ENNAKOIDEN EUROA TUOTTOA MILJARDIA EUROA YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN MILJOONAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENNAKOIDEN EUROA TUOTTOA MILJARDIA EUROA YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN MILJOONAA"

Transkriptio

1 YHTIÖ SOPEUTTI SIJOITUSSALKKUAAN LISÄETUJA MAKSETTIIN KAIKKIAAN NOIN 60 MILJOONAA EUROA VANHOJEN VAKUUTUSTEN SÄÄSTÖILLE TUOTTOA JOPA 8,7 % ENNAKOIDEN UUSIA EU-SÄÄNNÖKSIÄ YHTIÖ ON MAKSANUT LISÄETUJA VUOSINA KAIKKIAAN1,2 EHDOLLISESTI LUVATUT EDUT PIAN JAETTU MILJARDIA EUROA VUOSIKERTOMUS 2010

2 Sisältö 1. Lyhyesti Tapahtumia Toimitusjohtajan katsaus Asiakasedut Sijoitustoiminta Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtajalta s.7 Asiakasedut s.10 Sijoitustoiminta s.13 Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön sijoituksien käypä arvo oli tilivuoden lopussa miljoonaa euroa. Yhtiön vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste 28,7 prosenttia. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2010 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Pdf-tiedosto Verkkovuosikertomukseen sisältyy Pdf-muotoinen vuosikertomus, joka on helppo tulostaa kokonaisuutena.

3 LYHYESTI Uusia vakavaraisuusvaatimuksia ennakoitiin sijoitusriskiä alennettiin Suomi-yhtiön sijoitustuotot vuonna 2010 olivat 6,4 prosenttia (12,5 prosenttia vuonna 2009). Tilivuoden aikana yhtiö varautui tulossa olevaan Solvenssi II -direktiiviin vähentämällä merkittävästi sijoitusriskiään. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia tiukentava direktiivi astuu EU:ssa voimaan näillä näkymin alkuvuonna Lisäetuja yhtiö jakoi asiakkailleen vuodelta 2010 yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alusta. Sen ensisijainen tehtävä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Yhtiö on ns. run off tilassa, jossa toiminnan luonteeseen kuuluu, että vakuutuskanta pienenee ajan myötä. Siten myös toiminnan vaatima vakavaraisuuspääoman tarve alenee vähitellen. Keskinäisenä yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa toiminnastaan vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa vakuutuksenottajille lisäetuina. Lisäetuja annetaan vuosittain, mikäli vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vuotuisten sijoitustoiminnan tuottojen yhteismäärä ylittää asiakkaille annetut korkolupaukset. Asiakkaille jaettujen lisäetujen taso on finanssikriisivuotta 2008 lukuun ottamatta ollut korkea johtuen paitsi vakavaraisuuspääoman palauttamisesta vakuutuksenottajille myös hyvistä sijoitustoiminnan tuotoista. Yhtiö on jakanut asiakkailleen vuosilta erilaisia lisäetuja 1,2 miljardia euroa. Vuodelta 2010 lisäedut olivat yhteensä noin 60 miljoonan euron suuruiset. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi erittäin hyvien sijoitustuottojen ansiosta 160 miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuuspääoma oli vuoden 2010 lopussa miljoonaa euroa (1 266 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 28,7 prosenttia (24,8 %). Yhtiöllä on edelleen noin vakuutuksenottajaa ja sen sijoituskanta oli käyvin arvoin tilivuoden lopussa miljoonaa euroa. Tilivuoden aikana yhtiö selvitti mahdollisuuksia nopeuttaa toimintansa vähittäistä alasajoa esimerkiksi yhdistämällä toiminta alan jonkin toisen toimijan kanssa. Yhtiön koko ja toiminnan vaatima riskipääoma ovat kuitenkin vielä niin suuria, että asiakkaiden kannalta edullisimmaksi osoittautui toiminnan jatkaminen itsenäisenä yhtiönä. Lopputulokseen vaikuttivat muun muassa Suomi-yhtiön korkeat laskuperustekorot vakuutussäästöille sekä finanssialalla meneillään olevien säännös uudistusten keskeneräisyys. Vakuutussäästöjen tuotto parhaimmillaan lähes 9 prosenttia Vuonna 2005 yhtiö julkisti periaatteet vakavaraisuuspääoman mahdollisimman tasapuolisesta palauttamisesta. Palautusta ovat ensisijaisesti saaneet yhtiön ns. vanhat vakuutukset, jotka olivat voimassa jo Näille vakuutuksille oli aikanaan ehdollisesti luvattu 5 miljardin markan eli 840 miljoonan euron ylimääräiset edut. Hyvän vakavaraisuustasonsa ansiosta yhtiö on viime vuosina antanut myös muille vakuutuksille vakavaraisuuspääoman palautusta. Vuodelta 2010 yhtiön vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 8,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta ja vuodelta 2010 maksettavasta 1,5 prosentin erityislisäedusta. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2010 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 4,5 prosenttia. Vuoden 2010 lisäedut maksetaan asiakkaille vuoden 2011 aikana. Vakuutuskannan kahtiajako päättyy erityislisäedut saadaan maksetuiksi Erityislisäeduista ja muista asiakashyvityksistä päätetään normaalisti vuosittain marraskuussa. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Vuoden 2010 loppupuolella tapahtunut korkojen nousu paransi yhtiön vakavaraisuusasemaa. Sen johdosta yhtiö varasi poikkeuksellisesti jo kuluvan vuoden alussa 60 miljoonaa euroa vuodelta 2011 annettaviin lisäetuihin. Kyseisellä summalla maksetaan erityislisäetuina loput ns. vanhoille vakuutuksille aikanaan ehdollisesti luvatuista eduista. Asiakkaille nämä edut maksetaan vuonna Tämän jälkeen yhtiön kaikki asiakkaat ovat samassa asemassa, kun yhtiö jakaa lisäetuja tuloksen ja toiminnasta vapautuvan pääoman perusteella. Vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin lisäetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Käytännössä lisäedut kasvavat odotusarvoisesti niillä asiakkailla, jotka eivät tähän mennessä ole olleet oikeutettuja erityisetuihin. Toisaalta muiden lisäetuodotukset pienenevät. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

4 Sijoitukset tuottivat 6,4 prosenttia Suomi-yhtiön sijoituskanta oli käyvin arvoin tilivuoden lopussa miljoonaa euroa (6 410 milj. euroa). Sijoitusten 6,4 prosentin tuotto oli euromääräisesti käyvin arvoin 392 miljoonaa. Tuotto jäi hieman yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetusta tuottotavoitteesta. Tulos on tyydyttävä siihen nähden että yhtiö alensi tilivuonna merkittävästi sijoitusriskiään varautuessaan parin vuoden päästä voimaan tuleviin EU:n vakavaraisuussäännöksiin. Solvenssi II säännösten ennakointi näkyikin yhtiön sijoitusallokaatiossa. Osakkeiden ja muiden epälikvidien varojen osuutta vähennettiin. Riskin vähentäminen parantaa turvaavuutta, mutta samalla vähentää tulevien tuottojen odotusarvoa. Yhtiön on tarkoitus selvittää, löytyisikö vaihtoehtoisia ratkaisuja niille vakuutuksenottajille, jotka haluaisivat tavoitella säästöilleen korkeampia tuottoja korkeammalla riskillä. Asiakaskannan pysyvyys korkealla tasolla Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 61 miljoonaa euroa (83 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 406 miljoonaa euroa (412 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 12,5 prosenttia (14,0 %), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 20,4 prosenttia (20,5 %). Laskuperustesidonnaisten vakuutusten markkinaosuuden kehityksessä näkyy selvästi yhtiön asiakasuskollisuus takaisinostojen määrä on yhtiössä erittäin alhainen. Yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa oli tilivuoden lopussa 10 henkilöä (11), kaikki emoyhtiön palveluksessa. Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP-Pohjolaryhmään niin vakuutuskantansa kuin sijoituskantansakin käytännön hoidon. Yhtiön tehtävänä on valvoa, että ulkoistetuille toiminnoille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet täyttyvät. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Lääkäreitä palkittiin merkittävästä elämäntyöstä Terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan tukeminen sopii henkivakuutusyhtiölle. Suomi-yhtiö palkitsee vuosittain yhdessä OP-Pohjolaryhmän kanssa suomalaisia lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on myönnetty vuodesta Vuonna 2010 palkinto myönnettiin lääketieteen professori Jussi Huttuselle tunnustuksena ansioista suomalaisen terveydenhuollon laaja-alaisena vaikuttajana ja kansanterveyden edistäjänä. Vuoden 2011 tammikuussa lääketieteen palkinto myönnettiin Valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä professori Vappu Taipaleelle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä suomalaisten lasten mielenterveyden edistämisessä. Palkinnon suuruus on euroa. Sen saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Suomi-yhtiö on jo 1950-luvulta tukenut vesiturvallisuuden ja hengenpelastustyön edistämistä. Kuluneena vuonna uimarannoille lahjoitettiin perinteiseen tapaan pelastusrenkaita yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu perustajajäsenenä vuonna 2006 perustettuun Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuri perinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjensä taide teosten esitteleminen yleisölle. Lokakuussa 2010 avattiin Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä vuoden 2012 alkupuolelle jatkuva Valon rakentajat -näyttely, joka kokoaa yhteen ja 1950-lukujen taidetta. Tammikuussa 2010 päättyi Tukholmassa Prins Eugens Waldemarsudden taidemuseossa näyttely Bilder från Finland land och folk, joka kuului Suomen ja Ruotsin hallitusten viralliseen Merkkivuosi 1809 ohjelmaan. STSY on julkaissut kirjoja eri näyttelyihin liittyen ja myös lahjoittanut niitä kirjastoille. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta 4 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

5 AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 12,5 14,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 6,4 12,5 Sijoitusten jakauma Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Osakkeet, milj. euroa Joukkovelkakirjalainat. milj. euroa Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, milj. euroa Lainasaamiset, milj. euroa 1 1 Muut sijoitukset, milj. euroa Suomi-yhtiö Vuosikertomus

6 TAPAHTUMIA Muutos hallituksen kokoonpanossa Yhtiökokouksessa toukokuun alussa 2010 hallitukseen valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka VTT Arja Alho, toimitusjohtaja Pekka Kantanen, VTT Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja maakuntaneuvos Jukka Tuori. Jukka Tuori jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja Arja Alho varapuheenjohtajana. Pekka Kantanen valittiin hallitukseen uutena jäsenenä. Hän kuului Suomi-yhtiön edustajistoon eli hallitukseen valintaansa saakka. Vakuutuksenottajien keskuudestaan valitsema edustajisto toimii yhtiökokouksena. Edustajiston keskuudestaan valitsemaan nimitysvaliokuntaan valittiin edelleen puheenjohtajaksi professori Mikko Viitasalo sekä muiksi jäseniksi maakuntaneuvos Ilkka Joenpalo ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä. Nimitysvaliokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi. Suomi-yhtiö täytti 120 vuotta Suomi-yhtiön perustamisesta tuli tilivuonna kuluneeksi 120 vuotta. Ensimmäiset vakuutuksensa yhtiö myönsi 2. toukokuuta Tuota päivää pidetään Suomiyhtiön syntymäpäivänä. Erityisiä syntypäiväjuhlallisuuksia 120-vuotias yhtiö ei järjestänyt, joskin yhtiökokous ajoittui lähelle merkkipäivää. Yhtiön omaan käyttöön suunniteltiin kuitenkin juhlavuoden postimerkki, jonka kuva-aiheeksi valittiin Wäinö Aaltosen Marjatta-veistos. Suoraan taiteilijalta 1930-luvulla tilattu Marjatta-veistos oli yhtiön henkivakuutuksen symboli vuosikymmeniä. Solvenssi II -direktiiviin varauduttiin Tilivuoden aikana yhtiö varautui tulossa olevaan EU:n Solvenssi II -direktiiviin, jonka on tarkoitus tulla voimaan alkuvuonna Uudet säännökset tiukentavat vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia huomattavasti. Yhtiö alensi tilivuonna merkittävästi sijoitusriskiään varautuessaan vaatimuksiin. Ennakointi näkyi loppuvuotta kohden yhä selvemmin yhtiön sijoitusallokaatiossa. Osakkeiden ja muiden epälikvidien varojen osuutta vähennettiin. Keskinäisellä henkivakuutusyhtiöllä ei ole pääomahuoltoa ja siksi Suomi-yhtiössä nähdään tärkeäksi valmistautua tulossa oleviin muutoksiin hyvissä ajoin. Riskin vähentäminen parantaa turvaavuutta, mutta samalla vähentää tulevien tuottojen odotusarvoa. Yhtiö selvittää, mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja mahdollisesti löytyisi vakuutuksenottajille, jos he itse haluaisivat tavoitella säästöilleen korkeampia tuottoja korkeammalla riskillä. Rakenneselvitys toteutettiin Vuoden 2005 alussa vakuutuksien myöntämisen lopettanut Suomi-yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Yhtiöllä on edelleen yli vakuutusta. Tilivuoden aikana yhtiö selvitti, olisiko vakuutuksenottajien edun mukaista nopeuttaa yhtiön käynnissä olevaa, run off -yhtiön luonteeseen kuuluvaa pitkäaikaista alasajoprosessia yhdistämällä toiminta jonkin muun markkinoilla toimivan yhtiön kanssa. Yhtiö lähestyi alan suurimpia toimijoita selvittääkseen tällaisia ratkaisuehdotuksia. Keskustelut näiden kanssa päättyivät tuloksettomina, sillä vakuutuksenottajien kannalta riittävän hyvää ratkaisua ei löytynyt. Yhtiön vakuutuskannan koko ja kannan pääomavaade muun muassa vakuutussäästöille maksettavien korkojen taso on nykykorkoihin nähden korkea ovat edelleen varsin suuria. Niitä olisi haasteellista siirtää jollekin toiselle toimijalle, varsinkin kun alalle on tulossa uusia, EU-tason säännöksiä (Solvenssi II -direktiivi), joiden lopullinen muoto ei ole vielä selvillä. Yhtiön toiminta siis jatkuu itsenäisenä. Lisäetuja jaettiin 60 miljoonaa euroa kannan kahtiajako piakkoin päättymässä Loppuvuonna yhtiön hallitus päätti vuonna 2011 annettavista lisäeduista. Yhtiö jakoi asiakkailleen vuodelta 2010 lisäetuina yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi erittäin hyvien sijoitustuottojen ansiosta 160 miljoonaa euroa. Yhtiö on jakanut asiakkailleen vuosilta erilaisia lisäetuja 1,2 miljardia euroa. Vuodelta 2010 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 8,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta ja vuodelta 2010 maksettavasta 1,5 prosentin erityislisäedusta. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Vanhat vakuutukset ovat edelleen jatkuvia vakuutuksia, jotka olivat voimassa Suomi-yhtiössä jo Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2010 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 4,5 prosenttia. Näiden vuoden 2011 aikana maksettavien lisäetujen jälkeen oli vanhoille vakuutuksille ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta antamatta 60 miljoonan euron erityislisäedut. Tämä jäljellä oleva määrä varattiin vuoden 2011 alussa yhtiön vastuuvelkaan. Kun summa on jaettu vuoden 2012 aikana, kaikki asiakkaat ovat samassa asemassa yhtiön jakaessa lisäetuja tuloksensa ja toiminnasta vapautuvan pääomansa perusteella. Erityislisäeduista ja muista asiakashyvityksistä päätetään normaalisti vuosittain marraskuussa. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Asiakashyvitykset saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. 6 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

7 Rakenneselvitys ei tuonut muutosta toimintaan Yhtiö selvitti mahdollisuuksia toimintansa yhdistämiseen jonkin toisen yhtiön kanssa. Asiakkaiden kannalta tarpeeksi hyvää ratkaisua ei löytynyt. Yhtiö jatkaa siis toimintaansa itsenäisenä. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Markku Markku Vesterinen Vesterinen TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Suomi-yhtiön tehtävänä on hoitaa asiakkaidensa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Keskinäisenä yhtiönä ainoa lähtökohtamme on toimia asiakkaiden parhaaksi. Tavoitteena on saavuttaa sijoitustoiminnassa mahdollisimman hyvä tuotto riskinkantokykymme sallimalla riskinotolla. Huolehdimme samalla yhtiön toiminnallisesta tehokkuudesta. Jaamme sekä vuotuisen tuloksen että vakuutusten päättymisten myötä vapautuvan vakavaraisuuspääoman lisäetuina asiakkaillemme siinä määrin kuin riskinkantokykymme sallii. Lisäetumme ja riskinottomme pyrimme sovittamaan yhteen siten, että eripituisia vakuutuksia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Vuoden 2010 tulos oli tyydyttävä Lähdimme vuoteen 2010 sillä oletuksella, että pitkät korot kääntyvät nousuun. Tämän vuoksi pidimme vastuuvelkamme korkoriskin suojauksen alhaisella tasolla. Näkemys osoittautui vääräksi, kun eräiden eurovaltioiden taloudelliset ongelmat kärjistyivät ja heikensivät markkinoiden luottamusta. Niin sanotun markkinaehtoisen vastuuvelan laskennassa käytettävä korko kääntyi vastoin odotuksiamme laskuun, ja näin vastuuvelan määrä kasvoi. Tämä heikensi riskinkantokykyämme. Sen tähden päätimme aiempaa tarkemmin tavoista, joilla sopeutamme riskiämme, kun valmistaudumme uusiin EU-tason vakavaraisuussäännöksiin (ns. Solvenssi II). Riskimme tulee olla sellainen, että olemme toimintakykyisiä, kun uudet vakavaraisuusvaatimukset tulevat voimaan vuoden 2013 alussa. Keskinäisenä yhtiönä meillä ei ole pääomahuoltoa ja siksi meidän on valmistauduttava tulossa olevaan suureen muutokseen hyvissä ajoin. Sijoitustoiminnan tuotto sinällään ylitti ilman korkotason muutoksesta aiheutuvaa markkinaehtoisen vastuuvelan muutosta pitkän ajan tuotto-odotuksen. Osakesijoitusten tuottoa voimme pitää hyvänä. Sen vaikutusta kokonaistulokseen jossain määrin kuitenkin pienensi se, että loppuvuonna rajoitimme riskinottoa. Osakesijoitusten tuottoa alensi myös uusimpien pääomasijoitusten myynti. Toimenpiteellä pystyimme pienentämään merkittävästi pääomasijoituksiin liittyviä sijoitussitoumuksia. Tämäkin on osa ohjelmaa, jolla sopeutamme toimintaamme uusiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Korkosijoitusten tuotto jäi huonoksi. Syynä tähän oli suurehkon Kreikka-riskin realisoituminen. Kiinteistösijoitusten tuottoa alensi epäsuorien kiinteistösijoitustemme tuoton pysyminen huonona. Sijoitustoimintamme tuotto käyvin arvoin oli 6,4 prosenttia. Vaikka pitkät korot kääntyivät nousuun vuoden loppupuolella, ne jäivät kuitenkin vuoden alkua alemmalle tasolle. Tämä kasvatti markkinaehtoista vastuuvelkaa. Voimassa oleva kirjanpitotapa ei tunnista tätä muutosta, mutta me otamme sen huomioon toiminnassamme. Yhtiön toiminta jatkuu itsenäisenä Kerroimme jo edellisessä vuosikertomuksessa, että olimme juuri aloittaneet selvityksen siitä, voitaisiinko Suomi-yhtiö lopettaa itsenäisenä yhtiönä. Selvitimme, voisiko jokin markkinoilla aktiivisesti toimiva yhtiö ottaa vastuun yhtiömme run off-kannan hoidosta. Lupasimme tarkastella selvitystyön tuloksia yksinomaan asiakkaidemme etujen näkökulmasta. Näin myös teimme. Selvitys ei tuottanut ratkaisua, jonka olisimme arvioineet riittävän hyväksi asiakkaillemme. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

8 Yhtenä syynä lopputulokseen oli sopimustemme korkea laskuperustekorko. Sen me hyvitämme kaikissa tilanteissa asiakkaidemme vakuutussäästöille. Tilanteessa, jossa korkotaso on hyvin matala ja jossa uusien vakavaraisuusvaatimusten tiedetään jatkossa rajoittavan riskinottoa nykyistä enemmän, tällaisen vakuutuskannan hoito on varsin haasteellista. Toiseksi syyksi sille, ettei ratkaisua löytynyt, osoittautuivat monien, koko finanssialaa koskevien säännösten odotettavissa olevat muutokset. Näiden muutosten sisältöä ei vielä tunneta tarkasti. Toimintamme siirtäminen jonkin toisen toimijan vastuulle olisi suuri ja aikaa vievä toimenpide. Säännösten keskeneräisyys loisi sille vaikeasti hallittavan riskin. Koska hyväksyttävissä olevaa ratkaisua ei löydetty, yhtiön hallitus päätti toimivan johdon esityksestä lopettaa selvitystyön. Näin yhtiön toiminta itsenäisenä jatkuu toistaiseksi. Vanhat lisäetulupaukset on täytetty asiakkaat ovat jatkossa samassa asemassa lisäeduista päätettäessä Suomi-yhtiö oli suljettu 1990-luvun lopussa. Kun yhtiön toiminta päätettiin käynnistää uudelleen vuonna 2000, yhtiön silloisille asiakkaille myönnettiin tuolloisen taloudellisen tilan perusteella merkittäviä lisäetuja. Toiminnan uudelleenkäynnistäminen sitoi pääomaa. Tämän vuoksi osa lisäeduista luvattiin ehdollisina eli niitä luvattiin antaa sitä mukaa kuin yhtiön taloudellinen tilanne mahdollistaisi etujen antamisen. Tätä lupausta täsmennettiin yhtiön run off-tilan alkaessa vuonna 2005, jolloin lupauksen täyttämisessä käytettävä malli määritettiin. Yhtiössä on tämän vuoksi ollut yhtiön koko run off -tilan ajan kahdenlaisia vakuutuksia. Osa on ollut oikeutettu aikanaan annetun lupauksen perusteella myönnettäviin erityislisäetuihin, osalla tätä oikeutta ei ole ollut. Kun tilivuodelta 2010 annettavista lisäeduista päätettiin, yhtiön Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuus oli vielä huono. Siksi päätimme jakaa lisäetuja niukasti. Edellä mainittuun ehdolliseen lupaukseen perustuvista, vielä antamatta olevista eduista jaettiin noin puolet erityislisäetuina. Lisäksi jaettiin jonkin verran lisäetuja sellaisille vakuutuksille, joiden laskuperustekorkolupaus on 3,5 prosenttia. Elokuussa alkanut pitkien korkojen nousu jatkui päätöksen jälkeenkin. Se paransi Solvenssi II:n mukaista vakavaraisuusasemaamme niin paljon, että pystyimme jo tammikuussa 2011 päättämään sellaisista uusista erityislisäeduista, joilla aikanaan annettu ehdollinen lupaus tulee kokonaan täytetyksi. Päätöksen mukaiset etujen korotukset maksetaan asiakkaille vuonna Lisäturvaavuus pienentää tuotto-odotuksia Olen jo kahdessa aiemmassa vuosikertomuksessa esittänyt käsityksiäni uusista Solvenssi II vakavaraisuusvaatimuksista. Toistan tässä vain arvioni niiden vaikutuksista asiakkaille. Vaatimusten muuttamisen tavoitteena on asiakkaiden etujen turvaavuuden lisääminen. Näin epäilemättä tapahtuukin. Uudet vaatimukset ja jo niihin valmistautuminen pakottavat esimerkiksi Suomi-yhtiön alentamaan sijoitustoiminnassa otettavaa riskiä merkittävästi. Sijoitusriskin pienentäminen vuorostaan alentaa sijoitustoiminnan tuotto-odotusta. Kuten mainitsin, meidän on kaikissa tilanteissa hyvitettävä asiakkaidemme vakuutussäästöjä niin sanotulla laskuperustekorolla. Se on säästömuotoisista vakuutuksistamme useimmissa 4,5 prosenttia ja kaikissa niissä vähintään 3,5 prosenttia. Matalan koron maailmassa jo tällaisen tuoton saaminen sijoitustoiminnalla on kohtuullisen haastavaa, kun riskinottamista rajoitetaan merkittävästi. Edellä sanottu johtaa periaatteessa siihen, että vakuutusten lisäetuodote jää olemattomaksi, mikä sinällään on oikea lopputulos. Jäähän asiakkaan riski uusien säännösten ansiosta hyvin pieneksi. Samalla vakuutussäästöille maksettavat laskuperuskorkojen mukaiset tuotot ylittävät selvästi kaikkien vastaavan riskin sisältävien sijoitusinstrumenttien tuotto-odotuksen. Lisääntyneen turvaavuuden asiakas maksaa alentuvan tuoton kautta. Keskinäisenä run off-yhtiönä Suomi-yhtiö jakaa asiakkailleen koko sijoitustuottonsa ja myös sen pääoman, jonka toiminnan supistuminen vapauttaa. Tämän ansiosta Suomi-yhtiön asiakkaiden hyvitysodote on edellä esitettyä korkeampi. Kun aiemmat ehdolliset lupaukset on tämän vuoden jälkeen saatu täytetyiksi, lisäetuodote pienenee niiden piiriin kuuluneilla asiakkailla ja kasvaa niillä, jotka eivät ole olleet oikeutettuja erityislisäetuihin. Uusiin vakavaraisuusvaatimuksiin liittyvän vastuuvelan määrittelyn vuoksi vastuuvelkaa on täydennettävä silloin, kun velan laskennassa käytettävä diskonttokorko alenee. Täydennys rajoittaa riskinottomahdollisuuksia ja pienentää toiminnasta vapautuvaa pääomaa. Pitkään jatkuvat vakuutukset sitovat nykyisellä korkotasolla ajan mittaan enemmän pääomaa kuin aiemmin päättyvät. Kohdellaksemme kaikkia vakuutuksia mahdollisimman tasapuolisesti pyrimme siihen, että jaamme lisäetuja asiakkaillemme niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä varmistamme, että lisäedut eivät jatkossa liikaa painotu pitkään jatkuville vakuutuksille. Päätöksen seurauksena kaikki vakuutukset ovat tästedes osallisia niin yhtiön tuloksen kuin toiminnasta vapautuvan pääomankin perusteella myönnettäviin lisäetuihin samoin periaattein. Tällä ei ole vaikutusta jo aiemmin päätettyihin lisäetuihin. Siten esimerkiksi vuotuinen 2,7 prosentin lisäetu vanhojen vakuutusten säästöille jatkuu aiempien päätösten mukaisin ehdoin. 8 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

9 Asiakkaiden valintamahdollisuuksien lisäämistä tutkitaan Tulossa olevat vakavaraisuussäännösten muutokset merkitsevät käytännössä henki- ja eläkevakuutussäästämisen riskin ja tuotto-odotuksen muutosta. Tästä päättää lainsäätäjä asiakkaan puolesta. Henkivakuutusasiakas voi niin halutessaan nostaa säästönsä ja siirtää ne kohteeseen, joka mahdollisesti paremmin vastaa hänen omaa näkemystään oikeasta riskistä. Eläkevakuutussäästäjällä ei tätä mahdollisuutta käytännössä ole. Suomi-yhtiön tarkoituksena on selvittää, voisiko yhtiö myöntää eläkevakuutusasiakkailleen mahdollisuuden vaikuttaa vakuutuksensa tuotto-odotukseen. Asiakas, joka suostuisi kantamaan itse säästöihinsä liittyvän riskin, saisi myös hyväkseen tätä riskiä vastaavan tuoton. Tällaiseen sopimukseen siirtyvä asiakas saisi päätöksen tehdessään hyvityksen siitä, että hänen vakuutuksensa sitoma pääoma pienenee. Edellä kuvattu toimintatapa soveltuu yksilöllisiin vakuutuksiin. Sitä tuskin pystytään ulottamaan ryhmäeläkevakuutuksiin. Uudet valintamahdollisuudet edellyttävät toteutuakseen niin palvelujemme kuin teknisten valmiuksiemmekin kehittämistä. Asian selvittäminen vienee tämän vuoden. Parhaassa tapauksessa pystymme tämän vuoden kuluessa selvittämään, onko tällaiselle palvelun parantamiselle riittävää kysyntää asiakkaidemme keskuudessa. Uudet EUsäännökset vähentävät tuotto-odotuksia Tiukentuvat EU-tason vakavaraisuussäännökset alentavat jatkossa vakuutussäästöjen tuotto-odotuksia. Yhtiö tutkiikin, löytyisikö asiakkaalle itselleen keinoja halutessaan vaikuttaa tuottoodotukseensa ja riskinottoonsa. Yhteistyömme niin hallituksen kuin edustajistonkin kanssa on jatkunut hyvänä, mistä haluan esittää suuret kiitokset kaikille hallinnossa mukana olleille. Kiitän myös pientä henkilökuntaamme, joka on onnistunut hyvin, sekä vakuutus- ja sijoituskantaamme hoitavia yhteistyökumppaneita. He ovat toimineet tehokkaasti, ja yhteistyöhenki on säilynyt hyvänä. Markku Vesterinen toimitusjohtaja Suomi-yhtiö Vuosikertomus

10 Tuottoa jopa 8,7 prosenttia Vanhojen vakuutusten säästöt saavat tilivuodelta jopa 8,7 ja muutkin 4,0 4,5 prosentin tuoton. Ehdollisesti luvatut lisäedut on kuluvan vuoden jälkeen jaettu ja jatkossa kaikki asiakkaat ovat samassa asemassa lisäeduista päätettäessä. Talousjohtaja Kai Niemi ASIAKASEDUT Keskinäisen yhtiön omistajuuden merkitys Keskinäisessä yhtiössä omistajuuden perusteena on voimassa oleva asiakassuhde. Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona. Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa, seuraavaksi syksyllä Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta. Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan heidän vakuutusasiakkuutensa. Yhtiön sijoitustoiminnan tuotot vaikuttavat keskeisesti vakavaraisuuspääoman palautukseen, huonoina vuosina negatiiviset tuotot voivat kokonaan eliminoida palautuksen. Suomi-yhtiö on julkistanut vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli Suomi-yhtiössä voimassa jo ja on ollut edelleen voimassa etua annettaessa. Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus ns. erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa aikanaan ehdollisesti luvattu 5 miljardin markan summa lisättynä korolla, joka hyvitetään alkaen määrän jakamatta olevalle osalle. Vuodelta 2010 tälle kannan osalle annettiin 1,5 prosentin korotus vakuutussäästöille. Kun se on maksettu asiakkaille vuoden 2011 aikana, edellä mainitusta ehdollisesti luvatusta määrästä on toteutumatta noin 60 miljoonaa euroa. Yhtiön hallitus päätti jo tammikuussa 2011, että tämä jäljellä oleva määrä annetaan erityislisäetuina vuodelta Asiakkaille se maksetaan vuoden 2012 aikana. Yhtiön aiempien lisäetupäätöksien johdosta merkittävä osa niistä sopimuksista, joissa sopimuskorko on 4,5 prosenttia, saavat vuotuisen 2,7 prosentin hyvityksen. Näin ollen vakuutussäästöt voivat saada vuodelta 2010 parhaimmillaan lähes 9 prosentin kokonaisvuosituoton 10 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

11 (4,5 prosentin laskuperustekorko, 2,7 prosentin erityisetu, 1,5 prosentin erityislisäetu). Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 4,5 prosenttia. Vanhojen riskivakuutusten pysyvänä lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Euromääräisesti yhtiö jakoi lisäetuja vuonna 2010 yhteensä lähes 60 miljoonaa. Nämä edut maksetaan asiakkaille vuoden 2011 aikana. Vuosina yhtiö on jakanut asiakkailleen erilaisia lisäetuja yli 1,2 miljardia euroa. Vakuutuskannan jako kahteen osaan päättyy Yhtiön hallitus päätti poikkeuksellisesti jo tammikuussa 2011 vähimmäislisäeduista vuodelta Kyseisellä päätöksellä varattiin vastuuvelkaan se määrä, mitä aikanaan luvatuista ehdollisista lisäeduista oli enää maksamatta. Ehdollisen lisäedun piiriin kuuluvat vakuutukset saavat siis jotakuinkin vastaavan suuruisen erityislisäedun vuodelta 2011 kuin saivat vuodelta Jatkossa vakuutuskantaa ei siis tarvitse lisäetuja annettaessa jakaa osiin sen suhteen, onko vakuutus ollut voimassa Suomi-yhtiössä vai ei. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiemmin erityislisäetujen piiriin kuuluneiden vakuutuksien lisäedut odotusarvoisesti pienenevät ja muiden kasvavat. Toki myös jatkossa itse vakuutuslaji ja sen kannattavuus, esimerkiksi sopimuksen laskuperustekorko, vaikuttavat lisäetujen määrään kuten tähänkin asti. Vakavaraisuusvaatimusten muutokset vaikuttavat yhtiön toimintaan Euroopan unionissa on meneillään nk. Solvenssi II -projekti, jonka lopputuloksena valmistuu uusi vakavaraisuusdirektiivi vakuutusyhtiöille. Uutta Solvenssi II säännöksissä on nykyisin voimassa olevaan Solvenssi I:een verrattuna muun muassa se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamiensa riskien katsotaan suoraan vaikuttavan yhtiön vakavaraisuusvaatimukseen. Suomi-yhtiölle muutos ei kuitenkaan ole ajatusmalliltaan kovin suuri, sillä yhtiö on jo usean vuoden asettanut omat sisäiset vakavaraisuustavoitteensa toimintansa taloudellisten riskien perusteella. Erityisesti sijoitusomaisuuteen liittyvien riskien osalta yhtiö on menetellyt näin jo 2000-luvun alkupuolelta asti. Uusi direktiivi asettaa kuitenkin riman aiempia vuosia korkeammalle. Tällä on vaikutusta yhtiön toimintaan, koska Solvenssi II -maailmassa riskien ottaminen vaatii aiempaa enemmän vakavaraisuuspääomaa. Merkittävä muutos uudessa direktiivissä on myös se, että yhtiön vastuuvelka eriytyy vakavaraisuuslaskennassa yhtiön vakuutuksenottajien vakuutussäästöistä. Nykyisten säännösten mukaisessa kirjanpidossa esitettävä vastuuvelka ei siis välttämättä enää vastaa uudenlaisissa vakavaraisuuslaskelmissa käytettävää vastuuvelkaa. Niissä vastuuvelka lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona ja korkona käytetään kiinteän koron sijasta kulloistakin markkinakorkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastuuvelan määrä vakavaraisuuslaskelmissa heilahtelee korkotason heilahtelujen mukana. Asiakkaiden vakuutussäästöt sen sijaan kasvavat edelleen sopimuksen mukaisella laskuperustekorolla ja sen lisäksi annettavilla lisäeduilla. Edellä mainitusta seuraa, että vallitseva korkotaso ei enää vaikuta yhtä suoraviivaisesti asiakashyvityksien tasoon kuin se on aikaisemmin vaikuttanut. Jatkossa asiakashyvitykseen vaikuttaakin enemmän se, kuinka hyvin yhtiö on hallinnut koko taseen korkoriskiä ja kuinka se on onnistunut riskinotossaan. Yhtiö on kuvannut tarkemmin ohjausjärjestelmäänsä ja sen asettamia edellytyksiä vakavaraisuuspääomalleen tilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa. Solvenssi II tulee voimaan näillä näkymin alkuvuonna Yhtiö on jo ennakoinut vakavaraisuusvaateiden kiristymistä vähentämällä sijoitustoiminnassaan ottamaansa riskiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pidättäytyä lisäetujen maksamisesta tai vähentää niitä lähivuosina, mutta yhtiössä tämän ei ole katsottu olevan vakuutuksenottajien tasapuolisen kohtelun mukaista. Joka tapauksessa riskin pienentäminen voi odotusarvoisesti vähentää tulevien lisäetujen määrää, mutta kolikon toinen puoli on jo karttuneiden etujen turvaavuuden lisääntyminen. Yhtiön on tarkoitus vuoden 2011 aikana selvittää, löytyisikö vaihtoehtoisia ratkaisuja niille vakuutuksenottajille, jotka haluaisivat tavoitella korkeampia tuottoja korkeammalla riskillä. Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Vuoden 2006 vuosikertomuksessa havainnollistettiin erilaisilla kuvilla silloisen arvion mukaisesti yhtiön vakuutuskannan kehitystä. Yhtiö tekee vastaavia tarkasteluja vuosittain suunnitellessaan omaa operatiivista toimintaansa pitkällä aikavälillä. Johtopäätökset kyseisten tarkastelujen jälkeen ovat edelleen samoja kuin vuonna 2006 eli yhtiön tase ja sitä kautta vastuuvelka pienenevät hitaasti, vakuutettujen määrä vähenee suhteessa edellä mainittuja nopeammin, mutta vakuutettujen määrä on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes (nykyään noin ), maksutulon määrä pienenee melko nopeasti ja putoaa alle 50 miljoonan euron seuraavan 5 vuoden aikana (vuonna 2010 hieman yli 60 miljoonaa euroa). Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden pitää olla sovitettavissa yhteen yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

12 Arvio maksutulon kehityksestä, milj. Arvio korvausten kehityksestä, milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Henkivakuutus Eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus 12 Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

13 Suuren sopeutuksen vuosi Suomi-yhtiö alensi merkittävästi sijoitusriskiään ennakoidessaan EU:n Solvenssi II -direktiiviä. Se tulee voimaan näillä näkymin 2013 ja tiukentaa huomattavasti vakuutusyhtiöiden riskinottomahdollisuuksia. Sijoitusjohtaja Timo Hukka SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnassa keskityttiin tulevien vakavaraisuusmääräyksien ennakointiin Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan markkinaehtoinen vuositulos oli kuluneena toimikautena 6,4 prosenttia. Ilman vastuuvelkaa suojaavan swap-korin arvonmuutosta tulos oli 5,5 prosenttia. Yhtiö siis hyötyi uuden ohjausjärjestelmänsä mukaisesta vastuuvelan korkoriskin suojaamisesta. Suuren sopeutuksen vuosi EU:n uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusdirektiivi (ns. Solvenssi II) tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2013 alussa. Suomi-yhtiön tilivuotta leimasikin varautuminen uudistuviin säännöksiin. Yhtiön sijoitustoiminnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät säilyivät vuosikausia muuttumattomina huolimatta sijoituskannan ja taseen rakenteen muutoksista. Sijoitustoimintaa hoidettiin pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, mutta pitkälti sijoitustoiminnan omin ehdoin. Tuotolla tarkoitettiin sijoitusomaisuuden tuottoa ja riskillä lähinnä sijoitussalkkujen arvonheilahtelua. Käytännön toiminnassa korostui sijoitustuoton tavoittelu ja pääomien mahdollisimman tehokas käyttö, koska yhtiön vakavaraisuus eli sijoitusriskin kantokyky oli vakaa ja hyvä. Todellisuudessa yhtiön vastuuvelkaan sisältyi kuitenkin jo tuolloin merkittävä korkoriski, jonka vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen ei kuitenkaan otettu huomioon. Jo vuoden 2008 alusta Suomi-yhtiö siirtyi sisäisessä laskennassaan uusia ja tulevia viranomaismääräyksiä (uusi vakuutusyhtiölaki ja Solvenssi II) ennakoiden vastuuvelan arvostamisessa käyvän arvon periaatteeseen. Vaikka muutosta lähdettiin toteuttamaan asteittain, se oli alusta saakka erittäin merkittävä ja sillä oli olennainen vaikutus myös sijoitustoiminnan ohjaukseen ja tavoitteisiin. Erityisesti korkosijoituksissa korostui niiden rooli vastuuvelkaan sisältyvän korkoriskin suojaajana puhtaan tuotontavoittelun ohella. Toisaalta vastuuvelan arvonmuutoksesta tuli suoraan yhtiön laskennalliseen tulokseen vaikuttava komponentti. Korkoriskiä on siten hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena, jossa aktiivinen korkoriski määräytyy sijoitusriskin sekä vastuuvelan arvonmuutosriskin ja sitä suojaavan johdannaiskorin välisenä nettoriskinä. Vastaavasti tuoton tavoittelussa on perinteisen sijoitustuoton ohella muistettava suojaamattoman vastuuvelan arvonmuutos. Riskinkantokapasiteettia (toimintapääomaa) ei voi enää varata yksinomaan sijoitusomaisuuden käyttöön, vaan osa siitä on varattava myös muun muassa vastuuvelan suojaamatta olevaa korkoriskiä varten. Solvenssi II -direktiivi sisältää paljon myös sijoitusomaisuuden riskiä ja riskinlaskentaa koskevia uusia määräyksiä. Lähes poikkeuksetta muutokset ovat kiristäviä ja sijoitustoiminnan mahdollisuuksia rajoittavia. Riskilaskennassa sovellettavat parametrit ovat merkittävästi nousseet, ja omaisuusluokkien välisiä riskisuhteita on paikka paikoin muutettu jopa dramaattisesti. Velkavivun käytöstä ja sijoituksen epälikvidisyydestä rangaistaan ankarasti. Ulkomaiset sijoitukset kyllä sallitaan mutta käytännössä vain valuuttasuojattuina. Takavuosina yleistyneisiin erilaisiin strukturoituihin tuotteisiin ja johdannaispohjaisiin rakenteisiin suhtaudutaan hyvin epäluuloisesti. Vaikka monet kaavailluista tiukennuksista vaikuttavat ylimitoitetuilta ja käytännölle vierailta, niitä on lähtökohdiltaan pidettävä oikeansuuntaisina, perustel- Suomi-yhtiö Vuosikertomus

14 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuodesta 1900 Osakeindeksien kehitys S&P 500 (US) vuosina tuina ja terveinä. Finanssikriisin opetukset on otettava vakavasti. Muutaman vuoden tähtäimellä Solvenssi II johtaa siihen, että riskinkantokyvystä muodostuu vakuutusyhtiöille entistäkin kriittisempi niukkuustekijä. Merkittävä osa vastuuvelan korkoriskistä on suojattava kaikissa olosuhteissa, epälikvidejä riskisijoituksia on tulevaisuudessa vältettävä ja olemassa olevistakin on mahdollisuuksien mukaan luovuttava. Velkavivut on purettava tai niitä hyödyntävistä sijoituksista luovuttava. Osakesijoituksia on pääsääntöisesti vähennettävä. Erityisesti kehittyviä markkinoita sorretaan. Puhtaita korkosijoituksia toisaalta suositaan. Kaikki tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että sijoitustoiminnan tuottotavoitteista on vastaavasti tingittävä ja tuoton maksimointitavoitteista luovuttava. Tilalle nousevat ensisijaisesti asiakassäästöjen pääoma-arvojen turvaaminen ja riittävän tuoton tavoittelu asiakkaille annettujen tuottolupausten täyttämiseksi. Asiakashyvitysten maksimointi on siis jatkossa entistäkin toissijaisempaa. Solvenssi II -säännöstön kehittäminen on pitkä ja vaikea prosessi. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen ei ole helppoa, ja yksityiskohdissa on edelleenkin paljon hiomista. Erimielisyyksiltäkään ei ole vältytty ja sovittelua tarvitaan. Myös pitkiä siirtymäsäännöksiä tullaan varmasti näkemään. Ongelmista huolimatta hanke etenee ja kompromissien kautta toivottavasti myös jalostuu. Suomi-yhtiössä uusien vakavaraisuussäännösten ennakointi näkyi vuonna 2010 ennen kaikkea merkittävinä muutoksina sijoitusallokaatiossa. Riskisijoituksia myytiin ja vapautuneet varat sijoitettiin lähinnä rahamarkkinoille. Osakeriskin osuus taseesta aleni vuoden alun 29 prosentista vuoden lopun 17 prosenttiin. Rahamarkkinasijoitusten osuus vastaavasti kasvoi 3 prosentista 21 prosenttiin. Hedge fundien osuus puolitettiin 4 prosentista 2 prosenttiin. Pääomasijoituksia kevennettiin vuoden aikana noin 70 miljoonalla eurolla. Myynnit kohdistettiin rahastoihin, joissa jäljellä olevien avointen sitoumusten määrä oli suurin. Tarkoitus oli siis edistää tämän Solvenssi II ympäristöön hyvin huonosti sopivan omaisuusluokan tulevaa sulamista. Kiinteistösijoitusten osuus taseessa kasvoi 10 prosentista runsaaseen 14 prosenttiin johtuen omaisuusluokkaan aikaisemmin kohdistuneen velkavivun purusta. Vastuuvelan korkoriskiä suojattiin strategian mukaisesti korkosijoituksilla ja korkojohdannaisilla. Perinteisten korkoswapien ohella käytettiin myös niihin liittyviä optioita. Vuoden mittaan suojausastetta nostettiin asteittain. Ailahteleva sijoitusympäristö Sijoittajalle vuosi 2010 oli vaiherikas ja tunnelmiltaan hyvin ailahteleva. Alkuvuodesta markkinat jatkoivat edellisvuoden lopulla alkanutta elpymistään. Luottamus Saksan valtionobligaation 10 vuoden korko vuosina kk euribor vuosina ,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2,4 2, ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

15 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Suomi-yhtiön osakeallokaation kehitys 2010 (ml. pääomasijoitukset ja johdannaiset) tammikuu helmikuu maaliskuu Suomi-yhtiön Investment Grade -allokaation kehitys 2010 (ml. luottojohdannaiset) tammikuu helmikuu * Luottoriski BBB tai parempi * Luottoriski BB tai heikompi huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Suomi-yhtiön High Yield -allokaation kehitys 2010 (ml. luottojohdannaiset) tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu joulukuu joulukuu viranomaisten ja keskuspankkien lamantorjuntakykyyn oli vahva ja usko riskisijoituksiin palautunut. Osakekurssit nousivat ja korkomarkkinat pysyivät rauhallisina. Maalis-huhtikuussa tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti. Markkinoiden polttopisteeseen nousi Etelä-Euroopan velkakriisi ja erityisesti Kreikka. Tunnelmat kääntyivät päälaelleen eikä minkäänlainen riski maistunut enää oikein kenellekään. Suhdannekuvan vastaisesti reunavaltioiden riskipreemiot räjähtivät, osakekurssit kääntyivät laskuun ja pääomat hakeutuivat turvasatamaksi koettuihin korkosijoituksiin. Saksan pitkät korot laskivat. Kesään tultaessa alkuvuoden hyvät osaketuotot oli pyyhitty pois ja Saksan korkotaso saavuttanut uudet pohjat. 5,2 4,8 4,4 4,0 3,6 3,2 2,8 2,4 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 30 vuoden Swap-korko (euro) vuoden Swap-korko, v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 10 v. 12 v. 15 v. 20 v. 25 v. Aktiiviselle vastuuvelan suojaajalle viime kevät ja kesä olivatkin vaikeaa aikaa. Mutta niin vain taas kävi, että viranomaisten ponnistelut palkittiin ja toteutetut tukipaketit rauhoittivat markkinat Euroopassa ja muuallakin. Vuoden jälkipuoliskolla näimmekin markkinan taas toipuvan vahvasti, mitä edes Irlannin tai Portugalin velkahuolet eivät enää onnistuneet horjuttamaan. Saksan pitkät korot nousivat ja palasivat enemmän tai vähemmän odotusten mukaisille tasoille. USA:ssa sekä talouden että markkinoiden kehitys oli loppujen lopuksi jokseenkin yllätyksetöntä ja seurasi varsin tarkasti perinteistä suhdannekehitystä. Eivät USA:n talouden megaluokan ongelmat ole mihinkään yhden vuoden aikana tietenkään kadonneet, mutta kehitys on ollut varovaisen positiivista, ja mikä tärkeintä, se on viranomaisten ja keskuspankin hallinnassa. Euroopan velkakriisin rinnalla globaaleja pääomamarkkinoita heilutti viime vuonna kehittyvien markkinoiden hiipuminen. Erityisesti Kiinassa ja Brasiliassa vuosikausia jatkunut vahva kurssinousu tyrehtyi. Myös muun muassa Kiinan viranomaiset olivat huolissaan ja pyrkivät omilla toimenpiteillään hillitsemään epätoivottua kehitystä. Tosin tälläkään kerralla kaikki kehittyvät markkinat eivät käyttäytyneet yhtenäisesti. Erityisesti Venäjä jaksoi vetää vahvasti koko vuoden. Korkosijoittajille länsimaiden korkeariskiset yrityslainat (high yield) olivat viime vuonna edelleen hyvä sijoituskohde. Samaten kehittyvien markkinoiden valiolainat (EMD) menestyivät. Kasvavien inflaatiohuolien myötä tämä kuva on kuitenkin nopeasti muuttumassa. 30 v. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

16 Suomi-yhtiössä sijoitustoiminta tuotti tilivuonna 337 miljoonaa euroa. Kun tämän lisäksi vastuuvelan suojauksessa onnistuttiin tyydyttävästi, muodostui koko toiminnan tulokseksi kohtuulliset 392 miljoonaa euroa. Kokonaistuotosta valtaosa, 212 miljoonaa euroa, tuli edelleenkin osakkeista. Niistä saatiin 14,6 prosentin tuotto. Kokonaistuottoa rasittivat strategiset suojaukset, joiden tarkoituksena oli ostaa aikaa alla olevien osakkeiden ja rahastojen hallitulle realisoinnille. Alasalkuissa kehittyneiden markkinoiden osakkeet tuottivat tällä kertaa kehittyviä paremmin. Pääomasijoitukset tuottivat kohtuullisen hyvin, vaikka tulosta rasittavatkin vuoden lopulla toteutetut, riskitason alentamiseen tähdänneet toimenpiteet. Korkosijoitusten tuottoa alensi Euroopan reunavaltioiden velkakriisi. Siitä johtuen valtiolainojen tuotto jäi lopulta hyvin epätyydyttäväksi. Kokonaisuutena joukkolainat tuottivat kuitenkin positiivisen 4,6 prosentin tuoton. Korkosijoituksista parhaiten menestyivät sijoitukset kehittyvien markkinoiden valtiolainoihin 15,9 prosentin tuotolla ja sijoitukset korkeariskisiin yrityslainoihin 12,1 prosentin tuotolla. Rahamarkkinasijoitusten tuotto oli 0,9 prosenttia. Vaihtoehtoissijoituksissa hedge fundien tuotto oli 7,9 prosenttia. Tulosta on pidettävä hyvänä, vaikka se osittain perustuukin aiempien vuosien alaskirjausten palautuksiin. Raaka-aineisiin yhtiö ei enää ole sijoittanut lainkaan. Sijoitusten jakauma (ilman johdannaisia), markkina-arvot % Rahamarkkina 22 Joukkolainat 46 Valtio 17 Investment grade 14 High yield 8 Emerging market debt 8 Muut 0 Osakkeet yhteensä 17 Pohjola Pankki 3 Muut suomalaiset 1 Muu Eurooppa 2 USA 0 Japani 0 Kehittyvät markkinat 6 Pääomasijoitukset 4 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 2 Hedge fundit 2 Kiinteistöt yhteensä 14 Suorat 8 Epäsuorat 5 Yhteensä 100 Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2010 % Suomi 37 Muu Eurooppa 14 USA 1 Japani 0 Muut kehittyneet markkinat yhteensä 15 Kehittyvät markkinat 48 Osakkeet yhteensä Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

17 Kiinteistösijoitusten 4,1 prosentin tuotto oli epätyydyttävä. Suorat sijoitukset tuottivat kyllä odotetusti 7,5 prosenttia, mutta rahastosijoitukset eivät ole vielä toipuneet menneestä finanssikriisistä. Aiemmin tehtyjen alaskirjausten palautukset siirtyvät näin ollen vielä ainakin vuodella eteenpäin. Sijoitussuunnitelma ja riskienhallinta suunnitelma ohjaavat toimintaa Suomi-yhtiön sijoitustoimintaa ohjataan hallituksen hyväksymällä sijoitussuunnitelmalla. Riskinkantokyvyn ja sijoitusriskien mittaus- ja laskentatapa määritellään riskienhallintasuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan muun muassa sijoitustoiminnan tuottoja likviditeettitavoitteet, jotka on johdettu vastuuvelan luonteesta ja rakenteesta. Riittävän hajautuksen turvaamiseksi suunnitelmassa vahvistetaan enimmäis- ja vähimmäismäärät kullekin omaisuusluokalle. Lisäksi siinä määritellään valuuttasijoitusten periaatteet. Myös sijoitusorganisaatio ja sen toimivaltuudet kuvataan. Suomi-yhtiön hallitus ja omat asiantuntijat vastaavat sijoitustoiminnan suunnittelusta, strategisesta ohjauksesta sekä yhteistyökumppanien valinnasta ja valvonnasta. Pohjola Varainhoito Oy on tuottanut Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tarvitsemat kirjanpito- ja raportointipalvelut. Pohjola Kiinteistösijoitus Oy huolehtii Suomiyhtiön kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintoon liittyvistä operatiivisista tehtävistä joko itse tai omien alihankkijoidensa kautta. Merkittävimmät rahastosijoitukset Markkina-arvo milj. euroa 1. OP-Obligaatio A R2 Crystal Fund Euro Class OP-EMD Local Currency -erikoissijoitusr. A T. Rowe Price-Global High Yield Bond Fund Class I Fidelity Asian High Yield A, Acc (USD) OP-Korkotuotto II A OP-Yrityslaina Prima A Schroder ISF EM Debt Absolute Return C, Acc (USD) Pimco Global Investm Grade Credit Fund, Inst Inc Evli Alpha Bond IB OP-Reaalikorko A Natixis Loomis Sayles Senior Loan Fund Class S USD OP-Euro A OP-High Yield A Pimco GIS Emerging Markets Bond I, Acc (USD) Nordea Pro Euro Obligaatio Kasvu OP-EMD Local Currency Short Term A OP-Korkosalkku A Nordea Corporate Bond Fund Nordea Euro Midi Korko K 40 Osan osakesijoituksistaan Suomi-yhtiö hoitaa suoraan itse. OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolelle Suomi-yhtiö on ulkoistanut osan korkosijoituksistaan sekä merkittävän osan osakerahastosijoituksistaan. Yhtiön tavoitteena on löytää aina kuhunkin tehtävään parhaiten perehtynyt varainhoitaja. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

18 HALLINTO Hyvä hallintotapa Suomi-yhtiössä Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Yhtiökokous Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan postivaaleilla valitsema 75-jäseninen edustajisto. Se käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja yleensä valtaosa muistakin hallituksen jäsenistä on läsnä yhtiökokouksessa. Edustajisto kokoontui vuonna 2010 yhden kerran. Edustajiston puheenjohtajan kokouspalkkio oli euroa ja muiden jäsenten 800 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Edustajiston kokoonpano on sivulla 20. Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajasta ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokouspalkkio oli puheenjohtajalle 600 euroa ja jäsenille 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on esitetty sivulla 21. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Jäsenmäärä on nykyisin viisi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen valittavan jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi hallituksessa on oltava edustettuna sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Jäseneltä ei edellytetä yhtiön osakkuutta, yläikärajaa ei ole eikä uudelleenvalintaa ole rajoitettu. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa päättää Suomi-yhtiön strategiasta ja valvoo sen toteuttamista päättää yhtiön vakuutusliikkeen tuottaman ylijäämän ja vapaan oman pääoman käytöstä vakuutuksenottajille annettaviin erilaisiin lisäetuihin tekee yhtiökokoukselle esityksen yhtiön tuottaman voiton käytöstä tai tappion käsittelystä hyväksyy sijoitussuunnitelman, jonka osana määritellään muun muassa sijoitusvaltuudet ja raportointi hyväksyy toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja budjetit sekä valvoo niiden toteutumista hyväksyy riskienhallintasuunnitelman päättää merkittävistä yrityskaupoista, omaisuuden myynneistä ja sopimuksista nimittää ja vapauttaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen ja päättää heidän palkoistaan ja eduistaan sekä muista työsuhteen ehdoista päättää johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmistä sekä vahvistaa yhtiössä sovellettavan palkka- ja palkkiopolitiikan päättää jälleenvakuuttajien valinnasta ja jälleenvakuutuksen hajauttamista koskevista periaatteista asettaa vaalivuonna vaalilautakunnan edustajiston vaaleja varten. Hallitus kokoontui 10 kertaa vuonna Osallistumisprosentti oli 98. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi itsearviointina vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Kaikkien hallituksen jäsenten kokouspalkkio on 500 euroa kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Puheenjohtajan kuukausipalkkio on lisäksi euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten euroa. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on esitetty sivulla 22. Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa johtamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja valvoo, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontaisetuineen olivat euroa ( euroa vuonna 2009). Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä on esitetty sivulla Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

19 Palkitseminen Yhtiöllä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiön koko henkilöstö. Hallitus ei kuulu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmän ja se päättää vuosittain siihen liittyvistä tulostavoitteista. Tulospalkkioiden suuruuden pääperusteena on tilivuonna aikaansaatu yhtiön nettovarallisuuden muutos lisättynä vakuutuksenottajille annettujen lisäetujen määrällä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten maksimitulospalkkio on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmään kuuluva sijoitusjohtaja kuuluu tämän ohella sijoitushenkilöstön palkitsemisjärjestelmän piiriin. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta ongelmatilanteissa. Ulkoistetun palvelun tuottajan sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä ja sen tilintarkastajilla on oikeus saada yhtiön tilintarkastuksen sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Tilintarkastus kilpailutettiin alkuvuonna Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Markku Marjomaa. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on katsottu tarpeelliseksi säilyttää laajempana kuin lain minimimääräykset edellyttäisivät, koska keskinäisessä yhtiössä tähän on olemassa erityinen informatiivinen tarve. Yhtiöjärjestys sisältää myös edustajiston jäsenten vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lisätietoja: Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Suomenkielisellä sivustolla esitetään listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaiset asiakokonaisuudet siltä osin kuin ne ovat relevantteja keskinäiselle yhtiölle. Keskinäisyyden vuoksi relevantteja tietoja eivät ole osakkeisiin ja osakkeenomistajiin liittyvät tiedot. Sen sijaan omistajapolitiikka esitetään sekä kerrotaan edustajiston valinnasta edelliset edustajiston vaalit olivat vuonna 2009 ja seuraavat ovat Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä yhtiön sijoitustoiminnasta. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo muun muassa lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2010 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Suomi-yhtiö Vuosikertomus

20 Edustajiston kokoonpano Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 75-jäseninen edustajisto, jonka nämä valitsevat keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Kari T. Ahonen, VT Helsinki; Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, LKT Espoo; Harry Bogomoloff, toimitusjohtaja, VTM Helsinki; Eija Esko, mikrobiologi Helsinki; Kari Hakala, VT, ekonomi Espoo; Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja Espoo; Jarmo Leppiniemi, professori Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä, Helsinki Jouni Mykkänen, kulttuurineuvos Espoo; Anssi Rauramo, liikuntajohtaja Helsinki; , Risto Rautava, komentaja Helsinki; Suvi Rihtniemi, diplomi-insinööri Helsinki; , Riitta Saarikangas, yrittäjä, kouluttaja Hyvinkää; Kaarina Suonperä, toimitusjohtaja Vantaa; Ulla-Marja Urho, maat. ja metsät. maist. Helsinki; Mikko Viitasalo, professori Helsinki; II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Mikko Elo, FL Pori; Nina Granath, KTM Lohja; Kaija Hartiala, LKT Turku; Pentti Huovinen, professori, erikoislääkäri Turku; Liisa Hyssälä, pääjohtaja Lieto; Marjatta Hyttinen, ylilääkäri Salo; Timo Kalli, kansanedustaja Eura; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja Pori; , Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori Kaarina; Virpa Puisto, erikoissairaanhoitaja Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko; Matti Saarinen, kansanedustaja Lohja; Erkki Saario, agrologi Vihti; Jussi Sävelä, hammaslääketieteen lisensiaatti Pori; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Ilkka Joenpalo, maakuntaneuvos Forssa; Aarne Kauranen, maakuntaneuvos Hämeenlinna; Sirpa Koivisto, lähihoitaja Tampere; Riitta Koskinen, hammaslääkäri Tampere; Suomi-yhtiö Vuosikertomus 2010

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään tuotto, joka

Lisätiedot

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 1 (6)

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 1 (6) Vakuutusosakeyhtiö 1 (6) SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2011 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä

Sijoitustoiminta. Sijoitustoiminnan tulos ylitti yhtiön tuottotavoitteen, joka on johdettu vastuuvelan korkovaateista, kilpailukykyisistä VUOSIKERTOMUS 2006 Sisältö 1. Lyhyesti 2. Tapahtumia 3. Toimitusjohtajan katsaus 4. Asiakasedut 5. Sijoitustoiminta 6. Hallinto 7. Tilinpäätös 8. Yhteystiedot Toimitusjohtajan katsaus Saavutimme asettamamme

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen

Asiakasedut. Lue lisää s. 8. Tilinpäätös. Suomi-yhtiö julkaisee vuosikertomuksen VUOSIKERTOMUS 2009 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 8 5. Sijoitustoiminta... 10 6. Hallinto... 15 7. Tilinpäätös... 20 8. Yhteystiedot... 53

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Asiakasedut. Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen. sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset.

Asiakasedut. Suomi-yhtiö jakoi lisäetuina asiakkailleen. sisältyvät vuonna 2008 annettavat erityislisäedut ja asiakashyvitykset. VUOSIKERTOMUS 2007 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 8 5. Sijoitustoiminta... 11 6. Hallinto... 16 7. Tilinpäätös... 21 8. Yhteystiedot... 53

Lisätiedot

Eteran tilinpäätös

Eteran tilinpäätös Eteran tilinpäätös 2010 8.3.2011 Tuloksen synty 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusliikkeen tulos 19-11 -1 37 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin 151 220-1 025 8 164 + Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus TULOSKATSAUS 1 6/2017 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO Tuotto 4,2% Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 8,3% Vakavaraisuus 130,9 % TyEL-palkkasumma 1 692 milj. YELtyötulo 241 milj. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 13.2.2014 Hyvä sijoitustulos nosti vakavaraisuuden ennätyskorkeaksi Sijoitusten kokonaistuotto 3,2 miljardia euroa eli 9,0 % Sijoitusten markkina-arvo 37,7 miljardia euroa Paras tuotto

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus Eläke-Fennian osavuosikatsaus 30.6.013 1 Osavuosikatsaus 30.6.01 Elokuu 01 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.013 1.1.-30.6.01 1.1.-31.1.01 Vakuutusmaksutulo, milj. e Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset,

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2013 2012 2013 2012 Liikevaihto milj. 323 484 320 493 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 50 56 50 56 Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2017 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo VAHVA ENSIMMÄINEN KVARTAALI Sijoitusten markkina-arvo oli 22,4 miljardia euroa kasvua vuoden alusta lähes miljardi. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.202 Eläke Fennian avainlukuja.. 30.6.202.. 30.6.20.. 3.2.20 Vakuutusmaksutulo, milj. e Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e Sijoitusnettotuotot ja arvostuserojen muutos, milj.

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus. Tilinpäätös. Pdf-tiedosto. Asiakasedut s. 8. Sijoitustoiminta s. 10. Toimitusjohtajalta s. 6. 1. Lyhyesti...

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus. Tilinpäätös. Pdf-tiedosto. Asiakasedut s. 8. Sijoitustoiminta s. 10. Toimitusjohtajalta s. 6. 1. Lyhyesti... VUOSIKERTOMUS 2011 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 8 5. Sijoitustoiminta... 10 6. Hallinto... 15 7. Tilinpäätös... 20 8. Yhteystiedot... 52

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2011

Eläke-Fennian tilinpäätös 2011 Eläke-Fennian tilinpäätös 2011 Avainlukuja 2011 2010 2009 2008 2007 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 122,4 1 031,6 979,5

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2014 2013 2014 2013 Liikevaihto milj. 415 323 408 320 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 43 50 43 50 Liikekulut milj. 15 12 15 12 Korvaustoiminnan hoitokulut milj.

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus 30.6.2014 Keskeiset tunnusluvut 30.6.2014 30.6.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 510,1 807,7 1 602,7 Eläkkeensaajille maksetut

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto milj. 343 415 338 408 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj. 27 43 27 43 Liikekulut milj. 10 15 10 15 Korvaustoiminnan hoitokulut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2017 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta alkuvuonna vahvassa kasvussa Eläkekäsittelyn ruuhkat purettu, päätöksiä selvästi enemmän kuin vuosi sitten Eläkeuudistus sujuvasti

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

Asiakasedut. Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden

Asiakasedut. Lisäetuja annettiin vuodelta 2008 hyvin niukasti. Epävarmassa maailmantalouden VUOSIKERTOMUS 2008 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Tapahtumia... 5 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Asiakasedut... 9 5. Sijoitustoiminta... 12 6. Hallinto... 17 7. Tilinpäätös... 22 8. Yhteystiedot... 55

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus osavuosikatsaus 1-6/2014

Veritas Eläkevakuutus osavuosikatsaus 1-6/2014 Veritas Eläkevakuutus osavuosikatsaus 1-6/2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 1-6/2014 1-6/2013 2013 Vakuutusmaksutulo, milj. 232,1 227,4 452,8 TyEL-palkkasumma, milj. 1 592,2 1 626,4 1601,1

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2011 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2011 2010 % Vakuutusmaksutulo, milj. 423,6 380,4 11,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 370,5 336,0 10,3

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2009 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2009 2008 % Vakuutusmaksutulo, milj. 371,6 335,4 10,8 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 317,2 276,8 14,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

KATSAUS ELON TOIMINTAAN Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

KATSAUS ELON TOIMINTAAN Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo KATSAUS ELON TOIMINTAAN 1.1. 30.6.2017 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ERINOMAINEN ALKUVUOSI Sijoitusten markkina-arvo oli 22,6 miljardia euroa. Sijoitukset tuottivat 967 miljoonaa euroa ja tuotto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

10 vuoden korkotasoja

10 vuoden korkotasoja Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2016

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2016 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2016 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan kokonaishyvitykset käsitellään tästä selvityksestä

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / 2012 Lehdistötilaisuus 26.4.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA Tammi-maaliskuun sijoitustuotto nousi 5,1 prosenttiin erityisesti osakesijoitusten

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy, konserni ENNAKKOTIETOJA

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola-ryhmä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy LähiTapiola Kiinteistövarainhoito,

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 18.8.2009 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 - Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,7 % - Vakavaraisuus turvaavalla tasolla: vakavaraisuusaste 14,1 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,5-kertainen

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA

TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA TAVOITTEENA TASA PAINO KORKOTASON MUUTOSTEN VAIKUTUKSET VUONNA 2013 POSITIIVISIA VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1. Lyhyesti... 3 2. Infografiikka... 4 3. Avainlukuja... 6 4. Toimitusjohtajan katsaus... 7 5.

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti Varman osavuosiraportti

Varman osavuosiraportti Varman osavuosiraportti Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2017 Vahva tulos talouden elpyessä Vakavaraisuuspääoma, 11,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 45,0 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Sijoitusten tuotto 2008 2017 Sijoitukset

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot