Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa"

Transkriptio

1 Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

2 Johdanto

3 Yleistä Polttopuun ja hakkeen tärkeimmät ominaisuudet käyttäjän kannalta ovat Riittävän alhainen kosteus; pilkkeellä <20 %, hakkeella kattilasta riippuen % Sopivat mitat ja palakoko riippuu tulisijasta, kattilasta ja siirtoruuveista Puhtaus ei hometta eikä epäpuhtauksia (hiekka, vieraat esineet, ym. Useissa tutkimushankkeissa (VTT) on seurattu energiapuun kuivumiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia kuivaustapoja Pääasialliset lähteet: Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittäminen (Energiapilke) ja Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke (Biolämpö)

4 Kuivumiseen vaikuttavat tekijät Tärkeimmät kuivausaikaan ja puukappaleiden väliseen kosteuseroon vaikuttavat tekijät: Pilkkeen (hakkeen) ominaisuudet Alkukosteus Pilkkeen mitat (tilavuus/pinta-alasuhde, pituus/paksuussuhde) Kuoren peittämä osuus, halkaistun pinnan osuus Puulajikohtaiset ominaisuudet, erityisesti diffusiviteetti, muita: tiheys, lämmönjohtavuus, ominaislämpö) Ympäristö Kuivauslämpötila Ilman suhteellinen kosteus Ilman virtausnopeus Mahdollinen auringon säteily Sade Keinokuivaus: kuivausjärjestelyt Luonnonkuivaus: mm. pilkekasan koko, aluspuut, peittäminen, kuivauspaikka

5 Raaka-aineen vaikutus Puun luontainen kosteus Vaihtelee puulajeittain, kasvupaikoittain ja yksilöittäin Vaihtelee puun sisällä Vaihtelee vuodenaikojen mukaan Raaka-aineen kuivuminen Kuoren rikkominen edistää kuivumista Kuivattaminen osittain kuorittuna jatkaa pilkontaaikaa Lähteet: Sikanen ym. 2008, Routa

6 Polttopuun ja hakkeen kuivaustavat Luonnonkuivaus, ulkoilman lämpötila Edullinen, hidas, voi heikentää laatua, sääriippuva Vain hakkeen raaka-aine kuivataan ja haketetaan suoraan välivarastosta Kylmäilmakuivaus, ulkoilman lämpötila Nopeuttaa kuivumista, tasaisempi laatu, sääriippuva Lämminilmakuivaus, T<100 o C Mahdollistaa ympärivuotisen toiminnan Nopeuttaa raaka-aineeseen sitoutunutta pääoman kiertoa Lämpöenergian kulutus (ilman lämmön talteenottoa) n. 100 kwh/i-m 3, kun ulkolämpötila on +15 n. 160 kwh/i-m 3, kun ulkolämpötila on

7 Hakkeen ja pilkkeen kuivauksen erot Hakkeesta irtoaa vettä kuivausilmavirtaukseen enemmän, koska kuivauspinta-alaa on pienemmän palakoon vuoksi moninkertaisesti enemmän samansuuruisessa kasassa Pilke kuivaa hitaammin Pilkkeellä kuivausilman kierrätystä tarvitaan enemmän Paine-ero samankorkuisen hakekasan yli on suurempi kuin pilkkeellä Puhallin kuluttaa enemmän energiaa Hakkeen joukossa oleva hienoaines vielä lisää paine-eroa Varsinkin hakkeella kerroksen tulisi olla mahdollisimman tasapaksuinen kuivausilman kanavoitumisen välttämiseksi 7

8 Kuivauksen teoriaa

9 Kuivauksessa poistettava veden määrä Kosteussuhde, kgh2o/kgka Vedestä poistuu 70 % Polttoaineen vesipitoisuus, % märkäpainosta

10 Kuivauksen aikana irtokuutiosta haihdutettu vesimäärä 1 m 3 w = 45 % 1 m 3 w = 15 % Kokonaismassa 350 kg 226 kg Veden massa 158 kg 34 kg Kuiva-aineen massa 192 kg 192 kg Haihdutettu vesimäärä 124 kg/i-m 3 Tarvittava lämpömäärä (T = 60 C) (ilman häviöitä) 81 kwh/i-m

11 Kosteuden vaikutus puun lämpöarvoon ja energiatiheyteen 25 1,1 Lämpöarvo, MJ/kg MJ/kg MWh/i-m3 1 0,9 0,8 0,7 Energiatiheys, MWh/i-m 3 (koivu, runkopuu) Kosteus, % 0,6 1 MJ = 0,2778 kwh, 1 MWh = 1000 kwh

12 Kuivauksen lähtökohta - kuivurikuivaus Kuivausilman lämmitys Kuivuri Kuivausilma sisään Kosteuden haihtuminen Kuivausilma ulos Lämpötila Lämpötila Suht. kosteus Suht. kosteus Ilman tilavuusvirta Kuivurin koko Ilman tilavuusvirta Kuivurin kapasiteetti

13 Kostean ilman Mollier-diagrammi Water content (g/kg)

14 Kylmäilmakuivurissa tapahtuva veden haihtuminen Water content (g/kg) x = 2,0 g/kg

15 Kylmäilmakuivuri + aurinkokerääjä Water content (g/kg) x = 3,5 g/kg Yhden asteen kuivauslämpötilan nosto lisää ilman vedensitomiskykyä noin 0,3 g/kg kuivaa ilmaa

16 Lämminilmakuivuri Water content (g/kg) Ilman lämmitys x = 12 g/kg

17 Lämminilmakuivuri vs. kylmäilmakuivuri Water content (g/kg) x = 10 g/kg

18 Kuivausilman lämpötilan vaikutus kuivausaikaan 60 Pilkkeen kosteus, % C 70 C 90 C 110 C 150 C Aika, h

19 Esimerkki Kuivuriin tulevan ja kuivurista poistuvan ilman lämpötila 80,0 70,0 Ilman lämpötila, C 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Kuivausilman lämpötila sisään Kuivausilman lämpötila ulos 10,0 0, Kuivausaika, h

20 Esimerkki Kuivuriin menevän ja kuivurista poistuvan ilman suhteellinen kosteus 100,0 90,0 Ilman suhteellinen kosteus, % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kuivausilman RH sisään Kuivausilman RH ulos Kuivausaika, h

21 Esimerkki Kuivausilman ja poistuvan ilman vesipitoisuus 30,0 25,0 Ilman vesipitoisuus, g/m3 20,0 15,0 10,0 5,0 Kuivausilma sisään Kuivausilma ulos Kuivausilma erotus 0, Kuivausaika, h

22 Kuivauksen energiatarve 1. Puussa olevan jään lämmittäminen, P1 2. Puussa olevan jään sulattaminen, P2 3. Puussa olevan veden lämmittäminen veden höyrystymislämpötilaan, P3 4. Puuaineen (kuivan) lämmittäminen kuivurin loppulämpötilaan, P4 5. Veden höyrystäminen, P5 6. Kuivurin lämpöhäviöt ympäristöön, P6 7. Kuivuriin tuotu energia, P7 Kuivurin hyötysuhde = (P1+P2+P3+P4+P5)/P7 * 100 % = (1 P6/P7) * 100 %

23 Kuivureiden toiminnan mallintaminen Ei ilman takaisinkierrätystä

24 Keinokuivauksen laskentamenetelmä Laskentamenetelmää voidaan hyödyntää kuivurin mitoituksessa ja kuivauksen kustannuslaskennassa Laskennassa tarvitaan 15 lähtötietoa Laskennan tuloksena saadaan: Polttoaineen kosteus alussa ja haluttu kosteus kuivauksen jälkeen Kuivausilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ennen lämmitystä Kuivurin hyötysuhde Haluttu kuivausaika jne. Kuivausilman lämpötila ja suhteellinen kosteus lämmityksen jälkeen Kuivausilman lämpötila ja kosteus kuivauksen jälkeen Materiaalista poistettu vesimäärä Kuivaukseen tarvittava energiamäärä ja teho jne

25 Kuivurin laskentaa Syöttöarvo lihavoitu sininen Lähtötiedot Veden ominaislämpökapasiteetti 4,19 kj/kgk Vesihöyryn ominaislämpökapasit. 1,87 kj/kgk T1 1 Ilman ominaislämpökapasiteetti 1,008 kj/kgk Kuivurin ominaisenergiankulutus 4,2 MJ/kg H2O Lämpöhäviöt kuivurista 5 % Haihduntanopeus 124 kg H2O/h = vesihöyryn massavirta Ilmanpaine 1 bar x sis. lämpöhäviöt ominaisenergiankulutuksen mukaan 119 Ilman lämmitys, kw 151 Haihdutus Ulkoilma Kuivausilma Höyrystetty vesi Lämpötila T1 20 C T2 30 C T3 22,2 C Ilman suht. kosteus z1 0,70 - z2 0,39 - z3 0,799 - (Huom! On oltava < 1) Ilman absol. kosteus x1 0, kg H2O /kgki x2 0, kg H2O /kgki x3 0,0136 kg H2O /kgki Kostean ilman entalpia h1 46,4 kj/kgki h2 56,6 kj/kgki h3 56,73 kj/kgki 56,73265 Ilman tilavuusvirta Q m 3 /h Q m 3 /h Q m 3 /h Kostean ilman tiheys k1 1,181 kg/m 3 k2 1,142 kg/m 3 k3 1,170 kg/m 3 Kostean ilman massavirta m' kg/h m' kg/h m'3 124 kg/h Kuivan ilman massavirta mi' kg/h mi' kg/h mi'3 122 kg/h e 124 kg H2O/h Haihduntanopeus x23 0,0032 kg H2O /kgki Abs. Kosteuden muutos h23 0,13 kj/kgki Entalpian muutos T2 T3 h 2 Lämmitys x23 Haihdutus 3 z Märkä raaka-aine Kuivattu raaka-aine 45 w-% 15 w-% 350 Kuivuri kg/h 226 kg/h 193 kg ka /h 193 kg ka /h 158 kg H2O/h 34 kg H2O/h 10 C

26 Keinokuivauksen laskentamenetelmä Esimerkki Lähtötiedot Polttoaineen kosteus ennen kuivausta 55 % Polttoaine halutaan kuivata 30 % kosteuteen Kuivattavan polttoaineen määrä 25 i-m 3 Kuivausilman tilavuusvirta 3000 m 3 /h Kuivurin hyötysuhde 70 % Kuivausaika 48 h Tulokset Kuivauksella poistetun veden määrä 3190 kg Kulunut energiamäärä 4120 kwh, tarvittu teho 86 kw Kuivausilman lämpötila lämmityksen ja kuivauksen jälkeen 74/16 O C jne. 26

27 Kuivuriesimerkkejä ja kuivaustuloksia

28 Yli- ja alipainekuivuri Kuivuri Kuivuri Kuivausilman puhallus (ylipainekuivuri) Kuivausilman imu (alipainekuivuri) Kuivuri Kuivuri

29 Kuivausilman kierrätys Kostea ilma ulos Ei ilman takaisinkierrätystä Kuivausilma sisään Kostea ilma ulos Ilman sisäinen takaisinkierrätys, suht.kost. kasvaa Kuivausilma sisään Kostea ilma ulos Ilman sisäinen takaisinkierrätys, suht.kost. pystytään pitämään halutulla tasolla Kuivausilma sisään

30 Jatkuvatoiminen kuivuri Kostea ilma ulos Kuivausilma sisään Kostea ilma ulos Kuivausilma sisään Uusi pilke-erä sisään Kuiva pilke-erä ulos

31 Pilkkeiden kylmäilmakuivausta

32 Merikontista tehty kuivuri Tässä versiossa myös tuloilman lämmitys auringolla

33 Konttikuivurin pohjaratkaisu

34 Potkuripuhallin 50 cm, 2,2 kw/3000 kierr. moottorilla

35 Lämminilmakuivuri esimerkki kuivausilman kanavoinnista Kuivausilman tulokanava katossa Poistoilman kanavat

36 Latomallinen lämminilmakuivuri esimerkki kuivausilman kanavoinnista 2 Ilma imetään pohjasta reikälevyn läpi, jonka alla ilmakanavat Lämmönvaihdin on kuivurin katossa, tuloilma katon raoista

37 Kuivaus 80 kuution kylmäilmakonttikuivurissa Kontin 1. koivupilke-erä Kuivaus huhtikuun alusta., keskiarvokosteus: ,5 % keskihajonta 2,9 %. Kontin 2. koivupilke-erä Kuivaus alkoi 6.6., keskiarvokosteudet: ,7 % ,2 % ,7 % keskihajonnat 1,9 % 2,1 %. Pilkkeen kosteus, % Pilkkeen kuivamassa, g Puhaltimia käytetään sääolosuhteiden (T, rh) ja kuivumisvaiheen mukaan. Tuloksena tasalaatuiset kuivat pilkkeet. Toisen kontin 1. koivupilke-erä Kuivaus alkoi , keskiarvokosteus: ,9 % keskihajonta 1,4 %. Pilkkeen kosteus, % Pilkkeen kuivamassa, g 37

38 Kuivaus latomallisessa kylmäilmakuivurissa Kylmäilmakuivurin rakenne Puhallin 9 kw, tuulitunneli, puusiilo Raaka-aineet Talvella tehtyä sekaklapia Keväällä pilkottua sekaklapia Kylmäilmakuivurin mitta-anturointi Imupuolen seinusta, puhalluskanava, 0,7 m pohjasta, 1,3 m pohjasta, puiden yläpuolella ilmassa Kuivausjaksot anturit Pilkenäytteet 0,5 metrin ja noin 1 metrin syvyydeltä pinnasta Pilkekerroksen paksuus noin 2 metriä

39 Pilkkeiden kuivuminen Kylmäilmakuivurissa kuivausaika 5 viikkoa pilkkeiden alkukosteus %, loppukosteus % Kanavan vieressä kuivui, seinustalla ei, irronnut kuori yms. sälä vaikeuttaa ilman liikkumisen, värimuutoksia C A D E B F

40 Peräkärrykuivuri Kärryn tilavuus 23 i-m 3, pilkkeet etukuormaajalla sisään Lämmin ilma pohjasta sisään, katosta ulos; lämpö maatilan lämpökattilasta Kuivat pilkkeet suoraan asiakkaalle

41 Kuivauksen poistoilman säätö Kuivurin poistoilman lämpötila ja suht. kosteus Lämpötila, C Poistoilman lämpötila Poistoilman kosteus Suhteellinen kosteus, % Tyypillisesti poistuvan ilman kosteus vähenee, kun puut alkavat kuivua Hyötysuhteen parantamiseksi ilman säätöä pitää optimoida

42 Kuivaus lämminilmakuivurissa Lämminilmakuivuri DRY-AIR DA 6 -puutavarakuivaamo Kostean ilman kondensointi (lämpöpumppuperiaate), nimellistäyttö 15 m 3, kuivauslämpötila 60 C, nimellishaihdutusteho 450 litraa/vrk, kiertoilmapuhaltimet 6 kpl 0,55 kw, joissa pyörimissuunnan vaihto, kompressorin teho 5,8 kw Lämmöntuotanto pellettilämpökeskuksesta 42

43 Pilkkeiden valmistus Pilkonta häkkeihin Pilkonnan tehotuntituottavuus (2 hlöä) koivu: 6,8 i-m 3 /h sekapuu: 8,6 i-m 3 /h Punnitus Kesto 3 5 min/häkki (2,4 i-m 3 ) Kuivaus lämminilmakuivurissa 43

44 Pilkkeiden kuivuminen lämminilmakuivurissa koivupilkkeet Raaka-aineen läpimitta kuivamassa 1/2-klapi 1/4-klapi 500 g 9 cm 13 cm 1000 g 13 cm 18 cm 1500 g 16 cm 22 cm

45 Kuivauksen kustannukset Kuivauksen kustannus riippuu Kuivurin kustannuksista (pääomakulut) Kuivurin käyttökustannuksista (muuttuvat kulut) Lämmön hinta Puhallusilman tarve (sähkö) Työ Yksikkökustannus riippuu kuivausvolyymistä, /i-m

46 Kuivauskustannusesimerkki Kuivuri Kapasiteetti 25 m 3 Investointikustannus Käytettävä lämpöenergian hinta 35 /MWh Vertailu: Kylmäilmakuivauksen kustannus jäänee n. 1 /i-m 3 Kuivaus 100 erää vuodessa Kuivauksen energiantarve 340 MWh Kuivauskustannukset yht. n , josta 77 % muuttuvia kustannuksia Eli 6,7 /i-m

47 Energiasisältöön perustuva pilkekauppa

48 Tilavuusyksikköjen tarkkuus Tilavuusmitan tarkkuus ja energiasisällön vaihtelu Kiintokuutiosta syntyy vaihteleva määrä pilkkeitä: raaka-aineen läpimitta, halkaisuterä, pilkkeiden pituus Esimerkissä hajonta 6 % keskiarvosta, Irtopilkkeiden toimituserän mittaustavan tarkkuus? yrittäjän mukaan tarkkuutta ei liene tutkittu? 48

49 Energiapilke-konsepti Tavoitteena tilavuusyksikkömittoja tarkempi kaupan peruste - määrän ja laadun mittaus määritetään toimitettavan pilke-erän energiasisältö massan, kosteuden sekä puun lämpöarvon perusteella Energiasisältö = pilke-erän massa x tehollinen lämpöarvo (q net,ar ) q net,ar =q net,d x (100 M ar )/100 0,02443 x M ar, q net,ar, on toimituskosteudessa olevan polttoaineen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) q net,d on tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa (MJ/kg) M ar on kokonaiskosteus (vesi/kokonaismassa) (p-%) 0,02443 on veden höyrystymislämpö vakiopaineessa +25 C:n lämpötilassa 49

50 Eri puulajeista valmistetun pilkkeen sekä puubriketin keskimääräisiä lämpöarvoja Puulaji Kuivaaineen tehollinen lämpöarvo Tehollinen lämpöarvo, 20 %:n kosteus Tehollinen lämpöarvo kwh/kg kwh/irto-m 3 kwh/pino-m 3 Mänty 5,4 4, Kuusi 5,3 4, Koivu 5,3 4, Koivun tuohi 6,3 4.9 Haapa 5, Leppä 5, Puubriketti 5,3 4.7* * 10 %:n kosteudessa 20 %:n kosteus Lähde: Alakangas, Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita Työtehoseura: Pilkeopas omakotitaloille

51 Energiapilke-konsepti Pilke-erän (n. 1 i-m3) massa ja kosteus kuivumisen aikana - laskennallinen esimerkki Käsittely punnittavissa yksiköissä pilkkeitä valmistettaessa punnitaan pilke-erä ja määritetään kosteus sahauspurusta toimitettaessa pilke-erä punnitaan, jolloin kosteus ja energiasisältö voidaan laskea Kosteus, p-% 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 400 koivupilke sekapilke leppäpilke Pilke-erän massa, kg Käsittely irtopilkkeinä toimitettaessa pilke-erä punnitaan ja määritetään pilkenäytteistä kosteus, jolloin energiasisältö voidaan laskea Massa yksikön brt massa yksikön puiden massa laskettu puiden kosteus Kosteus valmistuserän keskiarvo kosteus Lopputilanne Energia-sisältö yksikön energiasisältö lämpöarvo lämpöarvo energiatiheys kg kg p% p% MJ/kg kwh/kg kwh MWh/i-m ,0 18,5 15,0 4, , ,9 18,5 15,0 4, , ,8 18,5 15,0 4, , ,3 18,5 15,0 4, , ,8 18,5 15,0 4, , ,7 18,5 15,0 4, , ,8 18,5 15,0 4, ,07 51

52 TUOTESELOSTE Energiapilke Runkopuusta valmistettua polttopuuta Polttopuun raaka-aine on kerätty Laukaan vankilan tilan omista metsistä Myyjä: Laukaan vankila Saviontie Vihtavuori puh Puulaji: sekapuu Pituus: 33 cm Halkaisija: 4 15 cm Kosteus: < 18 % Halkaistujen määrä: > 90 % pilkkeistä Katkaisupinnan laatu: sileä Kuivaus: lämminilmakuivaus Massa: 200 kg/i-m3, ± 15 kg Energiasisältö: 4,27 kwh/kg 850 kwh/i-m3, ± 60 kwh 52

53 Energiapilke-konseptin kehittäminen Käsittely-yksiköihin valmistaminen alkukosteus sahauspurusta, käsittelyyksiköiden punnitus kokemusten kerääminen ja tutkimus tehtiin Pääosa pilkkeistä tuotetaan irtopilkkeinä kerätty tietoa irtopilkkeiden kuivumisesta ja kosteushajonnasta kosteushajonnalla suuri merkitys paljonko tarvitaan pilkenäytteitä kosteuden määrittämistä varten tietyllä tarkkuudella 53

54 Pilketuotannon seuranta sekä kokemusten keruu Riitta ja Hannu Mäkinen, Puumäkiset Oy, Saarijärvi 54

55 DG Gemini / Stad kg laattavaaka - näyttötarkkuus 1 kg n alv 23 % Akkuvirta-/autopistokevarustus H. 80 Punnituslaitteet DG Pegasus etukuormainvaaka, vakiopaketti - sisältää tulostimen, ei sisällä paineputken T-kappaletta - ilman asennusta n alv 23 % Pumppukärryvaaka Hintaluokka Koukkuvaaka Dini Argeo MCWLT1 (vaa itettuna kaupall.käyttöön) - näyttötarkkuus 0,5 kg n alv 23 % 55

56 Kosteuden määrittäminen sahauspurusta Kern/UWE MLB 50-3N kosteusmittausvaaka Hinta n alv 23 % 56

57 Kosteuden määrittämisen tarkkuus, tuloksia Loppukosteus pilkkeistä Piikkimittarilla määritys 5 cm:n etäisyydeltä päistä ja keskeltä lasketaan keskiarvo kokeessa 44 pilkettä, ero piikkimittarin ja uunikosteuden välillä keskimäärin 3,3 %-yksikköä 57

58 Kosteuden määrittämisen tarkkuus Loppukosteus pilkkeistä, lämpökaappimenetelmä pilke lämpökaappiin (105 C ± 2 C) alkupunnituksen jälkeen tarkkuusvaaka 0,1g kuivataan kunnes massa ei enää muutu punnitaan pilke ja lasketaan kosteus märkäpainoa kohti M= (m alussa m lopussa ) / m alussa *

59 Energiasisällön määrittämisen tarkkuus Energiapilke-konseptin virhelähteitä: punnituksen tarkkuus, sopivalla vaa alla virhe max 0,4 %, esim. 1 kg/250 kg puun lämpöarvon (kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo) tarkkuus, pilkeraaka-aineella virhe 1 2 %:n luokkaa, jos käytetään 19 MJ/kg, (vaihtelu puulajin, puun iän ja kuoripitoisuuden mukaan 18,5 19,5 MJ/kg) Kosteusmäärityksen tarkkuus koostuu Purunäytteen tarkkuus noin 2 %-yksikköä Irtopilkkeistä loppukosteus 3 5 %-yksikön tarkkuudella paljonko näytteitä? kosteusmääritysmenetelmän tarkkuus Energiasisällön määrittämisen tarkkuus luokkaa 5 7 % 59

60 Energiapilke-konseptin koettuja hyötyjä Valmistusketjun logistiikka kehittynyt sujuvammaksi, ei turhia raaka-aineen ja pilkkeiden siirtelyjä Laadun varmistus alkaa jo pilkkeen teon yhteydessä, dokumentointi alkukosteus ja punnitus Pilkkeiden pakkaamistyölle tiiviimpään kuljetusmuotoon saadaan korvaus kilokaupalla myytäessä Kuivumisen kontrollointi välipunnituksella Loppupunnituksen avulla voidaan laskea energiasisältö Asiakkaalle voidaan antaa tuoteseloste Verkostoitumisessa myös jakelun hoitaja tietää vievänsä kuivia pilkkeitä Laadukasta toimintaa koko valmistus- ja toimitusketjussa Tyytyväiset asiakkaat 60

61 Yhteenveto

62 Yhteenveto Raaka-aine vaikuttaa alkukosteuteen ja kuivumiseen raaka-ainetta voidaan kuivata jo ennen pilkkeiden/hakkeen valmistusta Keinokuivauksella voidaan nopeuttaa puun kuivumista ja hallita kuivausprosessia paremmin kuivaustapa riippuu tuotantovolyymistä, toimintamallista ja investointihalukkuudesta Pilkkeen tuotannon sesonkiluonteisuus vähenee Varaston kierto lyhenee Voidaan vastata paremmin muuttuvaan kysyntään Saadaan lämpöarvoltaan parempaa haketta enemmän tehoa kattilasta, tarvitaan kokonaisuudessaan vähemmän haketta Parempi hinta? Tehokkaan ja toimivan kuivurin voi rakentaa edullisesti, mutta kuivauksen taselaskentaan ja mitoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota Kaikilla kuivaustavoilla voidaan saavuttaa hyvää polttopuuta ja haketta kunhan kiinnitetään huomiota koko tuotantoketjuun Energiasisältöön perustuva pilkekauppa mahdollistaa paremman laadun ja määrän kontrollin 62

63 TEKNOLOGIASTA TULOSTA

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet

Puun keinokuivauksen perusteet Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Veli-Pekka Heiskanen, johtava tutkija VTT

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja aurinkoenergian käyttö kuivauksessa Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 20.12.2016 2 Yleistä Polttopuun ja hakkeen tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Bioenergiasta elinvoimaa -tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Ari Erkkilä, VTT Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi Hannu Vilkkilä,

Lisätiedot

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi

Lisätiedot

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin

Lisätiedot

Puupolttoaineen kuivuriopas

Puupolttoaineen kuivuriopas Puupolttoaineen kuivuriopas Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Päätoimittaja Toimituskunta Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Juha Viirimäki, Metsäkeskus Juha Hiitelä, Metsäkeskus Lasse Maunula, Metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Talouden hallinta 11.12.2014 2 Keskeiset osat Turvallisuus

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Puupolttoaineen kuivuriopas

Puupolttoaineen kuivuriopas Puupolttoaineen kuivuriopas Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Päätoimittaja Toimituskunta Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Juha Viirimäki, Metsäkeskus Juha Hiitelä, Metsäkeskus Lasse Maunula, Metsäkeskus

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Viljankuivaus Tarvaala

Viljankuivaus Tarvaala Viljankuivaus Tarvaala 15.3.2012 prof. Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Öljyntarve l/ha Haketarve m3/ha Kuivaamistarve Kuivauksessa materiaalista poistetaan

Lisätiedot

Energiapilke-konsepti polttopuun tuotanto- ja toimitusketjussa TUTKIMUSRAPORTTI. Ari Erkkilä, Tuula Strömberg, Kari Hillebrand. Luottamuksellisuus:

Energiapilke-konsepti polttopuun tuotanto- ja toimitusketjussa TUTKIMUSRAPORTTI. Ari Erkkilä, Tuula Strömberg, Kari Hillebrand. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00152-12 Energiapilke-konsepti polttopuun tuotanto- ja toimitusketjussa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Ari Erkkilä, Tuula Strömberg, Kari Hillebrand julkinen 2 (74) 3 (74) Alkusanat

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden Saha seminaari 27.5.2009 Timo Pöljö 27.5.2009 1 Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Haasteellinen kuivaus Puun luontainen epähomogeenisuus Laaja tuotekirjo Asiakkaiden

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9. Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien

Lisätiedot

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Klapinippujen kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 14.10.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä tulisi puhua

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö

Kalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Klapinippujen ja energiapuun kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 7.9.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä

Lisätiedot

Kalevi Pietikäinen 10.10.2015. Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö

Kalevi Pietikäinen 10.10.2015. Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen Osio 1 Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Taimikoiden hoito ja nuorten metsien energiapuuvarojen hyödyntäminen Metsä työllistäjänä sekä energiapuun ja

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

VAKOLA. 1958 Koetusselostus 267 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS AITO-VILJANKUIVURI

VAKOLA. 1958 Koetusselostus 267 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS AITO-VILJANKUIVURI VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 4812 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1958 Koetusselostus 267 /8 /8 " /8 /8 " " " " " " n " " ^ " " " /8 LJ Li AITO-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke Esa Etelätalo ERILAATUISTEN HAKKEIDEN KÄYTTÖKOHDEVAATIMUKSISTA JA TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Raportti Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net

Lisätiedot

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta. VA KO LA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1956 Koetusselostus 23 Toinen painos 1. 3. 1957 OID CO3 9 nonon C) ououo ono@r

Lisätiedot

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN

HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 17 HAKKEEN KUIVAUS BIOENERGIAKESKUKSEN MONIKÄYTTÖKUIVURISSA AURINGON ENERGIAA LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ HYÖDYNTÄEN Okko Rahikainen 2005 1 HAKKEEN KUIVAUS

Lisätiedot

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke

Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke Kuivauksen teoriaa ja käytäntöä Jaana Väisänen, OAMK Arvopilotti-hanke 12.12.2016 Kuivauksessa pyritään saamaan tuote tilaan, jossa mikrobiologinen pilaantuminen estyy. Kuvassa MC = tuotteen kosteuspitoisuus

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) 24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

1967 Koetusselostus 651 Test report

1967 Koetusselostus 651 Test report Wffig. VA K 0 LA Rukkila 1101 Helsinki 10 22 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1967 Koetusselostus 651 Test report

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Kosteusmittausyksiköt

Kosteusmittausyksiköt Kosteusmittausyksiköt Materiaalit Paino-% kosteus = kuinka monta prosenttia vettä materiaalissa on suhteessa kuivapainoon. kg/m3 kosteus = kuinka monta kg vettä materiaalissa on suhteessa yhteen kuutioon.

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering VAKOLA Rukkila &CV Helsinki 10 2 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1968 Koetusselostus 681 Test report VITJRILA

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Moonr, T E H 0- VILJANKUIVURIT

Moonr, T E H 0- VILJANKUIVURIT vakola 401 Helsinki Rukkila i2 Helsinki 43 4812 @dl Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 360 nim;tys. rutkct esa

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Tommi Karukannas. Selvitys pilkeliiketoiminnan mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Tommi Karukannas. Selvitys pilkeliiketoiminnan mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Tommi Karukannas Selvitys pilkeliiketoiminnan mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa Opinnäytetyö Syyskuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2013 Ympäristöteknologian

Lisätiedot

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri. DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi

Lisätiedot

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Case: Bioinno-Patu kuivuri haketta tuottavalla sahalla tai metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Puun käytön laaja-alaistaminen-

Lisätiedot

Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle

Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta

Lisätiedot

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella

Lisätiedot

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa prof. Jukka Ahokas 14.2.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Viljan kuivaus: Lisää energiansäästötutkimuksia:

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Yhteiskuivuri ja rehutehdas päivä 15.12.2011 Asikkalassa, Koulutuskeskus Salpauksessa Jukka Ahokas 15.12.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki Postios. Helsinki Rukkila VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Routatieas Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselosfus 152 Kuva 1»PYÖRRE 8»-VILJANKUIVURI Ilmoittaja ja valmistaja:

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S 00561 07 1 (15) Tilaaja Suomen Terveysilma Oy Taajari Oy Peter Schlauf Satu Räntilä Luutnantinpolku 7 A Mäkelänrinteentie 26A 00410 Helsinki 01830 Lepsämä Tilaus email 17.11.2006

Lisätiedot

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Kuivan polttopuun varastointiohjeita Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET AX 161 EL AX 161 EL Mitat mm (l x s x k) 1080 x 720 x 1375/2010 Tunnelin mitat mm (l x k) 510 x 400 Korit / tunti (2) 70 / 100 Lautaset / tunti (2) 1260 / 1800 Ottoteho

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F. Jungf el d, Tampere. Ilmoitettu hinta ( ) : täydellisenä, 10 säkin lavalla varustettuna

JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F. Jungf el d, Tampere. Ilmoitettu hinta ( ) : täydellisenä, 10 säkin lavalla varustettuna VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 4812 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 320 JF-LAVAKUIVURI Koetuttaja ja valmistaja:.t : m i F.

Lisätiedot

Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä

Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä 7.10.2013 Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa

Lisätiedot

UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA

UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA UUDET KIINTEÄT KUIVURIT: S-SARJA S-SARJAN KIINTEÄT KUIVURIT KORKEALAATUISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun S-sarjan uudet, kiinteät kuivurit kuivaavat viljan tasalaatuisesti, energiatehokkaasti

Lisätiedot

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812

VAK OLA Puhelin Helsinki 847812 Postios Helsinki Rukkila VAK OLA Puhelin Helsinki 84782 Rautatieas Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 954 Koetusselostus 56 Kuva ANOR-VILJANKUIVURI Ilmoittaja ja valmistaja: Bj örkel

Lisätiedot

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance) Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot