Kajaanin kaupunki. Valtuustoseminaari Juha Huotari

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Valtuustoseminaari Juha Huotari

2 Yleinen taloudellinen tilanne /MP Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2011* 2,7 4,7 2,7 1,1 3,4 7,8 43,6 55,2-1,0 49,2-1,5 1,4 3,0 2012* -0,8 3,2 3,2 0,4 2,8 7,7 44,0 56,6-2,2 53,6-1,8 0,6 1,9 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, ** 2014** 2015** -0,5 1,4 2,1-0,7 1,6 8,3 44,9 58,1-2,6 58,3-1,6 0,2 1,8 1,2 2,4 2,1 0,1 2,1 8,2 44,9 58,1-2,3 60,7-1,3 0,3 2,3 1,9 3,0 2,1 0,6 2,0 7,9 44,8 57,5-1,9 62,0-0,8 0,9 2,9

3 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Laitos Julkaisuajankohta BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, muutos myys- indeksin % % aste, % muutos, % VM ETLA PTT PT Nordea Danske Bank Aktia OP-Pohjola Suomen Pankki Euroopan komissio Handelsbanken syyskuu 1,2 8,3 2,1 2,1 maaliskuu 1,8 8,1 2,6 1,9 maaliskuu 1,4 8,6 1,1 2,3 syyskuu 2,1 8,1 1,1 1,6 syyskuu 1,5 8,3 1,6 1,8 syyskuu 1,5 8,3 1,5 1,3 kesäkuu 1,6 8,2.. 2,4 elokuu 1,7 8,2 1,2 1,3 syyskuu 0,9 8,6 1,5 1,8 toukokuu 1,0 8,0.. 2,2 syyskuu 2,0 8,0 2,3 2, /MP

4 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 1) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2013 arviot Peruspalvelubujetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa /hp

5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa (painelaskelma) Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot PPB /hp

6 Mrd. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot Peruspalvelubudjetti /MP

7 Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) ,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0, * -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, ** -26,71 20,37 8,37 0,13 2,17-2,65 0,25-0, ** -27,68 20,81 8,26 0,01 1,40-2,75 0,25-1, ** -28,68 21,47 8,47-0,16 1,10-2,85 0,25-1, ** -29,70 22,03 8,63-0,30 0,66-2,95 0,25-2, ** -30,77 22,95 8,73-0,48 0,44-3,05 0,25-2,36 Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,97 1,20 0,90 0,46 0,24 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,53-2,30-2,60-3,04-3,26 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,81 4,20 15,41 4,16 17,71 4,06 20,31 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,96 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp 23,41 3,92 26,61 3,76

8 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa /sl

9 Verorahoitus Tulo- ja kiinteistöveroprosentit esitetään pidettäväksi vuoden 2013 tasolla. Verotulot +2,7 M Valtionosuudet -0,7 M Ennakkotietojen mukaan veroja aikoo nostaa yli 100 kuntaa. Valtionosuusleikkaukset näkyvät nyt kaikilla sektoreilla.

10 Muutokset tulevina vuosina Valtionosuusuudistus vuoden 2015 alusta. Mikä vaikutus Kajaanille ja muulle Kainuulle? Ennakkolaskelmat piti olla jo käytettävissä! Kuntarakenneuudistus Sote-uudistus 2 mrd. säästöt ja velvoitteiden purku kunnilta. Tulevien vuosien kehitys nykytrendillä on kunnille ja valtiolle kestämätön. Velkaantuminen,.

11 Kaupunginhallitus Tapahtumien, teatterin ja Generaattorin toimijoiden tuet aiemmalla tasolla Ammattikorkeakoulu osakeyhtiöksi, toiminta-avustus laskee vanhojen eläkevastuiden siirtyessä kaupungille Kehittämisyhtiöt Kainuun Etu Oy ja Measurepolis Development Oy toimintaavustukset aiemmalla tasolla, samoin tuki Oulun yo:lle ja CEMIS:lle Hankerahoitukset pienenevät, uutena varaudutaan Itä-Suomen yo:n elintarvikebiotekniikan maisteriohjelman tukeen sen siirtyessä Kajaaniin Hallinnon tukipalvelujen kehittämistyö jatkuu Sähköisiä palveluja rakennetaan (kokoushallinta, liikuntatilojen varaukset, avustukset ym.)

12 Haasteita talousarvion laadinnalle: Sivistystoimiala Päivähoidon laajentumista on vaikea arvioida tarkasti (lainsäädännön muutokset, työllisyyden kehittyminen, syntyvyys); vuokrien nousu (Keskuskoulu euroa kasvua; mahdollinen uusien suurempien tilojen saaminen varhaiskasvatukseen, entisistä pienistä ja heikkokuntoisista luopuminen), perusopetuksen oppilasmäärän kasvu n. 220 oppilasta Sivistystoimialan toimintakate TAE 14 on 61,7 milj. (+ 0,7 %) Varhaiskasvatus: , - 1,1 % Perusopetus: , + 2,0 % Kulttuurin tulosalue: , + 1,2 % Liikunta- ja nuorisopalvelut: , + 3,5 %

13 Ympäristötekninen toimiala Talousarvio valmisteltu annettuun raamiin Vesiliikuntakeskuksen toiminta lisää nettomenoja Investointiraami 10 milj. euroa HAULE (Hauhola-Lehtikangas) koulukeskuksen suunnittelu Rajavartioston ja Harjukujan asemakaavan muutosalueiden rakentaminen alkaa Muut investointikohteet pääosin perusparannuksia

14 Kajaanin kaupungin toisen asteen koulutusliikelaitos Opiskelijoita noin ammatillinen noin (sis. Vuokatin, Kuhmon, Kuusamon ja SS toimipaikat ja aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus) ja lukio noin 600 Henkilökuntaa noin 450 ammatillinen noin 410 ja lukio noin 40 Talousarvion loppusumma noin 42 M henkilöstömenot noin 60 % ja toimitilat noin 14 % Koulutusliikelaitos toimii keskeisenä osaamisen kehittäjänä alueellaan yhdessä KAMK:n kanssa Toiminta sopeutetaan valtionosuuksien pienenemisen Luopumisosaamisen ymmärtäminen ja tukeminen Vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä kehitetään Kannetaan yhteiskuntavastuuta omassa roolissa KAO pääsee valtakunnan kymmenen parhaan ammatillisen oppilaitoksen joukkoon OKM:n tuloksellisuusmittauksissa isojen ammattiopistojen sarjassa ja menestyy OKMn laatupalkintokilpailussa Kajaanin lukio kasvattaa Kajaanin ja Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää

15 Haasteet toisen asteen koulutuksessa Kainuussa ja Suomessa VOS-rahoituksen leikkaus -> 2013 indeksi on jäädytetty vuoden 2012 tasolle, vuonna 2014 yksikköhinta on -1,6 % ja vuonna ,2 % ja vielä vuonna 2016 indeksi on jäädytetty edellisen vuoden tasolle -> 2017? (uusi hallitusohjelma ja KESU 2015) Tuleeko lisäleikkauksia hallituksen kevään 2014 päätösten osalta (elokuun 2013 kehysriihen toimenpiteet päätetään vasta keväällä 2014) Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupa leikkautuu yhteensä 190 koulutuspaikkaa, mutta noudattaa väestörakenteen muutosta ja tapahtuisi vastaavalla tavalla myös ilman leikkausta Lukiokoulutuksen tulevaisuus valtakunnallisesti? YO-kirjoitusten digitalisoituminen Oppivelvollisuusiän nosto, mitä tarkoittaa? Työllistyminen (vaikuttavuus) keskeinen ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusmittari Välittämisen ja huolehtimisen kulttuurin opettaminen (vastuunkantoa) Yhteiskuntatakuun toteuttaminen

16 16,61 M KNI 0,4 M 15,88 M T&K 2,63 M T&K 3,00 M KNI 0,4 M KAMK:n keskeisimpien tulokohtien arvioitu kehittyminen ,33 M KNI 0,2 M T&K 2,5 M 15,35 M KNI 0,2 M T&K 2,7 M 15,93 M T&K 3,00 M 17,50 M T&K 3,40 M VOS 13,58 M (indeksi 0 %) VOS 12,48 M (indeksi 0 %, - 20 aloituspaikkaa) VOS 12,63 M (indeksi 0 %, k ) VOS 12,45 M VOS 12,93 M VOS 14,10 M Rahoitusperusta: 3 v tulosten keskiarvo 16

17 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Viisi omaa ensi-iltaa, kolme teatteritalolla ja kaksi Sissilinnassa, ja yksi yhteistuotanto alueteatterin ohjelmistoon yhteistyössä Joensuun Kaupunginteatterin kanssa. Lisäksi teatterilla on pilottikiertueprojekti Kiviä taskussa näytelmällä, jolla teatteri laajentaa alueteatterin toiminta-aluetta Pohjois- Savon alueelle, projektin avulla kiertueesitysten määrä lisääntyy huomattavasti. Kevään 2014 aikana teatterilla on neljä yhtäaikaisesti kiertävää kiertuenäytelmää. Talouden kannalta merkittävin linjaus on se, että vierailijoiden käyttöä on vähennetty runsaasti.

18 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Liikelaitoksen tulos +-0 (peruspääoman korko ja tuottovaatimus yhteensä ) Menojen kasvua 2-6 %: elintarvikkeet n. 6%, vuokrat n. 5%, palkat n. 0,8 %, eläkekulut: kuel, varhe; tukipalvelut: Kni, ky Asiakashintoja (at ja pu) tarkistetaan n. 2% Mamsellin liikevaihto Kolme aluetta, joista LV muodostuu: Varpe-alue % Ravintola-alue % Sote-alue % LV:n kasvun suurimmat tekijät: Vesiliikuntakeskus KAKS:n ravintopalvelut (yht ) Investoinnit

19 Kajaanin Vesi -liikelaitos Otanmäki-Kajaani siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon käyttöönotto sekä Otanmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan lakkautus Rajavartioston alueen I-vaiheen ja Harjukujan vesihuollon rakentaminen sekä Pihkapolun vesihuoltosaneeraus Suunnitelmavuosina Koutaniemen alkalointilaitoksen rakentaminen ja Koutaniemi-Lohtaja yhdysvesijohto, vesihuollon uudisrakennus ja saneeraus yhdessä katurakennuksen kanssa sekä asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän uusiminen Käyttötalousmenot kasvavat n. 1 %/v Laskutettava veden ja jäteveden määrä vähenee n. 2 %/v Liikevaihto kasvaa n. 2,5 %/v -> Hinnankorotus n. 5 %/v

20 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Liikelaitoksen tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja peruskorjata Vimpelinlaakson ja Seppälän valtiolta luovutuksena siirtyneitä toisen ja korkea-asteen oppilaitoskiinteistöjä, jolloin kaupungin rakennusinvestoinnit voidaan suunnata siellä tarpeiden mukaisesti. Liikevaihto on 3,5 milj. vuonna 2014, tiloja on yhteensä m². Nykyiset tilat riittävät tulevaisuudessa eikä lisätilan tarvetta ole. Uudisrakentamista voidaan tehdä korvaamaan huonokuntoista tai ei järkevin kustannuksin korjattavaa tilaa, tavoitteena on kuitenkin vähentää käytössä olevaa kokonaistilamäärää. Tyhjiksi mahdollisesti jäävien tilojen uudelleenkäytön, vähentämisen tai muiden toimenpiteiden toteuttaminen, koskee Oppi 1 rakennusta vuonna Korjausvelkaselvityksen jälkeen laaditaan kaupungin ja Vilakkeen tilaohjelma (tilastrategia), jossa tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää/korjata/uusia, säilyttää vai luopua niistä. Rakennusten energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä hankittu, jonka avulla ja energiansäästösopimuksen mukaisesti tavoitteena 1 2 %:n säästö vuotuisiin energiakustannuksiin. Vuoden 2014 merkittävimpinä investointikohteina ovat Seppälän useat suunnittelu-, peruskorjaus- ja muutostyöt ja metallialan tilaratkaisujen suunnittelu Oppi rakennuksiin. Nettoinvestoinnit yhteensä 1,6 milj.. Seppälän Impilinnan peruskorjaukseen on myönnetty avustusta kahdessa hankkeessa yhteensä