T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a l o u s a r v i o 2 0 1 3. Taloussuunnitelma 2014-2015"

Transkriptio

1 T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA YLEISPERUSTELUT KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYRITYKS ET KÄYTTÖTALO U S O SA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE... 6 OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE... ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS... J HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE ATERIA- JA PUHDISTUSPALVELUJEN TULOSALUE HALLINNON TUKIPALVELUJEN OSTOT -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 1 KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE TILAPALVELU -TASEYKSI KKÖ INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Toiminta- ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 Kunnanjohtajan katsaus Vihdin talous on tilikauden tuloksella mitattuna seilannut viime vuodet nollatuloksen molemmin puolin. Vuonna 212 putoamme selvästi aiempaa aiemmalle tasolle. Monien eri tekijöiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta johtuen verotulojen kasvu jää selvästi aiempia vuosia alemmalle tasolle ja tilikauden tuloksesta muodostuu näin selvästi alijäämäinen. Tästä syntyvästä kuopasta meidän on määrätietoisilla toimilla noustava taas maanpinnan yläpuolelle. Vihti on velkaantunut 2-luvulla noin 6 eurostalasukas noin 25 euroon per asukas. Samanaikaisesti olemme historiamme suurimpien investointipaineiden kynnyksellä. Epäonnistuminen tämän yhtälön ratkaisemisessa ajaisi kunnan taloudelliseen umpikujaan. Nykymenolla kunta velkaantuu keskimäärin yli 1 miljoonan euron vuosivauhtia koko valtuustokauden. Tämä ei voi jatkua. Toiminnallisten tavoitteiden puolella vuotta 213 leimaa uuden valtuuston aloittaminen ja siihen liittyen strategian päivittäminen sekä luottamusherlkilökoulutus. Uudet valtuutetut joutuvat myös heti alkuvuoden puolella linjaamaan Vihdirh kunnan ratkaisuja kuntarakenneuudistuksessa. Valtuustokaudesta tulee siis poikkeuksellisen merkityksellinen. Vuoden 213 talousarvion läpileikkaavana tavoitteena on ollut palvelutason säilyttäminen ennallaan sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaaminen muutamaan painopistealueeseen. Esityksessä luovutaan esimerkiksi erityisistä henkilöstösäästöistä sekä panostetaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Talousarvioesityksessä menojen kasvuprosentiksi muodostuu 4,8% vuoden 212 ennusteeseen nähden. Merkittävä osa tämän kasvun taustalla olevista menotekijöistä on syntynyt jo vuoden 212 puolella ja toteutuu täysimääräisenä vuonna 213. Esityksessä tilikauden tulos muodostuu noin 2,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuoden 212 tilinpäätösennusteeseen nähden tappio selvästi pieinenisi, mutta on edelleen kunnan tulevaisuuden kannalta kestämättömällä tasolla. Verotulojen kehityksen osalta ennusteiden mukaan palaisimme taas selvälle kasvu-uralle vuonna 213. Myös esimerkiksi tonttien myynnin virkistyminen loppuvuodesta 212 antaa uskoa siihen, että eteenpäin meno kunnan kehityksessä on edelleen mahdollista. Investointien kokonaissumma talousarvioesityksessä on noin 15 miljoonaa euroa. Uudet investoinnit kohdistuvat edelleen lähinnä koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärän arvioidaan kasvavan noin 9 miljoonaa euroa ja lainakanta asukasta kohden nousisi jo 29 euroonlasukas. Kunnan taloudellinen tilanne on seurausta niistä päätöksistä, joita kunnan päättäjät tekevät. Jokaisen käytetyn euron takana on aamuisin kunnanvirastolle töihin heräävän ihmisen palkka, jokin hankinta tai investointi kuntalaisten palveluihin. Näin ollen myös muutosten täytyy kytkeytyä selvään konkreettiseen toimenpiteeseen kunnan toiminnassa, jossa samanaikaisesti sovitaan muutoksesta toiminnassa ja sen seurauksena euroissa. Pelkkä taloudellisen tilanteen voivottelu ei johda mihinkään. Tarvitsemme toimenpiteitä. Kunnanjohtaja Sami Miettinen 2

4 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA kh kh om kv liite 1

5 Kunnan strategian Iaadintaprosessi ja strategia työn tavoitteet Strategiatyön lähtökohdat ja perusta ovat yhteisesti määritellyt ja sovitut kunnan missio, arvot ja visio. Missiolla kerromme, mikä on toimintamme perusajatus, pelikenttä missä toimimme. Kunta muotoilee itse missionsa, sen perustana on kuntalain 1. Visio kertoo, mikä on tulevaisuutemme haluttu tahtotila, mihin haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Missio ja visio eroavat toisistaan siten, että visio on aikasidonnainen. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Ne antavat toiminnalle merkityksen, ovat yhteisen innostuksen lähde, siirtävät energiaa oikeisiin asioihin. Ilman yhteisesti sovittaja arvoja voi vallita yhteisen sitoutumisen puute, johtaminen ei ole hallittua ja vallitsee yleinerj epäselvyys yhteisestä toimintatavasta. Missio, arvot ja visio ovat siis strategiaprosessinl kivijalka. Vihdin strategiaprosessi on toteutettu virkamiesjohdon ja luottamlushenkilöiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Prosessin tuloksena on syntynyt tämä strategia -asiakirja, jota on päivitetty valtuustokauden kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kunnan strategialla ohjataan kunnan nykyisessä toiminnassa tarvittavaa muutosta. Strategian johtamisen välineeksi on valittu Balanced Scorecard (myöh. BSC) tasapainotettu tuloskortti. BSC valittiin työvälineeksi siksi, että kunnan toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta käsin - asiakas - palvelut ja prosessit - henkilöstö - talous Näkökulmien tulee olla tasapainossa keskenään valittaessa kriittisiä menestystekijöitä, asioita joissa tulee onnistua visioon pääsemiseksi. BSC toimii koko organisaation läpileikkaavana johtamisjärjestelmänä. Keskukset laativat omat toimintasuunnitelmansa BSC - menetelmää käyttäen johtaen tavoitteensa Vihdin kunnan strategiasta ja kuntakortista. Strategisten tavoitteiden tulee näkyä arjen työssä. Tämä varmistetaan siten, että johto ja lähiesimiehet käyttävät tuloskorttia toimintaa ohjaavana välineenä myös jokaisen työntekijän tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa selkiytetään vuositpson strategiset tavoitteet toimintaan eri tasoilla. Näin edistetään strategisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä organisaation eri osissa tavoitteiden, toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Samalla varmistetaan strategian todentuminen tekemisissä sekä strategialähtöinen osaaminen ja strategian kiinnitys organisaation toimintakulttuuriin. Vihdillä on olemassa tällä hetkellä hyväksytyt ilmasto-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat. 4

6 VIHDIN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VIHDIN KUNNAN MISSIO Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella. VIHDIN ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Yhteisöllisyys VIHDIN KUNNAN VISIO 225 Metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvlkunta. VISIOELEMENTIT Metropolialue - Tehokkaat liikenneyhteydet ja palveleva liikennejärjestelmä - Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - Aktiivinen toimija metropolialueella Moderni - Uudistumiskykyinen - Monipuoliset, ajantasaiset palvelut - Edelläkävijä ekologisissa asioissa - Osaava johtajuus Luonnonläheinen - Viihtyisä elinympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Puhdas vesi ja terveellinen ympäristö Yhteisöllinen Vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kolmas sektori Monipuolinen kulttuuritoiminta Turvallinen elinympäristö Vireät ja toimivat kylät Kasvukunta - Yritysystävällinen Tehokas maapolitiikka Erilaiset asumismahdollisuudet Joustava ja nopea reagointi Vastuullinen taloudenhoito 5

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Koko julkinen hallinto, erityisesti kuntaorganisaatiot palvelujen tuottajina ovat suurten muutosten edessä nyt ja tulevina vuosina. Kuntatalouden näkymät ja niihin perustuvat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet pakottavat miettimään kuinka haasteet kohdataan. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on laajin Suomessa toteutettu kunnallishallinnon ja - palveluiden uudistus. Vihdissä päätöksentekoon vaikuttaa koko ajan lisääntyvä alue- ja seutuyhteistyö ja metropolipolitiikan linjaukset. Vihdin kunta on kasvukunta. Väestökasvun odote on noin 1,5 % / vuosi. Lisäksi väestörakenteen muutokset, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka, maankäyttö, kaavoitus- ja ympäristöasiat ovat strategiaan vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Kasvun turvaamisen ja menojen hallinnan tasapainon löytämiseen on tartuttava välittömästi. On pystyttävä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan palveluverkon laajuutta ja monipuolisuutta. Palvelujen erilaiset tuottamistavat, toimintaprosessien ja - tapojen kriittinen tarkastelu sekä aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat keinoja vastata välittömästi ja ennakoiden haasteisiin ja näin turvata kunnan elinvoimaisuus myös tulevina vuosina. Tarkastelun kohteena on myös kuntayhteistyön syventäminen. Vihdin valinta on pysyä itsenäisenä kuntana. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on mahdollista löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisesti toteutettavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavat palvelujen tuotantotavat. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kunnan toimintaan ja toimintaympäristöön: - väestön kasvu, peruspalveluista huolehtiminen, palvelurakenteen kasvattaminen - palvelujen muutokset, toimitilojen tehottomuus ja muuttuneet tarpeet - heikkenevä kuntatalous, talouden tiukkeneminen - henkilöstön saatavuus, rekrytointivaikeus - lainsäädännön tiukkeneminen - valtakunnalliset vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Palvelukeskukset ovat tunnistaneet strategiatyön lähtökohdat ja / haasteet oman toimintansa erityispiirteet huomioiden seuraavasti: Konsernihallinto ja hallintokeskus: Lähtökohdat - hyvä kuntakoko, joka mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden kunnassa - osaava ja eri ikäkausia edustava henkilöstö, joka mahdollistaa hallitut muutokset - kilpailukuntoinen organisaatio, jonka hallittu kasvattaminen hyvien rekrytointien avulla antaa keh ittymispotentiaa lia - kustannustaso kilpailukelpoinen Haasteita - kunnan strategian väljyys ja heikko ohjaavuus - kuntarakenteen ja kunnan tehtävien sekä metropolihallinnon ratkaisujen selkiytymättömyys - kuntayhteistyön hajautuneisuus, palveluyhteistyö Länsi-Uudellamaalla, elinkeinoyhteistyö Keski- Uudellamaalla, edunvalvontayhteistyö Kuuma-alueella, metropoljyhteistyö, sidosryhmäverkosto laaja, vaatii paljon yhteydenpitoa - kehittämisresurssien niukkuus metropolialueen kilpailuasetelmassa - yhteistyön sujuvuus luottamushenkilöiden kesken ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken - kunnan johtaminen, kun tuotanto hajautuu ja siirtyy etäämmälle kunnan ohjauksesta - palvelujen tuottaminen tehokkaasti sähköiset toimintatavat huomioiden talouden raamien antamissa rajoissa 6

8 Sivistyskeskus: - kunnan väestönkasvu edellyttää päiväkoti- ja kouluinvestointeja, jotka puolestaan aiheuttavat henkilöstön lisäystarpeen - kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstölisäys tulevina vuosina johtuu toiminnan järjestämisestä aiheutuvasta resurssoinnista - henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, jolle mahdollistetaan täydennyskoulutus - toiminnan kustannustehokkuutta seurataan oman kunnan sisällä sekä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin sekä tiedostetaan, mistä erot johtuvat - toiminnan laatua seurataan asiakas- ja huoltajakyselyillä sekä muulla saatavalla vertailutiedolla Tekninen ja ympäristökeskus: - palvelutarpeen kasvu; resurssipula/talous, toiminnan kehittäminen - käyttökustannusten nousu esim. energia; uusien tekniikoiden käyttöönoton haasteet - vanhenevan infran aiheuttamat haasteet (kunto heikkenee, ei täytä määräyksiä, toimimattomuus kasvaa, kasvavat käyttökustannukset), infran optimointi - uusien alueiden tarve kunnan kasvaessa; infran rakentaminen, tarve kaavoituksen tehostamiselle VIHDIN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Juuri kun kansainvälinen talous näytti olevan toipumassa lamasta, ovat nyt jo toista vuotta jatkuneet toistuvat huonot uutiset Euroopan velkaongelmista estäneet talouden kasvun. Euroopassa on jollain asteella toipuvia maita mutta myös erittäin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita. Millä tavalla Eurooppa tulee hallitusti näistä alueen maiden talouksia kurittavista ongelmista ulos, ei liene kenellekään vielä selvää. Taantuma velkaannutti kansantalouttamme voimallisesti. Todennäköisesti muodostuneeseen kestävyysvajeeseen tullaan reagoimaan, mutta miten ja millä aikataululla ei vielä edelleenkään ole vielä tässä vaiheessa selvää. Vihdin kunta kuuluu kuitenkin niihin kuntiin, joissa pitkän tähtäyksen menestymisen edellytykset ovat voimakkaat ja aina vain paranevat. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet oikein mitoitettuja eivätkä oikea-aikaisia. Vihdillä ei ole varaa rakentaa olemassa olevia palvelurakenteita yhä uudelleen. Vihdillä tulee olla varaa uusien asukkaiden palvelujen turvaamiseen ja siihen tulee myös osoittaa ensisijaista kiinnostusta. Vihdin kunnan asukasluku on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kunta on investoinut voimakkaasti palvelurakenteidensa kehittämiseen ja laajentamiseen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys yhdessä veroprosentin noston kanssa on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vauhdikkaasti. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on erittäin mittava. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksiin. Investointeja lainarahalla tulee harkita erittäin tarkasti. Jotta kunnan talous saadaan pidettyä tasapainonsa, tarvitaan sekä kulujen voimakasta hillintää, tehtyjen investointien maksimaalista hyödyntämistä että tulojen voimakasta kasvattamista kaikin käytettävissä olevin keinoin. 7

9 VIHDIN KUNTAPÄÄMÄÄRÄT 213 Asiakas N *, Hyvinvoivat kuntalaiset Yritysystävällinen kunta Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Palvelut ja prosessit Dynaaminen ja tehokas toimintatapa Kuntayhteistyö Hallittu kasvu Henkilöstö Hyvä työnantaja i Vuosikatteesen sopeutettu' investointitaso Talous ` /. 8

10 KUNTAPAAMAARAT ASIAKAS Hyvinvoivat kuntalaiset Vihdin kunta tarjoaa tarpeeseen ja talousresursseihin suhteutettuja palveluita, joissa painotetaan palvelutarpeiden ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on kuhunkin ajankohtaan oikein mitoitetut palvelut, mikä edellyttää joustavasti palvelutarpeisiin vastaavaa palveluverkkoa ja palvelutuotantoa sekä pitkäjänteistä ja tehokkuutta suosivaa suunnittelua. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tehostaminen on keskeisin keino kuntatalouden tasapainon saavuttamisessa. Palvelujen tuottamisessa kunnan organisaatio on edelleen merkittävä tuottaja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli se on sekä laatu- että kustannustekijät huomioon ottaen omaa tuotantoa edullisempaa tai tuo muuta arvostettavaa etua. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä (mm. sähköiset palvelut ) sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen!palvelupisteeseen ja tilojen yhteiskäyttöä. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin. Kunnan rajaalueilla yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan, ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palveluiden käyttöön. Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Kuntayhtymän tulee ottaa kuntien strategiat oman strategiansa lähtökohdaksi. 9

11 Yritysystävällinen kunta Vihdin kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja liikenteen solmukohdista. Myös Vihdin kunnan asemaa alueen kaupallisena keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Eräs painopistealueista on myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä elinkeinotoimen palvelujen kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa sijaitsevien tärkeiden toimialaryhmien osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen, monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen sekä innovatiivisten kasvuyritysten, yritysklusterien ja veturiyritysten hankinta ovat eräitä keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy merkittävästi tulevaisuud4ssa. Vihdin kunta pyrkii vastaamaan tähän kilpailuun monin eri tavoin. Kunnan vetovoimaisuudella työ- ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen alueelle on yksi Vihdin kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä erityisesti toimivat liikenneyhteydet, Länsiradan saaminen sekä Etelä-Nummelan kehitys ovat avainasemassa. Vihdin kunnan käytettävissä olevia resursseja ajatellen myös onnistunut verkostoyhteistyö, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden yhteistyö sekä niiden neuvokas hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Visuaalisesti yhtenäisen markkinointiviestinnän tehostaminen tukee elinkeinoelämän ja koko kunnan strategisia tavoitteita sekä kilpailukykyä. Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Asiakasnäkökulmasta katsottuna turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö tarkoittaa kunnalla on jatkossakin tarjota tarvetta vastaava määrä laadukkaita tontteja asukkaille että yhdyskuntarakenne mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen asukkaille., että Vihdin ja yrityksille ja Vihdin kunta on sitoutunut 13 muun Helsingin seudun kunnan ja valtion kanssa aiesopimukseen, joka edellyttää kuntaa tuottamaan vuosittain riittävän määrän asuintontteja ja lisäksi luomaan edellytyksiä sille, että 2% asunnoista on valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. KUUMA-yhteistyö luo pohjaa entistä vaikuttavammalle edunvalvonnalle metropoli-alueella. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina. On myös tavoiteltavaa, että palvelut ja työpaikka -alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kevyen liikenteen verkostoa tulee edelleen laajentaa. 1

12 Raakamaan hankintaa nykyisiin taajamiin rajautuen tulee edelleen jatkaa, jotta kunta voi hallita yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja varmistaa riittävän tonttivarannon eri tarpeisiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tulee ryhtyä vain yhdyskuntaralkennetta tiivistävissä kaavamuutoshankkeissa tai muissa rajoitetuissa tilanteissa, joissa alueen asemakaavoittaminen edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja voidaan varmistua alueen toteuttamisesta kunnan edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Järvien, etenkin niistä suurimman eli Hiidenveden, puhdistaminen on keskeistä sekä kuntalaisten virkistäytymisen että vesistön ekosysteemin kannalta. Vihdin tulee osallistua ilmastonmuutoksen hallintaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten liikennetarvetta ja muilla ilmastostrategiassa esitetyillä keinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT Dynaaminen toimintatapa Vihdin kunnan toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys tehokkaat prosessit ja selkeä johtovastuu., muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuvat, Kehittämistyössä on olennaista pitkäjänteinen ote, jossa analysoidaan käytössä olevat toimintamallit ja suunnitellaan korjausliikkeet. Palveluprosesseja kehitetään muuttuvan toimintaympäristön antamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Kehitysote on innovatiivinen, toteutus tapahtuu perustuotantoa vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Prosessit ovat selkeitä ja palvelut hoidetaan resurssien määrittämissä puitteissa joustavasti, nopeasti ja oikein. Asiakaslähtöinen palvelu Vihdissä tarkoittaa asiantuntevaa, oikeudenmukaista ja ystävällistä kohtelua sekä kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa palveluprosessiin ja palveluun. Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä, jolloin päästään tiettyjen palvelujen /prosessien osien osalta ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun. Kehittävä toimintaote edellyttää selkeää johtamista, toimivaa koordinaatiota ja hyvää tiedonkulkua. Koordinaation ja tiedonkulun painoarvo lisääntyvät palvelujen tuotannon hajaantuessa eri toimijoille. Se on haaste sekä johdolle että palvelujen tuottajille. Koska kunnassa on kaksijakoinen johtajuus, on erittäin tärkeää, että johtajuusroolit ovat selkeät. Poliittinen johto tekee päätökset sovittuja foorumeja käyttäen ja viranhaltijat vastaavat valmistelusta sekä operatiivisesta toiminnasta. Selkeän työnjaon ja neuvottelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuva ja tehokas valmistelu. Tehokas palveluverkko on olennainen osa palvelukokonaisuutta ja on merkittävä kunnan talouden sekä palveluiden laadun kannalta. Asukasmäärältään kasvava ja kuitenkin laaja kunta tuo suuria paineita pitää palveluverkko tehokkaana ja silti laadullisesti hyvänä. 11

13 Vihdin palveluverkkoa on kehitetty voimakkaasti jo useamman vuoden. Palveluverkossa palveluja on keskitetty ja investoitu voimakkaasti. Verkko on edelleen osin sirpaloitunut ja uusienkaan investointien osalta ei ole pystytty saavuttamaan kustannustehokasta palveluverkkoa. Investointien osalta on palveluverkon tehokkuus edelleen heikennyt laadun noustessa huomattavasti. Kunnan kiinteistöjen pinta-ala on liian suuri palvelemaan todellista tarvetta. Palveluverkossa on yli 3 % tarpeen ylittävää tilaa. Koulujen osalta on ylitys jopa 4 % verrattuna normitukseen ja muissa kunnissa käytettävään suunnitteluohjeeseen. Palveluverkon kehittämisen suurimpana haasteena on tehostaa nykyistä palveluverkkoa kuitenkin tarpeen mukainen laatu säilyttäen. Suuren pinta-alan ja sirpaloitumisen johdosta palveluverkon kiinteistökulut ovat huomattavan korkeat ja rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Uudet investoinnit ja kiinteistöjen kunnossapito tulee suunnata pääosin palveluverkon tehostamiseen ja uuden palveluverkon kunnossapitoon. Kuntayhteistyö Valtakunnallisen PARAS-hankkeen myötä ovat kuntarakenteet olleet kunnallishallintomme historian merkittävimpien muutosten tiellä. Kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon osalta on perustettu uusia kuntien yhteisiä organisaatioita. Kuntauudistus on edelleen samansuuntaisella, muutosten tiellä. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy, kuntaliitoksia tehdään ja kunnallisten palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat. Kuntarakenteiden muutokset ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä useammastakin syystä. Kunnat etsivät taloudellisista syistä mahdollisimman tehokkaita palveluiden tuottamistapoja. Kuntia uhkaava henkilöstöpula on myös yksi keskeinen syy, mihin Parashankkeellakin lähdettiin etsimään vastauksia. Usein kuntaliitokset on nähty myös kuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Kuntayhteistyön osalta olemme olleet erittäin tiiviissä yhteistyössä Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistyönä Karviaisen kautta ja tukipalveluita tuottaa yhteinen Liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Tätä yhteistyötä samoin kuin muuta kuntien välisen yhteistyön onnistumista arvioidaan palveluiden hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Puhdin osalta siirtyminen suurempaan palveluntuotantoyhteisöön on erittäin todennäköistä. Rosk'n Roll Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osalta on neuvoteltu yhdistymisestä, jolla tavoitellaan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamista. Ympäristöterveydenhuollon palvelujen ostosta Lohjalta käydään neuvotteluja. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen (Espoo isäntäkunta) sekä Kuuma-kuntien kanssa jatkuu. Teknisellä toimialalla, erityisesti MAL-asioissa, tutkitaan yhteistyötä Kirkkonummen ja Espoon kanssa. Vihdin kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kirjastojen kanssa. Vihdin museo on jo muutama vuosi sitten tehnyt kokoelmapoliittisen ohjelman Länsi-Uudenmaan museoiden kanssa. Kuuma-kuntien toimintojen samankaltaisuus Vihdin kanssa on helpottanut yhteistyötä itään päin mm. varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen osalta. Keskeiset asiat kuntayhteistyössä ovat kuntien edunvalvonta suhteessa valtioon sekä Vihdin ja vihtiläisten etujen valvonta eri yhteistyöhankkeissa. Erityisesti tulee panostaa seudulliseen yhteistyöhön Länsiradan vauhdittamiseksi. 12

14 Vihdin kunnalla on kokonsa puolesta mahdollista jatkaa itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Kuntarakenteiden muuttuessa ympäristössämme on meidän kuitenkin kyettävä ennakkoluulottomasti arvioimaan kuntarakenteiden muutoksien tarvetta Vihdin kunnan näkökulmasta. Hallittu kasvu Väestö ikääntyy valtakunnallisesti ja kuntien talouden kannalta on välttämätöntä, että huoltosuhde pysyy kuitenkin suotuisana eli riittävä määrä kuntalaisista on työikäistä väestöä. Tällä hetkellä huoltosuhde on 1,4 eli yhtä työikäistä kohden on 1,4 lasta ja yli 65-vuotiasta. Väestön ikääntyessä huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena (alle 1,2) edellyttää runsasta työikäisen väestön sisään muuttoa. Vihdin kunnan vuonna 26 Kaupunkitutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Vihdin tilanteessa optimaalisin vuosittainen kasvuprosentti on huoltosuhteen kannalta yli 2,5%. Tämä kuitenkin edellyttää niin suuria palveluinvestointeja, että kunnan kasvutavoitteeksi on otettu hieman maltillisempi 1,5 % / vuosi. Viimeisen seitsemän vuoden keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut n. 1,6 prosenttia HENKILÖSTÖ Hyvä työnantaja Osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Vihdin kunnan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja kunnan myönteinen työnantajakuva edesauttaa uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstöpolitiikka tukee osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Osaaminen kartoitetaan henkilöstöstrategian mukaisesti ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen turvataan. Työtyytyväisyydelle on asetettu tavoitteet ja sen kehittymistä mitataan säännöllisesti. Säännölliset ja suunnitelmalliset työpaikkapalaverit ovat käytössä kaikissa yksiköissä ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työssä kehitetään. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Turvalliset ja terveet työskentelyolosuhteet edistävät työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä. Johtamisjärjestelmää kehitetään systemaattisesti siten, että se tukee tiedonkulkua ja työntekijöiden osallistamista. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät kuntastrategiasta johdetut tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään tukemaan johtamista ja työn tuloksellisuutta. Kuntastrategian pohjalta laaditun erillisen henkilöstöstrategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, riittävä henkilöstön saatavuus, työhyvinvoinnin turvaaminen ja osaava johtajuus. 13

15 TALOUS Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Strategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosittaiset investoinnit tulee pystyä kattamaan vuosikatteella. Lainamäärä tulee olla alle 25 euroa / asukas. Investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen eikä ylikapasiteettia saa muodostua. Jokaisesta investoinnista laaditaan yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut. Investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Myös vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja tulee harkita jos ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltavissa ja estävät kunnan liiallisen velkaantumisen. 14

16 rjd ö t a et rdd oy = - y x N H M Y 1) o N - -. O Y N E E c F 1) 1 ) a. - E H x j h s 1 x s e E ' H ' ' ^ V l L L b i r 7 b y W F

17 . Y x y N N O O CC O Ö > H, c t Y O H i. 4 x z Å x x

18 = :o :o 1).r, t r ) c O N V ct p E p : F O G` p 1

19 c t t i ro) r o d z x p z z > p

20 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suulnnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmpkaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 19

VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013

VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013 kh 18.6.2012 kh om kv 3.9.2012 35 liite 1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Tämän Vihdin kunnan strategian tarkoituksena on ohjata Vihdin kunta kohti

Lisätiedot

T a l o u s a r v i o 2 0 1 2. Taloussuunnitelma 2013-2014

T a l o u s a r v i o 2 0 1 2. Taloussuunnitelma 2013-2014 T a l o u s a r v i o 2 0 1 2 Taloussuunnitelma 2013-2014 Kv 14.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2012... 3 YLEISPERUSTELUT... 19 KUNNAN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot