Asiakasedut. Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen. sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2007

2 Sisältö 1. Lyhyesti Tapahtumia Toimitusjohtajan katsaus Asiakasedut Sijoitustoiminta Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Saavutimme odotustenmukaisen kokonaistuloksen ja pystyimme antamaan edellisvuotistakin korkeammat asiakashyvitykset vakuutuksenottajille. Kuluneena vuonna valmistauduimme myös viranomaisvaatimusten muutoksiin. Lue lisää s. 6 Asiakasedut Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen 411 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset. Ehdollisesti aikanaan luvatusta 840 miljoonasta eurosta on jakamatta erityislisäetujen piiriin kuuluville vakuutuksille noin 200 miljoonaa euroa. Asiakashyvitysten korotuksia on annettu kaikille vakuutussäästöille. Lue lisää s. 8 Sijoitustoiminta Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto oli tilivuonna 5,6 prosenttia. Tulos ylitti useat vertailuindeksien mukaiset tuottotasot ja jäi vain niukasti yhtiön 5,7 prosentin tuottotavoitteesta, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta. Lue lisää s. 11 Hallituksen toimintakertomus Konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (edellisenä vuonna milj. ) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 21,9 prosenttia (27,4 prosenttia). Konsernin tase oli miljoonaa euroa. Lue lisää s. 21 Tilinpäätös Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen vuodelta 2007 sekä verkkoversiona että pdf-tiedostona. Kieliversiot ovat suomi ja englanti. Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Pdf-tiedosto Pdf-muotoinen vuosikertomus on helppo tulostaa kokonaisuutena.

3 1. LYHYESTI Asiakashyvitykset nousivat edellisvuodesta Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö) hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Vuonna 2007 yhtiö saavutti sijoitustoiminnassaan 5,6 prosentin tuoton. Yhtiön saavuttama tulos ja hyvä vakavaraisuusasema mahdollistivat korkeiden asiakashyvitysten antamisen vakuutuksenottajille. Asiakashyvitysten kokonaismäärä nousi edellisvuoden 314 miljoonasta eurosta 411 miljoonaan euroon. Vakavaraisuuspääoman palautusta koko vakuutuskannalle Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alusta. Niinpä vakuutuskanta pienenee vähitellen ja siten yhtiön tarvitseman vakavaraisuuspääoman määrä alenee. Keskinäisenä yhtiönä se jakaa vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa erityis- ja muina lisäetuina vakuutuksenottajille. Tilivuodelta annettiin vakavaraisuuspääoman palautusta edellisvuoden tapaan koko vakuutuskannalle, koska yhtiön saavuttama tulos ja hyvä vakavaraisuusasema mahdollistivat tämän. Erilaisia lisäetuja yhtiö antoi asiakkailleen miltei 100 miljoonaa edellisvuotista enemmän. Vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto on tilivuodelta korkeimmillaan yli 20 prosenttia. Vanhoilla vakuutuksilla tarkoitetaan vakuutuksia, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo ja ovat edelleen voimassa. Ne ovat oikeutettuja erityislisäetuihin aikanaan annetun ehdollisen lupauksen takia. Muiden vakuussäästöjen kokonaisvuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 6,5 7,0 prosenttia. Riskivakuutusten erityislisäeduista päätettiin jo vuonna Niiden erityislisäetu on alennus vakuutusmaksuista. Lisäetuna annettu vakuutusmaksujen alennus nousi 20 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen. Vanhoille vakuutuksille aikanaan annetusta ehdollisesta erityislisäetulupauksesta on kuluneen tilivuoden jälkeen täyttämättä vielä noin 200 miljoonaa euroa. Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Ne saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin, sillä sijoitusmarkkinan muutokset vaikuttavat yhtiön riskiasemaan. Konsernin vakavaraisuuspääoma pieneni edellisvuodesta 246 miljoonalla eurolla miljoonaan euroon. Vakavaraisuusaste oli 21,9 prosenttia. Vakavaraisuuspääomaa tarvitaan puskuriksi, jonka avulla yhtiö pystyy ottamaan vastaan sijoitusmarkkinan huononkin kehityksen jaksot. Vakavaraisuuspääomasta valtaosa on omaa pääomaa. Kun lisäetuja rahoitetaan omalla pääomalla, yhtiön kirjanpidollinen tulos muodostuu tappiolliseksi. Tämä kuuluu run off -tilaan siirtyneen Suomi-yhtiön suunniteltuun toimintaan. Tilivuodelta konsernin tappio oli 151 miljoonaa euroa. Yhtiön toiminnallisesta tuloksesta saa paremman kuvan tarkastelemalla vakavaraisuuspääoman muutoksen ja annettujen lisäetujen summaa. Tämä summa oli konsernissa 165 miljoonaa euroa voitollinen. Sijoitukset tuottivat 5,6 prosenttia Suomi-yhtiön konsernin sijoituskanta käyvin arvoin oli tilivuoden lopussa miljoonaa euroa. Sijoituskanta kasvoi 93 miljoonalla eurolla. Emoyhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli 366 miljoonaa euroa. Tämä vastasi sitoutuneelle pääomalle 5,6 prosentin tuottoa. Sijoitustoiminnan tulos oli tyydyttävä, kun sitä vertaa vakuutussäästöjen ja oman pääoman tuottovaatimusten perusteella määriteltyyn 5,7 prosentin tuottotavoitteeseen ja vertailuindeksiin. Korkeat asiakashyvitykset nostivat markkinaosuutta vakuutussäästöistä Konsernin vakuutusmaksutulo oli 117 miljoonaa euroa. Summaan sisältyi 34 miljoonaa euroa ulkomaisten tytäryhtiöiden maksutuloa. Tilivuoden lopulla Suomi-yhtiö solmi esisopimuksen ulkomaisten henkivakuutusyhtiöidensä myymisestä itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille. Baltian yhtiöiden osalta kauppa toteutui helmikuussa Puolassa toimivan FinLife S.A:n osalta viranomaislupia odotetaan huhtikuun 2008 aikana. Konsernin maksamat korvaukset kasvoivat 14 miljoonalla eurolla 424 miljoonaan euroon. Vakuutussäästöistä laskettu emoyhtiön markkinaosuus kotimaassa oli vuoden 2007 lopussa 14,7 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 14,4 prosenttia. Kuluneena vuonna vakuutussäästöistä laskettu Suomiyhtiön markkinaosuus jopa kasvoi, vaikka yhtiö ei enää myy uusia vakuutuksia. Syynä tähän olivat vakuutuksille myönnetyt suuret lisäedut. Konsernin liikekulut olivat 39 miljoonaa euroa (edellisvuonna 38 milj. euroa). Liikekustannussuhde pysyi ennallaan 111 prosentissa. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli tilivuonna keskimäärin 236 henkilöä, joista valtaosa ulkomaisten tytäryhtiöiden palveluksessa. Kotimaassa yhtiö on pitkälti ulkoistanut vakuutuskantansa ja sijoituskantansa hoidon. Ulkoistukset on tehty pääasiassa OP-Pohjolaryhmään, jonka osaksi yhtiön pitkäaikainen yhteistyökumppani Pohjola myytiin syksyllä Suomi-yhtiön asiakkaille on OP-Pohjola-ryhmässä omat palvelunumerot, jotka ovat (suomi) ja (ruotsi). Heitä palvelevat myös Pohjolan konttorit. 3

4 Suomi-yhtiön oman henkilökunnan muodostaa kymmenen hengen asiantuntijayhteisö, joka hoitaa keskeisiä ydintehtäviä. Oma henkilöstö vastaa muun muassa strategisesta ohjauksesta, päätöksenteosta ja ulkoistamisen valvonnasta siten, että taloudelliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan niin liiketoiminnassa kuin asiakaspalvelussakin. Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Suomi-yhtiö jakaa koko vakavaraisuuspääomansa vakuutuksenottajille sitä mukaa kuin sen vakavaraisuusasema sallii. Yhtiö pyrkii mahdollisimman suureen tasapuolisuuteen palauttaessaan vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa asiakkailleen. Merkittävänä sijoittajana Suomi-yhtiö kantaa huolta myös yritysten tulevasta kehityksestä. Vastuullisena omistajana se osallistuu niiden kotimaisten yritysten kehittämiseen, joissa sillä on merkittävä omistus. Lääkäreitä palkittiin merkittävästä elämäntyöstä Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen on luontaista henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä Pohjolan kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon suuruus on euroa. Vuonna 2007 lääketieteen palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston kanslerille, professori Kari Raiviolle tunnustuksena hänen merkittävästä elämäntyöstään lastenlääketieteen tutkijana ja kehittäjänä sekä hänen huomattavista ansioistaan yliopistotutkimuksen ja -koulutuksen edistäjänä. Vuoden 2008 tammikuussa lääketieteen palkinto myönnettiin Valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä neurologian emeritusprofessorille Markku Kasteelle tunnustuksena ansiokkaasta aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa koskevasta tutkimustyöstä. Pelastusrenkaita uimarannoille Kesällä 2007 Suomi-yhtiö lahjoitti maamme uimarannoille lähes 40 pelastusrengasta. Henkivakuutusyhtiönä Suomi-yhtiö pitää vesiturvallisuuden ja hengenpelastustyön edistämistä tärkeänä. Yhtiö lahjoitti renkaat pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa Viisaasti vesillä -kiertueen yhteydessä. Yhtiö on lahjoittanut pelastusrenkaita maamme uimarannoille jo 1950-luvulta alkaen. Suomi-yhtiön taidetta esillä Suomi-yhtiön taidetta, muun muassa henkivakuutuksen symboliksi noussut Wäinö Aaltosen Marjatta-veistos, tuli yleisön nähtäväksi Meidän kuvamme -näyttelyyn, joka on avoinna Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä Näyttely on osa valtakunnallista itsenäisyyden 90. juhlavuoden ohjelmistoa. Se on myös ensimmäinen Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen jäsenten teoksia yhdessä esittelevä näyttely. Suomi-yhtiö on vuonna 2006 perustetun yhdistyksen perustajajäsen. AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö keskimäärin Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 14,7 14,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 5,6 6,5 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat, milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 2 Muut sijoitukset, milj. euroa

5 2. TAPAHTUMIA Muutoksia hallinnossa Huhtikuussa pidetty yhtiökokous valitsi MMM Jukka Tuorin Suomi-yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Oiva Savela jäi pois hallituksesta. Pormestari Timo P. Nieminen valittiin hallitukseen uudeksi jäseneksi. Yhtiön hallintoneuvosto lakkasi aiempien päätösten mukaisesti kyseiseen yhtiökokoukseen. Hallintoneuvoston lakkauttaminen liittyi run off -tilaan siirtyneen yhtiön hallintorakenteen keventämiseen. Toimitusjohtajasta rahoitusneuvos Kesäkuussa Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Eino Halonen sai rahoitusneuvoksen arvonimen, joka on uusi ja myönnettiin ensimmäisen kerran. Baltian tytäryhtiöt yhdistyivät eurooppayhtiöksi Ulkomaantoimintojen myynnistä tehtiin sopimus Joulukuussa Suomi-yhtiö ja itävaltalainen Vienna Insurance Group sopivat kaupasta, jolla Suomi-yhtiö myy Viennalle Baltian maissa ja Puolassa toimivat henkivakuutusyhtiönsä Seesam Life Insurance SE:n ja FinLife S.A:n. Kauppa toteutuu lopullisesti kevään 2008 aikana, kun kaupan edellyttämät viranomaisluvat on saatu. Toimitusjohtaja vaihtui vuodenvaihteessa Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Eino Halonen siirtyi eläkkeelle lukien. Yhtiön hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi yhtiön varatoimitusjohtajana toimineen Markku Vesterisen vuoden 2008 alusta lukien ja valitsi toimitusjohtajan sijaiseksi yhtiön sijoitusjohtajan Timo Hukan. Suomi-yhtiön Baltiassa toimivat tytäryhtiöt yhdistettiin eurooppayhtiöksi. Tähän liittyen Suomi-yhtiö ensin myi vuoden alkupuolella Latviassa ja Liettuassa toimivat yhtiönsä Virossa toimivalle yhtiölleen. Lokakuussa Viron tytäryhtiö muuttui eurooppayhtiöksi Seesam Life Insurance SE ja samalla Latvian ja Liettuan tytäryhtiöt fuusioitiin siihen. Hallitus nosti lisäetujen määrää Marraskuussa Suomi-yhtiön hallitus päätti tilivuoden lisäeduista, jotka maksetaan vuonna Yhtiö antaa vähittäin vapautuvan vakavaraisuuspääomansa palautusta vakuutuksenottajille lisäetujen korotuksina. Vuodelta 2007 kaikille vakuutussäästöille annettiin vähintään 2,5 prosentin asiakashyvitys (edellisvuonna 2 prosenttia). Vanhojen vakuutusten säästöille annettiin 11 prosentin erityislisäetu (edellisvuonna 9 prosenttia). Vanhoja vakuutuksia ovat Suomi-yhtiöön ennen tehdyt, edelleen voimassa olevat vakuutukset. Ne kuuluvat aiemmin ehdollisesti luvattujen erityislisäetujen piiriin. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Olemme valmistautuneet näkyvissä oleviin muutoksiin hyvin ja siksi lähdemme vuoteen 2008 luottavaisin mielin. Toimitusjohtaja Markku Vesterinen 3. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Asiakkaidemme parhaaksi Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa sen nykyisten asiakkaiden vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaidemme parhaaksi. Tavoitteemme on saavuttaa sijoitustoiminnassamme mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Jaamme sekä vuotuisen tuloksemme että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sen sallii. Näitä lisäetuja ovat koko vakuutuskannalle annettavat asiakashyvitykset sekä Suomiyhtiön erityisedut ja erityislisäedut, joihin ovat oikeutettuja ennen Suomi-yhtiöön tehdyt, edelleen voimassa olevat vakuutukset. Lisäetumme ja vakavaraisuutemme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Vuoden 2007 tulos oli tyydyttävä Vuosi 2007 oli sijoitustoiminnan kannalta muutamaa edeltävää vuotta haasteellisempi. Osakemarkkinoiden heilahtelu lisääntyi ja osakesijoitusten tuotto jäi aiempaa alhaisemmaksi. Korkosijoitusten tuotto oli edellisvuoden tapaan matala. Vastuuvelkamme tuottovaateen ja vakavaraisuuspääomamme tuottotavoitteen perusteella asetimme sijoitustoimintamme vuoden 2007 tuottotavoitteeksi 5,7 prosenttia. Vertaamme luonnollisesti eri sijoituslajien tuottoja myös niille asetettujen vertailuindeksien mukaiseen tuottoon. Sijoitustoimintamme nettotuotto koko vuodelta oli 5,6 prosenttia. Useimmissa sijoituslajeissa saavuttamamme tuotto ylitti vertailuindeksien mukaisen tuoton. Vakuutusliikkeemme osalta tuloksemme vuotuinen heilahtelu on pientä ja siltä osin tuloksemme oli lievästi ylijäämäinen. Saavuttamamme kokonaistulos oli suunnilleen odotusten mukainen, ja pidän sitä tyydyttävänä. Valmistauduimme viranomaisvaatimusten muutoksiin EU-tasolla valmistellaan vakuutusyhtiöitä koskevien solvenssivaatimusten muutoksia (ns. Solvenssi II -projekti). Uusien vaatimusten vaikutus henkivakuutusliiketoimintaan on suuri. Vastuuvelan määräytymisperiaatteet muuttuvat. Jatkossa vastuuvelka määrätään markkinaehtoisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jatkossa vakuutusliikkeen aiheuttamat kassavirrat diskontataan tarkasteluhetkeen markkinakorkoja käyttäen. Tähän asti käytetty diskonttokorko on ollut kiinteä ja sen riippuvuus markkinakoroista on ollut vähäinen. Muutoksen seurauksena vastuuvelan vaihtelu kasvaa ja sen muutosten ennustettavuus pienenee. Uuden säännöstön mukainen vakavaraisuusvaatimus ottaa aiempaa enemmän huomioon kunkin yhtiön omat riskit. Suomessa uudistettu vakuutusyhtiölaki tullee voimaan loppukeväällä Se mahdollistaa valvonnan asteittaisen muuttamisen kohti Solvenssi II:n mukaista valvontaa jo ennen kuin uudet EU-säännökset tulevat voimaan vuonna Lähtökohtaisesti kehityssuunta on myönteinen. Siihen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Virallisessa tilinpäätöksessä vastuuvelka lasketaan toistaiseksi vanhoin perustein ja vakavaraisuustarkastelu perustuu vanhoihin vaatimuksiin. Samaan aikaan vakavaraisuusvalvontaa muutetaan vastaamaan paremmin uusia vaatimuksia. Esimerkiksi suurten korkomuutosten kohdalla uudet ja vanhat säännökset toimivat päinvastaisiin suuntiin. Hyvin suurten muutosten tapahtuessa kahden erilaisen toimintatavan mittaamat vakavaraisuusasemat saattavat olla dramaattisesti erilaiset. 6

7 Minusta näyttää, että säännösten valmistelussa tähän ongelmaan ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Uusiin, nykyistä parempiin valvontamenetelmiin pitäisi siirtyä joustavasti aiheuttamatta tarpeettomia epäjatkuvuuskohtia sen enempää yhtiöille kuin niiden asiakkaillekaan. Siksi olisi toivottavaa, että näihin ongelmiin suhtauduttaisiin erilaisten sääntöjen soveltamisessa täydellä vakavuudella. Suomi-yhtiö aloitti jo ennen vuotta 2007 valmistautumisen uuteen valvontakehikkoon. Selvitimme ensin vastuidemme kehitystä ja loimme valmiudet arvioida vakuutuskantamme aiheuttamia kassavirtoja. Vuonna 2007 tarkastelimme kehittämäämme sijoitustoiminnan riskienhallinta- ja ohjausjärjestelmää ja sen muutostarpeita siirryttäessä uusiin viranomaisvaatimuksiin. Arvioitutimme järjestelmämme korkeatasoisella eurooppalaisella asiantuntijalla. Saamamme arvion perusteella valmistelimme tarvittavat muutokset järjestelmäämme. Vuoden 2008 alusta ohjaamme omaa toimintaamme tavalla, joka on lähellä uusia vaatimuksia. Olemme pyrkineet ratkaisuun, jossa ohjausjärjestelmä ottaa huomioon mahdollisimman hyvin merkittävimmät riskimme. Järjestelmän kehittäminen jatkuu ja sitä täsmennetään niin siitä saatujen kokemusten kuin Solvenssi II -kehityksenkin perusteella. Tilinpäätöksen ja uudistuvan vakavaraisuusvalvonnan erilaiset periaatteet luovat ongelmia Suomi-yhtiöllekin. On jopa todennäköistä, että joinakin vuosina uusi vakavaraisuusaseman mittaamistapa kertoo yhtiön tilan olevan hyvä ja samaan aikaan virallisen tilinpäätöksen vanhoihin vakavaraisuusvaatimuksiin perustuva vakavaraisuusaseman mittaus kertoo yhtiön tilan huonoksi tai päinvastoin. Tämän viestiminen uskottavalla ja ymmärrettävällä tavalla on vähintäänkin haasteellista. Joissain tilanteissa tämä voi johtaa myös siihen, että yhtiön on hidastettava lisäetujen antamista asiakkailleen, vaikka siihen ei olisikaan aitoa, yhtiön oikein mitattuihin riskeihin perustuvaa syytä. Uudistuvan säännöstön vuoksi sijoitustoiminnan tuottojen kilpailijavertailu on jatkossa nykyistä vaikeampaa. Eri yhtiöt siirtyvät eri aikoina ohjaamaan toimintaansa uuden riskienmittaustavan mukaisesti ja valitsevat erilaiset menetelmät taseensa kokonaisriskin hallitsemiseksi. Lisäetujen taso säilyi korkeana Suomi-yhtiö on keskinäinen eli sen omistavat yhtiön vakuutuksenottajat. Yksikään vakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja. Yhtiön nettovarallisuus on syntynyt nykyisten ja aiempien vakuutuksenottajien vakuutusten ja niihin liittyvien sijoitusten tuotoista. Yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve alenee vakuutuskannan pienentyessä. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö palauttaa vakuutuksenottajilleen nettovarallisuudestaan sen osan, jota yhtiö ei enää tarvitse liiketoimintansa riskipuskuriksi. Vuonna 2007 pystyimme taas päättämään merkittävistä uusista erityislisäeduista. Kaikille vakuutussäästöille annettiin vähintään 2,5 prosentin asiakashyvitys (tätä korkeampi niille, joiden laskuperustekorko on alle 4,5 prosenttia). Suomi-yhtiössä voimassa olleille edelleen jatkuville vakuutuksille annettiin tämän lisäksi 11 prosentin erityislisäetu. Muiden erityisetujen antamista jatkettiin aiempien päätösten mukaisina. Lähtökohdat vuodelle 2008 haasteelliset Sijoitusmarkkinoiden suunta kääntyi vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Erityisesti osakesijoitusten tuottoa on aiempaa vaikeampi ennustaa. Kun muutamme toimintamme ohjausta samaan aikaan Solvenssi II:n määrittelemään suuntaan, alkanutta vuotta voi täydellä syyllä luonnehtia haastavaksi. Lähdemme vuoteen kuitenkin luottavaisin mielin. Vakavaraisuusasemamme on vuoden alkaessa niin uudella kuin vanhallakin tavalla mitattuna hyvä. Olemme luoneet etukäteen mallin, jonka mukaan toimimme osakekurssien laskiessa. Uuden ohjausjärjestelmämme avulla ymmärrämme kokonaisriskimme aiempaa paremmin ja olemme luoneet myös menetelmän vastuuvelan korkoriskin hallitsemiseksi. Asiakkaidemme edun mukaista on ottaa hallittuja riskejä sijoitustoiminnassa. Näin toimittaessa emme voi millään toimenpiteellä täysin välttää sitä, että myös meidän tuloksemme heilahtelee markkinaheilahtelun kasvaessa. Kykymme hallita tätä heilahtelua ja sen seurauksia on kuitenkin hyvä. Pieni henkilökuntamme on onnistunut tilivuonna hyvin. Samoin vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavat yhteistyökumppanit ovat toimineet tehokkaasti ja yhteistyöhenki on ollut hyvä. Haluan lausua kiitokseni niin omalle henkilökunnallemme kuin yhteistyökumppaneillemmekin. Yhteistyö hallintoelinten kanssa on jatkunut hyvänä. Kiitän siitä hallituksen, keväällä toimintansa lopettaneen hallintoneuvoston ja yhtiökokouksena toimivan edustajiston jäseniä. Vuoden 2007 kuluessa kaksi Suomiyhtiön viime vuosien kehittämiseen merkittävästi vaikuttanutta henkilöä päätti aktiivisen toimintansa yhtiössä. Vuodesta 1999 yhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Oiva Savela jäi pois yhtiön hallituksesta huhtikuussa. Hän oli mukana vaikuttamassa merkittävästi kaikkiin Suomi-yhtiötä koskeviin päätöksiin viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Maamme ensimmäisen rahoitusneuvoksen arvonimen saaneen Eino Halosen toimitusjohtajuus päättyi vuoden lopussa. Halonen johti sekä Suomi-yhtiön toiminnan uudelleen käynnistämistä että yhtiön asettamista run off -tilaan. Hänen panoksensa oli keskeinen myös Suomi-yhtiön Pohjola-omistuksen eri vaiheissa. Vaikka tehdyt päätökset veivät Suomi-yhtiötä välillä vastakkaisiinkin suuntiin, lopputulos oli hyvin positiivinen yhtiön nykyisten asiakkaiden kannalta. Molemmat aktiiviuransa Suomi-yhtiössä nyt päättäneet henkilöt ansaitsevat suuren kiitoksen Suomiyhtiön hyväksi tekemästään työstä. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta yhtiötämme kohtaan. Heidän kannaltaan tulevaisuus yhtiössämme näyttää positiiviselta. Nykytietojen valossa vakuutussäästöille maksettava tuotto on jatkossakin hyvä. Markku Vesterinen 7

8 Erityislisäetuja vakuutuksenottajille Suomi-yhtiö jakoi viime vuodelta lisäetuina vakuutuksenottajilleen kaikkiaan 411 miljoonaa euroa. Aktuaarijohtaja Kai Niemi 4. ASIAKASEDUT Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona. Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa joka kolmas vuosi. Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan heidän vakuutusasiakkuutensa. Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus uusista erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa aikanaan ehdollisesti luvattu määrä lisättynä korolla, joka hyvitetään alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuoden 2007 lopussa tästä ehdollisesti luvatusta määrästä on enää toteutumatta noin 200 miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuuspääoma on selvästi suurempi kuin edellä mainitusta ehdollisesta lupauksesta täyttämättä oleva määrä. Suomi-yhtiön hallituksen aikanaan julkistamien periaatteiden mukaan tuo ylittävä vakavaraisuuspääoma palautetaan koko vakuutuskannalle. Vuoden 2006 aikana hallitus päätti käynnistää tämän palautuksen korottamalla merkittävästi vakuutuksille annettavia asiakashyvityksiä, ja samaa menettelyä jatkettiin tilivuoden aikana. Näin ollen osa vakuutussäästöille annettavista asiakashyvityksistä syntyy vakavaraisuuspääoman palautuksen johdosta. Koko vakuutuskannalle palautusta annetaan siinä määrin kuin yhtiön vakavaraisuusasema ja edellä mainitut erityislisäedut mahdollistavat. Vuonna 2008 vakuutussäästöt saavat vähintään 2,5 prosentin asiakashyvityksen. Kaikkiaan yhtiö jakoi tilivuodelta lisäetuina vakuutuksenottajilleen 411 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät sekä vuonna 2008 annettavat erityislisäedut että asiakashyvitykset. Erityislisäetuna annetaan 11 prosentin korotus vanhoille eli jo ennen Suomi-yhtiössä voimassa olleille vakuutuksille. Se annetaan korottamalla vakuutussäästöjä ja niitä vastaavaa turvaa. Kaikille vakuutussäästöille annettavaa asiakashyvitystä korotettiin 2,5 3,2 prosenttiin riippuen vakuutuslajista ja sovellettavasta laskuperustekorosta. Vanhat vakuutukset saavat säästöilleen kokonaisvuosituottoa parhaimmillaan yli 20 prosenttia (laskuperustekorko 4,5 prosenttia, aiemmin päätetty erityisetu 2,7 prosenttia, erityislisäetu 11 prosenttia ja asiakashyvitys 2,5 prosenttia). Muiden vakuussäästöjen 8

9 kokonaisvuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 6,5 7,0 prosenttia. Riskivakuutusten erityislisäeduista päätettiin jo vuonna Niiden erityislisäetu on alennus vakuutusmaksuista. Lisäetuna annettu vakuutusmaksujen alennus nousi 20 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen. Vakavaraisuuspääoman palautusta annetaan koko vakuutuskannalle, jotta mahdollisimman monet vakuutukset ehtisivät saada näitä palautuksia. Koska merkittävä osa hyvin korkeista lisäeduista perustuu vakavaraisuustarpeen laskuun ja sinällään hyvään vakavaraisuuteen, on selvää, että nämä edut voivat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Sen enempää erityislisäetukuin asiakashyvityspäätökselläkään ei milloinkaan vaaranneta yhtiön riskiasemaa. Valitun toimintatavan tavoitteena on säilyttää yhtiöllä riittävä kyky ottaa sijoitusriskiä. Näin toimien myös pitkään jatkuvien vakuutusten tuotto-odotus säilyy hyvänä. Tulevien vakavaraisuusvaatimusten vaikutus asiakashyvityksiin Euroopan unionin tasolla on menossa nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille (vrt. pankkien Basel II). Nykyisin voimassa oleva vakavaraisuuskehikko muuttuu merkittävästi, ja tulevaisuudessa yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Osana tätä kehitystä vuoden 2008 aikana Suomessa voimaan tuleva uusi vakuutusyhtiölaki sisältää ennakoivan valvonnan luvun, jonka mukaisesti yhtiön tulee tehdä laskelmat ottamiensa riskien vaatimasta vakavaraisuuspääomasta. Tämä malli pohjautuu pitkälti tämänhetkiseen käsitykseen tulevasta Solvenssi II -direktiivista. Suomi-yhtiön osalta muutos ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä yhtiö on jo aiemminkin asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa ottamiensa riskien perusteella. Suomi-yhtiön osalta merkittävin muutos tulee olemaan se, että yhtiön vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa eriytyy yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Näin siksi, että jatkossa vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla. Edellä mainitun seurauksena vallitseva korkotaso ei enää tulevaisuudessa vaikuta niin suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on ehkä tähän mennessä vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut korkoriskiä ja miten yhtiö on onnistunut riskinotossaan. Joka tapauksessa kokonaisuuden kannalta yhtiö on siis toiminut jo pitkälti tulevan kehikon mukaisesti ja muutokset yhtiön toimintaan ovat enemmänkin hienosäätöä. Yhtiön julkaisemassa riskienhallinta-osiossa on tarkemmin kuvattu tätä ohjausjärjestelmän muutosta ja sen vaikutusta yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin eri kuvilla silloisen tehdyn arvion mukaan yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä. Aiempia ennusteita on tarkennettu ja saatettu vastaamaan havaittua kehitystä. Näillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta vuosi sitten esitettyihin tuloksiin. Johtopäätökset kyseisten analyysien jälkeen ovat edelleen, että yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti, vakuutettujen määrä vähenee suhteessa nopeammin, mutta sekin on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes (nykyään yli ), maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja puolittuu nykyisestä arviolta viidessä vuodessa. Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden pitää olla yhteen sovitettavissa yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa. Kuvat 1. ja 2. sivulla 10. Tehtyjen ennusteiden perusteella on helppo arvioida, että yhtiön run off -tila ei aiheuta merkittäviä uudelleensuuntaamistarpeita yhtiön sijoitustoiminnalle lähivuosina. Yhtiö voi säilyttää esimerkiksi sijoitusallokaationsa sellaisena kuin yhtiön kulloinenkin riskiasema ja markkinanäkemys määräävät. Vakavaraisuuspääoman palauttaminen asiakkaille tekee hyvistäkin tuloksista tappiollisia Kuten edellä on selvitetty, Suomi-yhtiö palauttaa koko vakavaraisuuspääomansa asiakkailleen erilaisina lisäetuina sitä mukaa kuin yhtiö ei toiminnassaan sitä enää tarvitse. Tavoitteena on tasapuolisuus eripituisia vakuutuksia kohtaan. Huomattava osa yhtiön vakavaraisuuspääomasta on omaa pääomaa, jota on kartutettu aiempien vuosien tuloksilla. Lisäedun antamisella on tuloslaskelmaan tulosta heikentävä vaikutus, koska lisäetu kasvattaa vastuuvelkaa siitä, miksi se muodostuisi ilman lisäedun antamista. Siltä osin kuin lisäetu rahoitetaan omalla pääomalla, ei tuloslaskelmaan siirry positiivista vastaerää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön tuloslaskelmassa tulos muodostuu tappiolliseksi yleensä silloinkin, kun kokonaistulos itse asiassa on hyvä. Lisäksi, koska yhtiö jatkossa seuraa vakavaraisuutensa kehitystä enemmän markkinaehtoisesta näkökulmasta kuin kirjanpidollisesta näkökulmasta, vastuuvelan korkoriskin hallinta voi voimistaa kirjanpidollisen tuloksen heiluntaa. Tämä johtuu siitä, että vastuuvelkaa ei kirjanpidossa vielä arvosteta markkinaehtoisesti. 9

10 Taseen kehitys , milj. Kuva Maksutulon kehitys , Kuva Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus

11 Sijoitustoiminta hyytyi loppuvuodesta Sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli tyydyttävä. Vuosituotto oli 5,6 prosenttia. Sijoitusjohtaja Timo Hukka 5. SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminta hyytyi loppuvuodesta Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli kuluneena toimintakautena tyydyttävä. Vuosituotto oli 5,6 prosenttia. Vielä lokakuun 2007 lopussa kymmenen kuukauden tuotto oli 8,3 prosenttia. Levottomuus lisääntyi Vuoden 2007 sijoitusympäristölle oli leimallista lisääntynyt rauhattomuus. USA:n asuntomarkkinoiden hiipumisesta alkunsa saanut käänne USA:n taloudessa, kiihtyvä inflaatio ja pankkien kärjistyvät ongelmat nakersivat markkinoiden luottamusta. Erityisesti osakemarkkinat tempoilivat arvaamattomasti ja riskit kasvoivat. Tammihelmikuussa kurssit nousivat vielä varsin vakaasti, mutta jo maaliskuussa nähtiin ensimmäinen, totuttua voimakkaampi korjausliike. Markkina kuitenkin toipui varsin nopeasti, mutta vain sukeltaakseen uudelleen heinäkuussa. Vielä tässäkin vaiheessa luottamus tulevaan ja optimismi olivat markkinoilla hallitsevia. Niinpä marraskuun alkuun mennessä kesän huiput oli jälleen saavutettu. Mutta sen jälkeen koettiinkin sitten todella murheellinen marraskuu, jolloin yhdessä kuukaudessa osakemarkkinoilla menetettiin lähes koko alkuvuoden tuotto. Kun joulukuu sitten päättyi jokseenkin nollatulokseen, osakesijoittajan vuosi päättyi pettyneissä ja hämmentyneissä tunnelmissa. Viisi vuotta jatkunut kurssinousu oli katkeamassa. Kuvat 1. ja 2. sivulla 12. Kokonaisuutena vuoden 2007 sijoitusympäristö ei suosinut sen enempää aktiivista riskinottoa kuin puhdasta riskin karttamistakaan. Markkinoilla ei ollut selvää, koko vuoden jatkunutta suuntaa ja vuosi päättyi jokseenkin vuoden alun tasolle. Tällaisessa ympäristössä passiivisijoittaminen ei toimi. Ainoastaan oikea-aikaisella myyntien ajoituksella ja riskin kevennyksellä loppuvuodesta olisi voinut hyödyntää alkuvuonna vallinneen optimismin ja välttää loppuvuoden kurssilaskusta aiheutuneet tappiot. Tehtävä oli hyvin vaativa eikä siinä kovin moni onnistunutkaan. Kuva 3. sivulla 12. Vuosi 2007 oli vaikea myös korkosijoittajille. Alkuvuodesta korot vielä nousivat, kun talouden riskeistä inflaatiouhkaa pidettiin kaikkein keskeisimpänä. Velkavipua hyödyntävät sijoitukset kärsivät. Loppuvuodesta osakemarkkinan pehmeys ja USA:n keskuspankin koronalennukset ajoivat markkinakorot laskuun. Kokonaisuutena riskitön pitkä korko tuotti vuonna 2007 kuitenkin selvästi rahamarkkinakorkoja heikommin. Finanssikriisin leviäminen asuntoluotoista kaikkiin pankkien ja muiden rahoituslaitosten liikkeelle laskemiin, luottoriskillisiin velkasitoumuksiin puolestaan nosti näistä lainoista maksettavaa riskipreemiota siten, että luottoriskin kantamisesta ei enää palkittu. Vaihtovelkakirjalainat kärsivät osakemarkkinoiden pehmeydestä. Ilman aktiivista valuuttariskin kantamista rahamarkkinatuoton voittaminen oli viime vuonna korkosijoittajalle lähes mahdotonta. Kuva 4. sivulla 12. Pääomasijoituksille kulunut vuosi oli edelleen hyvä. Rahastot olivat aktiivisia ja olosuhteet sijoituksista irtaantumisille edelleen suotuisat. Valuuttamarkkinat pysyivät pääosiltaan rauhallisina, vaikka USA:n dollari heikkeni selvästi euroa vastaan. Kiinteistömarkkinaa Suomessa leimasi edelleen ulkomaisten rahastojen suuri aktiivisuus. Kiinteistöjen kysyntä ylitti tarjonnan. Kilpailu hyvistä kohteista oli ankaraa, painoi tuottoja ja nosti hintoja. Ilman velkavipua sijoittaville kiinteistöt eivät enää tarjonneet kilpailukykyistä vaihtoehtoistuottoa. Rahastosijoittajalle vuosi oli kuitenkin edelleen erinomainen. Kuluvan vuoden alku on jälleen kerran osoittanut, että viimevuotinen hermostuneisuus markkinoilla oli enteellistä. Tammikuu 2008 oli osakesijoittajille lähes katastro- 11

12 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) Kuva tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Osakeindeksien kehitys OMX Cap Kuva tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Suomi-yhtiön osakeallokaation kehitys (mukaan lukien osakejohdannaiset) Kuva % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 12/06 1/07 2/07 3/07 4/07 5/07 6/07 7/07 8/07 9/07 10/07 11/07 12/07 Saksan valtionobligaation 10 vuoden korko Kuva 4. 4,8 % 4,6 % 4,4 % 4,2 % 4,0 % 3,8 % 3,6 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 12

13 faalinen. Yrityslainamarkkinasta likviditeetti on kadonnut ja velkasitoumusten hinnoittelu on monin paikoin muuttunut teoreettiseksi. Pankit ovat menettäneet luottamustaan ja keskuspankkien asema on keskenään ristiriitaisten paineiden edessä vaikeutunut. Niiden tulisi samaan aikaan kyetä tukemaan pankkijärjestelmää, hillitsemään kiihtyvää inflaatiota ja elvyttämään hidastuvaa talouskasvua. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että globaali talouskasvu hidastuu väistämättä ja on entistä enemmän uusien nousevien talouksien Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian varassa. Tavoitteista jäätiin niukasti Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti 5,6 prosenttia (6,5 prosenttia). Euromääräisesti ilmaistuna sijoitustoiminta tuotti vuonna 2007 yhteensä 367 miljoonaa euroa (423 miljoonaa euroa). Tulos alitti niukasti vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja markkinaehtoisesta oman pääoman tuotosta vuodelle 2007 johdetun 5,7 prosentin tuottotavoitteen. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt vajaat 10 miljoonaa euroa toteutunutta parempaa tulosta. Merkittävä osa tuloksesta käytettiin jälleen vastuuvelkaa kasvattaviin erityislisäetuihin ja asiakashyvityksiin. Siitä huolimatta yhtiön vakavaraisuus oli vuoden päättyessä edelleen korkea ja sijoitusriskien kantokyky hyvä. Suhteessa markkinoiden kehitykseen Suomi-yhtiön sijoitustoiminta menestyi hyvin. Vertailuindeksit ylitettiin sekä osake- että korkosijoituksissa. Osake- ja pääomasijoitusten vuosituotto oli 10,3 prosenttia eli noin 212 Sijoitusten jakauma, markkina-arvot (ilman johdannaisia) % Rahamarkkina 7 Joukkolainat 50 Valtio 10 Investment grade 29 High yield 4 Emerging market debt 3 Vaihtovelkakirjalainat 3 Osakkeet yhteensä 28 Pohjola Pankki 4 Muut suomalaiset 5 Eurooppa 4 USA 3 Japani 1 Kehittyvät markkinat 6 Käyttöomaisuus, ei-noteeratut ja tytäryhtiöt 1 Pääomasijoitukset 4 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 7 Hedge fundit 6 Raaka-aineet 1 Kiinteistöt 8 Suorat 4 Epäsuorat 4 Yhteensä 100 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2007 % Suomi 38 Muu Eurooppa 16 USA 13 Japani 6 Kehittyneet markkinat yhteensä 35 Kehittyvät markkinat 27 Osakkeet yhteensä

14 miljoonaa euroa. Rahamarkkinasijoitukset ja joukkolainat tuottivat yhteensä 2,1 prosenttia eli noin 75 miljoonaa euroa. Osakkeiden osuus taseesta laski vuoden aikana noin 32 prosentista noin 28 prosenttiin. Siitä oli vuoden päättyessä johdannaisilla suojattu noin neljännes. Korkosijoitusten osuus vastaavasti nousi noin 55 prosentista 57 prosenttiin. Kiinteistösijoituksissa tavoitteeksi asetettu 7,0 prosentin vuosituotto ylitettiin reilusti. Erityisen hyvin menestyivät sijoitukset kiinteistörahastoihin, jotka yksin tuottivat lähes 25 prosenttia. Kokonaisuudessaan kiinteistösijoitukset tuottivat 13,3 prosenttia eli lähes 64 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten osuus taseesta oli vuoden päättyessä noin 8 prosenttia. Hedge-rahastoihin oli vuoden päättyessä sijoitettu noin 6 prosenttia. Näille sijoituksille vuosi oli rahastojen toiminnan luonne ja tavoitteet muistaen luvattoman heikko. Tulos oli epätyydyttävä. Saavutettu 3,7 prosentin tuotto jäi jopa alle rahamarkkinasijoitusten tuoton. Erot hyvien ja huonojen rahastojen välillä olivat poikkeuksellisen suuret, ja rahastovalinnan merkitys korostui. Raakaainesijoitukset käynnistettiin vuoden aikana uudelleen. Vuoden päättyessä raaka-aineisiin oli sijoitettu vajaat 1 prosentti taseesta. Haasteelliset liiketoimintaperiaatteet Muutama vuosi sitten Suomi-yhtiön hallitus hyväksyi yhtiön uudet liiketoimintaperiaatteet. Niiden mukaan yhtiön nettovarallisuus jaetaan vakuutuksenottajille erityislisäetuina. Varallisuutta jaetaan pääsääntöisesti sitä mukaa kuin yhtiöön vastuuvelan alentumisen tai sijoitustoiminnan tuloksen kautta syntyy pääomaa, jota ei tarvita tuotoltaan kilpailukykyiseen sijoitusportfolioon sisältyvien riskien kattamiseen. Liiketoimintaperiaatteita myötäillen yhtiön sijoitustoiminnan vuotuinen tuottotavoite johdetaan markkinaehtoisesti. Vastuuvelan tuottotavoite haetaan korkomarkkinoilta ja vastaavasti yhtiöön pidätettävän toimintapääoman tuottotavoite osakemarkkinoilta. Tavoitteisiin pyrittäessä sijoitusriski ei koskaan saa ylittää riskinkantokykyä. Uudet päätökset, toimenpiteet, suunnitelmat, tavoitteet ja muuttuneet olosuhteet merkitsevät aina haasteellisia muutoksia sijoitustoimintaan. Sijoituskannan rakenne sekä toiminnan tavoitteet ja menettelyt on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Viime vuonna toimintaa leimasi sopeutuminen alati epävarmemmaksi muuttuneeseen sijoitusympäristöön. Kiinteistösijoitusten osalta jatkettiin salkun arvopaperistamista. Suoraa sijoittamista rajoitti erittäin kireä kilpailu hyvistä kohteista eikä uudiskohteitakaan saatu enää liikkeelle edellisen vuoden tapaan. Vuokraustoimi sen sijaan onnistui ja tyhjien tilojen osuus kannasta aleni selvästi. Kokonaisuudessaan kiinteistöallokaatiossa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sijoitustoiminnan perustavoitteet murroksessa Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät ovat säilyneet ennallaan huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Yhtiön sijoitustoimintaa on hoidettu pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sen omin ehdoin. Tuotolla on tarkoitettu sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa on lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta korostunut sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky on ollut vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan on kuitenkin koko ajan sisältynyt merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei tähän saakka ole voitu ottaa huomioon. Vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan, uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) myötäillen, vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Muutos on erittäin merkittävä, ja sillä tulee olemaan olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostuu jatkossa niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tulee jatkossa suoraan yhtiön tulokseen vaikuttava komponentti. Sillä voi ja sillä pitää voida myös ansaita. Korkoriskiä on siten jatkossa hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin ja vastuuvelan arvonmuutosriskin välisenä nettoriskinä. Samoin tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava vastuuvelan arvonmuutos. Sijoitussuunnitelma ohjaa toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Siinä vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuotto- ja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Siinä määritellään myös riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttahallinnon periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Yhtiön osakesalkusta noin kolmannes koko taseesta noin kymmenesosa on sijoitettu kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Kotimaisissa osakesijoituksissa Suomi-yhtiön tavoitteena on hyödyntää paikallis- ja yhtiötuntemustaan siten, että sijoitukset pääsääntöisesti keskitetään osakkeisiin, joista vähintään muutaman vuoden tähtäimellä tavoitellaan keskimääräistä korkeampaa tuottoa. Keskitetyt sijoitukset mitoitetaan siten, että kullakin yksittäisellä sijoituksella sellaisenaan on merkitystä yhtiön kokonaistuloksen kannalta. Tämän vuoksi yhtiön tavoitteena on aktiivisesti pyrkiä mukaan näiden kohdeyhtiöiden hallintoon ja osallistua myös sitä kautta omistaja-arvon lisäämiseen. 14

15 Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut sekä suuren osan riskienhallinnan ja salkunhoidon palveluista. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomi-yhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai omien alihankkijoidensa kautta. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut kokonaan tai osittain muun muassa pääomasijoitusten, epäsuorien kiinteistösijoitusten ja absoluuttiseen tuottoon tähtäävien rahastojen valinnan ja seurannan. Kehittyville markkinoille ja pienyhtiöihin sijoittavista rahastoista osa kuuluu OP-Rahastoyhtiö Oy:lle tai sen yhteistyökumppaneille, osa on ulkopuolisia. Suomiyhtiön tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo milj. euroa 1. OP-Yrityslaina Prima A (kasvu) Aviva Global Convertible Bond Fund R2 Crystal Fund - Euro Class Evli Alpha Bond IB Sijoitusrahasto OP-Yrityslaina A (kasvu) R2 Absolute Return Fund Euro Class Fidelity Emerging markets Fund A USD UBS (Lux) Institutional Sicav US Equity Growth OP-Cash Manager A (kasvu) OP-Obligaatioindeksi A (kasvu) IXIS Loomis Sayles Senior Loan Class S Pimco Global Investm Grade Credit Fund, Inst Inc OP-Euro Indeksi A (kasvu) ABN AMRO Latin America Equity Fund I Nordea Pro Euro Korko K FIM Russia OP-Euro Plus A (Kasvu) Nordea Euro Korko Kasvu FIM Euro High Yield Invesco Japanese Equity Core Fund C JPY 49 15

16 6. HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla listayhtiöille annettua suositusta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance). Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan postivaaleilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Se käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Edustajisto kokoontui vuonna 2007 yhden kerran. Edustajiston kokoonpano on sivulla 18. Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on esitetty sivulla 19. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on nykyisin viisi. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen valittavalla jäsenellä on oltava sellainen vakuutustoiminnan sekä talouselämän tai liiketalouden tuntemus, jota yhtiön hallitustehtävien hoitaminen edellyttää. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalivuonna vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna Osallistumisprosentti oli 96. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi itsearviointina vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on esitetty sivulla 20. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitelty sivulla 20. Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja se päättää vuosittain siihen liittyvistä tulostavoitteista. Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmään kuuluva sijoitusjohtaja kuuluu tämän ohella sijoitushenkilöstön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Suomi-yhtiö kertoo tilinpäätöksensä liitetiedoissa maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrän toimielimittäin. Yhtiön näkemyksen mukaan tämä informaatio on riittävä keskinäisen yhtiön kohdalla. 16

17 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuonna 2007 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajiksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja KHT Leena Rajalan. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2007 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on katsottu tarpeelliseksi säilyttää laajempana kuin lain minimimääräykset edellyttäisivät, koska keskinäisessä yhtiössä tähän on olemassa erityinen informatiivinen tarve. Yhtiöjärjestys sisältää myös edustajiston jäsenten vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Vakuutusvalvontavirasto, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja Tiedottaminen Yhtiöllä on omat kotisivut Internetissä. Suomenkielisillä kotisivuilla esitetään listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. 17

18 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 75-jäseninen edustajisto, jonka nämä valitsevat keskuudestaan vaa leilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, LKT, Espoo; Arja Alho, VTT, tutkija, Siuntio; , Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, VTM, Helsinki; Eija Esko, mikrobiologi, Helsinki; Kari Hakala, johtaja, VT, ekonomi, Espoo; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja, Espoo; Jarmo Leppiniemi, professori, Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä, Helsinki; Johanna Lohivesi, KTM, Espoo; Jouni Mykkänen, kulttuurineuvos, VTM, Espoo; Anssi Rauramo, liikuntajohtaja, Helsinki; , Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri, Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä, Kerava; Kaarina Suonperä, yrittäjä, kouluttaja, Vantaa; Ritva Sänkiaho, sosionomi, Helsinki; Mikko Viitasalo, professori, Helsinki; Markku Weckman, ylikonstaapeli, Vantaa; Ben Zyskowicz, kansanedustaja, Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Peik Eklund, valtiot. maist., Parainen; Mikko Elo, FL, Pori; Kaija Hartiala, apulaiskaupunginjohtaja, Turku; Mikko Hatanpää, maanviljelijä, Noormarkku; Liisa Hyssälä, sosiaali- ja terveysministeri, Lieto; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri, Salo; Reijo Kallio, kansanedustaja, Rauma; Ilkka Kanerva, kansanedustaja, Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, Pori; , Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori, Kaarina; Virpa Puisto, erikoissairaanhoitaja, Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja, Rusko; Pekka Ruola, kunnallisneuvos, Turku; Matti Saarinen, kansanedustaja, Lohja; Erkki Saario, agrologi, Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Ilkka Joenpalo, maakuntaneuvos, Forssa; Anja Kaislo, kauppias, ekonomi, Jämsä; Aarne Kauranen, maakuntaneuvos, Hämeenlinna; Sirpa Koivisto, lähihoitaja, Tampere;

19 Riitta Koskinen, hammaslääkäri, Tampere; Juha Kostiainen, kehitysjohtaja, Tampere; Kalervo Kummola, toimitusjohtaja, Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja, VT, Lahti; Harri Lintumäki, käräjätuomari, Hämeenlinna; Timo P. Nieminen, pormestari, kaupunkineuvos, Tampere; Arja Ojala, toiminnanjohtaja, Tampere; Mikko Riipinen, toimitusjohtaja, Laukaa; Mirja Salminen, TTM, Lahti; Jukka Tonteri, maanviljelijä, LuK, Lahti; Ahti Vappula, sijoituspäällikkö, Nastola; IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Martti Huumonen, rehtori, Siilinjärvi; Margit Hänninen, assistentti, Joensuu; Pentti Hänninen, kelloseppä, Ilomantsi; , Pekka Kantanen, toimitusjohtaja, Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, Joroinen; Erkki Kukkonen, rehtori, Kuopio; Heikki Luukkanen, toimittaja, Imatra; Mauri Miettinen; maaherra, Ristiina; , Tuula Partanen, johtava hoitaja, Joutseno; , Heljä Pekkalin, assistentti, Kuusankoski Juha Saarinen, sosiaaali- ja terveystoimenjohtaja, Mikkeli; Hannu Äikäs, EU-asiamies, Lappeenranta; V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Juhani Alaranta, rovasti, Ranua; Ulf Brandt, toimitusjohtaja, Vaasa; Maija-Leena Hirvonen, terveydenhoitaja, Raahe; Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö, Nurmo; Senja Nuolikivi, emäntä, Muhos; Leena Piikivi, johtava lääkäri, Oulu; Maija Rask, sairaanhoitaja, Kemi; Elsa Riekkola, kunnallisneuvos, Kittilä; Paula Risikko, peruspalveluministeri, Seinäjoki; Reijo Sallinen, eversti evp., Oulu; Petri Salo, kansanedustaja, Alahärmä; Paula Sihto, kansanedustaja, Ilmajoki; Liisa Talvitie, varatuomari, Seinäjoki; Jukka Vihriälä, valtiopäiväneuvos, agronomi, Nurmo; , Kyösti Virrankoski, Euroopan parlamentin jäsen, Kauhava; Nimitysvaliokunnan kokoonpano Mikko Viitasalo, puheenjohtaja Pentti Hänninen Jukka Vihriälä 19

20 Kari Kaunismaa, Helena Pesola, Jukka Tuori, Jarmo Rantanen ja Timo P. Nieminen Hallituksen kokoonpano Jukka Tuori *1948, MMM Hallituksen jäsen vuodesta 2006, puheenjohtaja 2007 Jarmo Rantanen *1944, ministeri, tekniikan tohtori h.c., hallintotieteiden tohtori h.c. Hallituksen varapuheenjohtaja 1999 Kari Kaunismaa *1954, PkO, valtiotieteen maisteri, rehtori, Paimion Vistan koulu 1989 Hallituksen jäsen 2002 Timo P. Nieminen *1944, merkonomi, kaupunkineuvos, Tampereen pormestari 2006 Hallituksen jäsen 2007 Helena Pesola *1947, yhteiskuntatieteiden maisteri, Kansaneläkelaitoksen johtaja 1990 Hallituksen jäsen 2002 Timo Hukka, Markku Vesterinen ja Kai Niemi Johtoryhmän kokoonpano Markku Vesterinen *1951, filosofian lisensiaatti, SHV Toimitusjohtaja vuodesta 2008 Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1978, Suomi-yhtiössä ja vuodesta Vesterinen on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen ja Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen jäsen. Timo Hukka *1952, ekonomi Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Suomi-yhtiössä vuodesta 2003 Hän on toiminut vakuutusalan johtotehtävissä vuodesta Hukka on Finsilva Oyj:n ja Sato Oyj:n hallituksen jäsen. Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Aktuaarijohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Suomi-yhtiössä vuodesta 2004 Hän on toiminut vakuutusalalla asiantuntijatehtävissä vuodesta