POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toimintakertomus 2006

2 SISÄLLYS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 3 Kuntayhtymän toiminta 5 Kehittämistoiminta 5 Tutkimustoiminta 7 Opetustoiminta 7 Kuntayhtymän talous 9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosyksiköittäin 12 Tulosyksiköiden sitovuustasojen vertailu 19 Investointien netto-osuuden toteutumisvertailu 21 Tilinpäätöslaskelmat 22 Tunnusluvut 22 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Rahoituslaskelma 26 Talousarvion toteutumisvertailu 27 Hallinto 28 Kuntayhtymän hallinto 28 Hallinnon ja taloudenhoidon tarkastus 29 Henkilöstökertomus 30 Henkilöstövoimavarat 31 Henkilöstön työpanos 36 Henkilöinvestoinnit 40 Työhyvinvointi 43 Toimielimet 45 Tilastot 51 Toiminta sairaaloittain 52 Toiminta jäsenkunnittain 57 Konsernitase 64 Kokonaistulot ja -menot 66 Investointiosan toteutumisvertailu 67 Rahoitusosan toteutumisvertailu 68 Erikoissairaanhoidon maksut ja laskutukset yhteensä 69 Sairauspoissaolojen osuus palvelujaksopäivistä v Toteutunut työpanos henkilötyövuosina v Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut ammattiryhmittäin v Vakanssien jakaantuminen Henkilöstömäärät tulosyksiköittäin

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2006 jää terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa historiaan hoitotakuun täytäntöönpanon ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain säätämisen ansiosta. Hoitotakuun toteuttaminen osui kansantaloudellisesti hyvään suhdannejaksoon: Suomen yleinen taloudellinen kehitys jatkui suotuisana, kokonaistuotanto kasvoi voimakkaasti ja yleinen hintataso säilyi vakaana. Myös kuntasektorin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema olivat paremmat kuin vuonna Tilastokeskuksen tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2006 vajaat 1,5 miljardia euroa. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta lähes kolmanneksen ja oli myös talousarvioissa ennakoitua parempi. Myös kuntien lainakannan kasvuvauhti hidastui. Taloustilanteen parantumisesta kertoo myös se, että sekä kunnissa että kuntayhtymissä vuosikate ylitti poistojen kokonaismäärän. Kuntien vuosikate asukasta kohti oli keskimäärin 282 euroa kun vuonna 2005 vastaava luku oli 213 euroa. Myös negatiivisen vuosikatteen kuntien ja kuntayhtymien lukumäärä väheni. Kaikkiaan 84 kunnan ja 25 kuntayhtymän vuosikate jäi kuitenkin miinukselle vuonna 2006, näiden joukossa useita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntia. Vuoden 2006 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vain tyydyttävästi ennakoitua huomattavasti korkeamman palvelukysynnän ja -tuotannon seurauksena. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä kasvoi 3,6 % ja hoidossa olleiden potilaiden määrä 2,8 % vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan toimintatuottojen toteuma oli 102,5 %, 363,3 milj. euroa. Kuntasopimukset ylittyivät huomattavasti ja jäsenkuntalaskutus, hoitotakuuseen osoitetut määrärahat mukaan lukien, kasvoi vuodesta ,9 %. Ilman hoitotakuuseen käytettyjä määrärahoja kasvu oli noin 6 %. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle, väheni 3 %. Jäsenkunnille palautettiin sopimusehtojen mukaisesti 6,1 milj. euroa. Toimintakulujen toteuma oli 102,6 %, 349,6 milj. euroa. Kokonaisuudessaan vuoden 2006 vuosikate on 14,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä euroa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoitoon pääsyä odottavien potilaiden määrä oli lain voimaan tullessa vuonna 2005 suhteellisesti selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Odottajien määrä on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen laskenut nopeasti ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri saavutti lain velvoitteet vuoden 2006 loppuun mennessä muutamia, lähinnä ortopediaan liittyviä hoitoja lukuun ottamatta. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi jäsenkuntalaskutusta vuonna 2006 yhteensä noin 10 milj. euroa. Hoitotakuuseen vastattiin myös uudella terveydenhuollon neuvontapalvelukeskuksella, joka aloitti toimintansa kesällä 2006 ja on laajentunut nopeasti kattamaan noin puolet sairaanhoitopiirin väestöstä. Keskuksen toiminta täyttää hoitotakuulain vaatimukset yhteydensaannista terveydenhuollon ammattihenkilöstöön. Vuoden 2007 osalta haasteena on hoitoon pääsyn turvaamiseksi säädetyn lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toi- 3

4 mijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lain määräysten toteuttamiseksi tarvitaan palvelutuotannon pysyvää lisäystä tietyillä operatiivisilla aloilla. Sairaanhoitopiirissä lain kustannusvaikutukset vuoden 2007 talousarviossa ovat 3 milj. euroa, mikä vastaa keskimäärin koko maassa arvioitua noin 1,5 % kustannusten pysyvää lisäystä. Hoitotarpeeseen vastaamiseen liittyy myös sairaanhoitopiirin lähivuosien suurin rakennusinvestointihanke; kirurgisen avohoitoyksikön toteuttaminen. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen sopimusjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 alusta siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti Drg-järjestelmän käyttöön. Tällä varmistetaan osaltaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Valtioneuvoston asetus alueellisesta yhteistyöstä korostaa sairaanhoitopiirien roolia. Asetuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta valtuusto on hyväksynyt em. suunnitelman osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille Edelliseen liittyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) liittyvän puitelain huomioon ottaminen. Eduskunnan helmikuussa 2007 hyväksymä puitelaki tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huomattavasti. Syntyy uusia kuntia ja uusia palvelujärjestelmiä puitelain määrittelemin tavoittein. Sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri yhdistyvät mahdollisesti jo 2008 vuoden alusta. Monet kunnat haluavat myös yhdistää perusterveydenhuollon, siihen läheisesti liittyvät sosiaalitoimen palvelut ja erikoissairaanhoidon yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Uudistumisen päämääränä on selkeä ja nykyistä palvelukykyisempi ja taloudellisempi tuotantojärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana hankkeiden toteuttamisessa kuntien toivomassa laajuudessa. Näyttää selvältä, että puitelaki vahvistaa sairaanhoitopiirien asemaa tuoden samalla uusia tehtäviä. 4

5 Kuntayhtymän toiminta Kehittämistoiminta Yleispiirteenä kertomusvuoden toimintaa leimasi hoitotakuun toteuttamiseen liittynyt yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottaneiden potilaiden hoidon järjestäminen. Sairaanhoitopalvelujen ostoa ulkopuolisilta tuottajilta lisättiin merkittävästi. Toimintavuoden päättyessä lähes kaikki tulosyksiköt saavuttivat jonotusaikoja koskevat lakisääteiset tavoitteet. Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysprojektit ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa aiemmin käynnistyneet hankkeet etenivät. Painoalueet olivat terveyden edistäminen, hoidon laadun vaikuttavuuden varmistaminen, hoitoprosessien ja toimintarakenteiden kehittäminen, hankintayhteistyö, valmiussuunnitelma ja osaamisen hallinta. Psykiatrisen hoidon, huume- ja päihdehoidon yhteistyötä vietiin eteenpäin omassa projektissa. Sairaalassa toimintajärjestelmään vaikuttavien ja organisaatioiden ylittävien prosessien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Toiminnan kehittämishankkeisiin saatiin rahoitusta lääninhallitukselta ja ministeriöltä. Terveyden edistäminen -painoalueen päätavoitteena oli alueellisten terveydenedistämistoimintojen tukeminen sekä alueellisen yhteistyön lisääminen painottaen ennaltaehkäisevää työtä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa ja seutukunnissa. Yhteistyötä tehtiin lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Lisäksi laadittiin terveyden edistämisen yhteinen strategia Pohjois-Suomen erityisvastuualueen kanssa yhteisen toimintamallin saamiseksi vuoteen Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen hankkeista jatkettiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa aikuistyypin sokeritaudin ehkäisyhanketta (D2D). Savuton sairaala -sitoumuksen mukaisesti siirryttiin tupakoinnin vähentämisen -tavoitteessa toiseen osahank- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä järjestetyn laatupalkintokilpailun voittajaryhmä edessä, vasemm., sairaanhoitaja Sinikka Tokola, vs. osastonhoitaja Airi Kiviniemi ja ortopedi Ari-Pekka Puhto. Oulun yliopistollisen sairaalan vuodeosastolla 6 on kehitetty ja otettu käyttöön prepolikliininen toiminta, jonka tarkoituksena on tehostaa vuodeosaston toimintaa ja tekonivelpotilaan hoitoprosessia moniammatillisena yhteistyönä. 5

6 Anitta Sutinen ja Aila Vehkaperä käyttävät silmäpoliklinikalla Oberon-potilastietojärjestelmää henkilötietojen ja lähetteiden osalta. keeseen eli potilaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Alueen terveyskeskusten infektiokoulutusohjelma sairaalainfektioiden tunnistamiseksi toteutui. Yhteistyö terveyden edistämisen toiminnan kehittämisessä valtakunnallisesti ja alueellisesti konkretisoitui eri muodoissa. Valtakunnallisilla päihdehoitotyön koulutuspäivillä Oulussa painotettiin varhaista puuttumista ja puheeksiottoa. Lastensuojeluun liittyvän kehittämishankkeen päätösseminaarissa esiteltiin toimintaohje lastensuojeluhuolen arvioimiseksi ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Samoin esiteltiin kunnan sosiaalitoimen lastensuojeluilmoitukseen liittyviä toimintatapoja ja lastensuojeluun liittyviä tietosuoja-asioita. Lasten lihavuuden hoitoketjua kehitettiin lastenneuvolatyön toimintamallin mukaisesti. Lasten psykiatriassa kehitettiin videoavusteisen perheterapian työskentelymenetelmää. Poliklinikkatutkimuksen laatua selvittävään asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistuivat kaikki sairaanhoitopiirin poliklinikat. Asiakaspalautteita hankittiin myös jatkuvalla potilaspalautteella, terveyskeskuskyselyillä sekä sisäisen palvelun laatua koskevilla kyselyillä. Tuloskortin mittariston kehitystyö jatkui. Tuloskorttiohjelman käyttöönoton myötä mahdollistui mittarien tuoma tieto toiminnan johtamisessa. Tiedon hallintaan ja tiedon kulkuun liittyviä hankkeita vietiin eteenpäin sairaanhoitopiirissä ja erityisvastuualueella. Sairaanhoitopiirin uusi potilastietojärjestelmä MD-Oberon käyttöä vakiinnutettiin Oulaskankaan sairaalassa. Muut sairaanhoidolliset tulosyksiköt aloittivat siirtymisen järjestelmään. Toteutus etenee vuoden 2007 aikana. ESKO-potilaskertomusjärjestelmän kehitystyö jatkui osana Kaisa-hankkeen kansallisen terveysprojektin sähköistä sairauskertomusta. Valtakunnallisen hoitotyön dokumentointi -hankkeen (HOIDOK) strukturoitu kirjaamisen pilotointi käynnistyi usealla yliopistollisen sairaalan vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Hoitotyön kirjaamiseen laadittiin yhteiset kriteerit. Hoitohenkilökunnan välisten raportointikäytäntöjen kehitystyö jatkui eri yksiköissä. Valtakunnallisten hoitotyön hoitosuositusten laatiminen jatkui kahdessa yksikössä. Hoitotyön johtajat hyödynsivät hoitoisuustietoja henkilöstön ja toiminnan suunnittelussa osalla poliklinikoita ja kaikilla vuodesosastoilla. Osa poliklinikoista osallistui valtakunnalliseen vertailuun. Hoitoisuusmittareiden kehitystyö eteni poliklinikoilla sädehoidon yksikössä, radiologiassa ja perioperatiivisissa yksiköissä. 6

7 Yksiköiden lääkehoitosuunnitelman laatiminen alkoi Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan suositusten mukaan. Lääkehoidon turvallisuuden lisäämiseksi valmistui sähköinen raportointi- ja seurantalomake lääkitys- ja nestehoitotilanteisiin. Uusien työntekijöiden lääkeosaamisen tentti toteutui systemaattisesti. Lääkehoidon täydennyskoulutuksella parannettiin hoitohenkilökunnan valmiuksia turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen. Lääninhallituksen koordinoima pandemiasuunnitelma valmistui alueen kuntien ja ammattikorkeakoulun kanssa. Riskienhallinnan toiminta painottui tietoturvan koulutukseen ja tiedottamiseen, yksiköiden työsuojeluriskien kartoitukseen, henkilöriskeissä työvoiman saannin turvaamiseen ja väestön sairastuvuuden liittyvissä riskeissä. Tulosyksiköille annettiin palaute riskienhallintasuunnitelmista. Tutkimustoiminta Yliopistosairaalan tehtäviin kuuluu huolehtia lääkärija hammaslääkärikoulutuksen ja alan tieteellisen tutkimuksen järjestämisestä alueellaan. Tätä toimintaa rahoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön yliopistollisille sairaanhoitopiireille myöntämällä erityisvaltionosuusrahoituksella. Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta antoi vuonna 2006 lausuntoja 411 kpl. Tutkimustoiminnan ulkopuolista rahoitusta saatiin erityisesti lääketutkimuksiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun ylipiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen kanssa jatkui Potilasohjaus -kehittämis- ja tutkimushanke kyselyillä, koulutuksella ja verkostoitumalla. Hankkeen tavoitteena on vuosina kiinnittää huomiota ohjauksen alueelliseen organisointiin kuuden potilasryhmän palveluprosessin eri vaiheessa. Hankkeessa on mukana 14 alueen kuntaa. Hankkeeseen liittyy useita progradu- ja väitöstutkimuksia. Potilasohjaus-hanke kuuluu lääninhallituksen koordinoimaan Pohjois-Suomen Hoitotyön toiminta ja tavoiteohjelma toteutukseen. Sairaanhoitopiirin edustaja oli mukana Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehittämässä tutkimus- ja opetustoimintaa huomioiden kentän tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisusarjassa ilmestyi neljä uutta julkaisua. Julkaisusarjan ulkoasu uudistui. Opetustoiminta Kertomusvuoden aikana vahvistuivat yhteistyömuodot yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Pohjois-Suomen hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi toteutui viiden sairaanhoitopiirin ja koulutusviranomaisten kanssa informaatioja keskustelutilaisuus syksyllä. Mukana oli opetusministeriön edustus. Jatkossa sovittiin, että Pohjois-Suomea mietitään kokonaisuutena aloituspaikkojen ja harjoittelupaikkojen jaossa. Ammattikorkeakoulun opettajia oli neljä TET-jaksolla sairaalassa. Työelämäjakson aikana toteutui yhteistyötä lisäävä kehittämishanke. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli kertomusvuoden aikana käytännön harjoittelun terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevia opiskelijoita. Opintoviikkoja kertyi kpl. Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen pari opiskelija suoritti käytännön harjoittelunsa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitaja aloituspaikkoja saatiin lisää ammattikorkeakoulun sisäisessä jaossa 25 vuonna

8 Terveydenhuollon opiskelijavastaavien kouluttaminen jatkui eri yksiköissä. Ammattikorkeakoulu toteutti erikoistumisopinnot tärkeistä hoitotakuun onnistumiseen vaikuttavista alueista esim. käsikirurgia. Sairaanhoitopiirin edustajat osallistuivat hoitotyön johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelman sisällön suunnitteluun. Ammattikorkeakoulun kanssa jatkui yhteistyö järjestämällä lääkehoidon alueellinen päättökoe keväällä ja syksyllä ennen valmistumista. Alueellinen päättökoe sai valtakunnallisesti myönteistä palautetta. Yhteistyössä Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen kanssa toteutui hoitotyön lähijohtamisen koulutusohjelma. Koulutuksen vaikuttavuudesta valmistui tieteellinen opinnäytetyö. Erityisvastuualueen yhteistyönä alkoi Osaamisen johtamisen -koulutus osastonhoitajaosastonylilääkärityöparille. Yliopiston moniammatillinen johtamiskoulutuksen suunnittelutyöryhmä jatkoi työskentelyään opetusministeriön johtamiskoulutusmuistion tiimoilta. OYS:n erityisvastuualueen ja Oulun yliopiston erikoistuvien lääkärien koulutusstrategia ehdotus laadittiin edistämään ja tukemaan erikoistuvien lääkäreiden koulutusta. Vuoden aikana järjestettiin sairaanhoidollisten erikoisalueitten yhteisiä Erva-alueen koulutuspäiviä. Saapuneet lähetteet, hoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) ja hoidon laskutus vuosina (shp:n oma erikoissairaanhoito, def. v rahan arvoon) Saapuneet lähetteet yhteensä (1000 lähetettä) Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Laskutus (miljoonaa euroa)

9 Kuntayhtymän talous Sairaanhoitopiirin vuoden 2006 alkuperäistä talousarviota on tarkistettu kevään ja syksyn valtuustokokousten päätöksillä. Tarkistukset johtuivat Haukiputaan ja Kiimingin laboratoriopalvelujen siirtymisestä sairaanhoitopiirille ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevan ensihoidon rahoituksen lisäämisestä vuodelle Syksyn talousarvion ja käyttösuunnitelman tarkistukset ovat perustuneet vuoden aikana vahvistuneisiin tulomuutoksiin, joita on tullut pääosin vahvistuneista hankerahoituksista, investointimenojen tarkistuksesta, jäsenkuntalaskutuksen ja muiden toimintatulojen sekä toimintamäärärahojen ylittymisestä. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin sairaanhoitopiirin toimintatuotoiksi 354,4 milj. euroa, toimintakuluiksi 340,6 milj. euroa ja investointiosan menoiksi 16,2 milj. euroa. Kuntasopimusneuvottelujen edellyttämä avohoitokäyntien määrä ylittyi 5,7 % (toteuma ). Vuodeosastotoiminnassa tavoitteen alitus oli hoitopäivinä mitattuna 1,1 % (toteuma ), mutta vuoteen 2005 verrattuna hoitopäivien määrä kasvoi 0,2 %. Jäsenkunnista tulleiden hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 3,4 %. Uusintakäyntien suhde ensikäynteihin oli 4,0 ja vuodeosastoilla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika 5,2 vuorokautta kuten vuonna Päiväkirurgisten leikkausten %-osuus elektiivisistä leikkauksista kasvoi 2 %-yksikköä, mikä kuvaa hoitotakuutyön painottumista leikkauksiin vuoden 2005 tapaan. Taloudellisuustavoite jäsenkuntalaskutuksesta 616 euroa/asukas ei toteutunut, vaan laskutus oli 645 euroa/asukas. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni hieman vuoteen 2005 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2006 oli 93,4 %, kun vuonna 2005 se oli 96,4 %. Toisaalta lainakanta pieneni 5,8 milj. euroon 6,8 milj. euron tasosta. Investointien rahoitukseen ei käytetty ulkopuolista pitkäaikaista rahoitusta ja investointien tulorahoituksen %-osuus oli 96,4. Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2006 lopussa 22 päivää ja vuoden 2005 vastaavana ajankohtana se oli 17 päivää. Tilikauden alijäämä oli 0,9 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan vuoden 2006 toimintatuotot 363 milj. euroa ylittivät tarkistetun talousarvion 2,5 % ja olivat 7,8 % (26,2 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna Vertailukelpoisissa yo-sairaanhoitopiireissä toimintatuottojen kasvu oli keskimäärin 6,9 %. Jäsenkuntalaskutus, sisältäen myös kuntasopimusten ulkopuoliset sairaanhoidolliset palvelut, oli kertomusvuonna 248 milj. euroa, ja se kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 10,9 %. Vuodelle 2006 oli talousarvioon varattu hoitotakuun toteutuksen aiheuttamaa sairaanhoidon jäsenkuntalaskutusta 3 milj. euroa, mikä on 1,2 % em. jäsenkuntalaskutuksesta. Budjetoitu hoitotakuun erityiserä vähentäen jäsenkuntalaskutuksen kasvu oli 9,6 %. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien; Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien palvelujen ostot vähenivät 5,1 % (1,8 milj. euroa) vuodesta 2005, kun ne vuonna 2005 olivat kasvaneet lä- Avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän kehitys vuosina Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv.+oulask.pth:n päiv.) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) ,4 64,6 66,6 65,4 64,2 62,2 62, Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää)

10 Toimintatuotot 2006 TOIMINTATUOTOT YHT. 363,3 milj. e (Tuloslaskelmaosa, ei sisällä satunnaisia tuottoja) Toimintakulut 2006 TOIMINTAKULUT YHT. 349,6 milj. e (Tuloslaskelmaosa, ei sisällä rahoituskuluja eikä poistoja) 27,1 7,5 % 19,0 5,2 % 18,8 5,2 % ev 7,9 2,2 % Aineet ja tarv. yht. 69,8 mil. e 42,7 12,2 % 27,1 7,8 % 5,4 1,5 % 42,5 11,7 % 43,2 12,4 % 248,0 68,3 % 231,2 66,1 % Myynti jäsenkunnille Oma erik.sair.hoidon tuotanto yhteensä Myynti muille Muut myyntituotot ev Erityisvaltionosuus Maksutuotot Muut toimintatuotot Sis. tuet ja avustukset sekä muut tuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Apteekki- ja hoitotarvikkeet Muut aineet ja tarvikkeet Muut toimintakulut Sis. avustukset hes 15 % (4,8 milj. euroa). Vuosi 2006 muodostui jäsenkuntien kannalta kustannuksiltaan erityisesti potilaiden hoidon saatavuuden parantamisen ajanjaksoksi ja jonotilanteen valtakunnalliset tavoitteet saavutettiin kertomusvuoden loppuun mennessä. Täyden korvauksen mukaista laskutusta vakuutusyhtiöille kertyi 26 % enemmän kuin vuonna 2005, kaikkiaan 4,4 milj. euroa. Myönteisenä asiana voidaan todeta, että erityisvaltionosuutta yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimustoimintaan saatiin 18,5 milj. euroa vuonna 2006, mikä oli 4,5 % enemmän kuin vuonna Muutos ei kuitenkaan korjaa 90-luvun puolivälistä jatkunutta erityisvaltionosuuden jälkeenjääneisyyttä suhteessa kustannusten kasvuun. Laboratoriopalvelujen myynnin lisäys osaltaan Haukiputaan ja Kiimingin palvelujen järjestämisen johdosta lisäsi ko. tuloja lähes 15 % (1,1 milj.) euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa. Kulut ylittivät tarkistetun talousarvion 2,6 %, alkuperäiseen talousarvioon verrattuna muutos on 7,2 %. Vuoteen 2005 verrattuna sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 25,4 milj. euroa (7,8 %) suuremmat. Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin lisäys vuoteen 2005 verrattuna oli henkilöstömenoissa, vuonna 2006 niihin käytettiin 231,2 milj. euroa eli 5,8 % vuotta enemmän kuin vuonna Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa noin 1,8 milj. euron arvosta hoitohenkilökunnan palkkojen erilliskorotus. Vuonna 2006 maksettiin lääkärihenkilöstölle ja hoitohenkilöstölle 5,8 % enemmän palkkoja kuin vuonna Muun henkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 3,7 %. Henkilökunnan työpanoksen käytön kasvu vuodesta 2005 oli viime vuonna yhteensä 2 %. Lääkäreiden työpanosta käytettiin 2,1 %, hoitohenkilökunnan 2,6 % enemmän kuin vuonna Hallinto-, talous- ja huoltohenkilökunnan työpanos edelleen väheni 0,4 %. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi leikkauksia ostettiin kirurgia vastuualueen hoitotakuuyksikön kautta yksityisiltä sairaaloilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä noin 6 milj. eurolla. Lisäksi hoitotakuuyksikön muihin palvelumenoihin sisältyy noin 2 milj. euron vuokratyöpanoksen osto hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden leikkausten toteuttamiseksi. Vuonna 2005 hoitotakuuyksikön kautta hankittiin ulkopuolisia leikkauksia 3,2 milj. eurolla. Sisätautien tulosyksikössä käytettiin kardiologisten potilaiden hoitotakuun velvoitteiden hoitamiseksi 0,4 milj. euroa ulkopuolisiin ostoihin. 10

11 Vuoden 2006 tilinpäätökseen toimintamenoihin sisältyy vuoteen 2005 verrattuna poikkeavia menoja hoitotakuun osalta 5,2 milj. euroa, hoitohenkilökunnan palkankorotus 1,8 milj. euroa, potilasvakuutusmenojen kasvu 0,9 milj. euroa, hoitomaksusaatavien poisto 0,5 milj. euroa ja ensihoidon toimintamenot 0,4 milj. euroa, yhteensä 8,8 milj. euroa. Investointien menoiksi vuodelle 2006 vahvistettiin 16,2 milj. euroa, joista toteutui 93 %. Vuodelle 2007 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit olivat kertomusvuonna 6,7 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2005 tasoa. Tietokoneohjelmistojen hankintaan käytettiin 1,2 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa suurempi summa kuin vuonna Rakennusinvestoinnit 7 milj. euroa olivat lähes 0,2 milj. euroa vuotta 2005 pienemmät. Merkittävintä korjausrakentaminen on ollut psykiatrian Peltolan kiinteistöissä ja neljännen sädehoitotilan rakentaminen syöpätautien ja sädehoidon vastuualueen tiloihin. Oulun keskuspesula Oy:n kappalehintainen hinnankorotus vuodelle 2006 oli enintään 2,2 %, joka käytettävissä olevien tilastojen perusteella vastaa toimialan yleistä kustannustason muutosta. Oulun Medikiinteistöt Oy kattoi vuokratuloillaan kiinteistöjen perusparannusten kulut ja osakepääoman alentamisen avulla tuloutti sairaanhoitopiirille 1,3 milj. euroa. Diagnostiikkayksikkö pystyi toiminnallaan kattamaan 0,3 milj. euron korvauksen peruspääomasta. Sairaanhoitopiirin toiminta- ja vuosikate ovat hieman alkuperäistä talousarviota paremmat. Poistot ovat noin 1 milj. euroa suuremmat kuin vuosikate. Talousarviossa varattua 2,3 milj. euron lainanottoa ei tarvinnut toteuttaa, koska investoinnit toteutuivat vain 93 prosenttisesti, ja Medikiinteistöt Oy tuloutti 1,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin maksuvalmius on vuoden aikana vastannut aikaisempien vuosien kehitystä. 11

12 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosyksiköittäin Sisätautien tulosyksikköön saapuneiden uusien lähetteiden määrä ylitti tavoitteen selvästi (toteuma 106,6 %) Tästä johtuen myös avohoitokäyntien ja hoitopäivien määrä ylitti arvioidun tason. Jatkohoitopaikkaa odottavia, lähinnä oululaisia perusterveydenhuollon potilaita, oli edelleen runsaasti. Suunniteltu jäsenkuntamyynti ylitti jäsenkuntaraamin, erityisesti eteläisen alueen ostorenkaan ylitys oli huomattava. Ulkokuntamyynti väheni lähes neljänneksen johtuen siitä, että Pohjois-Suomen keskussairaalat aloittivat sydäntoimenpiteiden teon omana työnä. Aineiden ja tarvikkeiden kulutus kasvoi edelleen. Uudet hoitokäytännöt, tehokkaat lääkkeet, lisääntynyt toiminta hoitokäytäntömuutoksista johtuen ja viikonlopputoiminnan vakiintuminen kardiologian osastolla selittävät tarvikkeiden lisääntyneen käytön. Sisätautien tulosyksikön tilikauden tulos oli 1,92 milj. euroa ylijäämäinen. Hoitotakuun osalta etenkin kardiologisia toimenpiteitä tehtiin runsaasti ostopalveluna vuonna 2006, mutta kaikkia yli 6 kk jonottaneita ei saatu hoidetuiksi. Päivystyksellisestä ja valtaosin kiireellistä hoitoa vaativasta toiminnasta johtuen valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet, vaan palveluja jouduttiin antamaan enemmän kuin kuntien kanssa tehdyt sopimukset edellyttivät. Huolimatta lisääntyneestä toiminnasta henkilöstökulut toteutuivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä vuodelle 2006 asetettiin tavoitteeksi päästä hoitoon pääsyn aikarajoihin ja siinä onnistuttiin toiminnallisesti hyvin siten, että aikarajat saavutetaan lopullisesti kesään 2007 mennessä. Tämä vaati runsaasti voimavaroja ja haittasi jonkin verran päivystyksen ja muun kiireellisen hoidon toteutumista. Lisäkapasiteetti luotiin vahvistamalla omaa perustoimintaa, hankkimalla ulkopuolisia ostopalveluja ja käyttämällä omissa tiloissa vuokratyövoimaa. Kaikki omissa tiloissa, osin vuokratyönä, tehdyt avohoitokäynnit lisääntyivät 9,5 % ja LyhKi-leikkaukset 13,6 %. Keskusleikkausosaston leikkaukset vähenivät, mutta tulosyksikön sairaalalle tuottamat anestesiatoimenpiteet lisääntyivät selvästi. Yli 6 kuukautta poliklinikalle odottaneiden määrä laski vuodessa neljännekseen (2038/499) ja leikkausjono samoin (2879/754). Oman lisätyön käynnistyttyä vuoden 2007 alusta ovat jonot lyhentyneet edelleen nopeasti. Hoidossa olleita eri henkilöitä oli 8,3 % enemmän kuin vuonna 2005 ja lähetemäärässä oli 6,3 %:n kasvu. Tulosyksikön tärkeimpänä tavoitteena oli turvata lain edellyttämä hoitoon pääsy. Tämän seurauksena kuntasopimukset ylittyivät ja johtivat myös sopimuspalautuksiin. Ulkokuntamyynti kasvoi hieman. Yksikön tulos oli vahvasti tappiollinen. Tappiota kertyi kaikilla osaalueilla (oma toiminta, vuokratyö, ostopalvelut). Oman henkilöstön määrä lisääntyi erityisesti vuodeosastoilla. Toisaalta teho-osastoilla ja leikkausyksiköissä, lähinnä anestesiapuolella, oli ongelmia työvoiman saannissa. Tehohoidon saatavuus pysyi kuitenkin kohtuullisena ajoittaisista suluista huolimatta, koska paikkamäärä lisääntyi. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus on lähes kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Vaihtuvuus lisää perehdyttämisen tarvetta ja rasittaa kokeneempaa henkilökuntaa, mikä heijastuu mm. sairauspoissaoloissa. Aistinelinten ja syöpäsairauksien tulosyksikössä avohoitokäyntien ja hoitopäivien suhde kehittyi edelleen avohoitoa painottavaan suuntaan. Hoidon tarve kasvoi 2,1 %, silmätaudeilla 9,5 % ja syöpätaudeilla 4,1 % liittyen ikääntyneille tyypillisten tautien lisääntymiseen väestössä. Hoitoon pääsyn aikarajat ylittyivät vuoden lopussa ainoastaan pienissä ryhmissä, merkittävimmin hammas- ja suusairauksien eräillä erikoisaloilla. Syöpähoitojen tarpeen lisäys näkyi mm. niin, että sädehoitokäynnit ja muu avohoito lisääntyivät selvästi. Myös avosolunsalpaajayksikön käyntien määrä kasvoi. Lääkebudjetti ylittyi johtuen sekä uusista syövän hoidoista että potilasmäärien kasvusta. Tärkeimmät lisääntyneet hoidot olivat vasta-ainehoidot, jotka ovat parantaneet merkittävästi potilaiden selviämistä lymfoomista ja rintasyövästä. Syöpäpotilaiden onkologista osastohoitoa annettiin nyt kaikilla vuodeosastoilla myös silmätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualueen vuodeosastoilla. Syöpätaudit oli tulosyksikön ainoa vastuualue, jonka lopullinen tulos oli negatiivinen johtuen siitä, ettei jäsenkuntamyynnissä oltu varauduttu syövän hoitotarpeen nousuun. Jäsenkuntamyynti ylittyi myös kaikilla muilla vastuualueilla. Leikkaustoiminnan anestesiasu- 12