T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma
|
|
- Maarit Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma
2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA YLEISPERUSTELUT KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYRITYKS ET KÄYTTÖTALO U S O SA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE... 6 OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE... ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS... J HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE ATERIA- JA PUHDISTUSPALVELUJEN TULOSALUE HALLINNON TUKIPALVELUJEN OSTOT -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 1 KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE TILAPALVELU -TASEYKSI KKÖ INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Toiminta- ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu
3 Kunnanjohtajan katsaus Vihdin talous on tilikauden tuloksella mitattuna seilannut viime vuodet nollatuloksen molemmin puolin. Vuonna 212 putoamme selvästi aiempaa aiemmalle tasolle. Monien eri tekijöiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta johtuen verotulojen kasvu jää selvästi aiempia vuosia alemmalle tasolle ja tilikauden tuloksesta muodostuu näin selvästi alijäämäinen. Tästä syntyvästä kuopasta meidän on määrätietoisilla toimilla noustava taas maanpinnan yläpuolelle. Vihti on velkaantunut 2-luvulla noin 6 eurostalasukas noin 25 euroon per asukas. Samanaikaisesti olemme historiamme suurimpien investointipaineiden kynnyksellä. Epäonnistuminen tämän yhtälön ratkaisemisessa ajaisi kunnan taloudelliseen umpikujaan. Nykymenolla kunta velkaantuu keskimäärin yli 1 miljoonan euron vuosivauhtia koko valtuustokauden. Tämä ei voi jatkua. Toiminnallisten tavoitteiden puolella vuotta 213 leimaa uuden valtuuston aloittaminen ja siihen liittyen strategian päivittäminen sekä luottamusherlkilökoulutus. Uudet valtuutetut joutuvat myös heti alkuvuoden puolella linjaamaan Vihdirh kunnan ratkaisuja kuntarakenneuudistuksessa. Valtuustokaudesta tulee siis poikkeuksellisen merkityksellinen. Vuoden 213 talousarvion läpileikkaavana tavoitteena on ollut palvelutason säilyttäminen ennallaan sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaaminen muutamaan painopistealueeseen. Esityksessä luovutaan esimerkiksi erityisistä henkilöstösäästöistä sekä panostetaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Talousarvioesityksessä menojen kasvuprosentiksi muodostuu 4,8% vuoden 212 ennusteeseen nähden. Merkittävä osa tämän kasvun taustalla olevista menotekijöistä on syntynyt jo vuoden 212 puolella ja toteutuu täysimääräisenä vuonna 213. Esityksessä tilikauden tulos muodostuu noin 2,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuoden 212 tilinpäätösennusteeseen nähden tappio selvästi pieinenisi, mutta on edelleen kunnan tulevaisuuden kannalta kestämättömällä tasolla. Verotulojen kehityksen osalta ennusteiden mukaan palaisimme taas selvälle kasvu-uralle vuonna 213. Myös esimerkiksi tonttien myynnin virkistyminen loppuvuodesta 212 antaa uskoa siihen, että eteenpäin meno kunnan kehityksessä on edelleen mahdollista. Investointien kokonaissumma talousarvioesityksessä on noin 15 miljoonaa euroa. Uudet investoinnit kohdistuvat edelleen lähinnä koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärän arvioidaan kasvavan noin 9 miljoonaa euroa ja lainakanta asukasta kohden nousisi jo 29 euroonlasukas. Kunnan taloudellinen tilanne on seurausta niistä päätöksistä, joita kunnan päättäjät tekevät. Jokaisen käytetyn euron takana on aamuisin kunnanvirastolle töihin heräävän ihmisen palkka, jokin hankinta tai investointi kuntalaisten palveluihin. Näin ollen myös muutosten täytyy kytkeytyä selvään konkreettiseen toimenpiteeseen kunnan toiminnassa, jossa samanaikaisesti sovitaan muutoksesta toiminnassa ja sen seurauksena euroissa. Pelkkä taloudellisen tilanteen voivottelu ei johda mihinkään. Tarvitsemme toimenpiteitä. Kunnanjohtaja Sami Miettinen 2
4 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA kh kh om kv liite 1
5 Kunnan strategian Iaadintaprosessi ja strategia työn tavoitteet Strategiatyön lähtökohdat ja perusta ovat yhteisesti määritellyt ja sovitut kunnan missio, arvot ja visio. Missiolla kerromme, mikä on toimintamme perusajatus, pelikenttä missä toimimme. Kunta muotoilee itse missionsa, sen perustana on kuntalain 1. Visio kertoo, mikä on tulevaisuutemme haluttu tahtotila, mihin haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Missio ja visio eroavat toisistaan siten, että visio on aikasidonnainen. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Ne antavat toiminnalle merkityksen, ovat yhteisen innostuksen lähde, siirtävät energiaa oikeisiin asioihin. Ilman yhteisesti sovittaja arvoja voi vallita yhteisen sitoutumisen puute, johtaminen ei ole hallittua ja vallitsee yleinerj epäselvyys yhteisestä toimintatavasta. Missio, arvot ja visio ovat siis strategiaprosessinl kivijalka. Vihdin strategiaprosessi on toteutettu virkamiesjohdon ja luottamlushenkilöiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Prosessin tuloksena on syntynyt tämä strategia -asiakirja, jota on päivitetty valtuustokauden kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kunnan strategialla ohjataan kunnan nykyisessä toiminnassa tarvittavaa muutosta. Strategian johtamisen välineeksi on valittu Balanced Scorecard (myöh. BSC) tasapainotettu tuloskortti. BSC valittiin työvälineeksi siksi, että kunnan toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta käsin - asiakas - palvelut ja prosessit - henkilöstö - talous Näkökulmien tulee olla tasapainossa keskenään valittaessa kriittisiä menestystekijöitä, asioita joissa tulee onnistua visioon pääsemiseksi. BSC toimii koko organisaation läpileikkaavana johtamisjärjestelmänä. Keskukset laativat omat toimintasuunnitelmansa BSC - menetelmää käyttäen johtaen tavoitteensa Vihdin kunnan strategiasta ja kuntakortista. Strategisten tavoitteiden tulee näkyä arjen työssä. Tämä varmistetaan siten, että johto ja lähiesimiehet käyttävät tuloskorttia toimintaa ohjaavana välineenä myös jokaisen työntekijän tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa selkiytetään vuositpson strategiset tavoitteet toimintaan eri tasoilla. Näin edistetään strategisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä organisaation eri osissa tavoitteiden, toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Samalla varmistetaan strategian todentuminen tekemisissä sekä strategialähtöinen osaaminen ja strategian kiinnitys organisaation toimintakulttuuriin. Vihdillä on olemassa tällä hetkellä hyväksytyt ilmasto-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat. 4
6 VIHDIN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VIHDIN KUNNAN MISSIO Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella. VIHDIN ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Yhteisöllisyys VIHDIN KUNNAN VISIO 225 Metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvlkunta. VISIOELEMENTIT Metropolialue - Tehokkaat liikenneyhteydet ja palveleva liikennejärjestelmä - Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - Aktiivinen toimija metropolialueella Moderni - Uudistumiskykyinen - Monipuoliset, ajantasaiset palvelut - Edelläkävijä ekologisissa asioissa - Osaava johtajuus Luonnonläheinen - Viihtyisä elinympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Puhdas vesi ja terveellinen ympäristö Yhteisöllinen Vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kolmas sektori Monipuolinen kulttuuritoiminta Turvallinen elinympäristö Vireät ja toimivat kylät Kasvukunta - Yritysystävällinen Tehokas maapolitiikka Erilaiset asumismahdollisuudet Joustava ja nopea reagointi Vastuullinen taloudenhoito 5
7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Koko julkinen hallinto, erityisesti kuntaorganisaatiot palvelujen tuottajina ovat suurten muutosten edessä nyt ja tulevina vuosina. Kuntatalouden näkymät ja niihin perustuvat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet pakottavat miettimään kuinka haasteet kohdataan. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on laajin Suomessa toteutettu kunnallishallinnon ja - palveluiden uudistus. Vihdissä päätöksentekoon vaikuttaa koko ajan lisääntyvä alue- ja seutuyhteistyö ja metropolipolitiikan linjaukset. Vihdin kunta on kasvukunta. Väestökasvun odote on noin 1,5 % / vuosi. Lisäksi väestörakenteen muutokset, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka, maankäyttö, kaavoitus- ja ympäristöasiat ovat strategiaan vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Kasvun turvaamisen ja menojen hallinnan tasapainon löytämiseen on tartuttava välittömästi. On pystyttävä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan palveluverkon laajuutta ja monipuolisuutta. Palvelujen erilaiset tuottamistavat, toimintaprosessien ja - tapojen kriittinen tarkastelu sekä aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat keinoja vastata välittömästi ja ennakoiden haasteisiin ja näin turvata kunnan elinvoimaisuus myös tulevina vuosina. Tarkastelun kohteena on myös kuntayhteistyön syventäminen. Vihdin valinta on pysyä itsenäisenä kuntana. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on mahdollista löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisesti toteutettavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavat palvelujen tuotantotavat. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kunnan toimintaan ja toimintaympäristöön: - väestön kasvu, peruspalveluista huolehtiminen, palvelurakenteen kasvattaminen - palvelujen muutokset, toimitilojen tehottomuus ja muuttuneet tarpeet - heikkenevä kuntatalous, talouden tiukkeneminen - henkilöstön saatavuus, rekrytointivaikeus - lainsäädännön tiukkeneminen - valtakunnalliset vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Palvelukeskukset ovat tunnistaneet strategiatyön lähtökohdat ja / haasteet oman toimintansa erityispiirteet huomioiden seuraavasti: Konsernihallinto ja hallintokeskus: Lähtökohdat - hyvä kuntakoko, joka mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden kunnassa - osaava ja eri ikäkausia edustava henkilöstö, joka mahdollistaa hallitut muutokset - kilpailukuntoinen organisaatio, jonka hallittu kasvattaminen hyvien rekrytointien avulla antaa keh ittymispotentiaa lia - kustannustaso kilpailukelpoinen Haasteita - kunnan strategian väljyys ja heikko ohjaavuus - kuntarakenteen ja kunnan tehtävien sekä metropolihallinnon ratkaisujen selkiytymättömyys - kuntayhteistyön hajautuneisuus, palveluyhteistyö Länsi-Uudellamaalla, elinkeinoyhteistyö Keski- Uudellamaalla, edunvalvontayhteistyö Kuuma-alueella, metropoljyhteistyö, sidosryhmäverkosto laaja, vaatii paljon yhteydenpitoa - kehittämisresurssien niukkuus metropolialueen kilpailuasetelmassa - yhteistyön sujuvuus luottamushenkilöiden kesken ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken - kunnan johtaminen, kun tuotanto hajautuu ja siirtyy etäämmälle kunnan ohjauksesta - palvelujen tuottaminen tehokkaasti sähköiset toimintatavat huomioiden talouden raamien antamissa rajoissa 6
8 Sivistyskeskus: - kunnan väestönkasvu edellyttää päiväkoti- ja kouluinvestointeja, jotka puolestaan aiheuttavat henkilöstön lisäystarpeen - kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstölisäys tulevina vuosina johtuu toiminnan järjestämisestä aiheutuvasta resurssoinnista - henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, jolle mahdollistetaan täydennyskoulutus - toiminnan kustannustehokkuutta seurataan oman kunnan sisällä sekä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin sekä tiedostetaan, mistä erot johtuvat - toiminnan laatua seurataan asiakas- ja huoltajakyselyillä sekä muulla saatavalla vertailutiedolla Tekninen ja ympäristökeskus: - palvelutarpeen kasvu; resurssipula/talous, toiminnan kehittäminen - käyttökustannusten nousu esim. energia; uusien tekniikoiden käyttöönoton haasteet - vanhenevan infran aiheuttamat haasteet (kunto heikkenee, ei täytä määräyksiä, toimimattomuus kasvaa, kasvavat käyttökustannukset), infran optimointi - uusien alueiden tarve kunnan kasvaessa; infran rakentaminen, tarve kaavoituksen tehostamiselle VIHDIN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Juuri kun kansainvälinen talous näytti olevan toipumassa lamasta, ovat nyt jo toista vuotta jatkuneet toistuvat huonot uutiset Euroopan velkaongelmista estäneet talouden kasvun. Euroopassa on jollain asteella toipuvia maita mutta myös erittäin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita. Millä tavalla Eurooppa tulee hallitusti näistä alueen maiden talouksia kurittavista ongelmista ulos, ei liene kenellekään vielä selvää. Taantuma velkaannutti kansantalouttamme voimallisesti. Todennäköisesti muodostuneeseen kestävyysvajeeseen tullaan reagoimaan, mutta miten ja millä aikataululla ei vielä edelleenkään ole vielä tässä vaiheessa selvää. Vihdin kunta kuuluu kuitenkin niihin kuntiin, joissa pitkän tähtäyksen menestymisen edellytykset ovat voimakkaat ja aina vain paranevat. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet oikein mitoitettuja eivätkä oikea-aikaisia. Vihdillä ei ole varaa rakentaa olemassa olevia palvelurakenteita yhä uudelleen. Vihdillä tulee olla varaa uusien asukkaiden palvelujen turvaamiseen ja siihen tulee myös osoittaa ensisijaista kiinnostusta. Vihdin kunnan asukasluku on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kunta on investoinut voimakkaasti palvelurakenteidensa kehittämiseen ja laajentamiseen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys yhdessä veroprosentin noston kanssa on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vauhdikkaasti. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on erittäin mittava. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksiin. Investointeja lainarahalla tulee harkita erittäin tarkasti. Jotta kunnan talous saadaan pidettyä tasapainonsa, tarvitaan sekä kulujen voimakasta hillintää, tehtyjen investointien maksimaalista hyödyntämistä että tulojen voimakasta kasvattamista kaikin käytettävissä olevin keinoin. 7
9 VIHDIN KUNTAPÄÄMÄÄRÄT 213 Asiakas N *, Hyvinvoivat kuntalaiset Yritysystävällinen kunta Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Palvelut ja prosessit Dynaaminen ja tehokas toimintatapa Kuntayhteistyö Hallittu kasvu Henkilöstö Hyvä työnantaja i Vuosikatteesen sopeutettu' investointitaso Talous ` /. 8
10 KUNTAPAAMAARAT ASIAKAS Hyvinvoivat kuntalaiset Vihdin kunta tarjoaa tarpeeseen ja talousresursseihin suhteutettuja palveluita, joissa painotetaan palvelutarpeiden ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on kuhunkin ajankohtaan oikein mitoitetut palvelut, mikä edellyttää joustavasti palvelutarpeisiin vastaavaa palveluverkkoa ja palvelutuotantoa sekä pitkäjänteistä ja tehokkuutta suosivaa suunnittelua. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tehostaminen on keskeisin keino kuntatalouden tasapainon saavuttamisessa. Palvelujen tuottamisessa kunnan organisaatio on edelleen merkittävä tuottaja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli se on sekä laatu- että kustannustekijät huomioon ottaen omaa tuotantoa edullisempaa tai tuo muuta arvostettavaa etua. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä (mm. sähköiset palvelut ) sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen!palvelupisteeseen ja tilojen yhteiskäyttöä. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin. Kunnan rajaalueilla yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan, ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palveluiden käyttöön. Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Kuntayhtymän tulee ottaa kuntien strategiat oman strategiansa lähtökohdaksi. 9
11 Yritysystävällinen kunta Vihdin kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja liikenteen solmukohdista. Myös Vihdin kunnan asemaa alueen kaupallisena keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Eräs painopistealueista on myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä elinkeinotoimen palvelujen kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa sijaitsevien tärkeiden toimialaryhmien osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen, monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen sekä innovatiivisten kasvuyritysten, yritysklusterien ja veturiyritysten hankinta ovat eräitä keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy merkittävästi tulevaisuud4ssa. Vihdin kunta pyrkii vastaamaan tähän kilpailuun monin eri tavoin. Kunnan vetovoimaisuudella työ- ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen alueelle on yksi Vihdin kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä erityisesti toimivat liikenneyhteydet, Länsiradan saaminen sekä Etelä-Nummelan kehitys ovat avainasemassa. Vihdin kunnan käytettävissä olevia resursseja ajatellen myös onnistunut verkostoyhteistyö, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden yhteistyö sekä niiden neuvokas hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Visuaalisesti yhtenäisen markkinointiviestinnän tehostaminen tukee elinkeinoelämän ja koko kunnan strategisia tavoitteita sekä kilpailukykyä. Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Asiakasnäkökulmasta katsottuna turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö tarkoittaa kunnalla on jatkossakin tarjota tarvetta vastaava määrä laadukkaita tontteja asukkaille että yhdyskuntarakenne mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen asukkaille., että Vihdin ja yrityksille ja Vihdin kunta on sitoutunut 13 muun Helsingin seudun kunnan ja valtion kanssa aiesopimukseen, joka edellyttää kuntaa tuottamaan vuosittain riittävän määrän asuintontteja ja lisäksi luomaan edellytyksiä sille, että 2% asunnoista on valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. KUUMA-yhteistyö luo pohjaa entistä vaikuttavammalle edunvalvonnalle metropoli-alueella. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina. On myös tavoiteltavaa, että palvelut ja työpaikka -alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kevyen liikenteen verkostoa tulee edelleen laajentaa. 1
12 Raakamaan hankintaa nykyisiin taajamiin rajautuen tulee edelleen jatkaa, jotta kunta voi hallita yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja varmistaa riittävän tonttivarannon eri tarpeisiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tulee ryhtyä vain yhdyskuntaralkennetta tiivistävissä kaavamuutoshankkeissa tai muissa rajoitetuissa tilanteissa, joissa alueen asemakaavoittaminen edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja voidaan varmistua alueen toteuttamisesta kunnan edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Järvien, etenkin niistä suurimman eli Hiidenveden, puhdistaminen on keskeistä sekä kuntalaisten virkistäytymisen että vesistön ekosysteemin kannalta. Vihdin tulee osallistua ilmastonmuutoksen hallintaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten liikennetarvetta ja muilla ilmastostrategiassa esitetyillä keinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT Dynaaminen toimintatapa Vihdin kunnan toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys tehokkaat prosessit ja selkeä johtovastuu., muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuvat, Kehittämistyössä on olennaista pitkäjänteinen ote, jossa analysoidaan käytössä olevat toimintamallit ja suunnitellaan korjausliikkeet. Palveluprosesseja kehitetään muuttuvan toimintaympäristön antamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Kehitysote on innovatiivinen, toteutus tapahtuu perustuotantoa vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Prosessit ovat selkeitä ja palvelut hoidetaan resurssien määrittämissä puitteissa joustavasti, nopeasti ja oikein. Asiakaslähtöinen palvelu Vihdissä tarkoittaa asiantuntevaa, oikeudenmukaista ja ystävällistä kohtelua sekä kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa palveluprosessiin ja palveluun. Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä, jolloin päästään tiettyjen palvelujen /prosessien osien osalta ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun. Kehittävä toimintaote edellyttää selkeää johtamista, toimivaa koordinaatiota ja hyvää tiedonkulkua. Koordinaation ja tiedonkulun painoarvo lisääntyvät palvelujen tuotannon hajaantuessa eri toimijoille. Se on haaste sekä johdolle että palvelujen tuottajille. Koska kunnassa on kaksijakoinen johtajuus, on erittäin tärkeää, että johtajuusroolit ovat selkeät. Poliittinen johto tekee päätökset sovittuja foorumeja käyttäen ja viranhaltijat vastaavat valmistelusta sekä operatiivisesta toiminnasta. Selkeän työnjaon ja neuvottelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuva ja tehokas valmistelu. Tehokas palveluverkko on olennainen osa palvelukokonaisuutta ja on merkittävä kunnan talouden sekä palveluiden laadun kannalta. Asukasmäärältään kasvava ja kuitenkin laaja kunta tuo suuria paineita pitää palveluverkko tehokkaana ja silti laadullisesti hyvänä. 11
13 Vihdin palveluverkkoa on kehitetty voimakkaasti jo useamman vuoden. Palveluverkossa palveluja on keskitetty ja investoitu voimakkaasti. Verkko on edelleen osin sirpaloitunut ja uusienkaan investointien osalta ei ole pystytty saavuttamaan kustannustehokasta palveluverkkoa. Investointien osalta on palveluverkon tehokkuus edelleen heikennyt laadun noustessa huomattavasti. Kunnan kiinteistöjen pinta-ala on liian suuri palvelemaan todellista tarvetta. Palveluverkossa on yli 3 % tarpeen ylittävää tilaa. Koulujen osalta on ylitys jopa 4 % verrattuna normitukseen ja muissa kunnissa käytettävään suunnitteluohjeeseen. Palveluverkon kehittämisen suurimpana haasteena on tehostaa nykyistä palveluverkkoa kuitenkin tarpeen mukainen laatu säilyttäen. Suuren pinta-alan ja sirpaloitumisen johdosta palveluverkon kiinteistökulut ovat huomattavan korkeat ja rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Uudet investoinnit ja kiinteistöjen kunnossapito tulee suunnata pääosin palveluverkon tehostamiseen ja uuden palveluverkon kunnossapitoon. Kuntayhteistyö Valtakunnallisen PARAS-hankkeen myötä ovat kuntarakenteet olleet kunnallishallintomme historian merkittävimpien muutosten tiellä. Kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon osalta on perustettu uusia kuntien yhteisiä organisaatioita. Kuntauudistus on edelleen samansuuntaisella, muutosten tiellä. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy, kuntaliitoksia tehdään ja kunnallisten palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat. Kuntarakenteiden muutokset ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä useammastakin syystä. Kunnat etsivät taloudellisista syistä mahdollisimman tehokkaita palveluiden tuottamistapoja. Kuntia uhkaava henkilöstöpula on myös yksi keskeinen syy, mihin Parashankkeellakin lähdettiin etsimään vastauksia. Usein kuntaliitokset on nähty myös kuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Kuntayhteistyön osalta olemme olleet erittäin tiiviissä yhteistyössä Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistyönä Karviaisen kautta ja tukipalveluita tuottaa yhteinen Liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Tätä yhteistyötä samoin kuin muuta kuntien välisen yhteistyön onnistumista arvioidaan palveluiden hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Puhdin osalta siirtyminen suurempaan palveluntuotantoyhteisöön on erittäin todennäköistä. Rosk'n Roll Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osalta on neuvoteltu yhdistymisestä, jolla tavoitellaan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamista. Ympäristöterveydenhuollon palvelujen ostosta Lohjalta käydään neuvotteluja. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen (Espoo isäntäkunta) sekä Kuuma-kuntien kanssa jatkuu. Teknisellä toimialalla, erityisesti MAL-asioissa, tutkitaan yhteistyötä Kirkkonummen ja Espoon kanssa. Vihdin kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kirjastojen kanssa. Vihdin museo on jo muutama vuosi sitten tehnyt kokoelmapoliittisen ohjelman Länsi-Uudenmaan museoiden kanssa. Kuuma-kuntien toimintojen samankaltaisuus Vihdin kanssa on helpottanut yhteistyötä itään päin mm. varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen osalta. Keskeiset asiat kuntayhteistyössä ovat kuntien edunvalvonta suhteessa valtioon sekä Vihdin ja vihtiläisten etujen valvonta eri yhteistyöhankkeissa. Erityisesti tulee panostaa seudulliseen yhteistyöhön Länsiradan vauhdittamiseksi. 12
14 Vihdin kunnalla on kokonsa puolesta mahdollista jatkaa itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Kuntarakenteiden muuttuessa ympäristössämme on meidän kuitenkin kyettävä ennakkoluulottomasti arvioimaan kuntarakenteiden muutoksien tarvetta Vihdin kunnan näkökulmasta. Hallittu kasvu Väestö ikääntyy valtakunnallisesti ja kuntien talouden kannalta on välttämätöntä, että huoltosuhde pysyy kuitenkin suotuisana eli riittävä määrä kuntalaisista on työikäistä väestöä. Tällä hetkellä huoltosuhde on 1,4 eli yhtä työikäistä kohden on 1,4 lasta ja yli 65-vuotiasta. Väestön ikääntyessä huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena (alle 1,2) edellyttää runsasta työikäisen väestön sisään muuttoa. Vihdin kunnan vuonna 26 Kaupunkitutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Vihdin tilanteessa optimaalisin vuosittainen kasvuprosentti on huoltosuhteen kannalta yli 2,5%. Tämä kuitenkin edellyttää niin suuria palveluinvestointeja, että kunnan kasvutavoitteeksi on otettu hieman maltillisempi 1,5 % / vuosi. Viimeisen seitsemän vuoden keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut n. 1,6 prosenttia HENKILÖSTÖ Hyvä työnantaja Osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Vihdin kunnan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja kunnan myönteinen työnantajakuva edesauttaa uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstöpolitiikka tukee osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Osaaminen kartoitetaan henkilöstöstrategian mukaisesti ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen turvataan. Työtyytyväisyydelle on asetettu tavoitteet ja sen kehittymistä mitataan säännöllisesti. Säännölliset ja suunnitelmalliset työpaikkapalaverit ovat käytössä kaikissa yksiköissä ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työssä kehitetään. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Turvalliset ja terveet työskentelyolosuhteet edistävät työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä. Johtamisjärjestelmää kehitetään systemaattisesti siten, että se tukee tiedonkulkua ja työntekijöiden osallistamista. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät kuntastrategiasta johdetut tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään tukemaan johtamista ja työn tuloksellisuutta. Kuntastrategian pohjalta laaditun erillisen henkilöstöstrategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, riittävä henkilöstön saatavuus, työhyvinvoinnin turvaaminen ja osaava johtajuus. 13
15 TALOUS Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Strategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosittaiset investoinnit tulee pystyä kattamaan vuosikatteella. Lainamäärä tulee olla alle 25 euroa / asukas. Investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen eikä ylikapasiteettia saa muodostua. Jokaisesta investoinnista laaditaan yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut. Investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Myös vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja tulee harkita jos ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltavissa ja estävät kunnan liiallisen velkaantumisen. 14
16 rjd ö t a et rdd oy = - y x N H M Y 1) o N - -. O Y N E E c F 1) 1 ) a. - E H x j h s 1 x s e E ' H ' ' ^ V l L L b i r 7 b y W F
17 . Y x y N N O O CC O Ö > H, c t Y O H i. 4 x z Å x x
18 = :o :o 1).r, t r ) c O N V ct p E p : F O G` p 1
19 c t t i ro) r o d z x p z z > p
20 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suulnnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmpkaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 19
VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013
VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2013 kh 18.6.2012 kh om kv 3.9.2012 35 liite 1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Tämän Vihdin kunnan strategian tarkoituksena on ohjata Vihdin kunta kohti
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotT a l o u s a r v i o 2 0 1 2. Taloussuunnitelma 2013-2014
T a l o u s a r v i o 2 0 1 2 Taloussuunnitelma 2013-2014 Kv 14.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2012... 3 YLEISPERUSTELUT... 19 KUNNAN TALOUDELLINEN
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotVUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET
VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotVUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE
VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE Vuoden 2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje Julkaisija: Vihdin kunta 1 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2017 Yleistä Sitovuus Talousarvio on tärkein
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne
Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotKHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.
Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida
LisätiedotVuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten
Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.
LisätiedotKunnanhallituksen talousarvioesitys 2019
Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotToteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.
Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotTalousarvion toteutuminen kesäkuu 2018
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA
SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen
LisätiedotTilausten toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotTalousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén
Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotVUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen
LisätiedotKunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila
Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotTalousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat
Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotTalousarvion toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain
LisätiedotTalousarvio toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain
LisätiedotKuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio
Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden
LisätiedotVuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotTalousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.
MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat
LisätiedotKeskusvaalilautakunta TA 2018 TALOUSARVIOMUUTOS MTA Tarkastuslautakunta TA 2018 TALOUSARVIOMUUTOS MTA 2018
KÄYTTÖTALOUS Valtuuston nähden sitovat toimielinten määrärahat Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 139 860 0 139 860 Toimintakulut -103 719 0-103 719 Toimintakate 36 141 0 36 141 Toimintakulut -2 604
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.
Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA
1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotTilausten toteutuminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA
KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä
OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso)
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely
Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotHartolan kuntastrategia
Hartolan kuntastrategia Hyvän elämän kuningaskunta Valtuuston hyväksymä 14.11.2018 TAHTOTILA 1 Hartola säilyy itsenäisenä kuntana ja tuottaa nykyaikaisia palveluja asukkaille, joita ovat kaikki kunnan
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
Lisätiedot