalta raaka-ainetta voidaan jossain määrin myydä myös pienkäyttäjille. Toisaalla ovat metsähakkeen pientoimittajat ja osuuskunnat/ yritykset, jotka toimittavat hakeraakaainetta pieniin lämpölaitoksiin ja joissain tapauksissa voivat tarjota volyyminsa mukaan hake-eriä myös taajamien aluelämpölaitoksiin eri puolille Etelä-Lappia (esim. Simon ja Tervolan hakeosuuskunnat). Pientoimijoilla on yleensä halua ja useimmiten myös tarve verkostoitua mm. sivutoimisen raaka-ainetuotannon toiminnan volyymin, kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden kasvattamisen takia. Toimijoiden yhteistyö- ja verkostoitumishalukkuuden kannalta hanke ajoittui ongelmalliseen aikaan: Edellisen vuoden polttoturvepula ja sitä seurannut hakkeen kysynnän nopea kasvu oli kääntynyt hankkeen aloitushetkellä päinvastaiseksi. Tästä syystä käytännössä kaikilla toiminta-alueen bioenergia-alan yrittäjillä oli maastossa sijaitsevissa varastokasoissa erittäin paljon haketettavaa puuta, mille ei kuitenkaan ollut kysyntää markkinoilla. Tämä aiheutti kiristyneen kilpailutilanteen toimijoiden välille, eikä raaka-aineisiin kohdistettuja investointeja saatu realisoitua ennen seuraavaa kevättä. Markkinoiden ylikuumeneminen ja sitä seurannut kysynnän romahtaminen vaikeutti sekä toiminnallisesti että rahoituksen osalta puuenergiatoimisto-hankkeen tavoitteisiin pääsyä. 11

12 Toiminta-alueella nykyisin kahden toimivan hakeosuuskunnan lisäksi Keminmaa-Tornio -alueella olisi potentiaalia ainakin yhdelle. Osuuskuntien käynnistäminen ei ole toistaiseksi onnistunut, koska neuvontaorganisaatiot eivät ole lähteneet markkinoimaan em. mahdollisuutta omissa tilaisuuksissaan. Samoin mm. MTK:n paikallisosastojen toimijat ovat yleensä täystyöllistettyjä varsinaisen maanviljelysammattinsa puolesta, joten toimintojen laajentamiseen ei ole intressiä. Verkostoituminen ja siihen liittyvä lämpöyrittäjyys voisi kuitenkin olla yksi keino säilyttää pienet ja varsinaista viljelytoimintaansa muuttavat maatilat elinkykyisinä. Pientoimittajien toiminnan verkostoituminen sekä raaka-aineen hankintasektorilla että mahdollisessa jalostuksessa (terminaalitoiminta) edellyttää kysynnän olemassaoloa. Käytännössä kysyntä muodostuisi pienten ( kw) lämpölaitosten perustamisen ja siihen liittyvän lämpöyrittäjyyden kautta. Potentiaalisia biolämmityskohteita on hankkeen toiminta-alueella kartoitettu yli 50 kpl, joista noin kaksikymmentä kohdetta olisi sellaisenaan joko sivutoimiseen tai päätoimiseen lämpöyrittäjyyteen sopivia. Em. kohteiden muuttaminen biolämmitykseen edellyttää kuitenkin kiinteistöjen omistajien liikkeellelähtöä, minkä jälkeen osassa kohteista voitaisiin toimia esim. Simossa toimivan verkostoitumis- ja yritysmallin mukaisella toimintaidealla. Toisaalta hanke on markkinoinut lämpöyrittäjäkohteissa yhtenä mahdollisuutena eräänlaista Etelä-Suomessa kehitettyä lämpötalkkarimallia, missä kiinteistön omistaja investoi laitteisiin ja lämpötalkkari myy lämpöenergian kokonaispalveluna kiinteistölle. 12

13 3.4. TIEDOTUS JA NEUVONTA Tiedotus- ja neuvontatoiminnan tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa asetettu seuraavat asiat: Puuenergiatuotteita valmistavia yrityksiä palvelevan tietopankin kartuttaminen ja yritysten neuvonta logististen ja tuotannollisten demonstraatioiden organisointi tutustumismatkojen organisointi puuenergiakohteisiin (myös ulkomaille) alan koulutustilaisuuksien organisointi alueella puuenergiaraaka-ainetta tuottavien ja käyttävien yritysten kehittämistoimenpiteiden ja rahoitushakemusten ohjaus ja neuvonta puuenergiayritysten yhteistyön ohjaus asiantuntijapalveluiden käyttö ja ohjaus yrityksille ja alan ammatillisen koulutuksen kehittymisen vauhdittaminen. Hankkeen aikana on kerätty eri seminaareihin, projektiraportteihin ja alan julkaisuihin perustuva sähköinen tietopankki, mistä on koostettu tiivistelmää neuvontatoimintaa varten. Samoin eri aihepiirin julkaisuja/ raportteja ja uutisia on välitetty haastatteluissa kartoitetuille toimijoille, mikäli he ovat ilmaisseet kiinnostuksensa toimintansa kehittämiseen ja saatavilla olevan koe-/ tutkimustoiminnan tulosten hyödyntämiseen esim. investointisuunnittelun tueksi. Hankkeen projektipäällikkö on osallistunut mm. Finbion järjestämille bioenergiapäiville Helsingissä, Lognet-hankkeen logistiikkaseminaariin Oulussa ja Bionovan OY:n järjestämään Artic Bioenergy Network -tilaisuuteen Haaparannalla. Lisäksi hankkeen aikana on osallistuttu erilaisiin tiedotustilaisuuksiin ja seminaareihin (mm. Lapin metsätalouspäivät, BIOWAYtiedonvälityshankkeen seminaarit) sekä kone-esittelyihin. Varsinaisia alueen toimijoille tarjottuja tutustumiskäyntejä on tehty vain Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoululle ja Joensuun yliopistolle syksyllä 2009 (raportoitu erillisenä), Ruotsin puoleisen Ylitornion aluelämpökeskukseen (yhteistyössä Lakkapää OY:n kanssa) sekä toimintaalueella eri aikoina järjestettyihin energiapuun korjuuseen ja jalostukseen liittyviin koneesittelyihin. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös ProAgria Hämeen järjestämälle Saksa- 13

14 Itävalta-opintomatkalle talvella Matkan aiheina olivat lämpöyrittäjyys, hakkeen kuivaus ja muu terminaalitoiminta sekä Welsin energiamessut. Matka on raportoitu erillisenä. Alan tutkimustulosten ja raporttien keräämisellä ja tutustumisella sekä tiivistelmien teolla on saatu alustava kuva energiapuusektorin problematiikasta. Toimijoiden neuvonnan ja koulutusten osalta hanke on kuitenkin jäänyt tavoitteista selvästi jälkeen, joskin yhteistyöllä BIOWAYtiedonvälityshankkeen kanssa on jossain määrin saatu lämpöyrittäjä- ja biolämmitysinformaatiota jaettua asiasta kiinnostuneille. Yleispiirteenä on ollut suhteellisen vähäinen kiinnostus yhteisiin koulutustilaisuuksiin; kahdenkeskistä konsultointia on toisaalta haluttu suhteellisen paljon. Kuntapäättäjille ym. suurten kiinteistöjen hallinnoijille on lähetetty laskelmia eri kohteiden biolämmitysmuutosten mitoituksista, investoinneista ja takaisinmaksuajoista; em. ryhmille on myös markkinoitu kahdenkeskistä konsultointia ja erillistä tiedotusseminaaria yhteistyössä BIOWAYtiedonvälityshankkeen kanssa. Hanke on lähettänyt lehdistötiedotteet syksyllä 2009 paikallislehteen (Lounais-Lappi) ja alueen sanomalehteen (Pohjolan Sanomat), joista jälkimmäinen teki hankkeesta lehtiartikkelin. Muilta osin hankkeen tavoitteista tapahtuva yleinen tiedottaminen on toteutettu BIOWAYtiedonvälityshankkeen Internet-sivujen kautta ja eri toimijoille lähetetyillä sähköisillä infomateriaaleilla sekä hankkeen loppuvaiheessa myös erilaisten kannattavuus- ym. laskelmien muodossa.. Kuntapäättäjille on myös lähetetty tiedotteet hankkeesta sekä laskelmat biolämmityksen aluetalousvaikutuksista (suora säästö lämpöenergian hinnassa, yritystoiminnan verotulot, välilliset työllisyysvaikutukset, alueelle tuleva energiapuun tukiraha). Tästä huolimatta puolet toimintaalueen kunnista ei ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta öljylämmityskohteiden lämmitysmuodon muutokseen. Toisaalta yksi toiminta-alueen kunnista on aloittanut hallinnoimiensa kiinteistöjen lämmitysmuodon muutoksen edellyttämät tarjouspyyntömenettelyt. Hankkeen puitteissa on kerätty eri kattila- ja laitetoimittajilta alustavat tiedot investointien vaatimista kustannuksista (ns. budjettitarjoukset talvella 2010). Samoin eri laitetoimittajien (kohtuullisen matkan päässä olevien) saman suuruusluokan biokattiloiden/ hakekonttien referenssikohteista on kerätty yhteystietoja. Kustannus- ja referenssitietoja on käytetty lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneiden kannattavuuslaskelmiin sekä eri laitteistojen 14

15 käyttökokemuksiin tutustumiseen. Sekä haastatteluihin perustuvat että omat käyttökokemukset hakelämmityksestä, maastossa varastokasoista ja hakkeesta tehdyt kosteusmittaukset sekä polttotekniikan tutkimuksiin perehtyminen ovat mahdollistaneet lämpöyrittäjyyden ja biolämmityksen edellyttämän alustavan teknisen neuvonnan. Samoin yhteydenotot alueella toimiviin LVI-ammattilaisiin ja muihin asiantuntijoihin ovat mahdollistaneet kyselyjen ohjaamisen alan asiantuntijoille. Hakkeen ja klapien kuivaustutkimuksista on tehty tiivistelmä ja puuperäiseen bioenergiaan liittyvästä hanke-, tutkimus- ja koetoiminnasta on kerätty ja eri aihepiireittäin suhteellisen kattava sähköinen kirjasto, mikä on hyödynnettävissä tuleviin koulutuksiin ja neuvontaan. Toiminta-alueelta kartoitettujen potentiaalisten biolämmityskohteiden alustavat investointi ja takaisinmaksuaikalaskelmista sekä lämpöenergian hinnasta eri raaka-ainepohjalla on tehty excelpohjaiset laskentataulukot. Samoin eri kohteiden vaatima kattilakoko/ kanaalikustannukset on lähtötiedoista riippuen laskettu vähintään kohteiden edellyttämien investointilaskelmien vaatimalla tarkkuudella ja tärkeimmissä kohteissa myös kiinteistön omistajien laiteinvestointien tarkkuudella (kiinteistökohtaiset lämpökanaalit, lämmönjakokeskukset jne.). Em. tuloksia on hyödynnetty sekä kiinteistöjen hallinnoijille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa (4 kpl; Keminmaalla, Kemissä ja Pellossa) ja sähköisesti lähetettyinä kiinteistökohtaisina kannattavuuslaskelmina (12 kpl). Tarkat, mahdolliseen aluelämpölaitokseen liittyvät kiinteistökohtaiset laitemitoitukset ja mahdollisesti tarvittavat rinnanajoautomatiikat, on hankkeen puolesta neuvottu tehtäväksi LVI-asiantuntijoiden kanssa. Lämpöyrittäjyyteen liittyvissä investointitukikysymyksissä hanke on neuvonut toimijoita ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen ja alueen yrityshankkeiden neuvojiin ja energia-avustuksien osalta kuntien teknisiin toimistoihin. Nykyisten konttityyppisten lämpölaitosten nopeaan ja siistiin tankkaukseen on jo kehitetty (Biologistiikka Oy) laitteisto, joskin se edellyttää suhteellisen lyhyitä (10 20 km) kuljetusmatkoja haketerminaalin ja lämpökonttien välillä. Polttoainehuolto on usein ratkaiseva tekijä lämpölaitoksen investointipäätöksessä: Mikäli kw:n tehoisella kattilalla varustetun kontin hakevaraston tilavuus on noin 50 irto-m3, polttoaine riittää huippukulutuksella noin kolmeksi vuorokaudeksi. Tällöin polttoaineen kuljetuskustannukset muodostuvat työajan ohella pitkillä kuljetusmatkoilla kannattavuuden suhteen ratkaisevaksi ongelmaksi ja toisaalta kiinteiden, polttoainevarastoltaan 15

16 huippukulutukseenkin riittävän lämpölaitosten rakentaminen voi olla useassa tapauksessa kynnyskysymys yrittäjän investointipäätökselle. Hankkeen omana selvitystyönä pyydettiin hake-pellettilämmityksen kokonaiskustannusten vertailua varten tietoja itse lämmitystyöhön käytettävästä työajasta suurkiinteistöjen biolämmityksestä vastaavilta toimijoilta. Pellettilämmitykseen liittyen ei tullut yhtään vastausta, mihin syynä lienevät yrityssalaisuuksiin liittyvät näkökohdat. Tältä osin tämäkin selvitys jäi muutamien olemassa olevien kirjallisuusviitteiden varaan sekä lähinnä LVI-ammattilaisten kokemusperäisen tietoon. Lämpöyrittäjän asiakkaalle myytävään energian hintaan ratkaisevasti vaikuttavia työkustannuksia ei tästä syystä voitu luotettavasti vertailla hake- ja pellettilämmityksen välillä. Eri kohteiden biolämmityksen kustannuslaskelmissa on tästä syystä käytetty arviopohjaisia työtuntimääriä. Alan koulutuksen ja neuvonnan osalta hankkeen projektipäällikkö on mukana Lapin Energiakoulu - hankkeen ohjausryhmässä ja hankkeen ESR-osion koulutustuotteiden tarvekartoitus- ja kehittämistyössä yhteistyössä Ammattiopisto Lappian metsäalan koulutuksen kanssa. 16

17 4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Hankkeelle on asetettu suunnitteluvaiheessa seuraavat tulostavoitteet: Metsäraaka-aineen hankinta-, korjuu-, varastointi-, kuljetusketjuun syntyy uusia toimintakonsepteja metsäraaka-aineeseen perustuvan puuenergian tuotanto lisääntyy 100 % puuenergian terminaalituotanto moninkertaistuu pellettituotanto 3-kertaistuu. Pelletin vientitoimitukset 2-kertaistuvat puuenergiaa soveltavia yrityskäyttökohteita syntyy 10 kpl ja puuenergian käytön kokonaismäärä lisääntyy 50 % puuenergiaa soveltavia muita lämpökeskuskohteita syntyy 20 kpl ja puuenergian käytön kokonaismäärä lisääntyy 50 % puuenergia-alan (koko bioenergia-ala) koulutus aktivoituu alueella alueelle syntyy uusia puuenergia-alan yrityksiä + alan logistiikkayrityksiä jatkotoimenpiteet yrityskohtaisia kehityshankkeita yrityskohtaisia investointihankkeita ja logistiikan investointihankkeita Yleisin puute energiapuun logistiikassa ja toimintaketjussa oli kahdenkeskisten haastatteluiden perusteella terminaalialueiden puuttuminen. Erään alalla toimivan yrityksen ehdotuksesta lähetettiin alueen tärkeimmille toimijoille kutsukirje terminaalitoiminnan edellytyksiä, tarpeita/ rakenteita ja toimintamallia kartoittavaan keskustelutilaisuuteen. Kutsuun vastasi vain yksi metsäalan toimija, joten suunnittelupalaveri ja tavoitteiden mukaiset toimintaketjun uudet toimintakonseptit eivät toteutuneet. Asiantuntijapalveluista (alueen energiapuuvarat ja niihin liittyvät terminaalialueiden kartoitukset) lähetettiin ensimmäisessä vaiheessa tarjouspyyntökirje viidelle alueen eri toimijalle. 17

