Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma. Esikoulu1. [Kirjoita yrityksen nimi]

Transkriptio

1 2014 Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Esikoulu1 [Kirjoita yrityksen nimi]

2 Sisällys 1 JOHDANTO VEHMAAN PERHEPÄIVÄHOITO PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Lapsilähtöisyys Kumppanuus Vaikuttavuus PERHEPÄIVÄHOIDON TAVOITTEET TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT Terveys Hoitopäivän päiväjärjestys Siisteyskasvatus Lepo Ulkoilu Liikunta Leikki Kiusaamisen ehkäisy SISÄLTÖALUEET ELI ORIENTAATIOT Kielellinen orientaatio Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Esteettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Taiteellinen orientaatio TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 9 Liitteet... 9

3 3 1 JOHDANTO Perhepäivähoito on turvallista, kotiympäristössä tapahtuvaa kaikkein pienimpien lasten päivähoitoa. Sen vahvuutena on pieni, kodinomainen ryhmä, joka mahdollistaa jokaisen lapsen yksilöllisen huomioimisen. Erityisen tärkeänä pidämme kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Perhepäivähoidon suurena voimavarana on vehmaalainen puhdas luonto ja vapaus liikkua lähimetsissä leikkien ja oppien. Perhepäivähoidossa hoitopaikkana on hoitajan oma koti. Lapsiryhmä koostuu neljästä alle esikouluikäisestä lapsesta. Vehmaalla työskentelee seitsemän perhepäivähoitajaa eri puolilla kuntaa. Perhepäivähoidon kasvatustoimintaa ohjaa ja valvoo varhaiskasvatuksen johtaja Hanne Ahtiainen. Vehmaan varhaiskasvatus kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen. Sosiaaliset taidot Terve ja hyvinvoiva lapsi Monipuolinen ravinto Perhepäivähoitoa kodinomaisena hoitomuotona jatkossakin Monipuolista lapsesta lähtevää toimintaa lapsen kehitystaso huomioiden Leikki Luonto ja ympäristö Oikeudenmukaisuus Turvallisuus Kasvatuskumppanuus Kodinomaisuus Empaattisuus

4 4 2 VEHMAAN PERHEPÄIVÄHOITO Vehmaan perhepäivähoitajat ovat kokeneita päivähoidon ammattilaisia ja tavoitteena on, että kaikilla hoitajilla on ammattitutkinto. Perhepäivähoitaja toimii suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti valtakunnallisten kasvatustavoitteiden mukaan tukien kodin kasvatustyötä. Perhepäivähoitaja pyrkii säilyttämään kodinomaisuuden kaikessa toiminnassa. Koska ryhmä on pieni, lapsella on päivittäin mahdollisuus omaan rauhaan ja lapsen yksilölliset tarpeet voidaan huomioida. Hoitopäivä pyritään luomaan kiireettömäksi ja turvalliseksi. Lasten rohkaiseminen, kannustaminen ja kiittäminen tukevat terveen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan vahvistumista. Sama hoitaja on läsnä koko hoitopäivän ajan ja hoitajalla on mahdollisuus kertoa vanhemmille päivän kulusta yksityiskohtaisesti. Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos lapsen ja koko perheen elämässä. Lapsen siirtyessä perhepäiväkodin lapsiryhmän jäseneksi on tärkeää, että lapsen sopeutumista edesautetaan vanhempien ja lapsen tutustumiskäynneillä ennen hoitosuhteen alkamista. Myös hoitaja voi vierailla lapsen kotona. Näin luodaan pohjaa tuleville keskusteluille lapsen kanssa. Tutustumiskäyntien yhteydessä täytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) ensimmäinen osio. Toinen osio täytetään noin kolme kuukauden aikana hoidon aloittamisesta. Vasun tekoon varataan rauhallinen aika hoitajan kotona tai vanhempien luona. Tällöin on mahdollisuus keskustella hoitoon liittyvistä asioista kiireettömästi. Keskustelut perheen toiveista ja näkemyksistä ovat yhteistyön perusta. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja harjoiteltavia asioita. Näiden pohjalta luodaan yhteiset tavoitteet ja mietitään, miten niitä toteutetaan lapsen arjessa. Vehmaalla tärkeimpiä toimintamuotoja ovat lapsen leikki, ulkoilu, ympäristöön tutustuminen ja muu puuhailu aina askarteluista pieniin työtehtäviin. Metsiköt ja luontoa lähellä oleminen ovat päivittäisiä perhepäivähoidon toimintaympäristöjä. Perhepäivähoidosta vastaa varhaiskasvatus johtaja Hanne Ahtiainen. 3 PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Lapsilähtöisyys, kumppanuus ja vaikuttavuus ovat Vehmaan perhepäivähoitoa ohjaavat arvot. Toimintaajatuksena on tarjota perheiden tarpeiden mukaista, monipuolista ja laadukasta päivähoitoa. 3.1 Lapsilähtöisyys Pääasiallisena toimintamuotona on leikki, joka on lapsen luontainen tapa oppia. Sen avulla lapsi tutustuu ympäristöön ja opettelee vuorovaikutustaitoja. Lasta kannustetaan rohkeasti tutkimaan ja kokeilemaan asioita. Kun ilmapiiri on lämmin ja hyväksyvä, lasta voidaan ohjata ristiriitatilanteissakin niin, että puututaan vain hänen tekoihinsa. Jokainen lapsi tarvitsee myönteisiä tunne-elämyksiä ja kannustusta hyvän perushoidon lisäksi. On tärkeää, että lapsesta pidetään huolta ja hänet hyväksytään omana itsenään.

5 5 3.2 Kumppanuus Hyvään, turvalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen kuuluu perhepäivähoitajan ja lasten vanhempien välinen kasvatuskumppanuus, joka edellyttää luottamuksellisuutta, vastavuoroisuutta, ymmärtämistä ja toinen toisensa tuntemista. Kasvatuskumppanuus alkaa ensi tutustumiskäynnin yhteydessä, ja se on kaiken hoito- ja kasvatustyön perusta. Perhepäivähoitaja on salassapitovelvollinen hoitolapsen perhettä koskevissa asioissa. Toivottavaa on, etteivät vanhemmatkaan selvittele hoitokodin asioita ulkopuolisille. Perhepäivähoitajat tekevät luottamuksellista yhteistyötä keskenään sekä esimiehensä kanssa. 3.3 Vaikuttavuus Hoitaja havainnoi lasta päivittäin ja seuraa hänen toimintaansa ryhmässä. Mikäli huolta herää, hoitaja keskustelee asiasta vanhempien kanssa. Tarvittaessa ja vain vanhempien luvalla voidaan konsultoida varhaiskasvatuksen erityislastentarhaopettajaa. Vehmaan kunnan alueen 4-vuotiaista lapsista täytetään havainnointikaavake, jonka vanhemmat ottavat mukaan neuvolakäynnille. Varhaisella välittämisellä pyritään ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan kehityksen viiveitä. Hoitosopimuksen yhteydessä kysytään kirjallisesti vanhempien suostumus yhteistyölle. Vehmaalla yhteistyökumppaneina voivat toimia erityislastentarhanopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Kun lapsi tarvitsee erityistä tukea, laaditaan päivähoidossa kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan nykytilanne, lapsen tavoitteet, tukitoimet sekä menetelmät, joita lapsen arjessa käytetään. 4 PERHEPÄIVÄHOIDON TAVOITTEET Vehmaan perhepäivähoidon tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Hän on tyytyväinen sekä luottaa itseensä ja toisiin. Kun lapsen perusturvallisuus on kunnossa, hän uskaltaa näyttää niin kielteiset kuin myönteisetkin tunteensa. Hän viihtyy hoitopaikassa ja toimii yhteistyössä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii asenteensa, tapansa ja käytöksensä lähimmistä ihmissuhteista. 5 TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT Perhepäivähoidossa on säännöllinen päivärytmi, jonka puitteissa on helppo opetella omatoimisuutta, kuten pukeutumista, riisuutumista, kehon hahmottamista, hygieniaa sekä hyviä pöytätapoja. Ruokailutilanteista luodaan viihtyisiä, rauhallisia ja kiireettömiä yhdessäolon hetkiä. Ruokailukasvatus on sallivaa: opetellaan ruokailuvälineiden käyttöä ja pöytätapoja sekä maistellaan erilaisia makuja ja keskustellaan ruuasta. Yhdessä muiden lasten kanssa alkavat vieraammatkin ruuat maistua. 5.1 Terveys Hoitaja huolehtii lapsen hyvinvoinnista, puhtaudesta ja turvallisuudesta hoitopäivän aikana. Lapsi opettelee ja harjoittelee itse turvallisuuteen, puhtauteen ja siisteyteen liittyviä asioita hoitajan opastuksella. Kaikilla

6 6 perhepäivähoitajilla on perustason ensiapukoulutus (EA1) ja hygieniapassi. Pienessä lapsiryhmässä hyvä hygieniataso vähentää lasten sairastavuutta. Sairas lapsi hoidetaan kotona ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden sisarusten olisi hyvä olla pois hoidosta, koska he ovat taudin levittäjiä. Hoitopaikassa on oma turvallisuussuunnitelma. 5.2 Hoitopäivän päiväjärjestys n Aamupala, jonka jälkeen ohjattua toimintaa ja leikkiä 9.30 Ulkoilu Lounas Päivälepo Välipala Ulkoilu 5.3 Siisteyskasvatus Perhepäivähoidon arjessa siisteyskasvatuksella on erittäin suuri merkitys. Kädet pestään ulkoa tultaessa ja aina tarvittaessa, mm. WC käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Pientä lasta käytetään säännöllisesti potalla, jotta hän oppisi kuivaksi. Pikkuhiljaa lasta ohjataan omatoimiseen vessassa käyntiin. 5.4 Lepo Lapselle annetaan mahdollisuus rauhalliseen päivittäiseen lepohetkeen. Päivälevolle rauhoitutaan esim. lukemalla kirjaa, kuuntelemalla musiikkia/satua ja silittelemällä. Pienet lapset nukutetaan ulkona mahdollisuuksien mukaan, lapsen yksilöllinen unentarve, vanhempien toive sekä turvallisuus huomioiden. Pienen lapsen hyvinvointi perustuu sille, että lapsi oppii nukahtamaan oikeaan aikaan ja saa herätä rauhassa. Päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi, antavat hyvää mieltä, parantavat keskittymiskykyä ja vähentävät levottomuutta. Oikein ajoitetut päiväunet eivät siirrä yöunen tuloa. Jos lapselle jää univelkaa, se siirtää unen tuloa myöhäisempään eikä päinvastoin. Keijo Tahkokallio 5.5 Ulkoilu Päivittäinen ulkoilu on merkittävä osa lapsen hoitopäivää. Ulkoillessa lapsi saa monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä luonnosta sekä lähiympäristöstä. Ulkoilu mahdollistaa myös vauhdikkaat ja kovaääniset leikit. Samalla myös lasten ruokahalu ja yleiskunto paranee. Lapsella pitää olla sään mukaiset vaatteet ja varavaatekassista tulee löytyä alusvaatteet, housuja, paitoja, sukkia kurahousut, saappaat, vaipat niitä tarvitseville, hiusharja ja talvella lämpimät vaatteet hanskat ja pipo. 5.6 Liikunta Lapsi oppii nauttimaan liikkumisesta ja oman kehon hallitsemisesta. Onnistumisien kautta vahvistetaan lapsen itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Oman kehon tunteminen ja hallitseminen ovat lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Sosiaali- ja Terveysministeriön säätämä varhaiskasvatuksen liikuntasuositus on kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivässä. Perusliikuntamuodot, juoksu, kävely, hyppiminen Tasapainoleikit, telineradat

7 7 Erilaiset sääntöleikit, hippa, polttopallo Liikuntaa vuodenaikojen mukaan Perhepäivähoidon yhteiset jumppapäivät liikuntahallissa 5.7 Leikki Perhepäivähoidossa leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Leikki on lapselle ominainen tapa toimia ja leikin avulla opitaan uusia asioita. Leikissä lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Leikkitilanteissa voidaan havainnoida lasta ja hoitajan läheisyys sekä mukanaolo tuovat turvallisuutta leikkihetkiin. 5.4 Kiusaamisen ehkäisy Hoitajan ja vanhempien välinen keskinäinen kunnioitus on esimerkkinä lapselle ihmisten välisestä hyvästä vuorovaikutuksesta. Perhepäivähoitoryhmässä hoitaja ohjaa lasten leikkiä ja puuttuu aina lasten välisiin riitoihin. Turvallisessa ilmapiirissä on hyvä selvittää tapahtumia. Hyvät tavat ja toisen huomioonottaminen ovat perhepäivähoidossa tärkeitä kasvatusperiaatteita. 6 SISÄLTÖALUEET ELI ORIENTAATIOT Pieni lapsi oppii uusia asioita itse kokemalla ja tutkimalla. Orientaatioiden avulla lasta perehdytetään ja tutustutetaan ympäröivän maailman ilmiöihin. Arkielämä on täynnä aiheita ja materiaaleja. 6.1 Kielellinen orientaatio Varhaiskasvatuksen tavoitteena on oppia keskittymään, kuuntelemaan, kartuttamaan sanavarastoa ja herättää kiinnostus kirjoihin sekä kehittää ilmaisu- ja keskustelutaitoja toisten ihmisten kanssa. Jokapäiväiset keskustelut aikuisten ja lasten kanssa Kirjojen lukeminen, loruttelu Laululeikit 6.2 Matemaattinen orientaatio Lapsi saa kokemuksia matematiikasta tutuissa arkipäivän tilanteissa, joissa lajitellaan, luokitellaan, vertaillaan ja päätellään. Harjoitellaan eri värien ja muotojen tunnistamista, aikakäsitteitä sekä käsitteitä: oikea/ väärä, suuri/pieni, paljon/vähän, enemmän/vähemmän. palapelit rakentelu sääntöleikit lautapelit 6.3 Luonnontieteellinen orientaatio Tutustutaan eri vuodenaikoihin, säähän, aineiden olomuotoihin (vesi/lumi/jää), ympäristöön ( pidä ympäristö siistinä ), kasveihin (taimien juurruttaminen ja kasvattaminen) sekä eläimiin. Hyödynnetään eri aisteja.

8 8 Retket lähimetsikköön eri vuodenaikoina Päivittäisten ulkoiluje aikana tutkitaan ja havainnoidaan luontoa. Haistellaan maistellaan ja ihmetellään Luontokirjat ja elokuvat 6.4 Esteettinen orientaatio Ihaillaan lasten kanssa luonnon ja ympäristön kauneutta. Tuetaan lapsen omakohtaisia kokemuksia ja elämyksiä ilosta, surusta ja kauneudesta. Monipuolisella ja aistit huomioon ottavalla toiminnalla rikastutetaan ja tuetaan lapsen mielikuvituksen kehittymistä. Lasten esiintyminen 6.5. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Tavoitteena on saada lapsesta kasvamaan itsensä hyväksyvä ja muiden kanssa toimeentuleva ihminen. Opetetaan lasta ymmärtämään oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan ero. Harjoitellaan anteeksipyytämistä ja -antamista sekä kauniita käytöstapoja (kiitos, ole hyvä, tervehtiminen). Opetetaan lasta hyväksymään erilaisuutta. Kannustetaan lasta luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä sekä tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Kunnioitetaan vanhempien toiveita uskontoon liittyvissä asioissa. Keskustellaan ja pohditaan yhdessä lasten kanssa Ratkaistaan riidat oikeudenmukaisesti Kuunnellaan lasta Tuodaan juhlapyhiä esille Metsäkirkko 6.6 Taiteellinen orientaatio Kehitetään lapsen muistia, laulu- ja rytmitaitoja. Musiikin avulla lapsi kokee onnistumiseniloa ja samalla hänen rohkeutensa ja itsetuntonsa kasvavat. Lauluhetket perhepäivähoitajan koton Päiväkodissa yhdessä pk:n lasten kanssa Laulupiirtäminen Musiikkiesitykset Tanssiminen Musiikin kuunteleminen Kehitetään lapsen kädentaitoja, mielikuvitusta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä nauttimaan tekemisestä ja työn tuloksista. Hän oppii toimimaan ohjeiden mukaisesti, tutustumaan eri materiaaleihin sekä käyttämään erilaisia työtapoja ja välineitä. Kaikenlainen käsillä tekeminen tuottaa lapselle mielihyvää, yrittämisen ja onnistumisen iloa Piirtäminen, maalaaminen ja värittäminen Muovailu Askartelu, leikkaaminen, liimaaminen, ompelu, jne. Pujottelu

9 9 7 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Perhepäivähoitaja saa palautetta vanhemmilta päivittäisissä keskusteluissa. Perhepäivähoidon toimintaa kehitetään helmikuussa tehtävien asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Perhepäivähoidon kuukausittain pidettävissä työpaikkapalavereissa pohditaan yhdessä toiminnan haasteita ja toteutetaan lisäkoulutusta. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa sekä henkilökunnan täydennyskoulutukset tuovat myös uusia ideoita hoitajan työhön. Kaikenlainen palaute on tärkeää ja sitä käytetään perhepäivähoidon kehittämiseen. Tämän perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on tehty Sen tekemiseen ovat osallistuneet kaikki Vehmaan perhepäivähoitajat ja varhaiskasvatuksen johtaja. Suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Turvallisuus-suunnitelma päivitetään syksyllä 2014 ja se on luettavissa jokaisen perhepäivähoitajan kotona. Vehmaalla Varhaiskasvatuksen johtaja Hanne Ahtiainen Liitteet Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma osat 1 ja 2 4-vuotiaan havainnointilomake