Luennon tavoitteet. Ihminen käyttäjänä, luento 9: Sosiaalinen käyttäjä. Tekniikan ja arjen tutkimus, TATU. Mitä TATU:ssa on tutkittu?

Transkriptio

1 Luennon tavoitteet Ihminen käyttäjänä, luento 9: Sosiaalinen käyttäjä Marika Lehtonen Ihmiskeskeisen teknologian laitos Tampereen teknillinen yliopisto Pyrkiä ymmärtämään: 1. Miten sosiaalisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus liittyvät tekniikan käytön tutkimiseen ja uuden teknologian kehittämiseen 2. Miten ihmisten arvot ja asenteet vaikuttavat tekniikan hankintaan ja käyttötottumuksiin 3. Miten sosiaalisuus vaikuttaa käyttötilanteeseen (ryhmätyövälineet ja laitteiden yhteiskäyttö) 4. Miten eri tilojen sosiaaliset merkitykset vaikuttavat niihin suunniteltavaan tekniikkaan Tekniikan ja arjen tutkimus, TATU Tekniikan ja arjen tutkimus (TATU) on toiminut TTY:llä jo vuodesta 1996 lähtien (ent. Kuluttajatutkimukset hanke, Kultu) Tutkimusryhmä siirtyi vuoden 2006 alussa uudelle Ihmiskeskeisen teknologian laitokselle Monitieteellisyys: yhteiskunta- ja kasvatustieteet, psykologia, taloustieteet - Yhteistyö TTY:n sekä muiden korkeakoulujen teknisten alojen edustajien kanssa - Yhteistyö teollisuuden ja julkisen sektorin kanssa (esim. Liikenne- ja viestintäministeriö) Jatkossa IHTE:llä: enemmän hankkeitta, joissa yhdistyy käyttäjien tarpeiden, arvojen ja asenteiden tutkiminen esim. käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun Mitä TATU:ssa on tutkittu? Tavoitteena tutkia tekniikkaa käyttäjien näkökulmasta: - Minkälaista tekniikkaa ihmiset haluavat käyttää? - Mikä uudessa tekniikassa arveluttaa, pelottaa, ihastuttaa, vihastuttaa? - Mitä tekniset sovellukset saavat maksaa? - Jne. Tutkimusten kautta saadaan tietoa mm. käyttäjien arvoista, asenteista, mielipiteistä, mielikuvista, odotuksista ja maksuvalmiudesta Tavoitteena on antaa yrityksille ja muille tahoille tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää käyttäjäystävällistä ja todellisiin tarpeisiin vastaavaa teknologiaa 1. Miten sosiaalisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus liittyvät tekniikan käytön tutkimiseen ja uuden teknologian kehittämiseen Sosiaalisuuden määrittelyä Sosiaalinen elämä on toimintaa, tavoitteellisten yksilöiden ja ryhmien pyrkimysten tulosta (Sulkunen 1987) Sosiaalisuudessa olennaista on se, että tutkittavia on enemmän kuin yksi ja ne vaikuttavat toisiinsa (Eskola 1982) Sosiaalisen vaikuttamisen lisäksi ihmisten sosiaalisuus on vuorovaikutteista - Vaikuttaminen on yksisuuntaista: subjekti => objekti - Vuorovaikutuksessa on monta aktiivista subjektia 1

2 Vuorovaikutus Vuorovaikutus on jaettu sosiaalinen tapahtuma Vuorovaikutuskanavia: - Kieli, teksti - Katsekontakti, ilmeet - Kosketus - Ihmisten välinen etäisyys Verbaaliset ja nonverbaaliset viestit Kulttuuri ja vuorovaikutus Kulttuuri muodostuu aineellisesta ja henkisestä kulttuurista Kulttuurin ominaisuuksia: - Sisältää sukupolvelta toiselle siirretyn tiedon - Sen jäsenet oppivat kulttuurin kielen, tavat, asenteet ja arvostukset - On hitaasti muuttuva, mukautuu olosuhteisiin ja raahautuu teknisen kehityksen jäljessä (kulttuurinen viive) Jokainen yhteiskunta kehittää oman muista eroavan kulttuurinsa Asenteet Asenne - Opittu taipumus hahmottaa tilanteita tietyllä tavalla esim. tekniikan asiantuntija suhtautuu tekniikkaan usein eri tavalla kuin muut ihmiset - Myönteinen tai kielteinen suhtautuminen johonkin asiaan, josta meillä on ainakin jonkin verran tietoa - Asenteet ohjaavat informaation havaitsemista siten, että asenteiden kannalta ristiriitaista informaatiota torjutaan ja sille myönteistä poimitaan Arvot Arvot - Arvot kertovat siitä, mitä ihminen pitää hyvänä - Arvot ovat asenteiden lähikäsite tai tyyppi - On erilaisia arvoja, joilla eri asioita mitataan ja arvioidaan: taloudelliset arvot, eettiset arvot, poliittiset arvot, kauneusarvot, sosiaaliset arvot, ympäristöarvot... Arvojen ja asenteiden muodostuminen Arvot ja asenteet syntyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa - Arvot ovat usein jaettuja tietyn kulttuurin piirissä Yksilö kuitenkin kuuluu moniin eri alakulttuureihin saman aikaisesti (esim. opiskelijakulttuuri, harrastuspiirin oma sisäinen kulttuuri, hämäläiset, savolaiset, naiset, miehet...) - Näin ollen arvoja ei voida suoraa johtaa mistään yksittäisestä tekijästä (esim. kaikilla suomalaisilla ei ole yhteisiä arvoja) Miksi tutkia arvoja ja asenteita? Asenteilla ja arvoilla on tärkeä osa ihmisen todellisuuden tiedostamisessa, informaation vastaanottamisessa sekä päätöksenteossa Arvot ja asenteet ovat melko hitaasti muuttuvia ja ne muodostavat laajoja järjestelmiä - Niiden tuntemuksen avulla on mahdollista ennustaa ihmisten joitakin käyttäytymistapoja varsin luotettavasti Arvoja ja asenteita voidaan tutkia ja saada relevanttia tietoa myös tekniikan suunnitteluun ja markkinointiin 2

3 2. Miten ihmisten arvot ja asenteet vaikuttavat tekniikan hankintaan ja käyttötottumuksiin Arvo- ja asennetutkimukset tekniikan kehittämisen ja markkinoinnin tukena Arvo- ja asennetutkimuksilla voidaan esim. tunnistaa erilaisia tekniikan käyttäjäryhmiä tai ostajatyyppejä Arvoihin/ asenteisiin pohjautuvat ryhmittelyt kiinnostavat tutkijoiden lisäksi teknologialan yrityksiä - Taustatietoa tuotekehitykseen ja markkinointiin Esimerkki arvo- ja asennetutkimuksista - Esimerkki on poimittu TATU:n Älykäs koti - piloteista massatuotteeksi -hankkeen ( ) tuloksista - Hankkeen tavoitteena oli tutkia kodin teknologiaan liittyviä arvoja ja asenteita sekä tuottaa tuotekehitysehdotuksia massamarkkinoille soveltuvista tuotteista Esimerkki arvo- ja asennetutkimuksesta Asumisen asennetyypit Tilastotutkimus (N=1800), jossa tutkittiin suomalaisten kotiin ja asumiseen liittyviä käsityksiä ja toiveita Aineistosta löytyi neljä erilaista asennetyyppiä liittyen kotiin ja asumiseen (arvoväittämät => faktorianalyysi) - Tekniikkamyönteiset - Kotikeskeiset - Käytännölliset - Mukavuudenhaluiset Asumisen asennetyypit ja tekniikka Asennetyypit antavat tietoa siitä, mikä ihmisille on kotona tärkeää - Tärkeitä asioita voidaan tukea myös tekniikalla (esim. kotityöt, viihtyminen, hyvinvointi) - Jos tekniikka on selvästi ristiriidassa ihmisen elämäntavan ja arvojen kanssa, se koetaan uhkaavaksi (=> torjunta) - Tekniikan on oltava asukkaan kotiin ja tarpeisiin sopivaa Kodin tulee mukautua erilaisiin olosuhteisiin - Rauhoittuminen, suoja ulkomaailmalta - Puuhastelu, harrastaminen, kodin rutiinit - Yksin/ yhdessä oleminen 3. Miten sosiaalisuus vaikuttaa käyttötilanteeseen (ryhmätyövälineet ja laitteiden yhteiskäyttö) Sosiaalisuus käyttötilanteessa Monet tekniset sovellukset on suunniteltu olettaen, että niitä käyttää vain yksi ihminen kerrallaan - Esim. tietokone, mobiililaitteet, tietokoneohjelmat - Poikkeuksena tv, jota usein katsotaan yhdessä Todellisuudessa sovelluksia käytetään paljon myös yhdessä, mikä on todellinen haaste niiden suunnittelulle Tekniikan avulla voitaisiin myös edistää yhdessäoloa ja yhteistoimintaa - Minkälainen voisi olla perheenjäsenet tai kaveriporukan yhteen kokoava sovellus? - Mitä edellytetään hyvin toimivalta ryhmätyövälineeltä? 3

4 Ryhmätyövälineet Ryhmätyöväline voi olla esimerkiksi internetin välityksellä toimiva sovellus, jonka avulla ryhmän jäsenet voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään - Esim. Virtuaaliset kokoukset, videoneuvottelut ja niihin liittyvät erilaiset työkalut (piirrostaulut, ryhmäkirjoittamisvälineet ja dokumenttien hallintaohjelmistot) - Tavoitteena ryhmätyöskentelymahdollisuuksien parantaminen (esim. transnationaaliset yhteistyöverkostot sekä työyhteisöt, etäopiskelu, ystävien ja sukulaisten välinen viestintä/ etäläsnäolo) Ryhmätyövälineiden suunnittelun edellytyksenä on ryhmien toiminnan ymmärtäminen Ryhmät Ryhmä = Mikä tahansa joukko, jonka jäsenet jostakin syystä katsovat kuuluvansa yhteen Ihmiset kuuluvat samanaikaisesti moniin eri ryhmiin ja erilaiset ryhmäroolit saattavat olla keskenään ristiriitaisia - Esim. kirkkoon kuuluminen ja maallisiin tilaisuuksiin osallistuminen kirkollisina juhlapyhinä Ryhmille on ominaista se, että niiden jäsenten käyttäytymisen piirteitä on mahdollista selittää ryhmään kuulumisen pohjalta Formaalit ja epäformaalit ryhmät Yksilöiden roolit ryhmässä Ryhmävoimat: Koheesio (ryhmään sitoutuminen) - Miten koheesio syntyy? Esim. ryhmän menestys lisää koheesiota Virtuaaliset ryhmät Miten käyttäjä toimii virtuaalisen ryhmän jäsenenä? - Miten uudet työtavat otetaan käyttöön? Miten uusiin sovelluksiin suhtaudutaan? - Tutkimuksissa on tullut esille, että ryhmän roolien muodostumisen tehostaminen voi nopeuttaa tutustumista tekniikaan ja uusiin työtapoihin - Myös ryhmän jäsenten ikä ja ryhmän koko vaikuttaa - Työyhteisöissä on huomioitava myös työtyytyväisyys ja muut psykososiaaliset seikat, kun uusia ryhmätyötekniikoita otetaan käyttöön Laitteiden ja sovellusten yhteiskäyttö Uusi tekniikka on muuttanut ja muuttaa edelleen esim. perheiden kommunikaatio- ja yhdessäolomalleja - Tekniikan käyttö voi sekä edistää että haitata yhdessä olemista Laitteiden ja sovellusten yhteiskäyttö kotona - Esim.1. Personointi (valaistus-, ilmanvaihto- ja viihdetekniikka) Haaste: kullakin perheenjäsenellä on omat mieltymyksensä - Esim.2. Perheen yhteinen sähköinen kalenteri Haaste: kalenterin suunnittelussa täytyy tuntea perheen toimintatavat, arvot ja käyttäjien edellytykset (käyttäjinä lapset, aikuiset ja talossa vierailevat lastenhoitajat, siivoojat jne.) 4. Miten eri tilojen sosiaaliset merkitykset vaikuttavat niihin suunniteltavaan tekniikkaan Käyttökonteksti ja tilojen sosiaalinen luonne 1/2 Kodin on mahdollistettava sekä yksilöllisyys että yhteisöllisyys Samoin myös esim. työpaikalla tarvitaan sekä yhteisöllistä tilaa että tiloja yksin työskentelylle Tilojen sosiaalinen luonne on kulttuuri- ja aikasidonnainen asia Tilojen ja niissä käytettävän tekniikan suunnittelussa on huomioitava tilojen sosiaalinen luonne (yksin/yhdessä) 4

5 Käyttökonteksti ja tilojen sosiaalinen luonne 2/2 Toiminnallisten tilojen määrittely: mitä erilaisissa tiloissa tehdään, mitä toimintoja tekniikka mahdollistaa - Esim. mediahiljaisuus Minkälaista tekniikkaa käytetään yhdessä ja minkälaista yksin? Mihin huoneisiin esimerkiksi televisio ja tietokone kotona sijoitetaan? Entä uudet tekniset sovellukset? Haasteena suomalaiset kodit, joissa tilaa on vähän Tarve kodin mediavapaille tiloille Tilojen käyttötarkoitus muuttuu, et tarvitaan kahdenlaista tilaa, tämmöstä niinku hot spot ja cold spot, tarvitaan niin kun tilaa hiljentymiseen eli teknologiavapaat tilat ja vuorovaikutustilaa, missä on sitten teknologiaa enemmänkin. (...) Tulevaisuuden koti on sitä, että siellä on erilaatuisia tiloja. - TATU Asiantuntijanäkökulma älykkääseen asumiseen ja kotiin. Kodin tilat ja tekniset ratkaisut/ Keittiö (1/2) Informaatiokeskus, läpikulku- ja kohtauspaikka (ihmiset, posti), sosiaalinen tila, ravinto, viihtyminen - Nykykeittiöt ovat usein liian ahtaita sosiaalisuudelle (funktionalistinen suunnittelu, tehokkuusajattelu), mutta trendi on muuttumassa jälleen kohti suurempia keittiötiloja - Tarvitsevatko city-sinkut keittiötä lainkaan? Hyöty- ja viestintätekniikka - Tiedonvälitys, esim. sähköinen seinäpaneeli: reseptit, kalenteri, säätiedot, aikataulut, viestit perheenjäsenille jne. - Asukasta palveleva tekniikka: ruokatilausten tekeminen, kotikokkivideot uusavuttomille, liiketunnistinvalot - Turvallisuusratkaisut: vesivahinkoanturi, hellavahti Kodin tilat ja tekniset ratkaisut/ Keittiö (2/2) Mahdollisuus myös mediahiljaisuudelle - Tekniikkaa tarpeeseen, ei ylikorostaen - Ihmisten kohtaaminen, lehtien lukeminen, syöminen jne. tärkeämpiä toimintoja kuin esim. medialaitteiden käyttö Kodin tilat ja tekniset ratkaisut/ Olohuone 1/2 Viihtyminen, yhdessäolo, rentoutuminen, etupäässä passiivinen oleskelu, irtautuminen arjen rutiineista Kodin viihdekeskus Toisaalta epämuodollinen rentoutumispaikka, mutta tilanteen tullen myös edustustila - Sisustus on usein suunniteltu myös vieraiden silmille - Tekniikkaa voidaan haluta myös esitellä, se voi olla statussymbolin roolissa - Tekniikan esteettisyys Kodin tilat ja tekniset ratkaisut/ Olohuone 2/2 Viihde- ja hyötytekniikka - Digi-tv, kotiteatteri, pelikone, tietokone yhteisöllistä käyttöä varten - Televisio ja muu viihde-elektronikka on olohuoneessa usein hallitsevaa, seurustelu ja muu yhdessäolo voi olla tekniikalle alisteisessa roolissa - Tunnelmanluojat: esim. automaattisesti säätyvä valaistus tai mahdollisuus valita erilaisia valaistusvaihtoehtoja - Palvelut: esim. erilaisten viihdepalveluiden tilaaminen kotiin digitv:n kautta 5

6 Luennon lähdemateriaali: Eskola, Antti (1982): Vuorovaikutus, muutos, merkitys. Saariluoma, Pertti (2004): Käyttäjäpsykologia: Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. Sulkunen, Pekka (1987): Johdatus sosiologiaan. TATU Tilastotutkimus: kuluttajien älykkääseen asumiseen liittyvät arvot ja asenteet. Elokuu 2003, julkaisematon. Älykäs koti piloteista massatuotteeksi hankkeen tutkimusraportti. TATU Asiantuntijanäkökulma älykkääseen asumiseen ja kotiin. Toukokuu 2003, julkaisematon. Älykäs koti piloteista massatuotteeksi hankkeen tutkimusraportti. TATU Älykäs koti piloteista massatuotteeksi. TEKES hankkeen loppuraportti. Huhtikuu