18 Tarjouspyyntöön ei tullut yhtään vastausta. Tarjouspyyntö uusittiin HILMAssa ja tarjouksia saatiin terminaalipaikkaselvityksen kolme kappaletta ja terminaaliyrittäjäselvitykseen yksi. Suunniteltujen ja tarjoutettujen selvitysten asiantuntijapalveluita ei toteutettu, koska hankeryhmä piti tarjouspyyntöjen mukaista terminaalipaikkaselvitystä kustannuksiltaan liian suurina ja koska volyymiltään merkittävillä toimijoilla ei ollut kiinnostusta toiminnan yhteistyöverkostoon. Puuenergian tuotannon lisääntymisen osalta hanke ei ole saavuttanut tavoitteita osin toiminnan kaksijakoisuuden ( suuret >< pienet ) ja toisaalta hakeraaka-aineen kysynnän vaihteluiden takia. Mikäli kaikki hankkeen toimesta kartoitetut lämpöyrittäjäkohteet (noin 50 kpl) toteutuvat, polttohaketta kuluisi hankkeen selvitysalueella noin kiinto-m 3 /vuosi eli vain yhden keskisuuren aluelämpölaitoksen puupolttoaineen vuosikulutuksen verran. Kohteista toteutunee kuluvan-seuraavan vuoden aikana kuitenkin arviolta 10 kpl (4 kpl Meri-Lapin alueella ja 6 kohdetta Pellon alueella). Suurimmissa ja samalla parhaimmissa lämpöyrittäjäkohteissa ei ole onnistuttu saamaan muutosprosessia konkreettisesti käyntiin paikallisesta yritystoiminnasta kiinnostuneiden löytymisestä huolimatta. Metsähakkeen pelletointi voisi parhaimmillaan lisätä vuosittaista hakeraaka-aineen kulutusta kiinto-m 3. Meri-Lapin alueen nykyinen metsähakkeen käyttö on noin kiinto-m 3, joten hankkeen tavoitteissa mainittu käytön kaksinkertaistuminen ei ole realistinen. Samoin esim. Rovaniemen uuden lämpölaitoksen aiheuttama hakeraaka-aineen käytön lisääntyminen katetaan käytännössä kokonaan suuren mittaluokan toimijoiden (metsäyhtiöt) kautta, joten sekään ei lisää hankkeen kautta aikaansaatujen verkostojen tuotantoa merkittävästi. Metsähakkeen pelletoinnin osalta on raaka-aineketjun eri osat kartoitettu hakkeen kuivausta lukuun ottamatta; erityyppisistä kuivureista on tehty kirjallisuuteen perustuen tiivistelmä ja kaupallisista kuivureista on saatu budjettitarjouksia ja teknisiä tietoja. Kuivaukseen soveltuvan edullisen lämpöenergian saatavuus on vielä avoin. Öljystä bioenergialle muutettavien kohteiden muutoshalukkuus ratkaisee pientoimijoiden ja tähän liittyvän verkostoitumisen sekä terminaalitoiminnan/ polttoaineen laadun parantamisen edistymisen. Koska pääosa merkittävistä lämpöyrittäjyyskohteista on kuntien/ kaupunkien hallinnoimia, ei nopeita päätöksiä ole näköpiirissä. Asunto-osakeyhtiöiden ja yksittäisten yritysten hallinnoimat 18

19 kohteet ovat sen sijaan vuoden 2011 alun polttoöljyn hinnankorotusten ansiosta nousseet myös kiinteistöjen hallinnoijien kiinnostuksen myötä suurimmaksi biolämmitykseen muutettavaksi ryhmäksi, joskin silläkin sektorilla varsinainen lämmitystavan muutos toteutuu hankkeen tuottaman informaation/ kannattavuuslaskelmien jälkeen useimmissa tapauksissa isännöitsijän/ yrittäjän olemassa olevien verkostojen tai oman toiminnan kautta. Hanke on pitänyt yhden lehdistötilaisuuden syksyllä 2009; taustamateriaalit lähetettiin Pohjolan Sanomiin ja Lounais-Lappi-lehteen, joista Pohjolan Sanomat teki lehtiartikkelin. Muilta osin hanketta on toistaiseksi markkinoitu vain alueen bioenergiasektorin toimijoille, kiinteistöjen omistajille ja kuntiin suuntautuneissa suorissa yhteydenotoissa ja biolämmitykseen siirtymisen teknisten muutosten ja eri kohteisiin laadittujen taloudellisten laskelmien esittelyllä (12 eri toimijaa/ yrityskohdetta) sekä BIOWAY-hankkeen seminaareissa. 5. TALOUS Hankkeen kokonaisbudjetti oli , mistä 80 % tulee Lapin ELY-keskuksen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksena ja 20 % on ns. omarahoitusosuutta. Hankkeen rahoituksen toteutuma on euroa, mistä Ammattiopisto Lappian osuudeksi jäi ja kuntien ja kunnallisten energialaitosten rahoitukseksi yhteensä euroa. Hankkeen kokonaismenot olivat 61 % hankepäätöksen kustannuksista. PÄÄTÖS TOTEUTUMA % 01 Asiantuntija- ja koulutuspalvelut ,8 02 Henkilöstön palkat sosiaalikuluineen ,1 03 Henkilöstön matkat ,3 04 Koneet ja laitteet raaka-aineet ,7 05 Toimitilojen ja laitteiden vuokrat ,0 06 Yleiskustannukset ,1 Kustannukset yhteensä ,0 19

20 Rahoitusyhteenveto YHTEENSÄ T-ympäristötuki Ammattiopisto Lappia Kunnat 3500 Kunnalliset energialaitokset 3150 Alueen pk-yritykset 0 Energiaraaka-aineen myyjät 0 Pk-yritysten palvelumaksut 0 Yhteensä Muu rahoitus yht YHTEENVETO Puuenergiatoimisto-hankkeen toiminnat keskittyivät Meri-Lapin ja Pellon alueille. Hankkeen aikana kartoitettiin suurin osa alueen metsätalouden toimijoista ja heidän näkemykset toiminnan ongelmakohdista. Hanke verkostoitui vastaavien tavoitteiden omaavien bioenergiahankkeiden kanssa eri puolille Suomea mm. toimintamallien ja alan uusimman tiedon saamiseksi. Hankkeen toiminnan suurimpina ongelmina olivat alueen toimijoiden kilpailuasetelmat ja ensimmäisenä toimintavuonna puuenergian kysynnän romahtaminen. Mm. tästä syystä kaikkia toimijoita kiinnostavan energiapuuterminaalin tarvetta ja toimintaa käsittelevään yhteispalaveriin ei saatu osallistujia. Yksi toimintaan vaikuttava epävarmuustekijä on myös suunnitellun biodieseltehtaan lopullinen sijoituspaikka ja sen mukanaan tuomat raaka-aineen kysyntään ja logistiikkaan liittyvät yrityskohtaiset suunnitelmat. Samoin mm. julkisten päättäjien nihkeys öljylämmitteisten kiinteistöjen muuttamiseen puuenergialla lämpöyrittäjyyden kautta hoidettaviksi käytännössä esti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta paikallisen kysynnän ja yritystoiminnan muodostumisen. Hankkeen toimesta kartoitettiin alueen potentiaaliset puulämmityskohteet ja tehtiin lämpöyrittäjyyttä varten investointi- ja kannattavuuslaskelmat, jotta alueelle saataisiin nykyisten lämpölaitosten lisäksi kysyntää laatuhakkeelle ja pelletille. Lämpöyrittäjyyslaskelmia varten 20

21 suurimmilta laitetoimittajilta pyydettiin budjettitarjoukset hake- ja pellettijärjestelmistä sekä lämpökanaaleista. Laskelmissa työllistävyydeltään parhaimmaksi osoittautuneeseen metsähakkeen pelletointiin ovat hankkeen toiminta-alueella raaka-aineketjun kaikki osat olemassa. Eri mittakaavaisista hakekuivureista on satu myös budjettitarjouksia. Toimintaketjusta puuttuu vielä riittävän ison lämmönlähteen läheisyyteen sijoittuva hakkeen kuivaukseen soveltuva terminaalialue. Osalla toiminta-alueen aluelämpölaitoksista on jo nykyisellään kiinnostus lämpökuorman kasvattamiseen, mikä tarjoaa kuitenkin vain osalle vuotta helpotusta pelletin raaka-aineen saatavuuteen. Metsähakkeesta tehty pelletti olisi onnistuessaan ratkaisu pienten lämpökattiloiden toiminnan automatisointiin (mm. sytytysautomatiikka) ja sitä seuraavaan työkustannusten pienenemiseen sekä polttoaineen logistiikan ja varastoinvestointien kevenemiseen Hankkeessa tuotetut raportit ja esimerkkilaskelmat Puuenergiatoimisto-hankkeen omana työnä on tehty tiivistelmät/ raportit mm. seuraavista puuenergiaan liittyvistä osa-alueista ja opintomatkoista: -Hakkeen kuivaus -yhteenvetoa eri koe- ja tutkimustoiminnasta -Hakkeen kuivauksen esimerkkilaskelmia -Lämpöyrittäjyyspotentiaali Meri-Lapin alueella -Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun tehdystä opintomatkasta. -Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan