T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a l o u s a r v i o 2 0 1 3. Taloussuunnitelma 2014-2015"

Transkriptio

1 T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA YLEISPERUSTELUT KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYRITYKS ET KÄYTTÖTALO U S O SA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE... 6 OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE... ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HALLINTOKESKUS... J HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE ATERIA- JA PUHDISTUSPALVELUJEN TULOSALUE HALLINNON TUKIPALVELUJEN OSTOT -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 1 KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE TILAPALVELU -TASEYKSI KKÖ INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Toiminta- ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 Kunnanjohtajan katsaus Vihdin talous on tilikauden tuloksella mitattuna seilannut viime vuodet nollatuloksen molemmin puolin. Vuonna 212 putoamme selvästi aiempaa aiemmalle tasolle. Monien eri tekijöiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta johtuen verotulojen kasvu jää selvästi aiempia vuosia alemmalle tasolle ja tilikauden tuloksesta muodostuu näin selvästi alijäämäinen. Tästä syntyvästä kuopasta meidän on määrätietoisilla toimilla noustava taas maanpinnan yläpuolelle. Vihti on velkaantunut 2-luvulla noin 6 eurostalasukas noin 25 euroon per asukas. Samanaikaisesti olemme historiamme suurimpien investointipaineiden kynnyksellä. Epäonnistuminen tämän yhtälön ratkaisemisessa ajaisi kunnan taloudelliseen umpikujaan. Nykymenolla kunta velkaantuu keskimäärin yli 1 miljoonan euron vuosivauhtia koko valtuustokauden. Tämä ei voi jatkua. Toiminnallisten tavoitteiden puolella vuotta 213 leimaa uuden valtuuston aloittaminen ja siihen liittyen strategian päivittäminen sekä luottamusherlkilökoulutus. Uudet valtuutetut joutuvat myös heti alkuvuoden puolella linjaamaan Vihdirh kunnan ratkaisuja kuntarakenneuudistuksessa. Valtuustokaudesta tulee siis poikkeuksellisen merkityksellinen. Vuoden 213 talousarvion läpileikkaavana tavoitteena on ollut palvelutason säilyttäminen ennallaan sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaaminen muutamaan painopistealueeseen. Esityksessä luovutaan esimerkiksi erityisistä henkilöstösäästöistä sekä panostetaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Talousarvioesityksessä menojen kasvuprosentiksi muodostuu 4,8% vuoden 212 ennusteeseen nähden. Merkittävä osa tämän kasvun taustalla olevista menotekijöistä on syntynyt jo vuoden 212 puolella ja toteutuu täysimääräisenä vuonna 213. Esityksessä tilikauden tulos muodostuu noin 2,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuoden 212 tilinpäätösennusteeseen nähden tappio selvästi pieinenisi, mutta on edelleen kunnan tulevaisuuden kannalta kestämättömällä tasolla. Verotulojen kehityksen osalta ennusteiden mukaan palaisimme taas selvälle kasvu-uralle vuonna 213. Myös esimerkiksi tonttien myynnin virkistyminen loppuvuodesta 212 antaa uskoa siihen, että eteenpäin meno kunnan kehityksessä on edelleen mahdollista. Investointien kokonaissumma talousarvioesityksessä on noin 15 miljoonaa euroa. Uudet investoinnit kohdistuvat edelleen lähinnä koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärän arvioidaan kasvavan noin 9 miljoonaa euroa ja lainakanta asukasta kohden nousisi jo 29 euroonlasukas. Kunnan taloudellinen tilanne on seurausta niistä päätöksistä, joita kunnan päättäjät tekevät. Jokaisen käytetyn euron takana on aamuisin kunnanvirastolle töihin heräävän ihmisen palkka, jokin hankinta tai investointi kuntalaisten palveluihin. Näin ollen myös muutosten täytyy kytkeytyä selvään konkreettiseen toimenpiteeseen kunnan toiminnassa, jossa samanaikaisesti sovitaan muutoksesta toiminnassa ja sen seurauksena euroissa. Pelkkä taloudellisen tilanteen voivottelu ei johda mihinkään. Tarvitsemme toimenpiteitä. Kunnanjohtaja Sami Miettinen 2

