Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä"

Transkriptio

1 Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus maaliskuu 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Polttoaineen vaikutus lämpötilaan ja savukaasujen päästöihin Puupelletti Järviruokopelletti Järviruoko ja puupelletti Kuiva hake Seulottu kuiva hake Seulomaton kuiva hake Kostea hake Seulottu kostea hake Seulomaton kostea hake Johtopäätökset Lähteet

3 1 Johdanto Tämä raportti käsittelee kiinteän polttoaineen polttokokeita, jotka suoritetiin Hajautetut biojalostamot hankkeen toimenpiteenä. Hajautetut biojalostamot hankkeen päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto. Lisäksi rahoittajina ovat: Josek Oy, Karelia ammattikorkeakoulu (Karelia) ja Itä-Suomen yliopisto (UEF). Hankkeen koordinaattori oli UEF ja osatoteuttajana toimi Karelia. Tässä raportissa käsitellyt polttokokeet kuuluivat hankkeen osahankkeeseen polttoaineen laatu ja liiketoimintamallit. Pienen kokoluokan (esim. omakotitalot ja pienet maatilat, poltin-kattiloiden teho kw) pellettilämmitysjärjestelmien ominaisuus on ollut polttoainesidonnaisuus. Pienen kokoluokan pellettilämmitysjärjestelmien polttoaineeksi on sopinut ainoastaan ja vain puupelletti. Polttoainesidonnaisuus ja markkinoilla olevien puupellettien tuottajien vähyys Suomessa on johtanut tilanteeseen, missä kuluttajilla ei ole aina ollut aitoa mahdollisuutta valita polttoainettaan vapaasti, vaan markkinoiden vääristynyt tilanne on pakottanut kuluttajan ostamaan sitä polttoainetta, jota on ollut saatavilla. Pohjois-Karjalan maakunnassa on kehitetty pellettipoltin, jonka tekninen rakenne voi mahdollistaa muunkin kuin puupelletin käytön omakotitalokokoluokan pellettilämmitysjärjestelmässä. Tilanteessa, jossa kuluttuja voi valita käyttämänsä polttoaineen vapaammin, polttoaineen hinnan ja laadun pitäisi kohdata paremmin kuin tilanteessa, jossa kuluttaja tosiasiallisesti pakotetaan tietynlaisiin valintoihin. Tämä raportti ei käsittele muiden polttoaineiden taloudellista kilpailukykyä verrattuna puupelletteihin. Polttokokeiden tarkoitus oli tutkia uuden pellettipolttimen teknistä soveltumista muille polttoaineille kuin puupelleteille. 2 Aineisto ja menetelmät Polttokokeet suoritettiin Halkovaarassa Polvijärvellä Kokeessa käytettiin Konepaja M. Pappinen Oy:n (Pappinen 2014) valmistamaa HylicFlame- mallin pellettipoltinta (teho 35 kw) ja Arimax 360 (60 kw) mallista kiinteän polttoaineen kattilaa. Mittaukset suorittivat Karelia ammattikorkeakoulun henkilökunnan jäsenet. Kattilaan asennettiin kuusi termoelementtikaapelia 1 kattilan ilmaluukun kautta (kuva 1) siten, että kaksi termoelement- 1 Termoparikaapelin valmistaja Watlow, Serv-Rite, tyyppimerkintä K , jatkuva lämmönkestävyys 1205 astetta Celsiusta. 2

4 tiä mittasi lämpötilaa samalta korkeudelta palotilasta. Pellettipolttimen kautta asennettiin yksi termoelementtikaapeli mittamaan pellettipolttimen pään lämpötilaa. Yksi termoelementtikaapeli asennettiin savuhormiin mittaamaan savukaasujen lämpötilaa. Lämpötila anturit nimettiin seuraavasti: palopää = palopään lämpötilaa mittaava anturi, Savukaasut = savuhormista lämpötilaa mitannut anturi, palotila 1.1 ja 1.2 = palotilasta alimpana lämpötilaa mitanneet anturit, palotila 2.1 ja 2.2 = palotilasta keskimmäisenä lämpötilaa mitanneet anturit ja palotila 3.1 ja 3.2 = palotilasta ylimpänä lämpötilaa mitanneet anturit. Lämpötilat tallennettiin Grant Instrumentsin Squirrel SQ2020 dataloggerilla. Lämpötiloja mitattiin Kuva 1. Kiinteän kattilan monitorointi termoelementeillä. 3

5 viiden sekunnin frekvenssillä. Palotapahtuman tilannetta mitattiin savukaasuanalysaattorilla (Testo 330-2) ja savukaasuanalyysin tulokset tallennettiin tietokoneelle viiden sekunnin frekvenssillä. Numeerista aineistoa käsiteltiin Exel 2013 ja IBM SPSS 21 taulukkolaskentaohjelmilla. Kokeessa poltettava puupelletti oli kaupallinen tuote. Järviruokopelletit olivat UEF:n Mekrijärven tutkimusaseman tekemiä pellettejä. Järviruokopellettien raaka-aineen keruu, esivalmistelu ja pelletöinti tapahtui Järeä- hankkeen toimenpiteenä (Järeä 2014). Kuva 2. Järviruokopellettejä muovivasussa. Kokeessa käytetyn kuivan puuhakkeen (kuva 3) toimitti MJ Forest Oy. Puuhake oli tehty karsitusta ensiharvennus koivusta eli kyseessä oli rankahaketta. Rangat haketettiin ja kostea hake kuivattiin suursäkeissä kamarikuivurissa, jossa lämpö tuotetaan lämmönvaihtimen avulla eli kuivattu hake ei kontaminoitunut savukaasuille kuivattaessa. 4

6 Kuva 3. Kuivaa haketta siilossa. Koste hake oli peräisin paikallisen lämpölaitoksen siilosta. Hakkeen raaka-aineen alkuperä ei ole tiedossa. Kuiva ja kostea hake murskattiin Konepaja M. Pappisen tekemällä murskaimella sopivaan palakokoon ennen polttamista. Murskatusta hakkeesta tuotettiin käsin verkkoseulaa käyttämällä seulottua haketta. 5

7 3 Tulokset Polttokokeen tulokset on jaoteltu käsittelyittäin siten, että jokaisen numeroidun luvun suureita voi vertailla keskenään luvun sisäisesti, mutta ei eri lukujen välillä. Tämä johtuu siitä, että polttokokeessa ei pystytty toistamaan jokaisella polttoaineilla polttokoetta samanlaisilla asetuksilla. Muuttuneet asetukset voivat johtaa tilanteeseen, missä eri käsittelyjen välisiä eroja ei ole mielekästä vertailla keskenään. Edellä kuvatusta poiketen luvun 3.1 suureita ei voi aivan suoraan verrata keskenään, koska keskiarvoina ilmoitetut luvut pitävät sisällään erilaisilla polttimen asetuksilla tehtyjen kokeiden mitattuja suureita. Taulukko 1. Polttoaineiden kosteudet ja polttimen tehot Polttoaine Kosteus % Hienoaineksen määrä % Polttimen käytetty teho, kw Järviruokopelletti 5,8 n.a. 13,9 Puupelletti 8,2 n.a. 18,8 Seulomaton kuiva hake 6, ,4 Seulottu kuiva hake 6, ,7 Seulomaton kostea hake 23,6 n.a. 12,4 Seulottu kostea hake 21,6 0 12,8 6

8 3.1 Polttoaineen vaikutus lämpötilaan ja savukaasujen päästöihin Taulukko 2. Polttoaineen vaikutus mitattuihin lämpötiloihin. Palopää 95% Confidence Interval for Mean N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum Järviruokopelletti , ,6979 6, , , ,1 895,6 Puupelletti ,501 47,1462 2, , , ,7 888,5 Seulomaton kuiva hake ,732 30,1233, , , ,4 1027,4 Seulottu kuiva hake ,387 33,4000 1, , , ,9 938,6 Seulomaton kostea hake , ,7495 8, , , ,3 706,3 Seulottu kostea hake ,159 76,8033 3, , , ,5 806,8 Total , ,1893 2, , , ,1 1027,4 Savukaasut Järviruokopelletti ,353 6,7776, ,751 85,955 68,8 96,7 Puupelletti ,172 1,6206, ,004 92,339 82,4 95,3 Seulomaton kuiva hake ,800 7,3042, ,392 89,209 74,3 99,3 Seulottu kuiva hake ,788 2,6685, ,604 87,972 79,0 92,0 Seulomaton kostea hake ,379 2,8117, ,920 56,839 50,5 60,0 Seulottu kostea hake ,189 4,6832, ,813 66,565 60,4 75,1 Total ,418 11,4219, ,047 83,790 50,5 99,3 Palotila 1.1 Järviruokopelletti , ,8694 5, , , ,9 648,4 Puupelletti ,231 37,4214 1, , , ,8 610,7 Seulomaton kuiva hake ,906 35,3997 1, , , ,2 665,6 Seulottu kuiva hake ,124 33,8405 1, , , ,9 545,4 Seulomaton kostea hake ,462 57,5197 4, , , ,6 336,3 Seulottu kostea hake ,406 44,3634 1, , , ,9 412,6 Total , ,6910 2, , , ,9 665,6 Palotila 1.2 Järviruokopelletti , ,9417 6, , , ,7 643,3 Puupelletti ,691 37,8034 1, , , ,8 683,7 Seulomaton kuiva hake ,683 49,1532 1, , , ,3 704,9 Seulottu kuiva hake ,045 49,0597 1, , , ,4 580,4 Seulomaton kostea hake ,826 36,4178 3, , , ,6 264,7 Seulottu kostea hake ,473 38,5659 1, , , ,3 425,1 Total , ,4189 2, , , ,7 704,9 Palotila 2.1 Järviruokopelletti ,423 60,1228 2, , , ,5 447,8 Puupelletti ,044 19,2722 1, , , ,3 499,9 Seulomaton kuiva hake ,797 33,6353, , , ,3 607,0 Seulottu kuiva hake ,671 30,3287 1, , , ,6 538,2 Seulomaton kostea hake ,162 67,1185 5, , , ,2 400,2 Seulottu kostea hake ,419 47,1735 1, , , ,4 449,1 Total ,467 75,5805 1, , , ,2 607,0 Palotila 2.2 Järviruokopelletti ,588 70,8334 3, , , ,2 481,0 Puupelletti ,493 24,1849 1, , , ,6 567,0 Seulomaton kuiva hake ,446 30,2608, , , ,5 626,5 Seulottu kuiva hake ,053 28,8036 1, , , ,4 531,0 Seulomaton kostea hake ,138 67,0474 5, , , ,0 389,4 Seulottu kostea hake ,744 41,3831 1, , , ,4 402,6 Total ,029 90,1687 1, , , ,0 626,5 Palotila 3.1 Järviruokopelletti ,742 63,6153 2, , , ,1 394,7 Puupelletti ,607 16,0671, , , ,4 446,2 Seulomaton kuiva hake ,751 10,8043, , , ,4 476,8 Seulottu kuiva hake ,707 11,7398, , , ,3 408,4 Seulomaton kostea hake ,667 30,7373 2, , , ,0 301,3 Seulottu kostea hake ,668 20,9661, , , ,1 314,9 Total ,745 69,4953 1, , , ,1 476,8 Palotila 3.2 Järviruokopelletti ,973 62,8032 2, , , ,7 394,5 Puupelletti ,638 15,7204, , , ,1 445,9 Seulomaton kuiva hake ,143 10,1107, , , ,3 476,5 Seulottu kuiva hake ,399 10,6456, , , ,2 415,0 Seulomaton kostea hake ,151 31,7281 2, , , ,2 303,0 Seulottu kostea hake ,125 21,2716, , , ,8 317,6 Total ,895 68,3148 1, , , ,7 476,5 7

9 Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulos oli, että polttoaineen vaihtumisella oli tilastollisesti merkittävä vaikutus kaikkiin mitattuihin lämpötiloihin (tähän tulokseen pitää suhtautua kriittisesti, koska eri polttoaineiden välillä käytettiin hieman erilaisia polttimen asetuksia). Lämpötilamuutos oli samansuuntainen jokaisessa mittauspisteessä, kun muutoksia vertailtiin polttoaineiden kesken. Puupelletin aiheuttamat lämpötilat olivat korkeampia kuin järviruokopellettien aiheuttamat lämpötilat. Seulomaton kuiva hake tuotti korkeammat lämpötilat kuin seulottu kuiva hake. Seulomaton kostea hake tuotti matalammat lämpötilat kuin seulottu kostea hake. Kuviossa 1 on esitetty palopäästä mitattujen lämpötilojen käyttäytymistä polttoaineittain. Kuvio = järviruokopelletti, 2= puupelletti, 3= seulomaton kuiva hake, 4= seulottu kuiva hake, 5= seulomaton kostea hake ja 6= seulottu kostea hake. Tämän polttokokeen puupellettiä polttamalla saadut palokaasujen lämpötilat ovat samankaltaiset kirjallisuudesta löydettyjen mittaustulosten kanssa. Sikanen ja Vilppo (2012) ilmoittivat havainneensa erilaisia puupellettejä pellettitakalla polttaessaan palokaasujen lämpötiloiksi ºC. 8

10 Taulukko 3. Eri polttoaineilla tehtyjen polttokokeiden savukaasuanalyysien tulokset 95% Confidence Interval for Mean Savukaasuläm pötila, celsius N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum Järviruokopelletti ,497 8,0247, ,784 87,210 67,1 101,0 Puupelletti ,315 3,8888, ,913 95,717 66,1 100,6 Seulomaton kuiva hake ,539 7,3306, ,129 91,950 23,2 102,7 Seulottu kuiva hake ,669 3,7820, ,408 93,930 70,3 100,0 Seulomaton kostea hake ,454 3,0328, ,958 56,950 49,6 60,7 Seulottu kostea hake ,678 5,3457, ,249 70,107 57,8 81,6 Total ,700 12,1335, ,305 87,094 23,2 102,7 Hiilidioksidi, % Järviruokopelletti 489 4,9713 1,77461, ,8136 5,1290 1,35 8,12 Puupelletti 362 8,7247 1,00183, ,6211 8,8282 3,19 10,73 Seulomaton kuiva hake ,6027 1,12375, ,5398 9,6656 2,03 13,82 Seulottu kuiva hake 648 6,9413,87353, ,8739 7,0086 1,84 8,80 Seulomaton kostea hake 146 3,7560 1,21543, ,5571 3,9548,97 5,80 Seulottu kostea hake 599 4,4914,91798, ,4178 4,5651 1,35 6,48 Total ,2351 2,47058, ,1530 7,3173,97 13,82 lamda Järviruokopelletti 489 4,9110 2,55123, ,6843 5,1377 2,50 15,00 Jäännöshappi, % häkäpitoisuus, ppm Puupelletti 362 2,3634,34766, ,3274 2,3993 1,89 6,36 Seulomaton kuiva hake ,1468,33564, ,1280 2,1655 1,47 10,00 Seulottu kuiva hake 810 3,0625,53216, ,0258 3,0992 2,31 11,05 Seulomaton kostea hake 146 6,3199 3,18293, ,7993 6,8406 3,50 21,00 Seulottu kostea hake 599 4,8723 1,88683, ,7209 5,0237 3,13 15,00 Total ,3610 1,90955, ,2989 3,4231 1,47 21,00 Järviruokopelletti ,857 1,8359, ,694 16,020 12,6 19,6 Puupelletti ,974 1,0366, ,867 12,081 9,9 17,7 Seulomaton kuiva hake ,066 1,1625, ,001 11,131 6,7 18,9 Seulottu kuiva hake ,819,9037, ,750 13,889 11,9 19,1 Seulomaton kostea hake ,114 1,2574, ,909 17,320 15,0 20,0 Seulottu kostea hake ,354,9497, ,278 16,430 14,3 19,6 Total ,515 2,5557, ,430 13,600 6,7 20,0 Järviruokopelletti ,86 102,855 4, ,72 180, Puupelletti ,02 45,329 2, ,33 176, Seulomaton kuiva hake , ,391 74, , , Seulottu kuiva hake ,28 113,322 3, ,47 302, Seulomaton kostea hake ,99 252,788 20, ,64 653, Seulottu kostea hake ,52 92,273 3, ,12 536, Total , ,533 25, ,02 579, Palokaasujen analyysituloksista huomiota kiinnitti häkäpitoisuus. Järviruoko- ja puupellettiä poltettaessa häkäpitoisuudet olivat huomattavasti alemmat kuin muilla polttoaineilla. Häkäpäästöjen mittaukseen liittyy huomionarvoinen seikka, joka kannattaa ottaa huomioon häkäpäästöjä vertailtaessa. Taulukossa 3 ilmoitettu häkäpitoisuus on pelkkä savukaasusta mitattu häkäpitoisuus. Yleisesti tunnettua on, että savukaasun häkäpitoisuuteen liittyy erittäin merkittävästi savukaasun jäännöshappipitoisuus. Tästä syystä häkäpitoisuus yleensä esitetään ilmoitetulla jäännöshappipitoisuudella. Myöhemmissä taulukoissa savukaasujen häkäpitoisuutta kuvataan muuttujalla Co x Lamda, jossa tekijä Lamda käytännössä poistaa jäännöshappipitoisuuteen liittyvän virhelänteen. Täten tekijä Co x Lamda pitoisuuksia voi verrata toisiinsa, jos vertailun muut muuttujat ovat samoja. 9

11 3.2 Puupelletti Puupellettiä käytettiin polttoaineena vain yhdessä polttokokeessa, joten aineistosta ei ollut mahdollisuutta tehdä tilastollisia analyysejä. Puhaltimen teho puupellettiä poltettaessa oli 29, 36 Hz. Taulukko 4. Puupelletillä tehdyn polttokokeen tulokset, luvut ovat celsius asteita. N Minimum Maximum Keskiarvo Std. Deviation Palopää ,7 888,5 781,501 47,1462 Savukaasut ,4 95,3 92,172 1,6206 Palotila ,8 610,7 514,231 37,4214 Palotila ,8 683,7 592,691 37,8034 Palotila ,3 499,9 457,044 19,2722 Palotila ,6 567,0 489,493 24,1849 Palotila ,4 446,2 420,607 16,0671 Palotila ,1 445,9 415,638 15,7204 lamda 362 1,89 6,36 2,3634,34766 Co x lamda ,34 121,147 Hyötysuhde ,4 95,2 94,360,4770 Valid N (listwise) 362 Puupellettiä poltettaessa poltin toimi moitteettomasti. Palokaasujen lämpötila on hyvin samankaltainen, mitä markkinoilla olevien polttimien valmistajat ilmoittavat. Polttimen häkäpäästöt ovat hyvin pienet ja lamda-arvo on myös alhainen. Näistä suureista voidaan tehdä johtopäätös, että poltin polttaa puupelletit hyvin tehokkaasti ja tätä tukee myös havaittu korkea hyötysuhde. 3.3 Järviruokopelletti Järviruokopellettiä käytettiin polttoaineena vain yhdessä polttokokeessa, joten aineistosta ei ollut mahdollisuutta tehdä tilastollisia analyysejä. Puhaltimen teho järviruokopellettiä poltettaessa oli 30,14 Hz. 10

12 Taulukko 5. Järviruokopelletillä tehdyn polttokokeen tulokset, luvut ovat celsius asteita. N Minimum Maximum Keskiarvo Std. Deviation Palopää ,1 895,6 728, ,6979 Savukaasut ,8 96,7 85,353 6,7776 Palotila ,9 648,4 399, ,8694 Palotila ,7 643,3 431, ,9417 Palotila ,5 447,8 350,423 60,1228 Palotila ,2 481,0 369,588 70,8334 Palotila ,1 394,7 312,742 63,6153 Palotila ,7 394,5 312,973 62,8032 lamda 489 2,50 15,00 4,9110 2,55123 Co x lamda ,52 881,791 Hyötysuhde, % ,9 94,3 90,363 4,6027 Valid N (listwise) 489 Poltin toimi kohtuullisesti järviruokopellettiä poltettaessa noin 20 min, kunnes polttoaineen runsas tuhka tukki polttimen ja aiheutti polttimen tukkeutumisen (kuva 4). Kuva 4. Pellettipolttimen palopää kuvattuna kattilasta kohti poltinta. Järviruokopelletin tuhkan on tukkinut polttimen palopään, jonka keskeltä työntyy termoelementtikaapeli kattilaa kohti. 11

13 Talvella korjatun järviruokon tuhkapitoisuus on kirjallisuuden mukaan 2-4 % (Isotalo et al. 1981, Kask et al 2013) eli moninkertainen verrattuna puupohjaosiin polttoaineisiin. Polttimen kehittäjillä oli jo mielessä tuhkan poistamisen liittyvä tekninen ratkaisu, mutta sitä ei ehditty tässä kokeessa testaamaan. Kuva 5. Pellettipolttimen palopään tuhkanpoistoon liittyvä tekninen ratkaisu. 12

14 3.4 Järviruoko ja puupelletti Taulukko 6. Järviruokopelletillä ja puupelletillä tehtyjen polttokokeiden tuloksien vertailu. 95% Confidence Interval for Mean Palopää N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum järviruoko , ,6979 6, , , ,1 895,6 puupelletti ,501 47,1462 2, , , ,7 888,5 Total , ,3807 4, , , ,1 895,6 Savukaasut järviruoko ,353 6,7776, ,751 85,955 68,8 96,7 puupelletti ,172 1,6206, ,004 92,339 82,4 95,3 Total ,253 6,2343, ,834 88,673 68,8 96,7 Palotila 1.1 järviruoko , ,8694 5, , , ,9 648,4 puupelletti ,231 37,4214 1, , , ,8 610,7 Total , ,6861 3, , , ,9 648,4 Palotila 1.2 järviruoko , ,9417 6, , , ,7 643,3 puupelletti ,691 37,8034 1, , , ,8 683,7 Total , ,7599 4, , , ,7 683,7 Palotila 2.1 järviruoko ,423 60,1228 2, , , ,5 447,8 puupelletti ,044 19,2722 1, , , ,3 499,9 Total ,778 70,8166 2, , , ,5 499,9 Palotila 2.2 järviruoko ,588 70,8334 3, , , ,2 481,0 puupelletti ,493 24,1849 1, , , ,6 567,0 Total ,593 81,5312 2, , , ,2 567,0 Palotila 3.1 järviruoko ,742 63,6153 2, , , ,1 394,7 puupelletti ,607 16,0671, , , ,4 446,2 Total ,625 72,6657 2, , , ,1 446,2 Palotila 3.2 järviruoko ,973 62,8032 2, , , ,7 394,5 puupelletti ,638 15,7204, , , ,1 445,9 Total ,645 70,3476 2, , , ,7 445,9 Lamda järviruoko 489 4,9110 2,55123, ,6843 5,1377 2,50 15,00 puupelletti 362 2,3634,34766, ,3274 2,3993 1,89 6,36 Total 851 3,8273 2,31872, ,6713 3,9833 1,89 15,00 CO x lamda järviruoko ,52 881,791 39, , , puupelletti ,34 121,147 6, ,82 416, Total ,18 725,014 24, ,40 766, hyötysuhde järviruoko ,363 4,6027, ,954 90,772 69,9 94,3 puupelletti ,360,4770, ,310 94,409 91,4 95,2 Total ,063 4,0210, ,792 92,334 69,9 95,2 Kumpaakin pellettipolttoainetta poltettiin samoilla polttimen asetuksilla eli mitatut suureet ovat vertailukelpoisia. Puupelletillä palokaasujen lämpötilat olivat korkeampia, lamda- arvot pienempiä, häkäpäästöt pienempiä ja hyötysuhde korkeampi. Kaikki vertaillut suureet olivat varianssianalyysilla tutkittuna tilastollisesti merkitseviä. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, että poltin pystyy polttamaan sekä järviruokopellettiä että puupellettiä, mutta poltin soveltuu paljon paremmin puupelletin polttamiseen. 13

15 3.5 Kuiva hake Kuivan hakkeen polttokokeissa verrattiin polttoaineen laadun (seulottu-seulomaton) merkitystä palotapahtumaan, kun polttimen ilmapuhaltimen teho pysyi vakiona (30 Hz). Taulukko 7. Kuivalla hakkeilla tehtyjen polttokokeiden tulosten vertailu. 95% Confidence Interval for Mean Palopää N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum seulomaton ,306 29,4428 1, , , ,2 1017,1 seulottu ,351 26,1452 1, , , ,2 938,6 Total ,841 45,7345 1, , , ,2 1017,1 Savukaasut seulomaton ,244 6,6004, ,751 84,737 74,3 96,5 seulottu ,991,9323, ,893 85,089 79,0 86,5 Total ,495 5,4186, ,164 84,825 74,3 96,5 Palotila 1.1 seulomaton ,343 30,8488 1, , , ,5 665,6 seulottu ,833 27,6791 1, , , ,1 545,4 Total ,629 59,6984 1, , , ,1 665,6 Palotila 1.2 seulomaton ,911 49,1448 1, , , ,3 704,9 seulottu ,048 45,0252 2, , , ,4 580,4 Total ,044 77,0071 2, , , ,4 704,9 Palotila 2.1 seulomaton ,171 33,5111 1, , , ,3 607,0 seulottu ,558 35,0813 1, , , ,4 538,2 Total ,225 38,6076 1, , , ,4 607,0 Palotila 2.2 seulomaton ,226 30,7887 1, , , ,3 626,5 seulottu ,595 21,9609 1, , , ,3 531,0 Total ,547 43,6357 1, , , ,3 626,5 Palotila 3.1 seulomaton ,197 11,2683, , , ,8 476,8 seulottu ,929 9,4404, , , ,3 408,4 Total ,991 30,4048, , , ,3 476,8 Palotila 3.2 seulomaton ,525 10,5040, , , ,3 476,5 seulottu ,071 9,9275, , , ,0 415,0 Total ,598 28,5875, , , ,0 476,5 Lamda seulomaton 690 2,0257,37389, ,9977 2,0536 1,47 10,00 seulottu 348 2,7130,30356, ,6810 2,7450 2,31 7,00 Total ,2561,47865, ,2270 2,2853 1,47 10,00 CO x Lamda seulomaton , , , , , seulottu ,24 132,366 7, ,29 547, Total , , , , , hyötysuhde seulomaton ,564,5417, ,523 95,604 91,9 103,4 seulottu ,874,4992, ,821 93,926 89,1 95,1 Total ,997,9570, ,939 95,055 89,1 103,4 Kuivaa seulomatonta haketta käytettäessä palokaasujen lämpötilat olivat korkeammat, häkäpäästöt (Co x Lamda) korkeammat, hyötysuhde korkeampi ja lamda-arvo pienempi. Kaikki erot olivat tilastollisesti merkittäviä. Kuivan hakkeen polttokokeen arvoja voi verrata puupelletin polttokokeen arvoihin. Seulotun pelletin polttokokeen Co x Lamda arvo oli hyvin lähellä puupelletin vastaavaa suuretta, kun taas seulomattoman kuivan hakkeen polttokokeen Co x Lamda arvo oli noin neljä kertaa suurempi. Kuivan hakkeen polttokokeiden palopäästä mitattujen palokaasujen lämpötilat taas olivat korkeampia kuin puupelletin polttokokeesta mitattu lämpötila. 14

16 3.5.1 Seulottu kuiva hake Seulottua kuivaa haketta käytettäessä verrattiin ilmamäärän muutoksen vaikutusta palotapahtumaan. Taulukko 8. Seulotulla hakkeella tehtyjen polttokokeiden tulokset. 95% Confidence Interval for Mean Palopää N Mean Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum 30 Hz ,351 26,1452 1, , , ,2 938,6 35 Hz ,375 35,4074 1, , , ,9 917,6 Total ,387 33,4000 1, , , ,9 938,6 Savukaasut 30 Hz ,991,9323, ,893 85,089 79,0 86,5 35 Hz ,895 1,2201, ,783 90,006 80,5 92,0 Total ,788 2,6685, ,604 87,972 79,0 92,0 Palotila Hz ,833 27,6791 1, , , ,1 545,4 35 Hz ,759 23,6269 1, , , ,9 492,4 Total ,124 33,8405 1, , , ,9 545,4 Palotila Hz ,048 45,0252 2, , , ,4 580,4 35 Hz ,692 37,7578 1, , , ,9 517,8 Total ,045 49,0597 1, , , ,4 580,4 Palotila Hz ,558 35,0813 1, , , ,4 538,2 35 Hz ,197 16,2598, , , ,6 484,7 Total ,671 30,3287 1, , , ,6 538,2 Palotila Hz ,595 21,9609 1, , , ,3 531,0 35 Hz ,567 17,1970, , , ,4 470,8 Total ,053 28,8036 1, , , ,4 531,0 Palotila Hz ,929 9,4404, , , ,3 408,4 35 Hz ,761 7,8894, , , ,3 392,7 Total ,707 11,7398, , , ,3 408,4 Palotila Hz ,071 9,9275, , , ,0 415,0 35 Hz ,621 6,8413, , , ,2 397,6 Total ,399 10,6456, , , ,2 415,0 Lamda 30 Hz 348 2,7130,30356, ,6810 2,7450 2,31 7,00 35 Hz 462 3,3258,51569, ,2787 3,3730 2,69 11,05 Total 810 3,0625,53216, ,0258 3,0992 2,31 11,05 CO x lamda 30 Hz ,24 132,366 7, ,29 547, Hz ,14 365,282 16, , , Total ,60 446,822 15, ,78 956, hyötysuhde 30 Hz ,874,4992, ,821 93,926 89,1 95,1 35 Hz ,031,9299, ,946 92,116 81,6 94,2 Total ,823 1,1968, ,740 92,905 81,6 95,1 Pienempää ilmamäärää käytettäessä palokaasujen lämpötilat olivat korkeammat, lamdaarvo pienempi, häkä päästö(co x Lamda) pienempi, hyötysuhde korkeampi, mutta savukaasun lämpötila oli matalampi. Nämä suureet voi tulkita siten, että seulottua kuivaa haketta käytettäessä vertailluista palopäähän puhalletuista ilmamääristä pienempi tuotti paremman palotapahtuman. 15

17 3.5.2 Seulomaton kuiva hake Seulomatonta kuivaa haketta käytettäessä verrattiin ilmamäärän muutoksen vaikutusta palotapahtumaan. Taulukko 9. Seulomattoman kuivan hakkeen polttokokeiden tulokset 95% Confidence Interval for Mean Palopää N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum 30 Hz ,306 29,4428 1, , , ,2 1017,1 35 Hz ,838 30,7212 1, , , ,4 1027,4 Total ,732 30,1233, , , ,4 1027,4 Savukaasut 30 Hz ,244 6,6004, ,751 84,737 74,3 96,5 35 Hz ,633 2,2962, ,439 94,827 89,7 99,3 Total ,800 7,3042, ,392 89,209 74,3 99,3 Palotila Hz ,343 30,8488 1, , , ,5 665,6 35 Hz ,863 29,1793 1, , , ,2 640,4 Total ,906 35,3997 1, , , ,2 665,6 Palotila Hz ,911 49,1448 1, , , ,3 704,9 35 Hz ,188 41,7544 1, , , ,9 672,8 Total ,683 49,1532 1, , , ,3 704,9 Palotila Hz ,171 33,5111 1, , , ,3 607,0 35 Hz ,039 33,7432 1, , , ,3 588,1 Total ,797 33,6353, , , ,3 607,0 Palotila Hz ,226 30,7887 1, , , ,3 626,5 35 Hz ,486 26,4411 1, , , ,5 593,6 Total ,446 30,2608, , , ,5 626,5 Palotila Hz ,197 11,2683, , , ,8 476,8 35 Hz ,621 9,2921, , , ,4 458,4 Total ,751 10,8043, , , ,4 476,8 Palotila Hz ,525 10,5040, , , ,3 476,5 35 Hz ,373 9,2975, , , ,7 462,4 Total ,143 10,1107, , , ,3 476,5 Lamda 30 Hz 690 2,0257,37389, ,9977 2,0536 1,47 10,00 35 Hz 539 2,3018,18766, ,2859 2,3177 1,89 3,00 Total ,1468,33564, ,1280 2,1655 1,47 10,00 CO x lamda 30 Hz , , , , , Hz ,13 263,704 11, , , Total , , , , , hyötysuhde 30 Hz ,564,5417, ,523 95,604 91,9 103,4 35 Hz ,336,4109, ,301 94,371 92,9 95,4 Total ,025,7811, ,982 95,069 91,9 103,4 Pienempää ilmamäärää käytettäessä palopään palokaasujen ja savuhormin savukaasujen lämpötilat olivat alempia, mutta palotilan palokaasujen lämpötilat olivat korkeampia. Pienempää ilmamäärää käytettäessä lamda-arvo oli pienempi, häkä arvo (Co x Lamda) korkeampi ja hyötysuhde suurempi. 16

18 3.6 Kostea hake Vertailtiin polttoaineen laadun (seulottu seulomaton) vaikutusta puhaltimen asetuksella 1 (20 Hz) Taulukko 10. Kostealla hakkeella tehtyjen polttokokeiden tulokset Palopää Keskiarvo 95% Confidence Interval for Mean N Mean Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum Seulomaton kostea hake , ,7495 8, , , ,3 706,3 Seulottu kostea hake ,374 38,8028 1, , , ,5 766,2 Total ,067 80,4897 3, , , ,3 766,2 Savukaasut Seulomaton kostea hake ,379 2,8117, ,920 56,839 50,5 60,0 Seulottu kostea hake ,183 2,3059, ,952 63,413 60,4 71,7 Total ,316 3,9048, ,983 61,648 50,5 71,7 Palotila 1.1 Seulomaton kostea hake ,462 57,5197 4, , , ,6 336,3 Seulottu kostea hake ,271 31,8068 1, , , ,8 361,7 Total ,150 45,7489 1, , , ,6 361,7 Palotila 1.2 Seulomaton kostea hake ,826 36,4178 3, , , ,6 264,7 Seulottu kostea hake ,611 23,8582 1, , , ,4 307,3 Total ,595 34,0195 1, , , ,6 307,3 Palotila 2.1 Seulomaton kostea hake ,162 67,1185 5, , , ,2 400,2 Seulottu kostea hake ,931 25,0547 1, , , ,1 449,1 Total ,253 49,2138 2, , , ,2 449,1 Palotila 2.2 Seulomaton kostea hake ,138 67,0474 5, , , ,0 389,4 Seulottu kostea hake ,689 30,0807 1, , , ,4 402,6 Total ,718 49,7721 2, , , ,0 402,6 Palotila 3.1 Seulomaton kostea hake ,667 30,7373 2, , , ,0 301,3 Seulottu kostea hake ,662 10,1406, , , ,5 314,9 Total ,607 23,4465 1, , , ,0 314,9 Palotila 3.2 Seulomaton kostea hake ,151 31,7281 2, , , ,2 303,0 Seulottu kostea hake ,282 9,8509, , , ,7 317,6 Total ,915 24,0342 1, , , ,2 317,6 Lamda Seulomaton kostea hake 146 6,3199 3,18293, ,7993 6,8406 3,50 21,00 Seulottu kostea hake 386 4,2692,52236, ,2170 4,3215 3,13 5,68 Total 532 4,8320 1,95019, ,6659 4,9981 3,13 21,00 CO x lamda Seulomaton kostea hake , , , , , Seulottu kostea hake ,43 485,306 24, , , Total , , , , , hyötysuhde Seulomaton kostea hake ,213 2,6546, ,779 93,647 80,9 95,7 Seulottu kostea hake ,812,8622, ,725 93,898 90,5 95,1 Total ,647 1,5921, ,512 93,783 80,9 95,7 Seulomattoman kostean hakkeen polttokoe tuotti alemmat palokaasujen ja savukaasun lämpötilat, korkeammat lamda - arvot ja häkäpäästöt (Co x Lamda). Polttoaineiden välillä ei havaittu merkittävää eroa hyötysuhteiden välillä. 17

19 3.6.1 Seulottu kostea hake Seulottua kosteaa haketta käytettäessä polttoaineena verrattiin ilmamäärän muutoksen vaikutusta palotapahtumaan. Taulukko 11. Seulotulla kostealla hakkeella tehtyjen polttokokeiden tulokset 95% Confidence Interval for Mean Palopää N Keskiarvo Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum 20 Hz ,374 38,8028 1, , , ,5 766,2 30 Hz , ,9166 8, , , ,5 806,8 Total ,159 76,8033 3, , , ,5 806,8 Savukaasut 20 Hz ,183 2,3059, ,952 63,413 60,4 71,7 30 Hz ,637 2,4366, ,308 71,966 65,4 75,1 Total ,189 4,6832, ,813 66,565 60,4 75,1 Palotila Hz ,271 31,8068 1, , , ,8 361,7 30 Hz ,335 58,7680 4, , , ,9 412,6 Total ,406 44,3634 1, , , ,9 412,6 Palotila Hz ,611 23,8582 1, , , ,4 307,3 30 Hz ,969 49,4090 3, , , ,3 425,1 Total ,473 38,5659 1, , , ,3 425,1 Palotila Hz ,931 25,0547 1, , , ,1 449,1 30 Hz ,435 52,6086 3, , , ,4 402,7 Total ,419 47,1735 1, , , ,4 449,1 Palotila Hz ,689 30,0807 1, , , ,4 402,6 30 Hz ,098 49,5676 3, , , ,4 397,3 Total ,744 41,3831 1, , , ,4 402,6 Palotila Hz ,662 10,1406, , , ,5 314,9 30 Hz ,805 29,4822 2, , , ,1 311,0 Total ,668 20,9661, , , ,1 314,9 Palotila Hz ,282 9,8509, , , ,7 317,6 30 Hz ,969 30,1005 2, , , ,8 313,4 Total ,125 21,2716, , , ,8 317,6 Lamda 20 Hz 386 4,2692,52236, ,2170 4,3215 3,13 5,68 30 Hz 213 5,9651 2,77213, ,5907 6,3395 3,50 15,00 Total 599 4,8723 1,88683, ,7209 5,0237 3,13 15,00 CO x lamda 20 Hz ,43 485,306 24, , , Hz , , , , , Total , ,269 63, , , hyötysuhde 20 Hz ,812,8622, ,725 93,898 90,5 95,1 30 Hz ,278 3,3036, ,832 90,725 79,2 93,6 Total ,555 2,6857, ,340 92,771 79,2 95,1 Pienempää ilmamäärää käytettäessä polttokoe tuotti korkeamman lämpötilan palopäässä ja palotilan antureille , mutta alemman lämpötilan savukaasuille ja palotilan antureille 1.1 ja 1.2. Pienempää ilmamäärää käytettäessä polttokoe tuotti alemman lamdaarvon, pienemmän häkäpäästön (Co x Lamda) ja paremman hyötysuhteen. 18

20 3.6.2 Seulomaton kostea hake Seulomatonta kosteaa haketta polttoaineena vain yhdessä polttokokeessa, joten aineistosta ei ollut mahdollisuutta tehdä tilastollisia analyysejä. Puhaltimen teho kosteaa seulomatonta haketta poltettaessa oli 20,0 Hz. Taulukko 12. Seulomattomalla kostealla hakkeella tehdyn polttokokeen tulokset. N Minimum Maximum Keskiarvo Std. Deviation Palopää ,3 706,3 564, ,7495 Savukaasut ,5 60,0 56,379 2,8117 Palotila ,6 336,3 249,462 57,5197 Palotila ,6 264,7 198,826 36,4178 Palotila ,2 400,2 322,162 67,1185 Palotila ,0 389,4 298,138 67,0474 Palotila ,0 301,3 256,667 30,7373 Palotila ,2 303,0 260,151 31,7281 lamda 146 3,50 21,00 6,3199 3,18293 Co x lamda , ,893 Hyötysuhde ,9 95,7 93,213 2,6546 Valid N (listwise) Johtopäätökset Konepaja M. Pappisen HylicFlame poltin pystyi polttamaan kaikkia kokeiltuja polttoaineita. Järviruokopelletin runsas tuhkapitoisuus sai aikaan polttimen tukkeutumisen ja tämä johti polttokokeen keskeytymiseen. Kaikilla muilla polttoaineilla polttokoejaksot saatiin toteutettua ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Polttokokeen tuloksien perusteella voidaan sanoa, että testattu poltin soveltuu kuivan ja palakooltaan sopivan puuhakkeen polttamiseen hyvin. Seulottua kuivaa haketta poltettaessa palamisen kaasumaiset päästöt olivat hyvin lähellä puupelletin polttokokeen vastaavia mittaustuloksia, joten palotapahtuman hallinnan kannalta seulottua kuivaa haketta voisi käyttää HylicFlame polttimen polttoaineena. Seulomattoman kuivan hakkeen sekä kostean hakkeen polttokokeiden kaasumaiset päästöt, erityisesti Co x Lamda, olivat moninkertaisia verrattuna puupelletin polttokokeen kaasumaisiin päästöihin, joten näitä polttoaineita käytettäessä HylicFlame polttimen polttoaineena palotapahtuman hallinta ei ollut samalla tasolla kuin puupelletin polttokokeissa. Palotapahtuman hallintaa voisi parantaa polttimen automaatiota kehittämällä ja 19

21 siten löytämällä sopivan polttoaineen syötön ja käytetyn ilmamäärän suhteen. Haastavimpina käytetyistä polttoaineista HylicFlame polttimelle lienee kosteat hakepolttoaineet ja järviruokopelletti. 20

22 5 Lähteet Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Isotalo, I., Kauppi, P., Ojanen, T. Puttonen, P. ja Toivonen, H Järviruoko energiakasvina. Tuotosarvio, tekniset mahdollisuudet ja ympäristönsuojelu. Tiedotus 210. Vesihallitus. Järeä Kask, Ü. ja Kask, L Reed as a renewable energy source, equipment and technologies for using reed in energy industry. Teoksessa: Kask, Ü. (toim.). Guidebook of reed business. COFREEN Reed for bioenergy and construction. Obernberger, I. ja Thek,G The pellet handbook. Earthscan. Pappinen Van Loo,S. ja Koppejan, J The handbook of biomass combustion and Co-firing. Earthscan. 21

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle

Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Harjoittele tulkintoja

Harjoittele tulkintoja Harjoittele tulkintoja Syksy 9: KT (55 op) Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi SPSS tulosteiden tulkintaa/til Analyysit perustuvat aineistoon: Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (1993): Suomalainen

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan Metsämuuronen 2006. TTP Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä Taulukko.51.1 Analyysiin mukaan tulevat muuttujat Mja selite Merkitys mallissa F1 Ensimmäinen faktoripistemuuttuja Selitettävä muuttuja

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences 1 (11) MITTAUSSUUNNITELMA 26.6.2015 Tekijät: Jaakko Tukia Kimmo Puolamäki Mari Vasara 2 (11) Sisällys 1 Mittaussuunnitelman tavoite 3 2 Mitattavat kohteet 3 3 Mittausten toteutus 4 3.1 Mitattavat suureet

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Bioenergialaitteita laatutietoisille

Bioenergialaitteita laatutietoisille Bioenergialaitteita laatutietoisille TWINHEAT Investointi tulevaisuuteen! TWINHEAT on toimittaja joka on vuodesta1979 kehittänyt ja toimittanut lämmityslaitteistoja ja automaattisia siilojärjestelmiä teollisuudelle

Lisätiedot

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni 101 Helsinki RukkIla VA K OLA Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 514 Test report Kuva 1. Vella

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET

TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET Luottamuksellinen Heikki Oravainen Jyväskylä, 27.3.2002 T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN

Lisätiedot

Bio Comfort Pellettipoltin

Bio Comfort Pellettipoltin Bio Comfort Pellettipoltin 100 vaiheen moduloiva käynti Woody Generation EN 303-5 hyväksytty, DTI (Danish Technological Institute). Hyväksytty kytkettäväksi paineastiaan. Ympäristö ja energialuokka A.A.

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Lämpö omissa käsissä

Lämpö omissa käsissä Lämpö omissa käsissä BIOPOLTINJÄRJESTELMÄT sisällysluettelo Biolämmittäminen...3 Lämpöyrittäjyys...4 Biolämmityksen toteuttaminen...4 Polttoaineet...5 Kattilat...6 Syöttimet...8 Biokontit...10 Polttimet...11

Lisätiedot

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 3.2.2015 2 Savukaasujen lämpötila on alhainen, koska lämpö varautuu tehokkaasti runkoon. Kaksoispolton ansiosta päästöt ovat todella vähäisiä Savukaasut nousevat vielä kerran ylös (tuplakierto)

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA

Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA Minni Kukkonen UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA UUSIEN RAAKA-AINEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS PELLETTI- LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN POLTTOAINEENA Minni Kukkonen Opinnäytetyö

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu

Lisätiedot

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta.

OID CO3 00000 09000. 00000 00000 ououo. Kuva 1. Kaksi kaavamaista säkkilavan asennusmahdollisuutta. VA KO LA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1956 Koetusselostus 23 Toinen painos 1. 3. 1957 OID CO3 9 nonon C) ououo ono@r

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS

Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance) Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.

Lisätiedot

Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta lämpölaitoksessa. Suur-Savon Sähkö Oy/yhteyshenkilö Harri Karhu PL Mikkeli

Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta lämpölaitoksessa. Suur-Savon Sähkö Oy/yhteyshenkilö Harri Karhu PL Mikkeli RANTASALMEN KUNTA Ympäristölautakunta Poikkitie 2 58900 RANTASALMI PÄÄTÖS koeluonteisen toiminnan ilmoituksesta Päätös annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2016. ASIA Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat

Lisätiedot

LÄMMITYSKATTILAT JA SYÖTTÖLAITTEET

LÄMMITYSKATTILAT JA SYÖTTÖLAITTEET LÄMMITYSKATTILAT JA SYÖTTÖLAITTEET HSK-RA RHK-AK YRITYS HEIZOMATin perusti vuonna 1982 Robert Bloos. Siitä lähtien yritys on kehittänyt ja valmistanut tuotteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Anna Virolainen Silja Pitkänen 28.2.2006 Kirjallinen osuus Petek 41 TEHTÄVÄNANTO: Olet suunnittelemassa omakotitalon lämmitysjärjestelmää perustuen puupohjaiseen

Lisätiedot

Puupelleteillä lämpöä monipuolisesti POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

Puupelleteillä lämpöä monipuolisesti POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Puupelleteillä lämpöä monipuolisesti POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Monipuolinen pelletti Pellettilämmitys eri muodoissaan soveltuu monipuolisesti erityyppisiin

Lisätiedot

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf

Lisätiedot

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi EnePro-konferenssi, Oulun yliopisto 3.6.2009 Mika.Ruusunen@oulu.fi Biomassan pienpoltto? Polttoaine Puu: Hake, klapit, halot, briketit,

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot