Kunta ja palvelurakennehanke

Transkriptio

1 1 Kunta ja palvelurakennehanke Kari Välimäki Kansliapäällikkö

2 Mistä tultu? 2 maaseudulta kaupunkiin maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan suurperheistä uusperheisiin lapsiyhteiskunnasta vanhusyhteiskuntaan potilaasta asiakkaaksi kansakoulusta yliopistoon sairaalasta kotiin korvamerkinnästä laskennallisiin valtionosuuksiin vanhainkotinormeista tavoite ja toimintasuunnitelmaan kieltolain ajasta markkinoille kylältä Eurooppaan tilikirjoista internetiin mikä ei ole juuri muuttunut: yhteiskunnalliset perustehtävät: koulutus, sosiaali ja terveystoimi, perusongelmat: köyhyys, sairaus, päihdeongelmat jne. kuntajaotus (ammattikuntien keskinäiset suhteet)

3 Aluejaot sosiaali ja terveydenhuollossa Manner Suomen Läänit Maakunnat Seutukunnat Kunnat, yht. 432 kpl Sairaanhoitopiirit Erityishuoltopiirit Työsuojelupiirit Osaamiskeskukset pl. Eskomp. VEP alueet

4 SOSIAALI JA Kainuu, väestörakenne 2030, ikäryhmä % koko alueen väestöstä Naiset Miehet 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 4 Lähde: TK, PTT Lähde: TK, PTT

5 Health expenditure per capita, public and private expenditure, OECD countries, 2004 USD PPP 5

6 90 SOSIAALI JA EU maiden kansalaisten näkemys oman maansa terveydenhuollosta v. 2002: vähäiset muutokset riittävät Suomi Itävalta Belgia Ranska Luxemburg Prosenttia Espanja Iso Britannia EU Ruotsi Italia Tanska Alankomaat Saksa Kreikka Portugali Irlanti Terveydenhuollon menot/as., US PPP $, 2001 Lähde: Eurobarometer 2003

7 7 Keskeiset haasteet palvelujen saannin turvaaminen eri väestöryhmille (/alueille) työvoiman saanti kustannusten nousu erityisesti lääkkeet teknologian hyödyntäminen markkinamekanismien käytön hallinta johtaminen asiakaslähtöisyys

8 8 Uudistuksen lähtökohdat sosiaalija terveydenhuollossa Perusoikeuksien edistäminen ja yhdenvertaisuus palveluiden saamisessa Puitelaki antaa lähtökohdat ja asettaa vähimmäistavoitteet; tukee Kansallisissa ohjelmissa käynnistettyä työtä Tärkeää vahvistaa kuntarakennetta ja uudistaa palvelurakennetta tasapainoisesti

9 9 Palvelujen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa peruspalvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa

10 10 Kunta ja palvelurakenneuudistus eteneminen Lainsäädäntö kunta ja palvelurakenneuudistuksesta voimaan , keskeisin säädös puitelaki Kunnat aloittaneet uudistuksen suunnittelun, raportointi valtioneuvostolle Ministeriöt ja Suomen kuntaliitto seuraavat ja tukevat uudistustyötä Erityislainsäädännön ja valtionosuuslainsäädännön valmistelu käynnistyy ministeriöissä

11 11 Sosiaali ja terveydenhuollon kokonaisuus Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut Kivijalka = sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut Perusta = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

12 12 Sosiaali ja terveydenhuollossa tavoitteisiin päästään vahvistamalla kuntarakennetta tiivistämällä kuntien yhteistyötä järkeistämällä palvelurakennetta varmistamalla palveluverkon kattavuus uudistamalla toimintatapoja vahvistamalla rahoituspohjaa

13 13 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tehokas keino kaventaa terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä edistää parhaiten kaikkien kuntalaisten hyvinvointia on keskeinen keino hallita palvelutarpeen ja kustannusten kasvua edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa on säädetty myös kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi

14 14 Kunnan ja yhteistoiminta alueen muodostaminen (5 ) asukkaan väestöpohja perusterveydenhuollolle ja ainakin osalle sosiaalihuoltoa ehjät ja hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali että terveydenhuollossa; yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (maankäyttö, asuminen, opetus, kulttuuri, nuoriso, liikenne ) asiakas/potilaslähtöisyys, lähipalvelut turvataan

15 15 Peruspalveluissakin tarvitaan suurempaa väestöpohjaa väestörakenteen muutokset/alueellinen eriarvoisuus henkilöstön työnjako ja osaaminen henkilöstön rekrytointi kustannusten ja palvelutarpeen satunnaisvaihteluiden hallinta tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen tehokkaampi käyttöönotto

16 16 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 ) erityispalveluista vastaa sosiaali ja terveydenhuollon alueellinen kuntayhtymä kuntayhtymäverkon pohjana sairaanhoitopiirit; poikkeaminen nykyisistä aluejaoista mahdollista kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat lisäksi ruotsinkieliseen kuntayhtymään sosiaali ja terveydenhuolto tasavertaisina mahdollisuus huolehtia paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista./..

17 17./.. kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät enää pakkokuntayhtymiä hyvin toimivia laajempia yksiköitä ei tarvitse purkaa; voivat jatkaa kuntayhtyminä tai liikelaitoksina sekä sosiaalipalveluissa että erikoissairaanhoidossa tarvitaan myös erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja ja työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö turvattava potilaslähtöisesti

18 18 Tehostaminen tuottavuus hyödynnetään paremmin tietoteknologiaa vähennetään palvelutarvetta (hyvinvoinnin edistäminen) hyvät käytännöt tunnetuiksi ja käyttöön hoito/palveluketjut: saumattomuus, pullonkaulat pois yhtenäistetään laskutusperusteet tehostetaan hankintatointa (tuotteistus) ja osataan kilpailuttaa johtaminen kuntoon yhteispalvelut käyttöön

19 19 Lainsäädännön muutokset Valtionosuudet: uudistetaan valtionosuuslainsäädäntöä tavoitteena sektorikohtaisten järjestelmien yhdistäminen kokonaan tai osittain Yhteistoiminta alueet: säännellään kansanterveystyön ja sosiaalihuollon vähimmäisväestöpohja sekä yhteistoiminta alueiden organisointivaihtoehdot ja tehtävät Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut: säännellään sosiaali ja terveydenhuollon alueelliset kuntayhtymät ja niiden tehtävät Erityistason sairaanhoidon keskittäminen: asetuksenantovaltuus valtioneuvostolle, nykyisen asetuksen tarkistamistarve arvioidaan Tehtäväsiirrot kunnilta valtiolle: muutetaan säännöksiä elatustuesta, ulkomaalaisten sairaanhoidosta ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvityksistä Selvitetään muut erityislainsäädännön sisällön ja rakenteen muutostarpeet

20 20 Mitä sairaanhoitopiirin tulisi tehdä viedä eteenpäin kansallisen terveyshankkeen aluehankkeita (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, muut tukipalvelut) yhteistyön/yhdistämisen rakentaminen erityishuoltopiirien kanssa muiden laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestäminen/huolehtiminen alueellisen hyvinvointistrategian/terveyden edistämisen vastuu

21 21 Mitä alueellisissa järjestelyissä varottava ettei perusterveydenhuollon mahdollinen piiriin liittäminen johda yhdistetyn sosiaali ja terveydenhuollon jakamiseen ettei kansanterveystyön johtaminen, yhteistyö kunnan muiden hallinnonalojen kanssa heikkene ettei jää yksittäisiä kuntia kuntaliitosten/yhteistyöalueiden/ muiden alueellisten ratkaisujen ulkopuolelle, niin ettei väestöpohjan vähimmäistavoitteeseen ole mahdollista päästä

22 22 Palvelujärjestelmän kehittäminen Kunta ja palvelurakenneuudistus Todellisen demokraattisen päätöksenteon turvaaminen Laajemmat järjestämisalueet Liikenneyhteyksien ja tietoverkkojen hyödyntäminen Suurtuotannon etujen hyödyntäminen Työnjako Kansalliset ohjausinstrumentit tasapainoiseksi Avopalvelujen kehittäminen Parempaa johtamista, haastavat työt, hyvä työilmapiiri Koulutuksen sisällön uudistaminen Kolmikantaisen yhteistyön laajentaminen