MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSKOKONAISUUS 17 op

Transkriptio

1 MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSKOKONAISUUS 17 op Maaseudun tulevaisuusriihi on opintopisteytetty koulutuskokonaisuus (17 op), joka koostuu lähiopetuksesta, oppimistehtävistä ja benchmarking opintomatkoista. Opintopisteiden suorittaminen edellyttää osallistumista koulutukseen ja annettujen oppimistehtävien tekemistä tai vastaavasti korvaavien suoritusten tekemistä. Moduulit - Lähijaksot 5 op (sisältää välityöskentelyt ja loppuraportin) o I RIIHI Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset 1 op o II RIIHI Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat 1 op o IV RIIHI Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö 1 op o Ryhmäriihi 1 op o Päätösriihi 1 op - Henkilökohtainen syventymisaihe 5 op - Työryhmätyö 2 op - Ulkomaan- ja kotimaan benchmarking matkat 5 op (4 op ulkomaan matka ja 1 op kotimaan matka) Korvaavat suoritukset - Ulkomaan matkan korvaa vastaavantyyppinen benchmarking matka ja sen raportointi - Muut korvaavat tehtävät määritellään tapaus tapaukselta o Yleisin korvaava suoritusmuoto 4-5 sivun reflektoiva essee useimmiten jostakin valittuun aihepiiriin liittyvästä kirjasta (vastaa 1 op lähijaksoa) Koulutuksesta jaetaan jokaiselle opintotodistus, josta on olemassa kolmenlaisia versioita 1) Koko opintokokonaisuuden suorittaneiden todistus (17 op). 2) Opintokokonaisuus ilman matkoja suorittaneiden todistus (12 op). 3) Toteutuneista suorituksista ainoastaan opintopistetodistus. Aikataulu (koulutuspaikat ilmoitetaan myöhemmin) - Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset : ryhmä I , ryhmä II Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat: ryhmä I , ryhmä II Ulkomaan benchmarking matkat: Ryhmä I , Ryhmä II (aikataulut täsmentyvät vielä myöhemmin)

2 - Ulkomaan matkojen benchmarking-raporttien esittely ja kokemusten purkaminen, Ryhmä I , Ryhmä II Suomen benchmarking matka (kaikille yhteinen) - Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö, Ryhmä I , Ryhmä II Ryhmäriihet, Ryhmä I , Ryhmä II Päätösriihi (kaikille yhteinen) KOULUTUKSEN SUORITUSTAVAT 1. Osallistuminen lähijaksoille Lähijaksot ovat Maaseudun tulevaisuusriihen tärkein oppimiskokonaisuus. Lähijaksoilla vihkiydytään uuteen maaseutuajatteluun, saadaan ajan hermoilla olevaa asiantuntijatietoa maaseudun tukevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä, arvotetaan näiden tekijöiden merkitystä ja vaikutuksia, hahmotetaan P-K:n maaseudun tulevaisuudelle erilaisia vaihtoehtoisia kehittämispolkuja ja strategisia toteuttamislinjauksia sekä kartoitetaan hyviksi havaittuja toimintamalleja. Lähijakson tavoitteena on rakentaa maakunnan maaseudun toimijoiden yhteistä tulevaisuuden kehittämisnäkemystä, luoda tavoitteellista tahtotilaa ja saattaa asioita käytäntöön eri aikaväleillä. Pitkä tulevaisuusnäkymä on vuodessa 2040, lyhyemmän aikavälin näkymä seuraavassa ohjelmakaudessa. Lähijakson työvälineinä ovat asiantuntijaluentojen lisäksi yhteiset keskustelut ja erilaisiin tulevaisuuden työskentelymenetelmiin perustuvat työryhmätyöt. Tärkeää lähijaksolla on myös koulutuksessa oleviin toimijoihin tutustuminen ja luottamuksellisten suhdeverkostojen luominen. Jos ei pääse oman ryhmän lähijaksolle, voi aina osallistua toisen ryhmän työskentelyyn niin, että koulutuksen anti ja oma osaaminen ei jää tältä osin vajaaksi. Jokaisella lähijaksolla esitellään lisäksi yksi tai useampi maakunnan yritys/yrittäjä, jotka ovat menestyviä edelläkävijöitä tai muuten kiinnostavia tulevaisuuden liiketoimintaratkaisuiltaan.

3 2. Osallistuminen välityöskentelyyn Välityöskentelyn tavoitteena on syventää edellisen lähijakson antia ja valmistella seuraavan lähijakson työskentelyä. Välityöskentely perustuu pitkälle itsenäiseen työskentelyyn, mutta sosiaalisen median tai muiden viestintäkeinojen välityksellä toteutetaan myös ryhmätyöskentelyä. Työvälineinä ovat kouluttajien tekemät kyselyt ja annetut erilliset työryhmätehtävät, omatoiminen asioiden selvittäminen tai koulutuksen mentoreiden kanssa käydyt yhteiset kehittämiskeskustelut. 3. Henkilökohtainen syventymisaihe Henkilökohtainen tulevaisuuden syventymisaihe tarkoittaa syvällistä perehtymistä omaan osaamiseen liittyvään ja/tai taustaorganisaation tärkeäksi kokemaan maaseudun tulevaisuuden aihepiiriin. Pääasiallisena työvälineenä on itsenäinen työskentely, mutta koulutuksen mentorit ja ryhmien muut jäsenet voivat antaa vihjeitä ja uutta tietoa valittuun teemaan liittyen. Tärkeää on seurata valppaana erilaisia aihepiiriin liittyviä tietolähteitä ja kirjata muistiin siihen liittyviä asioita koko koulutuksen ajan. Henkilökohtainen syventymisaihe pian tammikuisten lähipäivien jälkeen. Jokainen koulutettava tuottaa syventymisaiheesta noin 3-5 sivuisen raportin, jossa perustellaan aihepiirin tärkeys maaseudun tulevaisuuden kehittämisen näkökulmasta, kerrotaan siitä työskentelyprosessin aikana kertyneet keskeiset havainnot ja miten siihen liittyviä asioita pitäisi edistää jatkossa henkilökohtaisen osaamisen ja/tai organisaation maaseudun kehittämistoiminnassa. 4. Työryhmätyö Jokaisella lähijaksolla työskennellään työryhmissä. Työryhmissä käytävät yhteiset keskustelut ja mielipiteiden, etenkin kriittisten, vaihto ja yhteisten tulevaisuusnäkemysten muodostaminen ovat olennainen osa lähijaksotyöskentelyä. Kukin työryhmä keskittyy johonkin maakunnan maaseudun tulevaisuuden kannalta tärkeäksi katsottuun tulevaisuusteemaan ja työstää sitä koko koulutusprosessin ajan. Tarkoitus on, että työryhmätyöt kypsyvät ja saavat lisäsisältöä koko tulevaisuusriihiprosessin keston ajan niin, että niiden tulokset ovat jokseenkin suoraan hyödynnettävissä

4 maakuntaohjelman, maaseutuohjelman, seudullisten elinkeinostrategioiden, kylätoimikuntien, kuntien tai muiden maaseudun toimijoiden kehittämistoiminnassa. Tammikuusta alkaen muodostetaan kiinteät ryhmät, joihin kukin koulutukseen osallistuja sijoittuu. Yksittäisten koulutuspäivien aikana ryhmiä voidaan hieman sekoitella, mutta perusryhmä on se, joka kokoaa teemaryhmän raportin. Työryhmätöiden työvälineinä ovat yhteisten mielipiteiden vaihdon lisäksi yksinkertaiset ja helposti omaksuttavat tulevaisuustyöskentelyn menetelmät. Kaikilla on yhteisenä työkaluna tulevaisuuden tiekartta (road map) -menetelmä, jonka avulla jatkossa kuvataan jokaisen lähijakson tulokset selkeäksi reitiksi, jota kautta valittua teemaa pyritään lähitulevaisuudessa edistämään. Sosiaalinen media on työväline, jossa työryhmien jäsenet voivat kohdata ja vaihtaa ajatuksia välityöskentelyjaksoilla. Koulutuksen järjestäjistä tarpeen mukaan valittujen ryhmien mentoreina voivat toimia Paula. Hannu, Liisa tai Ulla oman osaamisensa perusteella. Jokainen työryhmä työstää siis erillisen raportin valitusta teemasta. Raportin sisällössä luodaan perusteltu kuvaus valittuun tulevaisuusteemaan ja esitetään kuinka se tulisi viedä käytäntöön tulevaisuuden tiekartan osoittaman reitin mukaisesti. 5. Yhteisöllisen median verkkotyöskentely Maaseudun tulevaisuusriihi koulutuksessa hyödynnetään sosiaalista (yhteisölistä) mediaa nimeltään Elgg. Tämä yhteisöllinen alusta on jo tuotantokäytössä Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun (Normaalikoulun) opettajilla ja olemme saaneet luvan sen käyttöön. Yhteisölliselle medialle on olemassa tekninen (Esa Marjola ja Jarto Tanskanen) tuki ja sen käyttöön liittyen järjestetään erilisiä koulutustilaisuuksia. Sosiaalisen median käyttö ei ole pakollista ja eikä edellytys koulutustodistuksen saamiselle, mutta käytännössä se on paikka missä sijaitsevat kaikki koulutuksen perusmateriaalit, sitä varten kerätyt oheismateriaalit ja linkkikirjastot, jossa työryhmät kokoontuvat sähköisillä foorumeilla, jota kautta sähköpostit lähtevät kaikille koulutettaville ja erikseen työryhmille, jonne voidaan perustaa työryhmien omat foorumit ja raporttipohjat sekä myös henkilökohtaisen syventymisaiheen raporttipohjat ja aineistokansiot. Elgg sosiaalinen media on paikka, jonka kautta kaikki viestintä tapahtuu. Sosiaalisen median käytön voi ottaa myös uuden toiminnon opetteluna, sillä se on tulevaisuutta tietoteknologian jatkuvasti kehittyessä. 6. Benchmarking -matkat ja matkaraportti Benchmarking matkoja tehdään kaksi: ulkomaille ja kotimaahan. Molemmat matkat tehdään yhteisesti valittuihin kohteisiin.

5 Ulkomaan matka-ajankohdat on jo määritelty (Ryhmä I 4.-8/9.4 ja Ryhmä II 2.-6/ ). Kotimaan matka tehdään elokuussa 2011 ja se on molemmille ryhmille yhteinen matka. Benchmarking -matkan tarkoitus on tutustua ulkomailla ja kotimaassa valittujen kehittämisteemojen parhaisiin ratkaisumalleihin ja solmia kontakteja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. 7. Ryhmäriihet, päätösseminaari ja loppuraportti Ryhmäriihissä viimeistellään ja kootaan koulutusprosessin tuloksia ja arvioidaan koulutuksen antia. Koulutus päättyy yhteiseen päätösriiheen, jossa puidaan Maaseudun tulevaisuusriihi koulutusprosessin antia ja julkaistaan hankkeen loppuraportti. Loppuraportti kokoaa maaseudun tulevaisuusriihi -prosessin eri vaiheet, siinä julkaistaan jokaisen työryhmän oma raportti ja koostettu näkemys siitä millaisena maakunnan tulevaisuus nähdään vuonna 2040.