4 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA kh kh om kv liite 1

5 Kunnan strategian Iaadintaprosessi ja strategia työn tavoitteet Strategiatyön lähtökohdat ja perusta ovat yhteisesti määritellyt ja sovitut kunnan missio, arvot ja visio. Missiolla kerromme, mikä on toimintamme perusajatus, pelikenttä missä toimimme. Kunta muotoilee itse missionsa, sen perustana on kuntalain 1. Visio kertoo, mikä on tulevaisuutemme haluttu tahtotila, mihin haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Missio ja visio eroavat toisistaan siten, että visio on aikasidonnainen. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Ne antavat toiminnalle merkityksen, ovat yhteisen innostuksen lähde, siirtävät energiaa oikeisiin asioihin. Ilman yhteisesti sovittaja arvoja voi vallita yhteisen sitoutumisen puute, johtaminen ei ole hallittua ja vallitsee yleinerj epäselvyys yhteisestä toimintatavasta. Missio, arvot ja visio ovat siis strategiaprosessinl kivijalka. Vihdin strategiaprosessi on toteutettu virkamiesjohdon ja luottamlushenkilöiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Prosessin tuloksena on syntynyt tämä strategia -asiakirja, jota on päivitetty valtuustokauden kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kunnan strategialla ohjataan kunnan nykyisessä toiminnassa tarvittavaa muutosta. Strategian johtamisen välineeksi on valittu Balanced Scorecard (myöh. BSC) tasapainotettu tuloskortti. BSC valittiin työvälineeksi siksi, että kunnan toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta käsin - asiakas - palvelut ja prosessit - henkilöstö - talous Näkökulmien tulee olla tasapainossa keskenään valittaessa kriittisiä menestystekijöitä, asioita joissa tulee onnistua visioon pääsemiseksi. BSC toimii koko organisaation läpileikkaavana johtamisjärjestelmänä. Keskukset laativat omat toimintasuunnitelmansa BSC - menetelmää käyttäen johtaen tavoitteensa Vihdin kunnan strategiasta ja kuntakortista. Strategisten tavoitteiden tulee näkyä arjen työssä. Tämä varmistetaan siten, että johto ja lähiesimiehet käyttävät tuloskorttia toimintaa ohjaavana välineenä myös jokaisen työntekijän tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa selkiytetään vuositpson strategiset tavoitteet toimintaan eri tasoilla. Näin edistetään strategisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä organisaation eri osissa tavoitteiden, toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Samalla varmistetaan strategian todentuminen tekemisissä sekä strategialähtöinen osaaminen ja strategian kiinnitys organisaation toimintakulttuuriin. Vihdillä on olemassa tällä hetkellä hyväksytyt ilmasto-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat. 4

6 VIHDIN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VIHDIN KUNNAN MISSIO Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella. VIHDIN ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Yhteisöllisyys VIHDIN KUNNAN VISIO 225 Metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvlkunta. VISIOELEMENTIT Metropolialue - Tehokkaat liikenneyhteydet ja palveleva liikennejärjestelmä - Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - Aktiivinen toimija metropolialueella Moderni - Uudistumiskykyinen - Monipuoliset, ajantasaiset palvelut - Edelläkävijä ekologisissa asioissa - Osaava johtajuus Luonnonläheinen - Viihtyisä elinympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Puhdas vesi ja terveellinen ympäristö Yhteisöllinen Vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kolmas sektori Monipuolinen kulttuuritoiminta Turvallinen elinympäristö Vireät ja toimivat kylät Kasvukunta - Yritysystävällinen Tehokas maapolitiikka Erilaiset asumismahdollisuudet Joustava ja nopea reagointi Vastuullinen taloudenhoito 5

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Koko julkinen hallinto, erityisesti kuntaorganisaatiot palvelujen tuottajina ovat suurten muutosten edessä nyt ja tulevina vuosina. Kuntatalouden näkymät ja niihin perustuvat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet pakottavat miettimään kuinka haasteet kohdataan. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on laajin Suomessa toteutettu kunnallishallinnon ja - palveluiden uudistus. Vihdissä päätöksentekoon vaikuttaa koko ajan lisääntyvä alue- ja seutuyhteistyö ja metropolipolitiikan linjaukset. Vihdin kunta on kasvukunta. Väestökasvun odote on noin 1,5 % / vuosi. Lisäksi väestörakenteen muutokset, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka, maankäyttö, kaavoitus- ja ympäristöasiat ovat strategiaan vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Kasvun turvaamisen ja menojen hallinnan tasapainon löytämiseen on tartuttava välittömästi. On pystyttävä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan palveluverkon laajuutta ja monipuolisuutta. Palvelujen erilaiset tuottamistavat, toimintaprosessien ja - tapojen kriittinen tarkastelu sekä aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat keinoja vastata välittömästi ja ennakoiden haasteisiin ja näin turvata kunnan elinvoimaisuus myös tulevina vuosina. Tarkastelun kohteena on myös kuntayhteistyön syventäminen. Vihdin valinta on pysyä itsenäisenä kuntana. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on mahdollista löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisesti toteutettavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavat palvelujen tuotantotavat. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kunnan toimintaan ja toimintaympäristöön: - väestön kasvu, peruspalveluista huolehtiminen, palvelurakenteen kasvattaminen - palvelujen muutokset, toimitilojen tehottomuus ja muuttuneet tarpeet - heikkenevä kuntatalous, talouden tiukkeneminen - henkilöstön saatavuus, rekrytointivaikeus - lainsäädännön tiukkeneminen - valtakunnalliset vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Palvelukeskukset ovat tunnistaneet strategiatyön lähtökohdat ja / haasteet oman toimintansa erityispiirteet huomioiden seuraavasti: Konsernihallinto ja hallintokeskus: Lähtökohdat - hyvä kuntakoko, joka mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden kunnassa - osaava ja eri ikäkausia edustava henkilöstö, joka mahdollistaa hallitut muutokset - kilpailukuntoinen organisaatio, jonka hallittu kasvattaminen hyvien rekrytointien avulla antaa keh ittymispotentiaa lia - kustannustaso kilpailukelpoinen Haasteita - kunnan strategian väljyys ja heikko ohjaavuus - kuntarakenteen ja kunnan tehtävien sekä metropolihallinnon ratkaisujen selkiytymättömyys - kuntayhteistyön hajautuneisuus, palveluyhteistyö Länsi-Uudellamaalla, elinkeinoyhteistyö Keski- Uudellamaalla, edunvalvontayhteistyö Kuuma-alueella, metropoljyhteistyö, sidosryhmäverkosto laaja, vaatii paljon yhteydenpitoa - kehittämisresurssien niukkuus metropolialueen kilpailuasetelmassa - yhteistyön sujuvuus luottamushenkilöiden kesken ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken - kunnan johtaminen, kun tuotanto hajautuu ja siirtyy etäämmälle kunnan ohjauksesta - palvelujen tuottaminen tehokkaasti sähköiset toimintatavat huomioiden talouden raamien antamissa rajoissa 6

8 Sivistyskeskus: - kunnan väestönkasvu edellyttää päiväkoti- ja kouluinvestointeja, jotka puolestaan aiheuttavat henkilöstön lisäystarpeen - kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstölisäys tulevina vuosina johtuu toiminnan järjestämisestä aiheutuvasta resurssoinnista - henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, jolle mahdollistetaan täydennyskoulutus - toiminnan kustannustehokkuutta seurataan oman kunnan sisällä sekä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin sekä tiedostetaan, mistä erot johtuvat - toiminnan laatua seurataan asiakas- ja huoltajakyselyillä sekä muulla saatavalla vertailutiedolla Tekninen ja ympäristökeskus: - palvelutarpeen kasvu; resurssipula/talous, toiminnan kehittäminen - käyttökustannusten nousu esim. energia; uusien tekniikoiden käyttöönoton haasteet - vanhenevan infran aiheuttamat haasteet (kunto heikkenee, ei täytä määräyksiä, toimimattomuus kasvaa, kasvavat käyttökustannukset), infran optimointi - uusien alueiden tarve kunnan kasvaessa; infran rakentaminen, tarve kaavoituksen tehostamiselle VIHDIN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Juuri kun kansainvälinen talous näytti olevan toipumassa lamasta, ovat nyt jo toista vuotta jatkuneet toistuvat huonot uutiset Euroopan velkaongelmista estäneet talouden kasvun. Euroopassa on jollain asteella toipuvia maita mutta myös erittäin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita. Millä tavalla Eurooppa tulee hallitusti näistä alueen maiden talouksia kurittavista ongelmista ulos, ei liene kenellekään vielä selvää. Taantuma velkaannutti kansantalouttamme voimallisesti. Todennäköisesti muodostuneeseen kestävyysvajeeseen tullaan reagoimaan, mutta miten ja millä aikataululla ei vielä edelleenkään ole vielä tässä vaiheessa selvää. Vihdin kunta kuuluu kuitenkin niihin kuntiin, joissa pitkän tähtäyksen menestymisen edellytykset ovat voimakkaat ja aina vain paranevat. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet oikein mitoitettuja eivätkä oikea-aikaisia. Vihdillä ei ole varaa rakentaa olemassa olevia palvelurakenteita yhä uudelleen. Vihdillä tulee olla varaa uusien asukkaiden palvelujen turvaamiseen ja siihen tulee myös osoittaa ensisijaista kiinnostusta. Vihdin kunnan asukasluku on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kunta on investoinut voimakkaasti palvelurakenteidensa kehittämiseen ja laajentamiseen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys yhdessä veroprosentin noston kanssa on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vauhdikkaasti. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on erittäin mittava. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksiin. Investointeja lainarahalla tulee harkita erittäin tarkasti. Jotta kunnan talous saadaan pidettyä tasapainonsa, tarvitaan sekä kulujen voimakasta hillintää, tehtyjen investointien maksimaalista hyödyntämistä että tulojen voimakasta kasvattamista kaikin käytettävissä olevin keinoin. 7

9 VIHDIN KUNTAPÄÄMÄÄRÄT 213 Asiakas N *, Hyvinvoivat kuntalaiset Yritysystävällinen kunta Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Palvelut ja prosessit Dynaaminen ja tehokas toimintatapa Kuntayhteistyö Hallittu kasvu Henkilöstö Hyvä työnantaja i Vuosikatteesen sopeutettu' investointitaso Talous ` /. 8

10 KUNTAPAAMAARAT ASIAKAS Hyvinvoivat kuntalaiset Vihdin kunta tarjoaa tarpeeseen ja talousresursseihin suhteutettuja palveluita, joissa painotetaan palvelutarpeiden ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on kuhunkin ajankohtaan oikein mitoitetut palvelut, mikä edellyttää joustavasti palvelutarpeisiin vastaavaa palveluverkkoa ja palvelutuotantoa sekä pitkäjänteistä ja tehokkuutta suosivaa suunnittelua. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tehostaminen on keskeisin keino kuntatalouden tasapainon saavuttamisessa. Palvelujen tuottamisessa kunnan organisaatio on edelleen merkittävä tuottaja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli se on sekä laatu- että kustannustekijät huomioon ottaen omaa tuotantoa edullisempaa tai tuo muuta arvostettavaa etua. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä (mm. sähköiset palvelut ) sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen!palvelupisteeseen ja tilojen yhteiskäyttöä. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin. Kunnan rajaalueilla yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan, ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palveluiden käyttöön. Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Kuntayhtymän tulee ottaa kuntien strategiat oman strategiansa lähtökohdaksi. 9

11 Yritysystävällinen kunta Vihdin kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja liikenteen solmukohdista. Myös Vihdin kunnan asemaa alueen kaupallisena keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Eräs painopistealueista on myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä elinkeinotoimen palvelujen kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa sijaitsevien tärkeiden toimialaryhmien osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen, monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen sekä innovatiivisten kasvuyritysten, yritysklusterien ja veturiyritysten hankinta ovat eräitä keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy merkittävästi tulevaisuud4ssa. Vihdin kunta pyrkii vastaamaan tähän kilpailuun monin eri tavoin. Kunnan vetovoimaisuudella työ- ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen alueelle on yksi Vihdin kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä erityisesti toimivat liikenneyhteydet, Länsiradan saaminen sekä Etelä-Nummelan kehitys ovat avainasemassa. Vihdin kunnan käytettävissä olevia resursseja ajatellen myös onnistunut verkostoyhteistyö, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden yhteistyö sekä niiden neuvokas hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Visuaalisesti yhtenäisen markkinointiviestinnän tehostaminen tukee elinkeinoelämän ja koko kunnan strategisia tavoitteita sekä kilpailukykyä. Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Asiakasnäkökulmasta katsottuna turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö tarkoittaa kunnalla on jatkossakin tarjota tarvetta vastaava määrä laadukkaita tontteja asukkaille että yhdyskuntarakenne mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen asukkaille., että Vihdin ja yrityksille ja Vihdin kunta on sitoutunut 13 muun Helsingin seudun kunnan ja valtion kanssa aiesopimukseen, joka edellyttää kuntaa tuottamaan vuosittain riittävän määrän asuintontteja ja lisäksi luomaan edellytyksiä sille, että 2% asunnoista on valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. KUUMA-yhteistyö luo pohjaa entistä vaikuttavammalle edunvalvonnalle metropoli-alueella. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina. On myös tavoiteltavaa, että palvelut ja työpaikka -alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kevyen liikenteen verkostoa tulee edelleen laajentaa. 1

12 Raakamaan hankintaa nykyisiin taajamiin rajautuen tulee edelleen jatkaa, jotta kunta voi hallita yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja varmistaa riittävän tonttivarannon eri tarpeisiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tulee ryhtyä vain yhdyskuntaralkennetta tiivistävissä kaavamuutoshankkeissa tai muissa rajoitetuissa tilanteissa, joissa alueen asemakaavoittaminen edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja voidaan varmistua alueen toteuttamisesta kunnan edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Järvien, etenkin niistä suurimman eli Hiidenveden, puhdistaminen on keskeistä sekä kuntalaisten virkistäytymisen että vesistön ekosysteemin kannalta. Vihdin tulee osallistua ilmastonmuutoksen hallintaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten liikennetarvetta ja muilla ilmastostrategiassa esitetyillä keinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT Dynaaminen toimintatapa Vihdin kunnan toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys tehokkaat prosessit ja selkeä johtovastuu., muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuvat, Kehittämistyössä on olennaista pitkäjänteinen ote, jossa analysoidaan käytössä olevat toimintamallit ja suunnitellaan korjausliikkeet. Palveluprosesseja kehitetään muuttuvan toimintaympäristön antamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Kehitysote on innovatiivinen, toteutus tapahtuu perustuotantoa vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Prosessit ovat selkeitä ja palvelut hoidetaan resurssien määrittämissä puitteissa joustavasti, nopeasti ja oikein. Asiakaslähtöinen palvelu Vihdissä tarkoittaa asiantuntevaa, oikeudenmukaista ja ystävällistä kohtelua sekä kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa palveluprosessiin ja palveluun. Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä, jolloin päästään tiettyjen palvelujen /prosessien osien osalta ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun. Kehittävä toimintaote edellyttää selkeää johtamista, toimivaa koordinaatiota ja hyvää tiedonkulkua. Koordinaation ja tiedonkulun painoarvo lisääntyvät palvelujen tuotannon hajaantuessa eri toimijoille. Se on haaste sekä johdolle että palvelujen tuottajille. Koska kunnassa on kaksijakoinen johtajuus, on erittäin tärkeää, että johtajuusroolit ovat selkeät. Poliittinen johto tekee päätökset sovittuja foorumeja käyttäen ja viranhaltijat vastaavat valmistelusta sekä operatiivisesta toiminnasta. Selkeän työnjaon ja neuvottelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuva ja tehokas valmistelu. Tehokas palveluverkko on olennainen osa palvelukokonaisuutta ja on merkittävä kunnan talouden sekä palveluiden laadun kannalta. Asukasmäärältään kasvava ja kuitenkin laaja kunta tuo suuria paineita pitää palveluverkko tehokkaana ja silti laadullisesti hyvänä. 11

13 Vihdin palveluverkkoa on kehitetty voimakkaasti jo useamman vuoden. Palveluverkossa palveluja on keskitetty ja investoitu voimakkaasti. Verkko on edelleen osin sirpaloitunut ja uusienkaan investointien osalta ei ole pystytty saavuttamaan kustannustehokasta palveluverkkoa. Investointien osalta on palveluverkon tehokkuus edelleen heikennyt laadun noustessa huomattavasti. Kunnan kiinteistöjen pinta-ala on liian suuri palvelemaan todellista tarvetta. Palveluverkossa on yli 3 % tarpeen ylittävää tilaa. Koulujen osalta on ylitys jopa 4 % verrattuna normitukseen ja muissa kunnissa käytettävään suunnitteluohjeeseen. Palveluverkon kehittämisen suurimpana haasteena on tehostaa nykyistä palveluverkkoa kuitenkin tarpeen mukainen laatu säilyttäen. Suuren pinta-alan ja sirpaloitumisen johdosta palveluverkon kiinteistökulut ovat huomattavan korkeat ja rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Uudet investoinnit ja kiinteistöjen kunnossapito tulee suunnata pääosin palveluverkon tehostamiseen ja uuden palveluverkon kunnossapitoon. Kuntayhteistyö Valtakunnallisen PARAS-hankkeen myötä ovat kuntarakenteet olleet kunnallishallintomme historian merkittävimpien muutosten tiellä. Kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon osalta on perustettu uusia kuntien yhteisiä organisaatioita. Kuntauudistus on edelleen samansuuntaisella, muutosten tiellä. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy, kuntaliitoksia tehdään ja kunnallisten palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat. Kuntarakenteiden muutokset ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä useammastakin syystä. Kunnat etsivät taloudellisista syistä mahdollisimman tehokkaita palveluiden tuottamistapoja. Kuntia uhkaava henkilöstöpula on myös yksi keskeinen syy, mihin Parashankkeellakin lähdettiin etsimään vastauksia. Usein kuntaliitokset on nähty myös kuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Kuntayhteistyön osalta olemme olleet erittäin tiiviissä yhteistyössä Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistyönä Karviaisen kautta ja tukipalveluita tuottaa yhteinen Liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Tätä yhteistyötä samoin kuin muuta kuntien välisen yhteistyön onnistumista arvioidaan palveluiden hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Puhdin osalta siirtyminen suurempaan palveluntuotantoyhteisöön on erittäin todennäköistä. Rosk'n Roll Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osalta on neuvoteltu yhdistymisestä, jolla tavoitellaan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamista. Ympäristöterveydenhuollon palvelujen ostosta Lohjalta käydään neuvotteluja. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen (Espoo isäntäkunta) sekä Kuuma-kuntien kanssa jatkuu. Teknisellä toimialalla, erityisesti MAL-asioissa, tutkitaan yhteistyötä Kirkkonummen ja Espoon kanssa. Vihdin kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä Länsi-Uudenmaan kirjastojen kanssa. Vihdin museo on jo muutama vuosi sitten tehnyt kokoelmapoliittisen ohjelman Länsi-Uudenmaan museoiden kanssa. Kuuma-kuntien toimintojen samankaltaisuus Vihdin kanssa on helpottanut yhteistyötä itään päin mm. varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen osalta. Keskeiset asiat kuntayhteistyössä ovat kuntien edunvalvonta suhteessa valtioon sekä Vihdin ja vihtiläisten etujen valvonta eri yhteistyöhankkeissa. Erityisesti tulee panostaa seudulliseen yhteistyöhön Länsiradan vauhdittamiseksi. 12

14 Vihdin kunnalla on kokonsa puolesta mahdollista jatkaa itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Kuntarakenteiden muuttuessa ympäristössämme on meidän kuitenkin kyettävä ennakkoluulottomasti arvioimaan kuntarakenteiden muutoksien tarvetta Vihdin kunnan näkökulmasta. Hallittu kasvu Väestö ikääntyy valtakunnallisesti ja kuntien talouden kannalta on välttämätöntä, että huoltosuhde pysyy kuitenkin suotuisana eli riittävä määrä kuntalaisista on työikäistä väestöä. Tällä hetkellä huoltosuhde on 1,4 eli yhtä työikäistä kohden on 1,4 lasta ja yli 65-vuotiasta. Väestön ikääntyessä huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena (alle 1,2) edellyttää runsasta työikäisen väestön sisään muuttoa. Vihdin kunnan vuonna 26 Kaupunkitutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Vihdin tilanteessa optimaalisin vuosittainen kasvuprosentti on huoltosuhteen kannalta yli 2,5%. Tämä kuitenkin edellyttää niin suuria palveluinvestointeja, että kunnan kasvutavoitteeksi on otettu hieman maltillisempi 1,5 % / vuosi. Viimeisen seitsemän vuoden keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut n. 1,6 prosenttia HENKILÖSTÖ Hyvä työnantaja Osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Vihdin kunnan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja kunnan myönteinen työnantajakuva edesauttaa uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstöpolitiikka tukee osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Osaaminen kartoitetaan henkilöstöstrategian mukaisesti ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen turvataan. Työtyytyväisyydelle on asetettu tavoitteet ja sen kehittymistä mitataan säännöllisesti. Säännölliset ja suunnitelmalliset työpaikkapalaverit ovat käytössä kaikissa yksiköissä ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työssä kehitetään. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Turvalliset ja terveet työskentelyolosuhteet edistävät työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä. Johtamisjärjestelmää kehitetään systemaattisesti siten, että se tukee tiedonkulkua ja työntekijöiden osallistamista. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät kuntastrategiasta johdetut tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään tukemaan johtamista ja työn tuloksellisuutta. Kuntastrategian pohjalta laaditun erillisen henkilöstöstrategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, riittävä henkilöstön saatavuus, työhyvinvoinnin turvaaminen ja osaava johtajuus. 13

15 TALOUS Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Strategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosittaiset investoinnit tulee pystyä kattamaan vuosikatteella. Lainamäärä tulee olla alle 25 euroa / asukas. Investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen eikä ylikapasiteettia saa muodostua. Jokaisesta investoinnista laaditaan yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut. Investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Myös vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja tulee harkita jos ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltavissa ja estävät kunnan liiallisen velkaantumisen. 14

16 rjd ö t a et rdd oy = - y x N H M Y 1) o N - -. O Y N E E c F 1) 1 ) a. - E H x j h s 1 x s e E ' H ' ' ^ V l L L b i r 7 b y W F

17 . Y x y N N O O CC O Ö > H, c t Y O H i. 4 x z Å x x

18 = :o :o 1).r, t r ) c O N V ct p E p : F O G` p 1

19 c t t i ro) r o d z x p z z > p

20 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suulnnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmpkaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 19

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE Vuoden 2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje Julkaisija: Vihdin kunta 1 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2017 Yleistä Sitovuus Talousarvio on tärkein

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot