VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013

Transkriptio

1 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013 kh kh om kv liite 1

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Tämän Vihdin kunnan strategian tarkoituksena on ohjata Vihdin kunta kohti haluttua tulevaisuuden tilaa. Strategia on luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteinen näkemys kuntaorganisaation olemassaolon tarkoituksesta, päätöksentekomme arvopohjasta, tavoiteltavasta kehityksestä sekä niistä toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään. Strategian laadinta käynnistyi vuonna Strategiaa päivitettiin vuonna 2012 vuodelle 2013 ja uusi valtuusto laatii strategian ohjaamaan kunnan toimintaa seuraavalle valtuustokaudelle keväällä Visiotasolla näkymä on pidemmälle tulevaisuuteen. Olemme tarkastelleet strategiaamme neljästä eri näkökulmasta. Ne ovat asiakasnäkökulma, palvelut ja prosessit, henkilöstö sekä talous. Tämän tyyppinen tarkastelu osaltaan kuvastaa kokonaisvaltaisen ajattelutavan välttämättömyyttä kunnallisessa päätöksenteossa. Asetettujen tavoitteiden määrään, laatuun sekä mitattavuuteen on yritetty kiinnittää erityistä huomiota. Ainoastaan mitattavissa olevat tavoitteet palvelevat kunnan johtamisjärjestelmää parhaalla mahdollisella tavalla. Strategian tarkoitushan on toimia työkaluna päivittäisessä kunnan johtamisessa. Strategian päivittämisen vaiheessa näkymät Suomen kuntarakenteen tulevaisuuteen ovat epäselvät. Valtioneuvosto suunnittelee toteuttavansa suuren kuntarakenneuudistuksen. Tavoitteena on muodostaa kuntaliitosten kautta nykyistä huomattavasti suurempia vahvoja peruskuntia. Myös sosiaali- ja terveystoimen palvelut on ensisijaisesti tarkoitus antaa suoraan vahvojen peruskuntien hoidettavaksi. Strategian päivitystä käsiteltäessä tiedossamme ei kuitenkaan ole vielä valtioneuvoston konkreettista esitystä kuntarakenneuudistuksen vaikutuksista Vihdin kuntaan. Näin ollen uudistuksen vaikutuksia ei strategiassa ole otettu huomioon. Kiitän kaikkia strategian valmisteluun ja päivittämiseen osallistuneita viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Sami Miettinen kunnanjohtaja

3 Kunnan strategian laadintaprosessi ja strategiatyön tavoitteet Strategiatyön lähtökohdat ja perusta ovat yhteisesti määritellyt ja sovitut kunnan missio, arvot ja visio. Missiolla kerromme, mikä on toimintamme perusajatus, pelikenttä missä toimimme. Kunta muotoilee itse missionsa, sen perustana on kuntalain 1. Visio kertoo, mikä on tulevaisuutemme haluttu tahtotila, mihin haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Missio ja visio eroavat toisistaan siten, että visio on aikasidonnainen. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Ne antavat toiminnalle merkityksen, ovat yhteisen innostuksen lähde, siirtävät energiaa oikeisiin asioihin. Ilman yhteisesti sovittuja arvoja voi vallita yhteisen sitoutumisen puute, johtaminen ei ole hallittua ja vallitsee yleinen epäselvyys yhteisestä toimintatavasta. Missio, arvot ja visio ovat siis strategiaprosessin kivijalka. Vihdin strategiaprosessi on toteutettu virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Prosessin tuloksena on syntynyt tämä strategia-asiakirja, jota on päivitetty valtuustokauden kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kunnan strategialla ohjataan kunnan nykyisessä toiminnassa tarvittavaa muutosta. Strategian johtamisen välineeksi on valittu Balanced Scorecard (myöh. BSC) tasapainotettu tuloskortti. BSC valittiin työvälineeksi siksi, että kunnan toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta käsin - asiakas - palvelut ja prosessit - henkilöstö - talous Näkökulmien tulee olla tasapainossa keskenään valittaessa kriittisiä menestystekijöitä, asioita joissa tulee onnistua visioon pääsemiseksi. BSC toimii koko organisaation läpileikkaavana johtamisjärjestelmänä. Keskukset laativat omat toimintasuunnitelmansa BSC menetelmää käyttäen johtaen tavoitteensa Vihdin kunnan strategiasta ja kuntakortista. Strategisten tavoitteiden tulee näkyä arjen työssä. Tämä varmistetaan siten, että johto ja lähiesimiehet käyttävät tuloskorttia toimintaa ohjaavana välineenä myös jokaisen työntekijän tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa selkiytetään vuositason strategiset tavoitteet toimintaan eri tasoilla. Näin edistetään strategisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä organisaation eri osissa tavoitteiden, toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Samalla varmistetaan strategian todentuminen tekemisissä sekä strategialähtöinen osaaminen ja strategian kiinnitys organisaation toimintakulttuuriin. Vihdillä on olemassa tällä hetkellä hyväksytyt ilmasto-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat.

4 VIHDIN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VIHDIN KUNNAN MISSIO Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella. VIHDIN ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Yhteisöllisyys VIHDIN KUNNAN VISIO 2025 Metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. VISIOELEMENTIT Metropolialue - Tehokkaat liikenneyhteydet ja palveleva liikennejärjestelmä - Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - Aktiivinen toimija metropolialueella Moderni - Uudistumiskykyinen - Monipuoliset, ajantasaiset palvelut - Edelläkävijä ekologisissa asioissa - Osaava johtajuus Luonnonläheinen - Viihtyisä elinympäristö - Monipuoliset harrastusmahdollisuudet - Puhdas vesi ja terveellinen ympäristö Yhteisöllinen - Vastuullinen kuntalainen - Aktiivinen kolmas sektori - Monipuolinen kulttuuritoiminta - Turvallinen elinympäristö - Vireät ja toimivat kylät Kasvukunta - Yritysystävällinen - Tehokas maapolitiikka - Erilaiset asumismahdollisuudet - Joustava ja nopea reagointi - Vastuullinen taloudenhoito

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Koko julkinen hallinto, erityisesti kuntaorganisaatiot palvelujen tuottajina ovat suurten muutosten edessä nyt ja tulevina vuosina. Kuntatalouden näkymät ja niihin perustuvat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet pakottavat miettimään kuinka haasteet kohdataan. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on laajin Suomessa toteutettu kunnallishallinnon ja - palveluiden uudistus. Vihdissä päätöksentekoon vaikuttaa koko ajan lisääntyvä alue- ja seutuyhteistyö ja metropolipolitiikan linjaukset. Vihdin kunta on kasvukunta. Väestökasvun odote on noin 1,5 % / vuosi. Lisäksi väestörakenteen muutokset, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka, maankäyttö, kaavoitus- ja ympäristöasiat ovat strategiaan vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Kasvun turvaamisen ja menojen hallinnan tasapainon löytämiseen on tartuttava välittömästi. On pystyttävä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan palveluverkon laajuutta ja monipuolisuutta. Palvelujen erilaiset tuottamistavat, toimintaprosessien ja tapojen kriittinen tarkastelu sekä aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat keinoja vastata välittömästi ja ennakoiden haasteisiin ja näin turvata kunnan elinvoimaisuus myös tulevina vuosina. Tarkastelun kohteena on myös kuntayhteistyön syventäminen. Vihdin valinta on pysyä itsenäisenä kuntana. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on mahdollista löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisesti toteutettavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavat palvelujen tuotantotavat. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kunnan toimintaan ja toimintaympäristöön: - väestön kasvu, peruspalveluista huolehtiminen, palvelurakenteen kasvattaminen - palvelujen muutokset, toimitilojen tehottomuus ja muuttuneet tarpeet - heikkenevä kuntatalous, talouden tiukkeneminen - henkilöstön saatavuus, rekrytointivaikeus - lainsäädännön tiukkeneminen - valtakunnalliset vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Palvelukeskukset ovat tunnistaneet strategiatyön lähtökohdat ja / haasteet oman toimintansa erityispiirteet huomioiden seuraavasti: Konsernihallinto ja hallintokeskus: Lähtökohdat - hyvä kuntakoko, joka mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden kunnassa - osaava ja eri ikäkausia edustava henkilöstö, joka mahdollistaa hallitut muutokset - kilpailukuntoinen organisaatio, jonka hallittu kasvattaminen hyvien rekrytointien avulla antaa kehittymispotentiaalia - kustannustaso kilpailukelpoinen Haasteita - kunnan strategian väljyys ja heikko ohjaavuus - kuntarakenteen ja kunnan tehtävien sekä metropolihallinnon ratkaisujen selkiytymättömyys - kuntayhteistyön hajautuneisuus, palveluyhteistyö Länsi-Uudellamaalla, elinkeinoyhteistyö Keski- Uudellamaalla, edunvalvontayhteistyö Kuuma-alueella, metropoliyhteistyö, sidosryhmäverkosto laaja, vaatii paljon yhteydenpitoa - kehittämisresurssien niukkuus metropolialueen kilpailuasetelmassa - yhteistyön sujuvuus luottamushenkilöiden kesken ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken - kunnan johtaminen, kun tuotanto hajautuu ja siirtyy etäämmälle kunnan ohjauksesta - palvelujen tuottaminen tehokkaasti sähköiset toimintatavat huomioiden talouden raamien antamissa rajoissa

6 Sivistyskeskus: - kunnan väestönkasvu edellyttää päiväkoti- ja kouluinvestointeja, jotka puolestaan aiheuttavat henkilöstön lisäystarpeen - kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstölisäys tulevina vuosina johtuu toiminnan järjestämisestä aiheutuvasta resurssoinnista - henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, jolle mahdollistetaan täydennyskoulutus - toiminnan kustannustehokkuutta seurataan oman kunnan sisällä sekä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin sekä tiedostetaan, mistä erot johtuvat - toiminnan laatua seurataan asiakas- ja huoltajakyselyillä sekä muulla saatavalla vertailutiedolla Tekninen ja ympäristökeskus: - palvelutarpeen kasvu; resurssipula/talous, toiminnan kehittäminen - käyttökustannusten nousu esim. energia; uusien tekniikoiden käyttöönoton haasteet - vanhenevan infran aiheuttamat haasteet (kunto heikkenee, ei täytä määräyksiä, toimimattomuus kasvaa, kasvavat käyttökustannukset), infran optimointi - uusien alueiden tarve kunnan kasvaessa; infran rakentaminen, tarve kaavoituksen tehostamiselle VIHDIN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Juuri kun kansainvälinen talous näytti olevan toipumassa lamasta, ovat nyt jo toista vuotta jatkuneet toistuvat huonot uutiset Euroopan velkaongelmista estäneet talouden kasvun. Euroopassa on jollain asteella toipuvia maita mutta myös erittäin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita. Millä tavalla Eurooppa tulee hallitusti näistä alueen maiden talouksia kurittavista ongelmista ulos, ei liene kenellekään vielä selvää. Taantuma velkaannutti kansantalouttamme voimallisesti. Todennäköisesti muodostuneeseen kestävyysvajeeseen tullaan reagoimaan, mutta miten ja millä aikataululla ei vielä edelleenkään ole vielä tässä vaiheessa selvää. Vihdin kunta kuuluu kuitenkin niihin kuntiin, joissa pitkän tähtäyksen menestymisen edellytykset ovat voimakkaat ja aina vain paranevat. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet oikein mitoitettuja eivätkä oikea-aikaisia. Vihdillä ei ole varaa rakentaa olemassa olevia palvelurakenteita yhä uudelleen. Vihdillä tulee olla varaa uusien asukkaiden palvelujen turvaamiseen ja siihen tulee myös osoittaa ensisijaista kiinnostusta. Vihdin kunnan asukasluku on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kunta on investoinut voimakkaasti palvelurakenteidensa kehittämiseen ja laajentamiseen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys yhdessä veroprosentin noston kanssa on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vauhdikkaasti. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on erittäin mittava. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksiin. Investointeja lainarahalla tulee harkita erittäin tarkasti. Jotta kunnan talous saadaan pidettyä tasapainonsa, tarvitaan sekä kulujen voimakasta hillintää, tehtyjen investointien maksimaalista hyödyntämistä että tulojen voimakasta kasvattamista kaikin käytettävissä olevin keinoin.

7 VIHDIN KUNTAPÄÄMÄÄRÄT 2013 Asiakas Hyvinvoivat kuntalaiset Yritysystävällinen kunta Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Palvelut ja prosessit Dynaaminen ja tehokas toimintatapa Kuntayhteistyö Hallittu kasvu Henkilöstö Hyvä työnantaja Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Talous

8 KUNTAPÄÄMÄÄRÄT ASIAKAS Hyvinvoivat kuntalaiset Vihdin kunta tarjoaa tarpeeseen ja talousresursseihin suhteutettuja palveluita, joissa painotetaan palvelutarpeiden ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on kuhunkin ajankohtaan oikein mitoitetut palvelut, mikä edellyttää joustavasti palvelutarpeisiin vastaavaa palveluverkkoa ja palvelutuotantoa sekä pitkäjänteistä ja tehokkuutta suosivaa suunnittelua. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tehostaminen on keskeisin keino kuntatalouden tasapainon saavuttamisessa. Palvelujen tuottamisessa kunnan organisaatio on edelleen merkittävä tuottaja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli se on sekä laatu- että kustannustekijät huomioon ottaen omaa tuotantoa edullisempaa tai tuo muuta arvostettavaa etua. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä (mm. sähköiset palvelut) sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen palvelupisteeseen ja tilojen yhteiskäyttöä. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin. Kunnan rajaalueilla yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan, ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palveluiden käyttöön. Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Kuntayhtymän tulee ottaa kuntien strategiat oman strategiansa lähtökohdaksi.

9 Yritysystävällinen kunta Vihdin kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja liikenteen solmukohdista. Myös Vihdin kunnan asemaa alueen kaupallisena keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Eräs painopistealueista on myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä elinkeinotoimen palvelujen kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa sijaitsevien tärkeiden toimialaryhmien osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen, monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen sekä innovatiivisten kasvuyritysten, yritysklusterien ja veturiyritysten hankinta ovat eräitä keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy merkittävästi tulevaisuudessa. Vihdin kunta pyrkii vastaamaan tähän kilpailuun monin eri tavoin. Kunnan vetovoimaisuudella työ- ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen alueelle on yksi Vihdin kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä erityisesti toimivat liikenneyhteydet, Länsiradan saaminen sekä Etelä-Nummelan kehitys ovat avainasemassa. Vihdin kunnan käytettävissä olevia resursseja ajatellen myös onnistunut verkostoyhteistyö, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden yhteistyö sekä niiden neuvokas hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Visuaalisesti yhtenäisen markkinointiviestinnän tehostaminen tukee elinkeinoelämän ja koko kunnan strategisia tavoitteita sekä kilpailukykyä. Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Asiakasnäkökulmasta katsottuna turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö tarkoittaa, että Vihdin kunnalla on jatkossakin tarjota tarvetta vastaava määrä laadukkaita tontteja asukkaille ja yrityksille ja että yhdyskuntarakenne mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen asukkaille. Vihdin kunta on sitoutunut 13 muun Helsingin seudun kunnan ja valtion kanssa aiesopimukseen, joka edellyttää kuntaa tuottamaan vuosittain riittävän määrän asuintontteja ja lisäksi luomaan edellytyksiä sille, että 20% asunnoista on valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. KUUMA-yhteistyö luo pohjaa entistä vaikuttavammalle edunvalvonnalle metropoli-alueella. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina. On myös tavoiteltavaa, että palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kevyen liikenteen verkostoa tulee edelleen laajentaa.

10 Raakamaan hankintaa nykyisiin taajamiin rajautuen tulee edelleen jatkaa, jotta kunta voi hallita yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja varmistaa riittävän tonttivarannon eri tarpeisiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tulee ryhtyä vain yhdyskuntarakennetta tiivistävissä kaavamuutoshankkeissa tai muissa rajoitetuissa tilanteissa, joissa alueen asemakaavoittaminen edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja voidaan varmistua alueen toteuttamisesta kunnan edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Järvien, etenkin niistä suurimman eli Hiidenveden, puhdistaminen on keskeistä sekä kuntalaisten virkistäytymisen että vesistön ekosysteemin kannalta. Vihdin tulee osallistua ilmastonmuutoksen hallintaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten liikennetarvetta ja muilla ilmastostrategiassa esitetyillä keinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT Dynaaminen toimintatapa Vihdin kunnan toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys, muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuvat, tehokkaat prosessit ja selkeä johtovastuu. Kehittämistyössä on olennaista pitkäjänteinen ote, jossa analysoidaan käytössä olevat toimintamallit ja suunnitellaan korjausliikkeet. Palveluprosesseja kehitetään muuttuvan toimintaympäristön antamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Kehitysote on innovatiivinen, toteutus tapahtuu perustuotantoa vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Prosessit ovat selkeitä ja palvelut hoidetaan resurssien määrittämissä puitteissa joustavasti, nopeasti ja oikein. Asiakaslähtöinen palvelu Vihdissä tarkoittaa asiantuntevaa, oikeudenmukaista ja ystävällistä kohtelua sekä kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa palveluprosessiin ja palveluun. Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä, jolloin päästään tiettyjen palvelujen/prosessien osien osalta ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun. Kehittävä toimintaote edellyttää selkeää johtamista, toimivaa koordinaatiota ja hyvää tiedonkulkua. Koordinaation ja tiedonkulun painoarvo lisääntyvät palvelujen tuotannon hajaantuessa eri toimijoille. Se on haaste sekä johdolle että palvelujen tuottajille. Koska kunnassa on kaksijakoinen johtajuus, on erittäin tärkeää, että johtajuusroolit ovat selkeät. Poliittinen johto tekee päätökset sovittuja foorumeja käyttäen ja viranhaltijat vastaavat valmistelusta sekä operatiivisesta toiminnasta. Selkeän työnjaon ja neuvottelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuva ja tehokas valmistelu. Tehokas palveluverkko on olennainen osa palvelukokonaisuutta ja on merkittävä kunnan talouden sekä palveluiden laadun kannalta. Asukasmäärältään kasvava ja kuitenkin laaja kunta tuo suuria paineita pitää palveluverkko tehokkaana ja silti laadullisesti hyvänä.

11 Vihdin palveluverkkoa on kehitetty voimakkaasti jo useamman vuoden. Palveluverkossa palveluja on keskitetty ja investoitu voimakkaasti. Verkko on edelleen osin sirpaloitunut ja uusienkaan investointien osalta ei ole pystytty saavuttamaan kustannustehokasta palveluverkkoa. Investointien osalta on palveluverkon tehokkuus edelleen heikennyt laadun noustessa huomattavasti. Kunnan kiinteistöjen pinta-ala on liian suuri palvelemaan todellista tarvetta. Palveluverkossa on yli 30 % tarpeen ylittävää tilaa. Koulujen osalta on ylitys jopa 40 % verrattuna normitukseen ja muissa kunnissa käytettävään suunnitteluohjeeseen. Palveluverkon kehittämisen suurimpana haasteena on tehostaa nykyistä palveluverkkoa kuitenkin tarpeen mukainen laatu säilyttäen. Suuren pinta-alan ja sirpaloitumisen johdosta palveluverkon kiinteistökulut ovat huomattavan korkeat ja rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Uudet investoinnit ja kiinteistöjen kunnossapito tulee suunnata pääosin palveluverkon tehostamiseen ja uuden palveluverkon kunnossapitoon. Kuntayhteistyö Valtakunnallisen PARAS-hankkeen myötä ovat kuntarakenteet olleet kunnallishallintomme historian merkittävimpien muutosten tiellä. Kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon osalta on perustettu uusia kuntien yhteisiä organisaatioita. Kuntauudistus on edelleen samansuuntaisella, muutosten tiellä. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy, kuntaliitoksia tehdään ja kunnallisten palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat. Kuntarakenteiden muutokset ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä useammastakin syystä. Kunnat etsivät taloudellisista syistä mahdollisimman tehokkaita palveluiden tuottamistapoja. Kuntia uhkaava henkilöstöpula on myös yksi keskeinen syy, mihin Parashankkeellakin lähdettiin etsimään vastauksia. Usein kuntaliitokset on nähty myös kuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Kuntayhteistyön osalta olemme olleet erittäin tiiviissä yhteistyössä Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistyönä Karviaisen kautta ja tukipalveluita tuottaa yhteinen Liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Tätä yhteistyötä samoin kuin muuta kuntien välisen yhteistyön onnistumista arvioidaan palveluiden hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Puhdin osalta siirtyminen suurempaan palveluntuotantoyhteisöön on erittäin todennäköistä. Rosk n Roll Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osalta on neuvoteltu yhdistymisestä, jolla tavoitellaan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamista. Ympäristöterveydenhuollon palvelujen ostosta Lohjalta käydään neuvotteluja. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen (Espoo isäntäkunta) sekä Kuuma-kuntien kanssa jatkuu. Teknisellä toimialalla, erityisesti MAL-asioissa, tutkitaan yhteistyötä Kirkkonummen ja Espoon kanssa. Vihdin kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kirjastojen kanssa. Vihdin museo on jo muutama vuosi sitten tehnyt kokoelmapoliittisen ohjelman Länsi-Uudenmaan museoiden kanssa. Kuuma-kuntien toimintojen samankaltaisuus Vihdin kanssa on helpottanut yhteistyötä itään päin mm. varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen osalta. Keskeiset asiat kuntayhteistyössä ovat kuntien edunvalvonta suhteessa valtioon sekä Vihdin ja vihtiläisten etujen valvonta eri yhteistyöhankkeissa. Erityisesti tulee panostaa seudulliseen yhteistyöhön Länsiradan vauhdittamiseksi.

12 Vihdin kunnalla on kokonsa puolesta mahdollista jatkaa itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Kuntarakenteiden muuttuessa ympäristössämme on meidän kuitenkin kyettävä ennakkoluulottomasti arvioimaan kuntarakenteiden muutoksien tarvetta Vihdin kunnan näkökulmasta. Hallittu kasvu Väestö ikääntyy valtakunnallisesti ja kuntien talouden kannalta on välttämätöntä, että huoltosuhde pysyy kuitenkin suotuisana eli riittävä määrä kuntalaisista on työikäistä väestöä. Tällä hetkellä huoltosuhde on 1,04 eli yhtä työikäistä kohden on 1,04 lasta ja yli 65-vuotiasta. Väestön ikääntyessä huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena (alle 1,2) edellyttää runsasta työikäisen väestön sisään muuttoa. Vihdin kunnan vuonna 2006 Kaupunkitutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Vihdin tilanteessa optimaalisin vuosittainen kasvuprosentti on huoltosuhteen kannalta yli 2,5%. Tämä kuitenkin edellyttää niin suuria palveluinvestointeja, että kunnan kasvutavoitteeksi on otettu hieman maltillisempi 1,5 % / vuosi. Viimeisen seitsemän vuoden keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut n. 1,6 prosenttia HENKILÖSTÖ Hyvä työnantaja Osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Vihdin kunnan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja kunnan myönteinen työnantajakuva edesauttaa uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstöpolitiikka tukee osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Osaaminen kartoitetaan henkilöstöstrategian mukaisesti ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen turvataan. Työtyytyväisyydelle on asetettu tavoitteet ja sen kehittymistä mitataan säännöllisesti. Säännölliset ja suunnitelmalliset työpaikkapalaverit ovat käytössä kaikissa yksiköissä ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työssä kehitetään. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Turvalliset ja terveet työskentelyolosuhteet edistävät työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä. Johtamisjärjestelmää kehitetään systemaattisesti siten, että se tukee tiedonkulkua ja työntekijöiden osallistamista. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät kuntastrategiasta johdetut tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään tukemaan johtamista ja työn tuloksellisuutta. Kuntastrategian pohjalta laaditun erillisen henkilöstöstrategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, riittävä henkilöstön saatavuus, työhyvinvoinnin turvaaminen ja osaava johtajuus.

13 TALOUS Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Strategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosittaiset investoinnit tulee pystyä kattamaan vuosikatteella. Lainamäärä tulee olla alle 2500 euroa / asukas. Investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen eikä ylikapasiteettia saa muodostua. Jokaisesta investoinnista laaditaan yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut. Investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Myös vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja tulee harkita jos ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltavissa ja estävät kunnan liiallisen velkaantumisen.

14 ASIAKAS KUNTAPÄÄMÄÄRÄ Tavoite TA-vuosi 2013 Vastuu/tekijä Hyvinvoivat kuntalaiset Toimivat peruspalvelut Keskukset Yritysystävällinen kunta Kunnan elinkeinotoimen kehityskuvan selkiyttäminen Konsernihallinto Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien kehittäminen Tekninen keskus, hallintokeskus

15 PALVELUT JA PROSESSIT KUNTAPÄÄMÄÄRÄ Tavoite TA-vuosi 2013 Vastuu Dynaaminen ja tehokas toimintatapa Uusien tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen ja omaksuminen Keskukset Kuntayhteistyö Metropolialueen yhteistyö osana Kuuma-kuntia Kaikki keskukset Hallittu kasvu Väestömäärän kasvu vähintään 1,5 % Kaikki keskukset

16 HENKILÖSTÖ KUNTAPÄÄMÄÄRÄ Tavoite TA-vuosi 2013 Vastuu Hyvä työnantaja Työhyvinvoinnin, osaamisen ja johtamisen kehittäminen henkilöstöstrategian mukaisesti Keskukset ja henkilöstöhallinto

17 TALOUS KUNTAPÄÄMÄÄRÄ Tavoite TA-vuosi 2013 Vastuu Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Valtuusto