ALUEIDEN KEHITYSTEHTÄVIÄ SELVITTÄVÄ ALATYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEIDEN KEHITYSTEHTÄVIÄ SELVITTÄVÄ ALATYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN RAPORTTI"

Transkriptio

1 ALUEIDEN KEHITYSTEHTÄVIÄ SELVITTÄVÄ ALATYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN RAPORTTI

2 Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään Kainuun maakuntahallinnon alueiden kehitystehtävien hoitamista ja vertailemaan järjestelmää muiden maakuntien toimintaan. Maakuntahallinnon alueiden kehittämistehtäviä selvittävän alatyöryhmän tavoitteena oli tuottaa seurantaryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoa ja arvioita maakuntahallinnon roolin järjestämisestä alueiden kehittämisessä. Saatuaan työnsä valmiiksi, työryhmä jättää kunnioittavasti raporttinsa Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmälle. Helsingissä Alpo Jokelainen Anu Nousiainen Kaisa-Leena Välipirtti Pauli Piilma Jorma Teittinen Kari Kainulainen

3 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Työryhmän asettaminen, tavoitteet ja tehtävä Työryhmän asettaminen Työryhmän tavoitteet Työryhmän tehtävä Kainuun kehityksestä verrattuna muihin maakuntiin ja alueisiin Tarkastelussa käytetty aineisto Keskeiset havainnot Väestönkehitys ja muuttoliike Bruttokansantuote Yritysten toimipaikat Työpaikat Työllisyys- ja työttömyysaste Aluehallinnon uudistuksen vaikutuksia Kainuussa Uudet viranomaiset, niiden toimialueet ja tehtävät Uusien aluehallintoviranomaisten suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Maakunnan liittojen aseman vahvistaminen ja yhteistoiminta-alueet Kainuun maakunnan nykyinen asema ja tehtävät verrattuna muihin maakuntiin Kainuun kehittämisraha ja siihen liittyvät menettelyt Vaihtoehtoja alueiden kehittämistehtävien järjestämiseksi Kainuussa Nykyinen tilanne Tulevaisuuden vaihtoehdot Hallintokokeilun jälkeen palataan yleiseen käytäntöön Hallintokokeilusta pysyvään käytäntöön Kainuun maakuntahallintoon liitetään valtion aluehallintoviranomaistoimintoja Yhteenveto ja johtopäätökset Liitteet Alueiden kehittämisen vertailusta Kainuun ja eurooppalaisten alueiden välillä Ruotsi Norja Tilastoja Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät ja perusorganisaatio Kainuun julkisen rahoituksen resurssikartta... 36

4 2 1. Työryhmän asettaminen, tavoitteet ja tehtävä 1.1. Työryhmän asettaminen Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään Kainuun maakuntahallinnon alueiden kehitystehtävien hoitamista ja vertailemaan järjestelmää muiden maakuntien toimintaan. Työryhmän toimikausi oli Koska alatyöryhmille annettiin jatkoaikaa raporttien luovuttamiseksi, työryhmä piti vielä kokouksen Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Jäseninä toimivat Anu Nousiainen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö, Pekka Urjanheimo, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö, Kaisa Leena Välipirtti, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, Pauli Piilma, johtaja, Kainuun työ- ja elinkeinokeskus, Marisanna Jarva, maakuntavaltuutettu, Kainuun maakunta ja Jorma Teittinen, kehittämisjohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Sihteerinä toimi Kari Kainulainen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän tavoitteet Maakuntahallinnon alueiden kehittämistehtäviä selvittävän alatyöryhmän tavoitteena on tuottaa seurantatyöryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoja arvioita maakuntahallinnon roolin järjestämisestä alueiden kehittämisessä Työryhmän tehtävä Alatyöryhmän tehtävänä on: vertailla Kainuun maakunnan nykyistä asemaa ja tehtäviä alueiden kehittämisessä muihin maakuntiin; arvioida Kainuun kehittämisrahan ja siihen liittyvien menettelyjen merkitystä Kainuun maakunnalle, sen kunnille ja muille viranomaisille; selvittää vaihtoehtoja alueiden kehittämistehtävien järjestämiseksi Kainuussa; arvioida ALKU -uudistuksen vaikutuksia Kainuussa sekä kuvata Kainuun kehitystä verrattuna muihin maakuntiin. 2. Kainuun kehityksestä verrattuna muihin maakuntiin ja alueisiin 2.1. Tarkastelussa käytetty aineisto Kainuun maakunnan kehitystä on kuvattu tilastoaineiston avulla. Alueen kehitystä kuvaavina indikaattoreina on käytetty bruttokansantuotetta, työpaikkoja, yritysten lukumäärää, työttömyysastetta, työllisyysastetta, muuttoliikettä ja väestön kehitystä ikäryhmittäin. Tarkastelussa ei ole käytetty ennusteita.

5 3 Vertailualueina toimivat Pohjois-Karjalan maakunta, Lapin maakunta, Itä-Lapin seutukunta, Ylä- Savon seutukunta sekä koko Suomi. Lisäksi tiedot on kerätty Kajaanin- ja Kehys-Kainuun seutukuntien osalta Keskeiset havainnot Tarkastelussa käytetyn aineiston perusteella voidaan todeta, että Kainuun maakuntaan on kohdistunut sekä positiivisia että negatiivisia kehityskulkuja. Kainuun väestönkehitys on ollut vertailualueita heikompaa. Väkiluku on pienentynyt Kainuussa suhteellisesti eniten. Nuorten ja työikäisten osuudet alueen väestöstä ovat laskussa ja vanhusten osuus kasvussa. Muutokset väestön ikärakenteessa ovat olleet Kainuussa vertailualueita voimakkaampia. Väkilukua verottaa myös negatiivisena pysyvä muuttoliike. Bruttokansantuotteen osalta Kainuu on kuronut eroa kiinni Pohjois-Karjalan ja Lapin maakuntiin. Kainuussa on ollut yritysten toimipaikkoja, asukaslukuun suhteutettuna, vähemmän kuin vertailualueilla. Kainuun työllisyyskehitys on ollut vertailualueita suotuisampaa. Vaikka työttömyys on kasvanut Kainuussa tarkastelujakson lopulla, niin lisäys on ollut selvästi vähäisempää kuin vertailualueilla ml. koko Suomi. Myös avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut Kainuussa vuonna 2009, kun muualla maassa avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Työllisyyskehitykseen liittyen Kainuussa ja muissa Itä-Suomen maakunnissa tulee toimialarakenteen lisäksi huomioida ikääntymisen aiheuttama lisääntyvä poistuma työvoiman ulkopuolelle ja tappiollinen muuttoliike, jotka ovat osaltaan hidastaneet työttömyyden kasvua. Kainuun vertailualueita myönteisempää kehitystä ovat osaltaan edesauttaneet mm. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset sekä UPM:n Kajaanin tehtaan sulkemisen seurausten onnistunut jälkihoito, joka oli Suomen mittakaavassa merkittävä ja toteutettiin eri tahojen yhteistyönä Väestönkehitys ja muuttoliike Koko maan väkiluku on kasvanut tasaisesti vuosina (kuvio 1). Kasvu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti alueittain. Kaikki tarkastelun kohteena olevat maakunnat ja seutukunnat ovat kärsineet viime vuosina heikosta väestönkehityksestä. Väkiluvun kehitys on ollut kaikilla alueilla negatiivista vuosien aikana (kuvio 2 ja 3). Kainuussa väliluku oli vuonna 1995 ja vuonna Muutos on suhteellisesti suurempi kuin vertailumaakunnissa. Vielä vuonna 1995 nuorten ikäluokkien (0-14 -vuotiaat) osuus väestöstä oli Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Lapin maakunnissa suurempi kuin maassa keskimäärin. Nuorten ikäluokkien ja työikäisen väestön osuudet ovat kuitenkin vuoteen 2008 mennessä laskeneet selvästi alle maan keskiarvon. Vuonna vuotiaiden osuus väestöstä oli Kainuussa 15,2 % (Kajaanin seutukunta 16,3 % ja Kehys-Kainuu 12,8 %), Pohjois-Karjalassa 15,3 % ja Lapissa 15,8 %. Koko maan keskiarvo oli 16,7 % (kuvio 4 ja 5). Nuorten ohella myös työikäisen väestön osuus on tarkasteltavilla alueilla laskussa. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee yleensä myös työvoiman määrän vähenemistä, mikä heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa talouskasvua. Samalla eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa nopeasti. Ikääntymisen myötä väestön luonnollinen kasvu ja työikäisen väestön määrän vähenee. Kehityskuva ilmenee erityisesti ikärakenteeltaan vanhoissa maakunnissa, joihin kuuluvat myös tarkasteltavat

6 4 alueet. Vuonna vuotiaiden osuus alueen väestöstä oli Kainuun -maakunnassa 64,4 % (Kajaanin seutukunta 65,1 % ja Kehys-Kainuu 62,9 %), Lapissa 65,9 % ja Pohjois-Karjalassa 65,6 %. Koko maan keskiarvo oli 66,5 %. Vanhusväestön osuus on kasvanut kaikilla tarkasteltavilla alueilla selvästi suuremmaksi kuin maassa keskimäärin (kuvio 6). Varsinkin Itä-Lapin seutukunnassa nuorten osuus on vähentynyt ja vanhusten osuus kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2008 yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä oli Kainuun maakunnassa 20,4 % (Kajaanin seutukunta 18,6 % ja Kehys-Kainuu 24,3 %), Lapissa 18,3 %, Pohjois-Karjalassa 19,1 % ja Itä-Lapin seutukunnassa 26,3 %, kun koko maan keskiarvo oli 16,8 %. Myös muuttoliike on verottanut ja verottaa edelleen alueiden väkilukua. Muuttotappiot ovat kuitenkin olleet viime vuosina sekä Kainuussa että muilla vertailualueilla selvästi pienempiä kuin vielä 1990 luvulla. Kainuun muuttotappio oli henkilöä vuonna 1997 ja 408 henkilöä vuonna Lapissa muuttotappio oli henkilöä vuonna 1997 ja 422 henkilöä vuonna Pohjois- Karjalan muuttotappio oli henkilöä vuonna 1997 ja 253 henkilöä vuonna 2008 (kuvio 7 ja 8) Bruttokansantuote Kainuun bruttokansantuote on kasvanut tarkastelujaksolla vuotta 2005 lukuun ottamatta. Vuonna 2006 BKT kasvoi enemmän kuin maassa keskimäärin. Myös vuonna 2007 kasvua oli enemmän kuin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta asukasta kohden laskettuna Kainuun bruttokansantuote jää kuitenkin Pohjois-Karjalan ja Lapin maakuntien alapuolelle ja on selvästi vertailumaakuntien ohella koko maan tasoa alhaisempi (kuvio 9) Yritysten toimipaikat Yritysten toimipaikkojen määrä on lukumääräisesti pysynyt vuosina jokseenkin ennallaan. Vuosina 2006 ja 2007 yritysrekisterin tietopohjaa on laajennettu mikä näkyy kasvuna toimipaikkojen määrässä. Asukasta kohden laskettuna Kainuussa on ollut tarkastelujaksolla vähemmän toimipaikkoja kuin vertailualueilla. Vuonna 2007 Kainuussa oli asukasta kohden 53 toimipaikkaa, Pohjois-Karjalassa 58, Lapissa 59, kun koko maan keskiarvo oli 61 (kuvio 10 ja 11) Työpaikat Työpaikkojen määrä on kasvanut kaikilla alueilla vuodesta 2005 vuoteen Suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä on kasvanut Lapissa ja Kainuussa. Lapissa kehitys on ollut seudullisesti eriytynyttä, sillä Itä-Lapin osalta työpaikkojen määrän kasvu on ollut vähäistä. Myös Kainuussa on nähtävissä sisäistä eriytymistä sillä kasvu on pääosin keskittynyt Kajaanin seutukuntaan, vaikka myös Kehys-Kainuussa työpaikkojen määrän vähentyminen on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen kasvuun tarkastelujakson lopulla (kuvio 12 ja 13). Avoimien työpaikkojen osalta Kainuun kehitys poikkeaa täysin vertailualueista. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen 11/2009 mukaan avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut eniten Kainuussa. Kainuun avoimien työpaikkojen määrä oli 2009 marraskuussa 54 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Huomionarvoista on, että koko maassa avoimet työpaikat ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla keskimäärin 21 %.

7 Työllisyys- ja työttömyysaste Työllisyysasteen kehitys on ollut Kainuussa suotuisampaa kuin muilla tarkasteltavilla alueilla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan (vuoden 2009 I, II ja III vuosineljänneksen keskiarvo) Kainuun työllisyysaste on vuonna 2009 säilynyt vuoden 2008 tasolla (61,9 %) ja ohittanut Pohjois-Karjalan (58,9 %) ja Lapin (60,8 %), joiden työllisyysasteet ovat selvästi laskeneet vuodesta Kaikkien tarkastelualueiden työllisyysasteet ovat kuitenkin merkittävästi koko maan keskiarvoa (68,8 %) alhaisemmat (kuvio 14). Työttömyysaste on tarkastelualueilla yhä selvästi muuta maata korkeampi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan (vuoden 2009 I, II ja III vuosineljänneksen keskiarvo) työttömyysaste oli Kainuussa 1 %, Pohjois-Karjalassa 13,0 % ja Lapissa 11,8 %, kun koko maan työttömyysaste oli 8,3 %. On huomattava, että tilastokeskuksen aineistojen perusteella Kainuun työttömyysaste on vuonna 2009 jatkanut laskuaan (vrt. TEM työllisyyskatsaus 11/2009, kuvio 16). Kehitys poikkeaa vertailualueista, joiden työttömyysasteet ovat vuonna 2009 kääntyneet nousuun (kuvio 15). Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen 11/2009 mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden 2009 marraskuussa koko maassa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvua oli yhteensä 36 %. Työttömyyden kasvu on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa selvästi muuta maata hitaampaa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi vähiten Kainuussa, jossa kasvua oli 6 %. Pohjois-Karjalassa työttömien määrä lisääntyi 10 % ja Lapissa 19 % vuoden 2008 marraskuuhun verrattuna. Tarkastelualueiden muuta maata hitaampi työttömyyden kasvu johtuu osaltaan alueiden yritysrakenteesta ja toimialojen välisistä eroista. Vientipainotteisilla alueilla työttömyys nousee nopeasti, mutta myös laskee nopeasti viennin alkaessa vetää uudelleen. Työttömyys on kasvanut vähiten maa- ja metsätalouden aloilla, terveydenhuollossa sekä palvelualoilla, joiden osuus tarkastelualueiden työllisistä on ollut suhteellisesti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kainuussa myös julkinen hallinto on vertailualueita merkittävämpi työllistäjä. Voimakkainta työttömyyden kasvu on puolestaan ollut teollisuudessa ja kuljetuksen aloilla, joiden osuus alueiden työllisistä on ollut koko maan keskiarvoa pienempi. 3. Aluehallinnon uudistuksen vaikutuksia Kainuussa Aluehallinnon uudistuksen vaikutukset heijastuvat Kainuuseen seuraavien tekijöiden kautta: Uudet viranomaiset, niiden toimialueet ja tehtävät Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Maakunnan liittojen aseman vahvistaminen ja yhteistoiminta-alueet 3.1. Uudet viranomaiset, niiden toimialueet ja tehtävät Valtion keskeisten aluehallintoviranomaisten lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät koottiin lukien kahteen monialaiseen viranomaiskokonaisuuteen, joita ovat aluehallintovirastot (6 virastoa) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 keskusta).

8 6 Kainuun maakunta kuuluu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueeseen, johon kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Viraston päätoimipaikka on Oulussa. Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa on kaikki viisi vastuualuetta: peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, pelastustoimi ja varautuminen, poliisitoimi, työsuojelu ja ympäristöluvat. Pohjois-Suomen AVIin siirtyy Oulun lääninhallituksen muut tehtävät lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY) siirtyviä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtäviä, ESR-ohjelma- ja hanketyötä, liikenneosastojen tehtäviä sekä liitolle siirtyviä EAKR -tehtäviä. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tehtävät siirtyvät Pohjois- Suomen AVIin. Työjärjestyksellä voidaan antaa tarkempia määräyksiä mm. vastuualueiden toimintojen järjestämisestä ja työskentelypaikoista. Näin ollen jatkossakin on mahdollista, että Kajaanissa hoidetaan AVI:n toimialaan kuuluvia kuluttaja- ja alkoholihallinnon tehtäviä sekä työsuojeluvalvonnan tehtäviä, jotka edellyttävät paikanpäällä tehtävää valvonta- ja tarkastustoimintaa. Kainuun ympäristökeskuksessa hoidetut lupa-asiat siirtyvät Pohjois-Suomen AVIin hoidettavaksi. ELYjen perusrakenne : 15 ELYä, noin 4400 htv ELYn johtajan vastuualue Strategiaprosessi ohjaus maakuntayhteystyö strategiset kumppanuudet EU-rahoitteiset ohjelmat Asiakkuusprosessi asiakaslähtöinen johtaminen asiakassegmentit asiakastieto Asiakaspalvelu ja kanavat Tukipalvelujen prosessi henkilöstö- ja taloushallinto osaamisen kehittäminen oikeudelliset toimenpiteet Varmennukset, maksatukset Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyys, yrittäjyys, koulutus ja osaaminen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta kirjasto-, liikuntaja nuorisotoimi kvtehtävät ja lähialueyhteistyö maaseutu ja energia maahanmuutto Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueiden käyttö luonnonsuojelu vesien hoito ja ympäristön tilan seuranta kehittäminen ja lähialueyhteistyö vesivarojen käyttö ja hoito Liikenne ja infrastruktuuri tie- ja liikenneolojen suunnittelu tiepidon hankinnat asiakas- ja viran omaispalvelut julkisen liikenteen järjestäminen muut liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tehtävät Maakunnan kehittymisedellytysten paraneminen Asiakastarpeen mukaiset palvelut ELYn tehokkuus ja tuottavuus Tukipalvelut: 670 htv 1710 htv 1450 htv 560 htv TE -toimistot 3500 htv Metsäkeskukset 1000 htv Kuva 1. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät ja perusorganisaatio. Kainuun maakunta muodostaa Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimintaalueen. Kainuun ELYssä on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet, joiden tehtäviä hoidetaan viraston toimialueella. Kainuun ELYn päätoimipaikka on Kajaanissa. Tämä tarkoittaa, että Kainuun ELYyyn siirtyy Kainuun TE-keskuksen tehtävät, Oulun lääninhallituksen ESR -tehtävät sekä Kainuun ympäristökeskuksen tehtävät lukuun ottamatta ympäristölupatehtäviä, jotka siirtyvät Pohjois-Suomen AVIin. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue hoitaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lisäksi vastuualueen tehtäviä myös Kainuun maakunnassa, Kainuun ELYn toimialueella. Tämä tarkoittaa, että Oulun tiepiirin tehtävät siirtyvät Pohjois- Pohjanmaan ELYn hoidettavaksi. Pohjois-Pohjanmaan ELYyyn siirtyvät myös Oulun lääninhallituksesta julkisen liikenteen hankinnat, jotka rahoitetaan Kainuun kehittämisrahasta. Pohjois- Pohjanmaan ELYn päätoimipaikka on Oulussa.

9 7 Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY hoitaa oman toimialueensa lisäksi Kainuun maakunnassa opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) tarkoitetut oppilaitosten perustamishankkeisiin ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettuihin perustamishankkeisiin liittyvät tehtävät, ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen liittyvät tehtävät, kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetut kirjastoasiat, liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitetut liikunta-asiat ja nuorisolaissa (72/2006) tarkoitetut nuorisoasiat. Nämä edellä mainitut kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen liittyvät tehtävät ovat olleet Kainuun maakunnan osalta Oulun lääninhallituksessa hoidettuja tehtäviä. Annettaessa valtioneuvoston asetukset aluehallintovirastoista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista merkittiin valtioneuvoston pöytäkirjaan kaksi lausumaa, jotka koskivat virastojen ja keskusten aluejakoa ja kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamista Keski-Pohjanmaalla Uusien aluehallintoviranomaisten suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strateginen suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat näitä virastoja ohjaavien ministeriöiden yhteistyönä. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle (=koordinoiva ministeriö) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus työ- ja elinkeinoministeriölle (=koordinoiva ministeriö). Uusien viranomaisten toimintaa koskevien yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä alueiden näkemysten huomioimiseksi laaditaan virastoille niiden toiminnan yleistä suunnittelua, ohjausta ja järjestämistä varten virastojen/keskusten yhteinen strategia-asiakirja (yksi AVI:ille ja yksi ELYille) ja jokaiselle virastolle/keskukselle erilliset strategiset tulossopimukset. Strategia-asiakirja ja strateginen tulossopimus laaditaan hallituksen toimikaudeksi ja niiden sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Strategia-asiakirja sisältää hallitusohjelmasta, hallituksen strategia-asiakirjasta, kehyspäätöksistä, valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista, maakuntaohjelmista, politiikkaohjelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista sekä kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä johdettavat tavoitteet sekä suunnitelman resurssien kohdentamisesta tavoitteiden toteuttamiseen hallinnonaloittain. Strategisen tulossopimuksen sisältö johdetaan strategia-asiakirjasta. Siinä määritellään kullekin organisaatiolle painopisteet, keskeiset toimintalinjat, yhteistyökysymykset ja määrärahapuitteet hallinnonaloittain. Lisäksi määritellään valtion kanta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Strategia-asiakirja ja strateginen tulossopimus laaditaan koordinoivien ministeriöiden johdolla yhteistyössä toiminnalliseen tulosohjaukseen osallistuvien ministeriöiden tai keskusvirastojen, AVIen/ELYjen sekä maakunnan liittojen kanssa. AVIen osalta maakunnan liitto osallistuu yhteistyöhön tarvittavilta osin. Maakunnan liittojen osallistuminen valtion aluehallintoviranomaisten suunnittelu- ja ohjausprosessiin sekä -asiakirjojen valmisteluun on kokonaan uusi toimintatapa. Aiemmin maakunnan liitoilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua näin syvällisesti valtion aluehallintoviranomaisten suunnittelu ja tulosohjaukseen.

10 8 Strategisen tulossopimuksen lisäksi ohjaava ministeriö tai keskusvirasto voi halutessaan tehdä aluehallintoviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa toiminnallisen tulossopimuksen, jossa sovitaan sektorikohtaisista yksityiskohtaisemmista painopisteistä, linjauksista ja tulostavoitteista sekä sektorikohtaisten määrärahojen kohdentamisesta. Kesän ja syksyn 2009 aikana valmisteltiin luonnokset aluehallintovirastojen ensimmäisiksi strategisiksi tulossopimuksiksi. Aluehallintovirastojen osalta käytännön yhteistyöstä strategisen tulossopimuksen valmistelun yhteydessä maakunnan liiton kanssa vastasivat aluehallintovirastojen muutosryhmät. (Virastojen aloitettua toimintansa aluehallintovirastot.) Maakunnan liittojen kanssa yhteistyössä on tullut valmistella strategisen tulossopimusluonnoksen toimintaympäristön kuvaus sekä muut tarvittavat osuudet. Lisäksi maakunnan liitoille annettiin mahdollisuus antaa lausunto aluehallintovirastojen strategisten tulossopimusten luonnoksista. Strategiset tulossopimukset allekirjoitetaan, kun uudet virastot ovat aloittaneet toimintansa. Kuusi ELYjä toiminnallisesti ohjaavaa ministeriötä valmisteli keskinäisellä yhteistyöllä strategiaasiakirjan keväällä Siinä ministeriöt määrittelevät ELYjen toiminnan keskeiset painopisteet vuosiksi Näitä on kolme: - Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen - Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnan kehittäminen Strategia-asiakirjan alussa on katsaus toimintaympäristön keskeisiin muutostekijöihin. Toiminnan painopisteiden lisäksi strategia-asiakirjassa on kuvattu ELYjen organisoinnissa ja toiminnan käynnistämisessä keskeisinä pidettyjä henkilöstön kehittämistä koskevia tekijöitä. Syyskuun loppuun 2009 mennessä ELY-muutosryhmät ovat valmistelleet luonnokset ELYn strategisiksi tulossopimuksiksi. Maakunnan liitot ovat olleet koko ajan tiiviisti mukana ELYjen tulossopimusesitysten laadinnassa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet on sisällytetty ELYjen toiminnan suunnitteluun. Näin jokaisen ELYn toiminnan kuvaus ja tavoitteet ovat alueensa näköisiä. ELYjen tulossopimusneuvottelut käydään marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Neuvotteluihin osallistuvat kaikki vastuuministeriöt ja niiden aluehallinto sekä maakunnan liitot. Varsinaiset tulossopimukset allekirjoitetaan vuoden 2010 alussa, kun ELYt ovat aloittaneet toimintansa. AVIen ja ELYjen seuraava tulossuunnittelukausi on hallituskauden mittainen ja se käsittää vuodet Tämän suunnittelukauden valmistelu aloitetaan syksyllä Maakunnan liittojen aseman vahvistaminen ja yhteistoiminta-alueet Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä valtion aluehallintoa koskevien seikkojen lisäksi maakunnan liittojen aseman ja tehtävien uudistamiseksi muutetaan myös alueiden kehittämislakia. Maakunnan liittojen asemaan liittyvät muutokset toteutetaan alueiden kehittämislain kokonaisuudistuksen yhteydessä, joka tuli voimaan samaan aikaan valtion aluehallinnon uudistuksen kanssa, lukien. Muutokset ja lisäykset koskevat maakunnan liittojen tehtäviä, yhteistoiminta-alueita ja niiden puitteissa hoidettavia tehtäviä, päätöksenteon järjestämistä yhteistoiminta-alueilla, yhteistoimintaelintä

11 9 ja sen valitsemista, yhteistoiminnasta sopimista ja siihen velvoittamista, maakuntaohjelmien vaikuttavuuden lisäämistä alueiden kehittämisessä sekä muutoksenhakua yhteistoimintaelimen päätöksiin. Maakunnan liittojen uudet tehtävät tulevat osaksi kaikkien maakunnan liittojen tehtäviä. Taidetoimikuntien asettamisessa, jos taidetoimikunnan alue kuitenkin muodostuu useammasta maakunnan liiton alueesta, asiainomaiset maakunnan liitot määräävät jäsenet yhdessä. Näin ollen Kainuun maakuntakuntayhtymä määräisi jäsenet yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan liiton kanssa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin mm. alueellisen liikuntaneuvostojen lukumäärästä. Tarkoituksena on, että niitä perustettaisiin yhdeksän. Määrä vastaisi suunniteltujen maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueiden määrää. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaetaan maakuntien yhteistoimintaalueisiin merkittävien ylimaakunnallisten asioiden käsittelemistä varten. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maakunnan liittojen jäsenkuntien on sovittava yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyn ja päätöksenteon järjestämisestä joko siten, että päätösvaltaa käyttää maakunnan liittojen yhteinen toimielin tai siten, että päätösvaltaa käyttävät maakunnan liitot yhtäpitävin päätöksin. Lähtökohta on, että maakunnan liittojen yhteistoiminta järjestetään, ettei maakunnan liittojen yhteistoiminta-alue ole ao. tehtävissä toimivaa valtion viranomaisen aluejakoa pienempi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ELYjen laajimmat toimialueet (ELY 9) muodostuvat myös maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueiksi. Kainuu kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen. Maakunnan liittojen yhteistoimintaan liittyen hallintovaliokunta toteaa mietinnössään (22/2009 vp), että säädettävä laki alueiden kehittämisestä koskee myös Kainuun maakuntaa. Laki Kainuun hallintokokeilusta (343/2003) on kuitenkin Kainuun maakunnan osalta erityislaki, joka yleisten laintulkintaperiaatteiden mukaan tulee sovellettavaksi ennen alueiden kehittämislakia siltä osin kuin kyseisten lakien välillä on ristiriitaa. Yhteistoiminnassa voidaan käsitellä näistä tehtävistä vain niitä, jotka koskevat yhteistoimintaaluetta yhteisesti. Kainuun hallintokokeilulain määrittelemiin tehtäviin - toisin sanoen Kainuun kehittämisrahan piirissä oleviin asioihin - yhteistoimintavelvoite ei ulotu, vaikka nämä asiat koskisivat maakunnan yleistä kehittämistä ja olisivat maakuntaohjelmassa tai sen toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjä. Käytännössä Kainuusta yhteistoimintamenettelyyn voisi mennä asioita, jotka eivät ole maakunnan omassa päätösvallassa Kainuun kehittämisrahan tai hallintokokeilulaissa mainitun EU-rahoituksen kautta ja jotka koskevat pitkäjänteisesti myös Pohjois-Pohjanmaata. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi liikenneinvestoinnit, joita ei rahoiteta Kainuun kehittämisrahasta. Eduskunta hyväksyi alueiden kehittämisestä koskevan lain (1651/2009) ja eräät siihen liittyvät lait (EV 248/2009 vp). Eduskunta liitti vastaukseen seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan maakunnan liittojen yhteistoimintajärjestelyjä ja niiden toimivuutta sekä ryhtyvän välittömästi toimenpiteisiin maakunnan liittojen yhteistyötä haitallisesti rajoittavien esteiden poistamiseksi, mikäli tällaisia esteitä ilmenee yhteistoiminnassa, jota tehdään alueella, joka poikkeaa alueiden kehittämisestä annettavan lain 11 :ssä tarkoitetusta yhteistoimintaalueesta.

12 10 4. Kainuun maakunnan nykyinen asema ja tehtävät verrattuna muihin maakuntiin Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus 1 Maakuntahallitus2 Maakuntahallitus3 Johtoryhmä Ennakointi- ja seurantaryhmä (kehittäjäkumppanit) Strategiaryhmä (kehittäjäkumppanit) Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Maakuntajohtaja Toteuttamissuunnitelma (TOTSU) Kainuun kehittämisraha Maakuntaohjelma EUraha Sosiaali- ja terveys toimiala Koulutus toimiala Yhteiset palvelut Suunnittelu ja kehittäminen aluekehitys maankäyttö kehittämisrahoitus viestintä Ohjelmat ja sopimukset Rahoitusryhmä (rahoittajien edustajat) Toimialojen ym. Foorumit Kuva 2. Kainuun maakunnan organisaatio. Laissa on säädetty Kainuun hallintokokeilusta, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, kunnallisten palveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, kunnallishallintoon, valtion aluehallinnon toimintaan sekä maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Maakunta huolehtii lain mukaan myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Maakunta voi antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia viranomaisille. Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintoon kuuluu kolme eri kokoonpanoissa toimivaa maakuntahallitusta. Maakuntahallitus I on perushallitus, johon kuuluu jäseninä 10 poliitikkoa, puheenjohtajana ja esittelijänä on maakuntajohtaja. Tehtävät ovat laajemmat kuin tavallisen maakuntahallituksen muissa maakunnissa. Vaalan kunnan edustaja on jäsenenä mukana käsiteltäessä maakunnan liiton toimialaan kuuluvia asioita. Kokouksia vuonna kpl.

13 11 Maakuntahallitus II koostuu I-hallituksen jäsenistä sekä viidestä valtion viranhaltijasta: Kainuun TE -keskuksen, Kainuun metsäkeskuksen, Kainuun ympäristökeskuksen, Oulun lääninhallituksen liikenneosaston ja Oulun tiepiirin edustajista. Tämän hallituksen ainoa tehtävä on tehdä esitykset maakuntavaltuustolle Kainuun kehittämisrahasta sekä sen käytön seurannasta. Puheenjohtajana ja esittelijänä on maakuntajohtaja. Vaalan edustaja ei kuulu hallitukseen. Kokouksia vuonna kpl. Maakuntahallitus III on samalla maakunnan yhteistyöryhmä eli MYR. Se on Suomen laajin MYR, sillä jäsenmäärä on =34. Tehtävät ovat samankaltaiset kuin muilla MYR:eillä, mutta Kainuussa niin EU-rahoituksesta, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta kuin maakunnan yhteistyöasiakirjasta päättää maakuntavaltuusto, jolle MYR tekee esityksensä. Puheenjohtajana ja esittelijänä on maakuntajohtaja. Kokouksia vuonna kpl. Kuva 3. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisjärjestelmä. Yksi keskeisimmistä kokeiluun liittyvistä uusista kehittämisen välineistä on valtion talousarviossa oleva Kainuun kehittämisraha, momentti Se muodostettiin alun perin seuraavista momenteista/kohteista, joita vastaavaan käyttöön Kainuun kehittämisraha vuosittain maakuntavaltuuston päätöksellä kohdennetaan: 1) maakunnan kehittämisrahasta; 2) metsäluonnon hoidon edistämisestä; 3) alueellisen joukkoliikenteen ostoista; 4) alueellisesta kuljetustuesta; 5) yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisesta; 6) työvoimapoliittista koulutushankinnoista sekä palkkatuesta;

14 12 7) työllisyysperusteisista investoinneista, työllisyystyöohjelmasta ja työllisyyspoliittisesta avustuksesta; 8) ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisista avustuksista; tämä kohta ei ole erillisenä käytössä 9) yhdyskuntien vesihuoltotöistä; 10) ympäristötöistä; sekä 11) perustienpidosta ja tieverkon kehittämisestä. Rahoituksellisesti kohdat 11 ja 6 eli tienpito ja työvoimapoliittiset toimet ovat ylivoimaisesti merkittävimmät, sillä ne muodostavat Kainuun kehittämisrahasta noin kolme neljäsosaa. Monesti on aiheuttanut sekaannusta myös Kainuun kehittämisrahan vertaaminen suoraan muissa maakunnissa maakunnan liittojen käytössä olevaan maakunnan kehittämisrahaan. Kyseessä on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa. Kokeilulaissa on määritelty suorilla vaaleilla valittavan Kainuun maakuntavaltuuston kehittämiseen ja taloudelliseen ohjaukseen liittyvät tehtävät. Vastaavia ei ole muilla maakuntavaltuustoilla. Valtuuston rooli on vahva sekä Kainuun kehittämisrahan että Euroopan yhteisön alueellisten varojen käytön ohjaamisessa. Näin tulee olla jatkossakin, vaikka seurauksena toisaalta on välillä pientenkin muutosten kuljettaminen maakuntavaltuuston kautta. EU-rahoituksen osalta maakuntavaltuusto on käyttänyt ohjausvaltaa ehkä liiankin niukasti, jos ajatellaan esimerkiksi nykyistä tarvetta ESR -rahoituksen hakumenettelyn ja päätöksenteon nopeuttamiseen. Toinen keskeinen kehittämistavan uudistus on Kainuussa sisäisesti tehty ratkaisu perustaa maakuntahallituksen päätöksellä kolme pysyvää ryhmää. Ne ovat strategiaryhmä, rahoitusryhmä sekä ennakointi- ja seurantaryhmä. Strategiaryhmä koostuu laajasti luottamushenkilöistä, viranomaisista ja sidosryhmistä. Ryhmä käsittelee ja koordinoi mm. maakuntaohjelman, maakuntakaavan ja muiden alueellisten strategioiden laatimista. Tehtävät ovat hieman samanlaiset kuin maakunnan yhteistyöryhmällä MYR:llä, mutta kuitenkin laajemmin kehittämiseen liittyvät ja tasoltaan strategisemmat ilman hankekäsittelyjä. Strategiaryhmään voidaan nimetä alaryhmiä, nykyisin alaryhmänä on maaseuturyhmä. Strategiaryhmä toimintatapa on tuonut uutta jäntevyyttä ja samalla joustavuutta kun tiukoista määrämuotoisuuksista ei ole tarvinnut pitää kiinni. Jäsenistö on osin sama kuin MYR:ssä. Uudeksi alatyöryhmäksi on tarkoitus nimetä alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta vastaava ryhmä. Strategiaryhmän puheenjohtajana on maakuntajohtaja. Vuonna 2009 kokouksia 3 kpl. Rahoitusryhmä koostuu kuntayhtymän ja valtion aluehallinnon edustajista. Ryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki rahoitettavat hankkeet (ml. yrityshankkeet) siitä riippumatta tuleeko rahoitus alueellisista EU-ohjelmista tai Kainuun kehittämisrahasta, myös Leader-hankkeiden laillisuuskäsittely kulkee ryhmän kautta. Ryhmän kautta kulkee myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman eli TOTSUn ja samalla maakunnan yhteistyöasiakirjan eli MYAKn valmistelu. Ryhmän tehtävänä on koordinoida hankekäsittelyä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Puheenjohtajuus on jaettu, kevätkauden puheenjohtajana on maakuntajohtaja ja syyskauden TE-keskuksen johtaja. Vuonna 2009 kokouksia 14 kpl. Kokousten lisäksi kiireellisissä tapauksissa on käytetty kirjallista menettelyä eli hankeehdotuksesta ja arvioinnista on lähetetty tiedot jäsenille sähköpostilla ja annettu kommenttiaikaa pari päivää.

15 13 Ennakointi- ja seurantaryhmä koostuu eri viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden sellaisista edustajista, joiden työtehtävät omissa organisaatioissa liittyvät ennakointiin, arviointiin ja tilastoseurantaan. Ryhmä laatii vuosittain kesäkuussa maakuntavaltuustolle laajan raportin Kainuun kehittymisestä edellisen vuoden aikana, lisäksi ryhmä julkaisee kahdesti vuodessa tiedot valittujen kärkialojen nopeista suhdannemuuttujista kuten liikevaihdosta ja henkilökunnan määrästä. Ryhmä toimii ALKU-hankkeen tarkoittamana alueellisesta ennakoinnista vastaavana ryhmänä. Ryhmän puheenjohtajana on kuntayhtymän edustaja. Vuonna 2009 kokouksia 2 kpl. Taulukko 1. Kainuun ja muiden maakuntien hallinnon eroista. KAINUU Muualla Johtopäätökset 1. Kainuun kehittämisraha, joka Hallinnonalakohtaiset momentit Laaja-alainen kehittämisraha on koostuu alun perin kuuden eri edelleen. hyvä alku maakunnalliselle talousarvioesitykselle. Kehittä- ministeriön monista momenteista valtion talousarviossa. misrahan sisältöä on syytä laajentaa nykyisestä. Kehittämisrahan käyttötarkoituksiin ei sisälly esim. OPM:n ja MMM:n toimenpiteitä. 2. Maakuntavaltuustolla on ohjausvalta Kainuun kehittämisrahan ja EU-rahan suuntaamisessa eri viranomaisille. Valtion viranomaisten tulee noudattaa maakuntavaltuuston asettamia tavoitteita ja toimintaohjeita koskien Kainuun kehittämisrahan ja EU-rahoituksen käyttöä, nämä velvoitteet maakuntaohjelman ja TOTSUn ohjauksen lisäksi. MYR voi suunnata keskushallinnon ohjeiden mukaisesti rajatusti EU-rahoitusta. Eri viranomaiset toimivat omien määrärahojensa puitteissa, ohjaus vain maakuntaohjelman ja TOTSUn kautta. Kainuussa maakunnallisen ohjauksen mahdollisuus on selvästi laajempi. Hyvä menettelytapa. 3. Kainuun kehittämisraha sekä Kainuuseen tuleva EU-rahoitus osoitetaan valtion talousarvioesityksessä omina kohtinaan, joiden suuruuden eduskunta päätöksellään hyväksyy. Valtioneuvosto päättää maakunnan kehittämisrahan ja EUrahoituksen kohdistamisesta maakunnittain. Kainuussa seuraavan vuoden rahoituksen määrä tiedetään käytännössä jo syyskuun alussa eli helpottaa suunnittelua. Hyvä menettelytapa. 4. Hallintokokeilulaissa määritelty yhdeksi tehtäväksi maakunnan yleisen elinkeinopolitiikan hoitaminen; tämä linjataan lähinnä maakuntaohjelman avulla, käytännön toiminnat rahoitusryhmän tehtävinä; kunnilla on luonnollisesti edelleen kaikki omat perinteiset elinkeinopolitiikan tehtävänsä. Uuden alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 10 :n 1 kohdan mukaan Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä Vastaavaa määrittelyä kuin Kainuussa ei muualla ole. Hyvä menettelytapa.

16 14 5. Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus hoidetaan Kainuussa kokonaan kansallisin varoin lisäyksenä Kainuun kehittämisrahaan; Kainuu ei siis osallistu EU-rahoituksesta tehtävään varaukseen eikä myöskään saa EU-rahaa äkillisen rakennemuutoksen perusteella. 6. Maakuntavaltuusto tekee maaliskuussa esityksensä Kainuun kehittämisrahan käyttötarkoituksista ja määrästä valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Valtioneuvoston talousarvioesityksen antamisen jälkeen maakuntavaltuustossa marraskuussa tehtävän päätöksen perusteella TEM irrottaa Kainuun kehittämisrahan suoraan eri viranomaisille seuraavaksi vuodeksi. Muissa maakunnissa EUrahoitusta käytetään osana äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta ja EU-rahoituskehyksistä varataan siihen etukäteen tietty osuus. Eri viranomaiset tekevät keväällä valtion budjettiin esityksensä omista määrärahoistaan ja saavat tiedot heille tulevista määrärahoista seuraavan vuoden alussa. Kainuuta koskeva menettely on yksinkertaisempi ja joustavampi. Hyvä menettelytapa. Kainuun kehittämisrahasta tehtävä esitys kokoaa tarpeet laajaalaisesti näkyviin poliittiselle päättäjälle. Hyvä menettelytapa. 7. Maakuntavaltuusto raportoi Kainuun kehittämisrahan käytöstä vuosittain TEM:lle helmikuussa. Hallinnonalojen omat raportit suoraan ministeriöille. Yksi raportti helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Hyvä menettelytapa. 8. Erikseen maakuntahallitus II, joka käsittelee vain Kainuun kehittämisrahaa. Vain yksi maakuntahallitus. Harkittava onko II hallituksen toimintaa perusteltua jatkaa. 9. Kainuun kehittämisrahaan sisältyy tiehallinnon ja ympäristötöiden kohteisiin arvonlisävero. Arvonlisävero-osuudet varataan ministeriöittäin yhdelle momentille, josta ALV:n käyttö kirjataan kohteittain vuoden kuluessa. Kainuun tapa näyttää heti aiheutuvat todelliset kokonaiskustannukset; menettelyn erilaisuus oudoksuttanut välillä hallinnossa. Hyvä menettelytapa. 10. MYR-sihteeristön rooli on nykyisin lähinnä muodollinen, sillä rahoitusryhmässä sovitaan etukäteen eri asiat ja käsitellään kaikki hankkeet, myös yrityshankkeet ja Leader-hankkeet. MYR-sihteeristö tärkein rahoitusta ja ohjelmien edistymistä koordinoiva virkamiesryhmä, hankekäsittelyn kattavuus vaihtelee. Rahoitusryhmä on tuonut laajaalaisuutta koordinointiin ja samalla käsittelyyn uutta joustavuutta; lainsäädännön voisi uudistaa vallitsevan käytännön mukaiseksi 11. Kolmen vuoden siirtomääräraha. Määräraha käytettävä budjettivuoden kuluessa. Merkittävästi joustavuutta lisäävä piirre. Hyvä menettelytapa.

17 15 Asia, joka ei ole maakuntavaltuuston päätösvallassa, mutta joka on silti ollut hyvin merkittävä pienten yritysten kannalta, on yritysten sotumaksujen alennus, maksimissaan euroa yritystä kohden vuodessa. Tältä osin pohjoista ja osin itäistä Suomea ja saaristoalueita koskeva erillislaki on päättymässä vuoden 2011 lopussa. Yrittäjäjärjestön mukaan alennuksella on ollut selkeästi positiivisia vaikutuksia ja jatkossa on aihetta kehittää jokin vastaava yleinen yrityksiä koskeva huojennustapa. Yksi mahdollisuus voisi olla yritysten koulutuskustannuksiin liittyvä vähennysoikeus. Aihe on parhaillaan mietinnässä Kainuun Yrittäjät ry:ssä ja Kajaanin kauppakamariosastossa ja siitä tulee heiltä erikseen tarkempi ehdotus vuodenvaihteen tienoilla. 5. Kainuun kehittämisraha ja siihen liittyvät menettelyt Hallintokokeilulain mukaan Kainuun kehittämisraha jaetaan eri käyttötarkoituksiin. Jo aiemmin todettiin, että tienpito ja työvoimapoliittiset toimet ovat selvästi suurimmat käyttökohteet. Oheinen pylväskuvio havainnollistaa eri käyttökohteiden suuruuden. 30 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA 58,954 MILJ. V , , , ,877 0,270 1,480 0,940 0,500 1,500 0,400 0, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 1.KMK Paltamon työllisyyskokeilu 2.Kainuun metsäkeskus 3.Oulun lääninhallitus joukkoliikenne 4.Alueellinen kuljetustuki 5.Yritysten investointi ja keh. 6.Koulutushankinnat ja palkkatuki 7.Investoinnit ja työllisyys-ohjelma, projektituki 9.Yhdyskuntien vesihuol-totyöt 10.Ympäristötyöt 11.Perustienpito Kuva 4. Kainuun kehittämisraha v Eri toimintoihin käytettävän rahoituksen määrä näkyy jäljempänä tekstissä olevista kaavioista, joissa on verrattu rahoituksen määrää Kainuussa vuosina valtakunnallisiin budjettirahoihin. Kussakin kaaviossa on tavanomainen Kainuun kehittämisrahan käyttö kuvattu punaisella yhtenäisellä viivalla, mahdollinen toimintaan kohdistettu erillisrahoitus on kuvattu punaisella katkoviivalla. Sininen yhtenäinen viiva kuvaa valtion tilinpäätöksessä tai budjetissa vuosittain muualle Suomeen osoitettua rahoitusta. Kaavioissa lyhenne KKR tarkoittaa Kainuun kehittämisrahaa. Kaavioiden vasemmassa laidassa oleva asteikko koskee Kainuun kehittämisrahaa eli punaisia käyriä ja oikeassa laidassa oleva asteikko liittyy valtakunnalliseen rahoitukseen eli siniseen käyrään.

18 16 Kainuun maakunta -kuntayhtymällä itsellään elinkeinopoliittisiin toimiin ja muuhun alueelliseen kehittämiseen käytettävissä olleen/olevan hankerahoituksen osalta kaaviosta 1 voi todeta, että määrärahan kehitys on ollut melko tasaista ennen vuotta Silloin Paltamon mittava työllisyyskokeilu alkoi valtion erillisrahoituksen mahdollistamana. Vuonna 2010 erillisrahoituksen määrä on kasvanut. Kaaviossa on kuvattu eduskunnan budjettipäätöksessä mahdollistettu maksimaalinen erillisrahoitus. Muu Suomi kohdan MKR tarkoittaa maakunnan kehittämisrahaa. Paltamon työllisyyskokeilua on selostettu tarkemmin myöhemmin tekstissä. Kainuun metsäkeskukselle osoitettu rahoitus metsätalouden ympäristötukeen on ollut selvästi kaikkein pienin kohta Kainuun kehittämisrahassa. Tuon määrärahan käyttötarkoitus on alun perin määritelty erittäin kapeaalaiseksi, sen käyttötarkoitus on korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä että biologinen monimuotoisuus otetaan erityisen hyvin huomioon. Valtakunnallisesti kohta sisältää myös ympäristötuen. 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0 Kaavio KKR, perusrahoitus muu Suomi, MKR KKR, sis. lisärahoituksen Kaavio 1. Kainuun kehittämisraha kohta 1. Kainuun maakunta -kuntayhtymä (sis. Paltamon työllisyyskokeilun) verrattuna maakunnan kehittämisrahaan, tiedot valtion tilinpäätöksistä. 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 Kaavio KKR muu Suomi Kaavio 2. Kainuun kehittämisraha, Kainuun metsäkeskus, kohta 2 metsäluonnon hoidon edistäminen. 2 18,0 16,0 14,0 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0 Olennaisin lisäys valtakunnallisesta linjauksesta poiketen on kaaviossa 3 näkyvä joukkoliikennepalveluiden ostamiseen kohdistettu rahoitus. Kainuussa on haluttu pitää huolta siitä, että eri taajamista on kohtuulliset päivittäiset yhteydet. Valtakunnallisesti rahoitus on hieman vähentynyt. Joukkoliikenteen jyrkkä kustannustason nousu ja matkustajamäärien väheneminen ovat aiheuttaneet tarpeen kohdistaa varoja aiempaa enemmän kahtena viime vuotena. 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kaavio KKR muu Suomi Kaavio 3. Kainuun kehittämisraha, Oulun lääninhallitus, kohta 3. Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisliikenteen valtionavustus.

19 17 Yritysten alueellinen kuljetustuki määräytyy koko maassa tarkasti lainsäädännön perusteella, voisi miltei puhua yritysten subjektiivisesta oikeudesta tukeen. Tämä kohta Kainuun kehittämisrahasta voitaisiin vaikka poistaa, sillä sen käyttöperusteisiin maakuntavaltuusto ei voi käytännössä puuttua. Rahoituksen määrä on pysynyt vuosittain vakaana. 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kaavio 4 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, KKR muu Suomi Kaavio 4. Kainuun kehittämisraha, TE -keskus, kohta 4. Alueellinen kuljetustuki. Kaaviossa 5 näkyy yrityshankkeisiin kohdistettu erillisrahoitus sisältäen mm Talvivaaran investointituen sekä äkilliseen rakennemuutokseen tarkoitetun rahoituksen. Kahtena ensimmäisenä vuotena rahoitus oli erittäin pieni, koska katsottiin, että Kainuussa lähes kaikki yritysinvestoinnit hoidetaan EAKRrahoituksella. Vuosittainen vaihtelu on ollut erittäin suurta. Muualla maassa kansallista rahoitusta on korotettu suunnilleen nelinkertaiseksi mm äkillisten rakennemuutosten takia. Tämän kohdan erillisrahoituksia käydään tarkemmin läpi myöhemmin tekstissä. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Kaavio KKR, perusrahoitus KKR, sis. lisärahoituksen muu Suomi Kaavio 5. Kainuun kehittämisraha, TE-keskus, kohta 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen, sis. Talvivaaran ja rakennemuutosinvestointeja. Kaaviossa 6 vuoden 2008 kohdalla näkyy äkilliseen rakennemuutokseen saatu koulutusrahoitus. Tuosta rahoituksesta käytettiin valtaosa vuonna Kokonaisuutena koulutukseen ja palkkatukeen Kainuussa kohdennettu rahoitus ei ole ylittänyt valtakunnallista kehitystä. Vaikka palkkatuki on säilynyt suurimpana osana, sisäinen painotus Kainuussa valtuuston päätöksellä on kohdistunut joka vuosi vahvemmin koulutukseen. Toteutus lukuisina ulkopuolisilta ostettuina kursseina. Kainuun kehittämisrahan toiseksi suurin käyttökohde. 25,0 2 15,0 1 5,0 Kaavio KKR, perusrahoitus muu Suomi KKR, sis. lisärahoituksen Kaavio 6. Kainuun kehittämisraha, TE-keskus, kohta 6. Koulutushankinnat ja työllistämistuki sis. rakennemuutosrahoja.

20 18 Kaaviossa 7 vuonna 2009 näkyy varautuminen työllisyysperusteisiin investointeihin osana äkillisen rakennemuutokseen sopeutumista. Tältä osin neuvottelut eri organisaatioiden kanssa ovat edelleen käynnissä eikä päätöksiä rahoituksesta ole vielä tehty. Muu käyttö työllisyystyöohjelmaan julkisia investointeja varten ja työllisyyspoliittisiin avustuksiin, viimeisenä vuotena kuntarahoituksen niukkuuskin on tullut ongelmaksi. Alun perin Kainuussa linjattiin varojen käyttöä siten, että edellä mainittua kohtaa 6 halutaan painottaa kohdan 7 sijasta. 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Kaavio KKR, perusrahoitus KKR, sis. lisärahoituksen muu Suomi Kaavio 7. Kainuun kehittämisraha, TE-keskus, kohta, 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, projektituki sis. rakennemuutosinvestointeja. Kohta 8 ei ole ollut alun perinkään käytössä, sillä jo vuonna 2005 valtakunnallisesti siitä oli luovuttu erillisenä menokohtana. Kaaviota 8 ei siis ole unohdettu kaavioiden joukosta. Kaaviossa 9-10 näkyy Kainuun ympäristökeskuksen investointiluonteisten kohteiden määrän ja koon suuri vaihtelu vuosittain. Käyttötarkoituksena yhdyskuntien vesihuoltotyöt sekä ympäristötyöt. Vuosittainen vaihtelu oli tiedossa etukäteen ja Kainuun kehittämisrahaa on kyetty mukauttamaan vuosittaisten tarpeiden mukaisesti. 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kaavio KKR muu Suomi Kaavio Kainuun kehittämisraha, Kainuun ympäristökeskus, kohdat 9 ja 10, Yhdyskuntien vesihuoltotyöt ja ympäristötyöt Kaaviossa 11 vuosina 2008 ja 2010 Talvivaaran ympäristön tiehankkeet ja 2009 Kuhmossa Tönölänsalmen siltahanke nostavat käyrää ylöspäin. Tienpidon rahoitus on kaikkein suurin kohta Kainuun kehittämisrahan käytössä. Kainuun kehittämisrahassa tiepito sisältää myös arvonlisävero-osuuden toisin kuin muualla maassa valtion budjettiin merkityssä tierahoituksessa. Alueellisten investointien osuus on ollut keskimärin euroa ilman erilliskohteita. 3 25,0 2 15,0 1 5,0 Kaavio KKR, perusrahoitus KKR, sis. lisärahoituksen muu Suomi Kaavio 11. Kainuun kehittämisraha, Tiehallinto, kohta 11. Perustienpito (valtakunnallisesti poistettu toimintamenot, teemahaut ja etelän suuret tiehankkeet)

21 19 Kaaviossa 12 on verrattu Kainuun tierahoituksen osuutta ilman erilliskohteita Pohjois- Pohjanmaalla ja Vaalassa käytettävissä olleeseen. Vuoden 2010 rahoitus ei ole vielä tiedossa Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan kohdalla. Kainuussa ei ole ollut käytettävissä ainakaan enempää rahoitusta kuin muualla piirin alueella. Tässä kaaviossa Kainuun rahoituksesta on poistettu ALV:n osuus Kaavio Kainuun kehittämisraha P-P ja Vaala Kaavio 12 Tiehallinto vertailu Kainuu sekä Pohjois- Pohjanmaa + Vaala, ei sis. Talvivaaraa eikä Tönölänsalmen siltaa. Kaavio 13 kuvaa Kainuun kehittämisrahan ja muun Suomen vastaavaa rahoitusta. Kainuun kohdalla näkyvät erilliskohteet tai äkillisen rakennemuutoksen rahoitus, jota muualla ei ole eritelty. Kainuun saama rahoitus on mennyt melko tarkasti valtakunnallisen linjauksen mukaisesti, poikkeuksina Talvivaaran kaivoksesta aiheutuvat erillismenot sekä äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamat lisäykset Kaavio 13 mrd KKR, perusrahoitus muu Suomi KKR, sis. lisärahoituksen Kaavio 13. Laskettu yhteensä vuosittain Kainuun kehittämisraha (sis. Talvivaaran, Paltamon työllisyyskokeilun ja rakennemuutosrahat) ja muu Suomi. Aitoon kehittämiseen maakuntavaltuustolla on käytettävissä arviointitavasta riippuen vuosittain 1,7 miljoonasta eurosta runsaaseen 5 miljoonaan euroon. Jos vapaasti päätettävissä olevaksi rahaksi tulkitaan vain kuntayhtymän itsensä käyttämä rahoitus, jonka käyttöehdot ovat hyvin väljät, vuosittaisen rahoituksen määrä on vaihdellut 1,7 2,8 miljoonan euron välillä. Jos mukaan lasketaan yritysinvestoinnit, osa työllisyysrahoituksesta sekä osa ympäristökeskuksen investointeihin menevästä rahoituksesta sekä pienet tieinvestoinnit, voidaan puhua yli 5 miljoonan euron kehittämiseen suunnattavasta rahoituksesta. Tienpito on siis suurin yksittäinen kohde. Tienpidon rahoituksessa vapaata päätösmahdollisuutta on melko niukasti, sillä tienpidon taso ei voi suuresti poiketa maan eri osissa. Ennen hallintokokeilua vallinneeseen käytäntöön nähden parannusta on tapahtunut Kainuun kannalta siinä mielessä, että kaikki rahoitus käytetään nimenmaan Kainuussa. Aiemmin vuosittaisesta määrärahasta ympäri Oulun tiepiirin aluetta käyttämättä jäävistä määrärahoista koottiin Oulun lähiympäristöön toteutettavaksi vuosittain jokin pieni investointihanke. Kymmenen vuoden aikana menettely merkitsee jo selvästi nähtäviä vaikutuksia.

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten organisaatiossa Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY STRATEGIAT, ENNAKOINTI JA PALVELUVERKOSTON OHJAUS ASIAKKUUDET EU- JA KANSALLISEN RAHOITUKSEN MAKSATUS- JA TARKASTUSYKSIKKÖ

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1

ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1 ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE 4.9.2009 ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten,

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esittely 21.10.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.12.2010 1 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali-

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys 26.1.2016 valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Selvityksen lähtökohdat

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntauudistus

Pohjois-Savon maakuntauudistus Pohjois-Savon maakuntauudistus Liikenne, infra ja alueidenkäyttö - Tavoitteita, tehtäviä ja yhteistyötä Työryhmä: Patrick Hublin Tommi Huttunen Tuula Hyttinen Annaelina Isola Leila Kantonen Eija Kinnunen

Lisätiedot

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Maakuntakaava 2040 Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Seuraavat askeleet: Ehdotus MH: 11+12/2017 Viranomaislausunnot 2-3/2018 Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtäville Hämeen parasta kehittämistä! Heikki

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten Maakuntahallitus 110 15.09.2014 Maakuntahallitus 106 22.08.2016 Maakuntahallituksen päätösvallan delegointi AIKO hankerahoitusta varten 263/00.00.01/2010 MHS 15.09.2014 110 n ehdotus: Maakuntavaltuuston

Lisätiedot

ALKU-hankkeen vaikutukset ESR-rakennerahastojen hallinnointiin ja toimeenpanoon alueellisesti ja valtakunnallisesti

ALKU-hankkeen vaikutukset ESR-rakennerahastojen hallinnointiin ja toimeenpanoon alueellisesti ja valtakunnallisesti ALKU-hankkeen vaikutukset ESR-rakennerahastojen hallinnointiin ja toimeenpanoon alueellisesti ja valtakunnallisesti OPM:n Rakennerahastopäivät 2009 Lääninsivistysneuvos Juha Mäntyvaara Etelä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Viite: VM:n lausuntopyyntö (VM023:00/2017; VM/504/ /2017)

Viite: VM:n lausuntopyyntö (VM023:00/2017; VM/504/ /2017) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Viite: VM:n lausuntopyyntö 10.3.2017 (VM023:00/2017; VM/504/03.01.00/2017) Lausunto esityksestä maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen (HE 15/2017)

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus arkistonmuodostuksen katkaisu asianhallintajärjestelmissä

Aluehallintouudistus arkistonmuodostuksen katkaisu asianhallintajärjestelmissä Aluehallintouudistus arkistonmuodostuksen katkaisu asianhallintajärjestelmissä Suomen VIII Arkistopäivät 18.- 19.5.2010 Jyväskylä Aluehallintovirastojen tietohallintoyksikkö, Lauri Päivärinta 10.5.2010

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen 2/2010 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Alueiden kehittämislain

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen 13.10.2016 Uusi julkisen hallinnon työnjako maakuntauudistuksen myötä 2 Mikä muuttuu julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista

Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista Jussi Lehtinen Kehittämisjohtaja Kymenlaakson Liitto 17.9.2009 / 2.2. Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta 6.9.2013 Marina Palace Ajankohtaista Lounais-Suomen aluehallintovirastosta Johtaja Mikael Luukanen 6.9.2013 1 Valtion aluehallinto Aluehallintovirastot 6 kpl Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma

Lisätiedot

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017 56 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke. Kuntamarkkinat 10.9.2009 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke. Kuntamarkkinat 10.9.2009 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan.

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017 Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017 Laki liikenteen palveluista (Liikennekaari) Poliittinen ratkaisu 20.9.2016 Eduskunnalle 22.9.2016 (HE 161/2016 vp) Eduskunnan käsittely alkoi lähetekeskustelulla

Lisätiedot

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa Timo Mäkikyrö 29.11.2018 Maakunnan tehtäväalat (HE 15/2017) Maakunta hoitaa liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot,

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestöennuste

Pohjois-Savon väestöennuste Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus 13.1.2016. Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2

Lisätiedot

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

Kirjastotoimen valtion aluehallinto Kirjastotoimen valtion aluehallinto Merja Kummala-Mustonen 12.9.2019 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri 16.9.2019 1 https://www.wevideo.com/view/1438332354 PSAVI, Erkki Kantola, Ympäristölupavastuualue

Lisätiedot

Liikenteen uudistukset

Liikenteen uudistukset Liikenteen uudistukset Runkoverkkopäätös Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakuntauudistuksen liikenneasiat Liikennejärjestelmäsuunnittelu Tienpito Muut liikennetehtävät Tapio Ojanen 16.4.2018

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. 1 Ohjaavat ministeriöt Aluehallintovirastot (6) Henkilöstöä noin 1 228 (31.12.2016) Strateginen ohjaus Toiminnallinen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät Lapin sivistysjohtajien syyspäivät - AVI nyt ja tulevaisuudessa Lapin AVI 31.8.2016 1 Hallituksen reformi; kunta, maakunta, valtio Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Aluekehityksen valmistelun tilanne

Aluekehityksen valmistelun tilanne Aluekehityksen valmistelun tilanne 12.11.2018 Strategia, ennakointi, kansainväliset asiat, liikenne, edunvalvonta, koulutusennakointi, aluetiedolla johtaminen, Rakennerahastot Strategian valmistelu Käynnistyy

Lisätiedot

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon!

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Lapin Nuorisofoorumi 2/2014 12.4.2014 Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Kaisa Ainasoja Lyhyt katsaus valtion aluehallinnon historiaan valtion aluehallinnon katsotaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita

Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita Inarijärven seurantaryhmä Kari Porsanger 1 Aiheet Aluehallinto-uudistus 2010 ELY- organisaatio, tulosohjaus Inarijärven velvoitetehtävät ELY- keskuksessa Säännöstelyluvan

Lisätiedot

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus

Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Maakuntahallitus 86 19.06.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017

Lisätiedot

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia

Lisätiedot

OKM ajankohtaiset asiat. Yleisten kirjastojen neuvoston kokous , Oulu. Leena Aaltonen

OKM ajankohtaiset asiat. Yleisten kirjastojen neuvoston kokous , Oulu. Leena Aaltonen OKM ajankohtaiset asiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 19.4.2018, Oulu Leena Aaltonen Hallinnon uudistus osana maakuntauudistusta valtion lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät kootaan yhteen valtakunnalliseen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Konsernirakenne. POPmaakunta

Konsernirakenne. POPmaakunta Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot