Tapahtumiin on Karjalaisten kesäjuhlien avajaisjuhlaa lukuun ottamatta vapaa pääsy.

Transkriptio

1 JUURET Muotoilu ammentaa perinteestä! sekä Juuret tuo World Design Capital Helsinki designpääkaupunkivuoden karjalaisille kesäjuhlille Lahteen. Muotoilupääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvaan monipuoliseen tapahtumakokonaisuuteen kuuluu muotinäytös, näyttely, seminaari sekä työpajoja. Ohessa tietopaketti tapahtumiin liittyen. ********** Juuret-näyttely jäljittää karjalaisuuden roolia tämän päivän suomalaisen designin innoittajana. Nykymuotoilu ammentaa menneestä monin tavoin ja soveltaa vaikutteita rohkeasti ja raikkaasti uudistaen. Perinteiset materiaalit, työstötekniikat, koristeaiheet ja käyttötavat innoittavat muotoilijoiden luomisprosessia. Kymmenen vaatesuunnittelijaa on luonut uniikkeja muotiluomuksia Viipurin puvun hamekankaasta esikuvansa saaneesta raitaisesta villakankaasta, Pyöreän tornin hamekankaasta, ja nämä asut nähdään sekä avajaisjuhlan näytöksessä että Muotohuoltamolle siirtyvässä, heinäkuun loppuun asti avoinna olevassa Juuret -näyttelyssä. Seminaarissa karjalaisuuden tarkasteluun syvennytään kulttuurin tutkijoiden, muotoilijoiden sekä designyritysten näkökulmista. Omaa näppäryyttään juhlavieras voi testata Juuret -muotoilutyöpajoissa ja kokeilla, kuinka vaikkapa perinteinen punontatekniikka soveltuu modernien esineiden valmistukseen. Tapahtumiin on Karjalaisten kesäjuhlien avajaisjuhlaa lukuun ottamatta vapaa pääsy. OHJELMA Lauantai klo 9-14 klo klo klo Juuret muotoilunäyttely, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ala, Ståhlberginkatu 4 C Juuret - karjalainen perinne nykymuotoilussa WDC -muotoiluseminaari AMK, Liiketalouden alan auditorio, Ståhlberginkatu 4 C Juuret nonstop-muotoilutyöpajat koko perheelle, Wanha teatteri, Ståhlberginkatu 4 B Karjalaisten kesäjuhlien avajaisjuhla, Isku Areena - jäähalli: Juuret muotinäytös Sunnuntai klo 9-15 klo Juuret -muotoilunäyttely, Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ala, Ståhlberginkatu 4 C Juuret nonstop-muotoilutyöpajat koko perheelle, Wanha teatteri, Ståhlberginkatu 4 B Juuret näyttely siirtyy kesäjuhlien jälkeen Lahden Muotohuoltamolle (os. Vesijärvenkatu 7, Lahti), jossa se on esillä välisen ajan. MUOTOJEN JA MUISTOJEN VIIPURI muisteluita Muotohuoltamolla klo17-20

2 JUURET-MUOTOILUSEMINAARI klo Seminaari on maksuton! Kädentaidot ovat Karjalan Liiton vuoden 2012 teemana. Juuret WDC muotoiluseminaarissa lähestytään karjalaisuutta muotoilun ammattilaisten kertomusten siivittämänä. Miten karjalainen perinne näkyy nykymuotoilussa? Muotoilu on usein asioiden vaalimista, yksinkertaistamista ja yhdistämistä. Karjalaisuuden tarkasteluun syvennytään kulttuurin tutkijoiden, muotoilijoiden sekä designyritysten näkökulmista. Karjalaisuus kulttuurintutkimuksen näkökulmasta, klo FM Terhi Pietiläinen on kansatieteilijä. Hän on työskennellyt erilaisissa projektitehtävissä yliopistossa, kulttuurijärjestöissä ja museoissa. Pietiläinen on toimittanut mm. Karjalan liiton juhlajulkaisun: Karjalasta on kysymys Karjalan Liitto FM, tuottaja Emma Sutta kiehtoo tutkimustyö muotoilun tuottamisen sekä perinteen tuotteistamisen teemojen ympärillä. Hänen valmisteilla oleva väitöskirjatyönsä käsittelee mm. kulttuuriperinnön tuotteistamista muotoilutuotteissa. Hän on Satakunnan taidetoimikunnassa muotoilutaiteen edustajana ja vetänyt Juureva - hanketta, jossa rakennettiin maakunnallinen taidekäsityömallisto ja muotoilijoiden yhteisö. Karjalaisuus muotoilun näkökulmasta, klo Muotoilijat Johanna Vainio ja Merja Seitsonen lähestyvät kulttuuriperinnettä muotoilullisesta näkökulmasta. Muotoilijakaksikolle ovat tuttuja myös kansallispukukankaat. Heidän Kokkolan ja Kainuun kansallispukukankaisiin perustuva mallisto palkittiin Baltic Fashion Award -kilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. He puvustivat myös Zen Cafe -bändin kansallispukukankaista räätälöidyillä miestenpuvuilla. Tapio Anttila on palkittu lahtelainen muotoilija, hän on voittanut useita kansainvälisiä designpalkintoja ja on Ornamon vuoden 2012 huonekalusuunnittelija. Tapio Anttila on erityisesti kiinnostunut suomalaisen puun mahdollisuuksista nykymuotoilussa samaan aikaan kunnioittaen suomalaista kulttuuriperinnettä. Kulttuuriperinnettä nykymuotoilussa edustaa parhaimmillaan Airan kiikkustuoli, jonka hän on suunnitellut Aira Samulin apunaan Pedro Oy:lle kiikkustuoli on esillä Wanhan teatterin tiloissa. Karjalaisuus yrityskulttuurin näkökulmasta, klo Kalevalaisten Naisten Liiton omistaman Kalevala Korun tarina sai alkunsa vuonna 1935 kirjailija Elsa Heporaudan kokoaman naisjoukon unelmasta edistää suomalaista kulttuuria. Kalevala Korun juuret ovat vahvasti suomalaisessa kulttuurissa. Yritys tunnetaan vahvojen tarinoiden kertojana, yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä suomalaisen muotoilun ja kädentaidon puolestapuhujana. Tuotepäällikkö Mari Kotka kertoo Kaleva Korun yritystarinasta. Vanhan karjalaisen käsityöläissuvun perimästä ja pitkästä muotoilijan työkokemuksesta kumpuaa muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokanteleen laaja-alainen osaaminen ja näkemys siitä, mihin muotoilua tarvitaan. Muotoilun merkitys yritysten toimintakulttuurissa on avainasemassa muotoilu siirtää kulttuurista pääomaamme sekä kantaa yhteiskunnallista vastuuta puhtaasta ympäristöstä myös tuleville sukupolville. AJATUKSIA JUURET näyttelyn taustalla Suunnittelutyön alkulähteillä Juuret -näyttelyyn osallistuvien suunnittelijoiden työ perustuu suomalaisen luonnon ja käsityöperinteen kunnioittamiseen. Heidän tarkoituksenaan on luoda uutta vanhan perinteen pohjalta. Koska luonto ja perinteet ovat muotoilijoille tärkeitä, tuotteet pyritään valmistamaan ekologisesti, hyödyntämällä esimerkiksi kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Olipa tuotteen materiaali mitä tahansa, hyvä muotoilutuote syntyy laadukkaista aineksista. Näyttelyyn osallistuvien muotoilijoiden mukaan hyvä muotoilutuote on esteettisesti kaunis käyttöesine, joka vastaa asiakkaan tarpeita. Vaikka ulkonäkö onkin olennainen osa tuotetta, esineen on silti palveltava käyttötarkoitustaan. Toimivuus ja käytännöllisyys ovatkin tuotteen tärkeimpiä ominaisuuksia. Hyvin tehty ja laadukkaista materiaaleista valmistettu tuote kestääkin sekä kulutusta että aikaa.

3 Mukana olevien suunnittelijoiden ei tarvitse etsiä inspiraation lähteitä kaukaa, vaan innostus muotoiluun saa usein alkunsa tavallisesta arkielämästä. Myös ympäröivä miljöö koti, luonto ja kaupunki tarjoaa virikkeitä muotoilijan mielikuvitukselle. Monilla tuotteen luomistyö lähtee liikkeelle myös musiikin, kuvien ja tunnelmien kautta. Muotoilijoita inspiroivat etenkin erilaiset materiaalit sekä värit ja yksityiskohdat. Hedelmällinen kasvualusta tuotteen synnylle on myös yhteistyö muiden muotoilijoiden kanssa. Lisäksi käsin tekemisessä on oma lumovoimansa, koska se on muotoilijoiden mielestä haastavampaa kuin tuotteiden valmistaminen teollisesti. Karjalainen identiteetti ei katoa Näyttelyn Karjala-teemaa pohtiessaan suunnittelijat mainitsevat heti ensimmäisenä karjalaisen luonteen, jota suunnittelijoiden mukaan määrittävät iloisuus, vieraanvaraisuus sekä leppoisa ja positiivinen elämänasenne. Karjalaisuuteen liitetään myös kekseliäisyys, sinnikkyys sekä käsityö- ja ruoanvalmistustaidot. Muotoilijoiden mielestä etenkin karjalanpiirakat kuuluvat olennaisena osana karjalaiseen elämään. Toisaalta karjalaisuudessa on myös haikea puolensa, joka kertoo menetyksistä, lähtemisestä ja koti-ikävästä. Suunnittelijat kertovat, että evakkona Suomeen siirrettyjen muistoissa vanha kotiseutu, Karjala, näyttäytyy luonnonkauniina, lämpimän kesäisenä maalaisyhteisönä, jolla rikas kulttuuriperinne. Muotoilijoille itselleen Karjala näyttäytyy raunioina ja autioina taloina, rappion kauneutena. Nykyinen Karjala ei siis ole sama paikka, kuin mistä lähdettiin. Karjalaisuuden kokemiseen liittyy kaipaus menetettyyn maahan, jonne ei voi enää palata. Suunnittelijat ovat ylpeitä karjalaisista juuristaan sekä kiinnostuneita sukunsa vaiheisiin liittyvistä muistorikkaista tarinoista, vaikka he myöntävätkin kokevansa Karjalan maailman jossain määrin vieraana. Karjalaisuus ei ole heidän elämässään suuressa ja näkyvässä roolissa vaan ilmenee enemmänkin pieninä asioina, kuten puheessa vilisevinä murresanoina sekä perinteisten ruokien ja käsitöiden valmistamisena. Nykypäivän karjalaisuus on kuitenkin ennen kaikkea henkistä laatua: muotoilijat tuntevat henkistä yhteyttä Karjalaan ja tunnistavat itsessään karjalaisen hetkessä elämisen taidon. Jotkut tuntevat tarvetta asua Pohjois-Karjalassa, toisaalta karjalainen identiteetti ei ole sidoksissa maantieteelliseen sijaintiin. Kuten sotavuosien karjalaisilla evakoilla, myös nykypäivän karjalaisilla lähteminen on aina mielessä. Ympäri Suomea asutetut Karjalan evakot eivät lakanneet olemasta karjalaisia, samoin myöskään nykypäivän karjalaisuus ei katoa ihmisen mielestä, vaikka asuinpaikka vaihtuisikin. Karjalaisista juurista kasvaa nykypäivän osaajia Muotoilijat ovat halunneet osallistua Juuret -näyttelyyn, koska he haluavat vaalia Karjalan arvokasta ja rikasta kulttuuriperinnettä. Perinteiden säilyminen, jatkuminen ja eteenpäin välittäminen on heistä tärkeää, sillä menneisyyden ja omien juurien tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä sekä antaa uusia näkökulmia tulevaisuuteen. Suunnittelijoiden tavoitteena onkin, että heidän tuotteensa saisivat ihmiset kiinnostumaan ja innostumaan kansanperinteestä luvulla toimiva muotoilija valmistaa tuotteitaan samalla metodilla kuin karjalaiset esivanhempansa. Karjalassa käsitöiden suunnitteluun ja valmistamiseen käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Mielessä ollutta visiota lähdettiin toteuttamaan rauhallisen päämäärätietoisesti, panostamalla jokaiseen työvaiheeseen. Huolellinen ja pitkäjänteinen toteutus perustui siihen, että Karjalassa kaikki esineet tehtiin pitkäaikaista käyttöä varten eikä materiaaleja haaskattu turhaan. Samoin Juuret -näyttelyyn osallistuvien muotoilijoiden pyrkimyksenä on valmistaa laadukkaita, kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Karjalainen valmistusmetodi on heille paitsi perinteiden vaalimista, myös vastalause nykyajan kertakäyttökulutukselle. Konkreettisesti karjalaisuus näkyy tuotteissa runsaana värien käyttönä sekä erilaisten kuosien yhdistelminä. Lisäksi tekstiilien leikkaukset, tikkaukset ja mallit henkivät karjalaista perinnettä.

4 Juuret -projektin tekijät: Juuret - karjalainen perinne nykymuotoilussa -ohjelmakokonaisuudesta vastaavat: Muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel riikka.salokannel@lahtisbp.fi Projektitutkija KM Kristiina Soini-Salomaa kristiina.soini-salomaa@helsinki.fi Läänintaiteilija Paula Susitaival, Hämeen taidetoimikunta paula.susitaival@minedu.fi Koordinaattori Maileena Tuokko , juuretkarjalassa@gmail.com Lisäksi työryhmässä toimivat Anna Kouhia, Elina Koskelainen, Eeva Räsä, Anna Seppänen sekä Marianne Valola. Lehdistökuvia: Lisätietoa projektista: Juuret kiittävät kaikkia tapahtuman mahdollistajia ja hengessä mukana olleita! Suuret kiitokset: WDC Helsinki 2012 Muotohuoltamo Karjalan liitto Hämeen taidetoimikunta Helmi Vuorelma Oy Brand Töysän kenkätehdas Koulutuskeskus Salpaus, hius- ja kauneudenhoitoala IDEAL- tapahtumayksikkö tapahtumien apuna

5 Helmi Vuorelma Oy:n valmistamasta viipurilaishenkisestä kansallispukukankaasta uutta designia loi 10 vaatesuunnittelijaa. Marjut Uotila suunnittelee avantgarde-tyylisiä miesten vaatteita. Dusty -malliston leikkaukset ovat innovatiivisia ja yksityiskohdat käsintehtyjä. Soja Murto on todellinen kansallispukuosaaja Imatralta, hänen vahvat juurensa juontavat karjalaisuuden ja ortodoksisuuden keskuuteen, Suojärvelle. Murto hallitsee kansallispukujen tekemisen lisäksi niiden puhdistuksen korjauksen ja päivityksen! Marleena Terhon töissä ekologisuus ja kestävyys ovat aidosti mukana ja ne kaavoitetaan leikkuujäte minimoiden. Vaatemerkki Terhon ensimmäinen mallisto on nimeltään Nina olen palasina. Merja Seitsonen ja Johanna Vainio eli suunnittelijakaksikko Vainio.Seitsonen ovat luoneet uutta taiteen ja muodin maailmassa jo kymmenen vuotta. Seitsosen sukujuuret ovat Antreassa, Karjalan kannaksella. Tina Nylund on erityisesti juhlapukuja suunnitellut Pohjanmaalta kotoisin oleva vaatesuunnittelija joka riemastuttaa myös kansallispukuihin sonnustautuneilla barbeilla Marianne Valola on lahtelainen muotoilun moniosaaja, joka on tunnettu mm. Naisten Päivä -mallistostaan. Jaana Moonan yhdistelee työssään eri kulttuurien vaikutteita toisiinsa. Moonan uusin mallisto on Luhkimo,, joiden innoittajina ovat saamelainen myrskyviitta luhka ja japanilainen kimono. jaanamoona.blogspot.com Kuopiolaistaustainen Antti Laitinen on Helsingissä toimiva miesten vaatteisiin erikoistunut suunnittelija. Helsingissä asuva Linda Jännäri työskentelee L-Fashion groupilla. Salosta kotoisin olevaa suunnittelijaa vilkastuttaa Uudeltakirkolta kotoisin olevan isoäidin verenperintö.