LUT ENER GIA. Energiapalvelujen toimenpideohjelmaseminaari Samuli Honkapuro

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUT ENER GIA. Energiapalvelujen toimenpideohjelmaseminaari 10.11.2010 Samuli Honkapuro Samuli.Honkapuro@lut.fi"

Transkriptio

1 Interaktiivisen asiakasrajapinnan hyödyntäminen energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa ja energiasäästötoimien vaikutus sähköverkkoliiketoimintaan Energiapalvelujen toimenpideohjelmaseminaari Samuli Honkapuro LUT ENER GIA Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka 1

2 2 Sisältö INCA ja ENETE tutkimushankkeet Interaktiivinen asiakasrajapinta ja smart grids Energiansäästötoimet sähköverkkoyhtiön kannalta Yhteenveto

3 3 INCA -tutkimushanke Toteutettiin aikavälillä 4/2008 8/2010 Tutkimuslaitokset TTY, LUT, VTT Rahoittajina Tekes, ST-Pooli sekä yritykset ABB Oy, Aidon Oy, Empower Oy, Enease Oy, Energiakolmio Oy, Ensto Electric Oy, Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, MX Electrix Oy, Nokia-Siemens Networks Oy, Oy Katternö Ab, PowerQ Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Telia-Sonera Finland Oyj

4 INCA - osatehtävät 1. Kokonaiskonsepti; toiminnot, hyödyntävät prosessit sekä niihin liittyvät liiketoiminnalliset arvoverkostot sekä kustannusanalyysit 2. Verkkorajapinnan toimintojen ja teknologian määrittely ja demonstrointi 3. Energiamittausten kaukoluentaan liittyvät toiminnot 4. Hajautetun tuotannon verkkoon liityntä osana interaktiivista asiakasrajapintaa 5. Hybridiauton verkkoon liityntä ja sen vaikutukset verkon ja sähkömarkkinoiden toimintoihin 6. Asiakkaan kuorman ohjauksen teknologiset ratkaisut ja markkinapohjaisen ohjauksen liiketoimintamallit 7. Interaktiivisen asiakasrajapinnan vaikutus kokonaisjärjestelmän energiatehokkuuteen sekä asiakasrajapintaan liittyvien energiansäästöä ja energiatehokkuutta tukevien toimintojen ja palvelujen kartoitus 8. Interaktiivisen asiakasrajapinnan mittaustietojen ja toimintojen hyödyntäminen aktiivisessa jakeluverkon hallinnassa, sen suunnittelussa sekä verkosto-omaisuuden hallinnassa 4

5 5 ENETE -tutkimushanke Toteutettiin Tutkimuslaitokset Aalto-yliopisto (TKK), LUT, VTT, Itä-Suomen yliopisto Rahoittajina Tekes, ST-Pooli sekä yritykset EK12 Verkko-ryhmän yhtiöt, ENFO Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, Landis + Gyr Oy, Savon Voima Oyj, Vantaan Energia Sähköverkot Oy

6 6 ENETE - osatehtävät 1. Kulutuksen ohjaus kustannustehokkaasti 2. Kulutusvertailujen ja energiankäytön seurantapalveluiden tuottaminen asiakkaalle 3. Energiansäästötoimien tehokkuuden arviointi 4. Energiatehokkuutta parantavien toimien alueellisten vaikutusten mallintaminen 5. Energiansäästötoimien vaikutukset väestön terveyteen ja terveelliseen asumiseen 6. Liiketoimintamallit ja energiansäästön vaikutus energiayhtiöiden liiketoimintaan

7 7 Älykäs energiajärjestelmä Ei rajoita energiamarkkinoiden toimintaa Lisää loppukäytön energiatehokkuutta Tehostaa tuotantoresurssien ja verkkokapasiteetin käyttöä Tukee paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa Mahdollistaa fossiilisista polttoaineista luopumisen Avaa mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan On merkittävä tekijä energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Smart Grids is the way to equip system operators with the necessary tools to contribute to the 2020 objectives - Reinventing the grid to meet the needs of 2020 and beyond -Per Hallberg, Eurelectric

8 8 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; Asiakasnäkökulma Visio 2035 hallitsen helposti yhdessä sähkön toimittajieni kanssa omaa yksilöllistä nollapäästöistä sähkönkäyttöäni (räätälöitävyys) ja sähkökäyttöni jatkuu verkko- ja tuotantohäiriöidenkin aikana saan sähköä ilman yllätyksiä kohtuulliseen hintaan tuotan osan tarvitsemastani energiasta, ylijäämän tai alijäämän toimitan markkinoille ja/tai lähiyhteisölle. on yhteisöjä, jotka elävät energiaomavaraista elämäänsä ilman verkkoyhteyttä. käytän huolettomasti sähköautoa kotimaassa ja ulkomailla tunnen systeemin luotettavaksi ja turvalliseksi ilman päivittäisiä puuhailuja ja aktiivisuutta

9 9 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; Yhteiskunta Visio 2035 sähköenergia tuotetaan pääosin päästövapaasti. sähköenergiajärjestelmä on yhdistelmä keskitetysti hallittavia voimalaitoksia ja pieniä paikallisesti ohjattavia tuotantolaitoksia. suurten markkinaosapuolten lisäksi pienkäyttäjillä ja tuottajilla on mahdollisuus osallistua markkinoille sähkönkäyttäjät ovat tietoisia omasta energian käytöstään ja sen taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista sähkönkäyttäjien ja verkkoyhtiöiden automaatiojärjestelmät ml. energiavarastot osallistuvat aktiivisesti sähköenergiajärjestelmän hallintaan helpottaen teknisesti ja taloudellisesti ympäristötavoitteiden ja tehotasapainon hallintaa normaali- ja häiriötilanteissa. sähköenergiajärjestelmät ovat käyttövarmoja, sähköntoimituksen katkot ovat harvinaisia poikkeuksia. Näiden tilanteiden ratkaisumallit ratkaistaan sosio-ekonomisten kokonaiskustannusten pohjalta. sähköenergiaa tuotetaan ja ostetaan markkinaehtoisesti yhteisillä kehittyvillä eurooppalaisilla markkinoilla. Maat pitävät huolen kuitenkin myös riittävästä omavaraisuudestaan. Smart Grid toimintaympäristön kehittymistä ohjataan tarvittaessa yhteiskunnan määrittämillä ohjeistuksilla Suomi toimii Smart Grid toimintojen kehittämisessä ja hyödyntämisessä edelläkävijänä Smart Grid teknologia ja palvelut ovat keskeisiä vientituotteita suomalaisille yrityksille

10 10 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; DSO-näkökulma Visio 2035 sähkönjakeluverkko toimii markkinapaikkana, joka tarjoaa asiakkaille joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille sähkönjakeluverkko toimii ilman pitkiä katkoja DSO ja asiakkaat yhdessä hoitavat jännitteen laadun asiakasrajapinnoissa sähkönkäyttäjien älykäs verkkoliittymä mahdollistaa kuormien ja tuotannon ohjauksen, joka yhdessä verkkoon sijoitettujen energiavarastojen kanssa mahdollistaa verkon tehovirtauksien hallinnan hinnoittelujärjestelmä mahdollistaa Smart Grid toimintaympäristön kehittämisen ja ylläpidon ja kannustaa koko energiajärjestelmän energiatehokkuuteen jakelu- ja siirtoverkkoliiketoiminta ovat edelleen alueellisia monopoleja, joiden toimialueiden sisällä voi olla erillisiä energiaomavaraisia yhteisöjä liiketoimintaa valvotaan innovatiiviseen toimintaan kannustavilla valvontamalleilla

11 11 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; TSO-näkökulma Visio 2035 Eurooppalainen sähkönsiirtoverkko on markkinapaikka, joka tarjoaa suurkäyttäjille ja -tuottajille joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille sähköjärjestelmän tehotasapainon ja käyttövarmuuden hallinnassa hyödynnetään kaikkien sähkönkäyttäjien kuormitusten, tuotannon ja energiavarastojen ohjausta perinteisen tuotannon ohjauksen ja kuormien poiskytkennän lisäksi siirtoverkoissa on 100 % käyttövarmuus siirtoverkkojen kehittämisessä kansallisilla päätöksillä on keskeinen rooli Smart Grid toimintaympäristö ratkoo osaltaan siirtojärjestelmän pullonkauloja ja käyttövarmuusongelmia Smart Grid toimintaympäristö helpottaa vaihtelevan ja säätämättömän tuotannon aiheuttamia ongelmia

12 12 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; Sähkömarkkinat Visio 2035 EU:n yhteinen sähkömarkkina toimii hintasignaalit välittyvät kaikilla tasoilla reaaliaikaisesti markkinatoimijoille perustiedot sähkönkäyttäjien energian käytön olosuhteista ja määristä ovat kaikkien markkinatoimijoiden käytettävissä (esim. kansallisen tietokantaliitynnän kautta). Markkinatoimijoiden markkinoille pääsy on helppoa Kysynnän jousto yhdistettynä paikalliseen pienmuotoiseen tuotantoon ohjaa vahvasti markkinahinnan muodostusta ja helpottaa tehotasapainon ylläpitämistä

13 13 Smart Grid 2035 Visio Smart Grid 2035; Teknologia Visio 2035 langaton tiedonsiirto tarjoaa palveluja käytännössä rajattomalla kapasiteetilla lähes nollakustannuksin kaikilla sähköisillä toimilaitteilla on IP-osoite hajautettu äly ja muistikapasiteetti on kaikkialla tietojärjestelmien hallinta on keskeisessä roolissa akkuteknologia mahdollistaa edullisen energian varastoinnin (< 1 snt/kwh) pienimuotoisen energiatuotannon yksikkökustannukset ovat kilpailukykyiset tehoelektroniikka mahdollistaa sähkön muokkauksen (sähkön laatu, DC) kilpailukykyisesti

14 14 Interaktiivinen asiakasrajapinta mahdollistaa Kysynnän markkina- ja verkkoperusteisen jouston Pientuottajien pääsyn markkinoille Energiavarastojen verkkoon liitännän Verkon kapasiteetin maksimaalisen hyödyntämisen Aktiivisen sähkön laadun hallinnan Tehotasapainon hajautetun hallinnan Sähkönkäyttäjän energiansäästöä ja energiatehokkuutta tukevat toiminnot sekä em. liittyvä palveluliiketoiminnan siis älykkään sähköverkon päätoiminnot

15 Interaktiivinen asiakasrajapinta 15 PHEV Markkinatoimijat TSO, DSO, sähkökauppiaat, aggregaattorit Tietojärjestelmät Energiavarastot akut, kondensaattorit, sähkömekaaniset, ym. Verkko Kuormat ohjattavat, ei ohjattavat, asiakaslähtöinen priorisointi Tuotanto aurinko, tuuli, biokaasu, ym. Kuormituksen hallinta Sähkönlaadun hallinta Häiriötilanteiden hallinta Kuormitustiedot Säätökapasiteettitiedot Hintasignaalit Ohjaussignaalit Asiakasrajapinta (INCA) Tuotannon hallinta Kuormien hallinta Sähkönlaadun hallinta Tehotasapainon hallinta Varaston tilan hallinta Tehotasapainon hallinta EV mobiilit varastot

16 Rajapinnan rakenne 16

17 17 Määritelmä Interaktiivinen asiakasrajapinta on älykkään sähköverkon toiminnallisuuksien toteuttamisessa yksi tärkeimmistä toimilaitekokonaisuuksista koostuu asiakkaan sähköverkkoon liitettyjen aktiivisten laitteiden, tietoliikenneverkon ja ohjausjärjestelmien muodostamasta kokonaisuudesta osallistuu sekä paikallisten (sisäisiä) että järjestelmätason (ulkoisia) toiminnallisuuksien hallintaan muuntaa sähkönkäytön ja pientuotannon aktiivisiksi resursseiksi sähkömarkkinoilla ja järjestelmän hallinnassa Asiakkaan (sähkön käyttäjä/tuottaja), sähkökaupan, sähkönjakelijan (DSO) ja järjestelmänvastaavan (TSO) yhteinen rajapinta uudistaa verkonhallinnan ja tasehallinnan periaatteet sekä sähkökaupan mahdollisuudet Operaattorit hallitsevat yhdessä loppukäyttäjien kanssa järjestelmää Mullistaa sähkön loppukäytön periaatteet ja korostaa pienasiakkaan roolia Asiakas hallitsee yhdessä palveluntarjoajiensa kanssa sähkönkäyttöään

18 18 Rajapinnan toiminnallisuudet Toimija Asiakasrajapinta Vastuut Liiketoiminta Regulaatio Ympäristö Kustannukset Mittaukset Toiminnalliset tarpeet Toiminnallisuudet Toimintamallit Ohjaukset

19 19 Toiminnalliset tarpeet Markkinapohjainen kuorman ja hajautetun tuotannon ohjaus ja niihin liittyvät liiketoiminnot Energiansäästöä ja energiatehokkuutta tukevat toiminnot ja palvelut Joustava liityntä asiakkaan sähkölaitteille (esim. hydridi-/sähköauto), energiavarastoille ja hajautetulle sähköntuotannolle Verkon taajuuteen perustuva asiakkaan sähkölaitteiden ohjaus osana valtakunnallisen sähköjärjestelmän häiriötilanteiden hallintaa Tehoelektroniikkaan pohjautuva asiakaskohtainen jännitteensäätö ja laadun korjaus (esim. jännitteensäätö kuormien ohjauksen välineenä) Tehoelektroniikkaan ja energiavarastoihin pohjautuvat ratkaisut jännitekuoppien ja lyhyiden keskeytysten haittojen vähentämiseksi Asiakkaan sähkölaitteiden, energiavarastojen ja hajautetun sähköntuotannon hyödyntäminen aktiivisessa jakeluverkon hallinnassa Asiakasrajapinnan mittaustietojen ja toimintojen hyödyntäminen verkon suunnittelussa ja käytössä

20 Toiminnallisuudet ja toteutus *) Sisäinen = äly asiakasrajapinnassa Ulkoinen = äly ulkoisen toimijan järjestelmässä TSO DSO Toimija Toiminnalliset tarpeet Toiminto Mittaustarpeet Ohjaustarpeet Toteutustaso Tehotasapainon hallinta Tasehallinta Kuormituksen ennustaminen Käyttövarmuuden hallinta Toimitusvarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Jännitteen laadun hallinta Sähköturvallisuuden hallinta Kuormitustietojen hallinta Suunnitteluparametrien hallinta Kuormitusmallien ylläpito Säätökapasiteetin määrittäminen (kuormat, varastot, tuotanto) Kuormituksen säätäminen (verkosta oton/annon) Käytönvalvonta Sähkön laadun valvonta Kuormituksen säätäminen Vikatilanteiden indikointi Saareketilanteen indikointi Kuormitusmallien ylläpito Kuormitusasteen valvonta Tehontarve (1-10 min) Taajuus (paikallisesti) Säätökapasiteetti (1-10 min) (kuormat, varastot, tuotanto) Energiamittaus Keskeytysten ja kuoppien rekisteröinti Tunti- ja huipputehojen mittaaminen U- ja I-mittaukset 10 min keskiarvot Huippuarvot Yliaallot, välkyntä (hälytykset rajojen rikkoutumisesta) Häiriötallenteet Käyrämuodot 15 s ajalta Säätökapasiteetti (1-10 min) (kuormat, varastot, tuotanto) Kuormien ohjaus Teho-ohjeen perusteella Taajuusohjaus Varastojen lataus/purkuohje Syötön katkaisu Jännitteen korjaus Kuormien ja varastojen ohjaus teho-ohjeen perusteella Saareketilaan siirtyminen Varastojen lataus/purkuohje Ulkoinen/sisäinen Sisäinen (* Ulkoinen (* Ulkoinen Sisäinen Ulkoinen/sisäinen Sisäinen Sisäinen Sähkökauppias / Aggregaattori Kulutustietojen hallinta Kuormitusten ennustaminen Kuormituksen optimointi (VPP) Tuotannon optimointi (VPP) Kuormitusmallien ylläpito Säätökapasiteetin määrittäminen (kuormat, varastot, tuotanto) Kuormituksen säätäminen Tuotantotehon ennustaminen Energiamittaus Tehontarve (1-10 min) Säätökapasiteetti (1 10 min) (kuormat, varastot, tuotanto) Tuotantoteho (1-60 min) Kuormien ja varastojen ohjaus teho-ohjeen perusteella Varastojen lataus/purku Ulkoinen/sisäinen Sisäinen Asiakas Jatkuva sähkönkäyttö Turvallinen sähkönkäyttö Energiakustannusten minimointi Hyvä sähkönlaatu Sähköauton lataus Ympäristöystävällisyys Saarekeajo Kuormien priorisointi Sähkönkäytön tehostaminen Oman tuotannon hyödyntäminen Energiavarastojen hyödyntäminen Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla Hintasignaalien seuraaminen Energiankulutus Tunti- ja huipputehomittaus U- ja I-mittaukset säädön ja suojauksen tarpeisiin Käyrämuodot Yliaallot, välkyntä (hälytykset rajojen rikkoutumisesta) Ryhmäkohtaiset î-mittaukset Säätökapasiteetti ja tuotantoteho (1 60 min) (kuormat, varastot, tuotanto) Yksittäisten kuormaryhmien/kojeiden ohjaus prioriteetin perusteella Varaston purku/lataus Saarekeajon ohjaus Sisäisiä 20

21 Mittaukset ja ohjaukset Ulkoiset Sisäiset Mittaukset Laatu (min. EN 50160) Jännite ja virta Nopeat / hitaat ilmiöt Katkot ja kuopat Teho/energia Hälytykset Asetettujen rajojen ylitykset Esim. viat, kapasiteettirajat, jännite Ohjaukset Teho-ohjeet Verkkoyhtiöiden asettamat tekniset Hintasignaalin perusteella asetetut Järjestelmävastaavan asettamat Asiakaskohtainen tehotavoite Tehotavoitteen vaihteluväli Sähköauton/energia varaston lataus Saa/ei saa ladata Taajuussäätöön osallistuminen Automaattisesti kantaverkon taajuuden paikallisen mittauksen perusteella LoMjatkuvuussignaali Mittaukset Ulkoisten mittausten käytännön toteutus Jatkuvat yksikkökohtaiset mittaukset säädön ja suojauksen tarpeisiin Jännite Virta Nopeita Akun varaustilan valvonta Ohjaukset Ulkoisten ohjaussignaalien käsittely ja välittäminen sisäverkon toimijoille Varaston purkamisen/lataukse n säätely (akun liityntärajapinta) Kuormien ohjaukset Ohjaustarpeen päättely Kuormien priorisointi ja ajantasaisen ohjauskapasiteettiti edon ylläpito Verkkokatkoksen hallinta Saarekkeen perustaminen Saarekkeessa ajo Saarekkeesta poistuminen Jännite/taajuusvastuun siirto verkkoinvertteriltä varastolle Laitteisto Perustoiminnot Asiakasjännitteen ja taajuuden ylläpito Järjestelmän ohjaus Jännite/virtalähdetoiminta Suojaus ja turvallisuus Fyysinen kapasiteetti Rakenne Master - ohjausyksikkö Slave - suuntaajayksiköt Suuntaajayksiköt hoitavat perustoiminnallisuudet masterin antamien ohjeiden mukaan Tietoliikenne Yhteydet ulkoisiin järjestelmiin Yhteydet kiinteistön älykkäisiin toimijoihin Muisti Mittaustietojen paikallinen taltiointi 21

22 Luettavissa olevat/tallennettavat mittaustiedot Laatuparametrit P lt välkyntäindeksi vuodelta ja P st välkyntäindeksi viikolta RMS-vaihejännitteen 10 min keskiarvot vuoden ajalta jännitetasot, epäsymmetria Yliaaltojännitteiden tehollisarvojen 10 min keskiarvot vuoden ajalta 8 % tason ylittävien, yhdeltä verkkojaksolta 40. yliaaltoon saakka laskettujen jännitteen THD-arvojen ylityksen alku ja loppuhetket sekä suurin ylitys Kuormavirran yliaaltojen tehollisarvojen 10 min keskiarvot vuoden ajalta sekä hetkellisten liittymän referenssivirtaa vastaavien raja-arvojen THD-ylitysten alku ja loppuhetket sekä suurin ylitys Häiriötiedot 15 s puskuri U- ja I- käyrämuodoista (häiriö tallennin) Tarkkuus väh. 40 yliaaltoon asti Lista jännitekuoppien lukumäärästä, ajanhetkestä ja syvyydestä Lista lyhyiden ja pitkien keskeytysten lukumäärästä, ajanhetkestä ja kestosta Kumulatiivinen lyhyiden keskeytysten lukumäärä ja pitkien keskeytysten kesto RMS-jännitteen ylijännitteet ja esiintymisajanhetki Kulutus- ja tuotantotiedot Tuntitehot vuodelta 1-10 min. tehot viikolta (esim. 3 min resoluutio) Huipputeho viimeiseltä vuorokaudelta, viikolta, kuukaudelta ja vuodelta Kumulatiiviset energiatiedot Aktiivisten resurssien käytettävyys Energiavarastojen tila (esim. 3 min resoluutio) Säätökuormakapasiteetti (esim. 3 min resoluutio) 22

23 23 Rajapinnan toteutusesimerkki P G, P B External control signals Process PC Relay card P 1, P 2 DSPACE r rectifier r I 1 U 1 = +750 VDC = I 2 400/565 /565 V 50 kva = r N -750 VDC Inverter U 2 SMA = inverter DC power supply DC power source Ajo vakioverkkoteholla,(ulkoinen ohjaus); kuorman ohjaus, tuotanto, varastot Ajo saarekkeessa

24 24 Yhteenveto perustoiminnoista Energia-, teho-, laatumittaukset ja hälytykset Mittaustietojen taltiointi ja paikallinen käyttö Kaksisuuntainen tiedonsiirto useiden eri toimijoiden käytettävänä Kuorman ohjaus Taajuuden mukaan säätyvä Ulkoisen ohjeen mukaan säätyvä Hintasignaalin mukaan säätyvä (optimointi paikallisesti tai ulkoisesti) Jännitteensäätö asiakkaalla/verkossa -> verkon tehonjaon säätö Jännitteen käyrämuodon valvonta ja korjaus Sähköauton älykäs lataus, mobiili sähköliittymä Sähköauto energiavarastona Pienjänniteverkon automaatiota ja hajautettua tuotantoa tukevat toiminnot

25 Kulutusennusteen tarkentaminen mittaustiedot Tiedon prosessointi 25 Reaaliaikaiset mittaustiedot Asiakasrajapinta Tarkennettu kulutusennuste Kuluttajien Kuluttajien kuormituskäyrät kuormituskäyrät Ohjaukset (kuormat, varastot, tuotanto) ohjaukset ohjaukset Asiakasrajapinnan Asiakasrajapinnan Muutokset sähkön hankinnassa Säästöt tasesähkössä, tuotantokapasiteetin tehokkaampi käyttö

26 26 Kulutusennusteen tarkentaminen Tasesähkön hinta Tunti Tasesähkön hinta [ /MWh] Spot-sähkön hinta [ /MWh]

27 27 AMR-datan käyttö kulutusennusteen tarkentamisessa Toiminnon taloudellinen kannattavuus riippuu tase- ja pörssisähkön hintaerosta, ennustevirheen pienentymisen suuruudesta sekä mittarien luentakustannuksista t ( p p V ) c + = ε t spot, t reg, t Fee Case-esimerkki: Oletetaan, että lukemalla suurimman asiakkaan tiedot, saadaan ennustevirhettä pienennettyä 1,5 %-yksikköä Luentakustannukset 1,5 snt/mittari Keskituntiteho 200 MWh/h => Toiminto kannattava, jos sähkön hankintahinnassa säästöä vähintään 10 /MWh

28 28 AMR-datan käyttö kulutusennusteen tarkentamisessa Vuonna 2009 oli n tuntia, jolloin toiminto olisi ollut em. oletuksin ja kriteerein kannattava Vuotuinen säästöpotentiaali olisi tällöin 56 k /a yhdellä yhtiöllä Toiminnon kannattavuus sekä hyödyntämismahdollisuudet parantuvat, mikäli käytössä on ohjattavaa kuormaa ja/tai energiavarastoja

29 29 Kysyntäjouston vaikutukset ja mahdollisuudet /MWh Sähkön pörssihinta Tunti Aluehinta FIN Systeemihinta

30 30 Systeemihinta klo 9 (300 /MWh) Lähde: Timo Partanen EMV sähkömarkkinoiden keskustelupäivä

31 31 Kysynnänjouston vaikutukset Edellä olevassa tilanteessa n MW:n kysynnän pienentyminen (n. 2 % kokonaisvolyymistä) järjestelmätasolla laskisi systeemihintaa n. 100 /MWh Kokonaisvolyymi MWh/h => hinnan laskun vaikutus systeemitasolla /h => kysyntäjouston hyöty hintapiikin kohdalla /MWh

32 32 Markkinapohjainen kysyntäjousto vs. verkkokapasiteetin optimointi Johtolähdön teho Aluehinta FI

33 33 Skenaariot sähkön roolista 140 % Energian loppukäyttö 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % BAU 2050 Visio Muut Kaukolämpö Sähkö Energiatehokkuus parantuu => energian kulutus pienentyy perusurasta Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa selvästi nykyisestä Lähde: ET, sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050

34 34 Skenaariot sähkön roolista Lähde: ET, sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050

35 Energiansäästökeinoja Tiiviyden korostaminen Eristepaksuuksien kasvattaminen CFL ja LED Halogeenivalaisimet Valaistus Uudet materiaalit Eristystekniikka Pienentää energian kulutusta Lämpöpumput Uusiutuvat (aurinko, puu) Lämpö Lisää sähkön kulutusta muissa kuin sähkölämmityskohteissa Lisää sähkön kulutusta Viihdeelektroniikka Kasvavat laitetehot Kasvava laitekanta Lisää sähkötehon tarvetta Vesihuolto ja ilmanvaihto Lämmön talteenotto Lämpöpumput Kulutuskojeet Automaatio Liiketunnistus Ilmanlaatuanturit Liikenne Sähköautot ja julkisen liikenteen sähköistys Pienentää primäärienergian tarvetta Huonelämpötilan ohjaus Energiatehokkaat kodinkoneet Lisää sähkötehon ja energian tarvetta Automaattinen valmiustilaan siirtyminen Valmiustilan kulutuksen minimointi 35

36 36 Energiatehokkuuden vaikutukset sähköverkkoliiketoiminnan kannalta P, kw > Kulut (pitkä aikaväli) W, kwh > liikevaihto (lyhyt aikaväli) Energiatehokkuuden ajurit Energiatehokkuus toimenpiteet Vaikutukset verkkoyhtiölle DG, RES Loppukäytön energiatehokkuuden parantuminen Verkkoyhtiöiden omat toimenpiteet: Häviöiden pienentäminen, smart grids Jakeluverkkojen ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen

37 37 Energiatehokkuuden vaikutukset sähköverkkoliiketoiminnan kannalta ENERGIATEHOKKUUS TOIMENPITEET Vaikutukset tehoon Vaikutukset energiaan min T 0 Kustannukset ( CAPEX ( t) + OPEX ( t) + Outages( t) + = Maintenance( t) + losses( t)) dt Pitkä aikaväli T=40 a f ( P peak ) Liikevaihto Tariffirakenne Lyhyt aikaväli Vaikutukset riippuvat kulutuksen sijainnista => tapauskohtainen analysointi VERKKOLIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU Vaikutukset eivät riipu kulutuksen sijainnista jakeluverkossa

38 38 Vaikutukset sähköverkkoliiketoimintaan Case: Lämpöpumput Lämpöpumppujen määrä kasvaa voimakkaasti ja kasvun uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa Maalämpö on pääasiallisesti korvaava lämmitysmuoto, muut lämpöpumpputyypit ovat lisälämmitysmuotoja Sähkölämmitteisessä rakennuksessa lämpöpumppu pienentää sähköenergiankulutusta ja muissa lämmitystyypeissä vastaavasti kasvattaa LP on kustannustehokas sähkölämmitteisen talon lisäksi myös öljylämmityksen yhteydessä Lämpöpumppu saatetaan hankkia myös jäähdytystarpeeseen Jäähdytys lisää aina sähköenergiankulutusta

39 39 Lämpöpumppujen vaikutukset - Esimerkkiverkkoalue n asiakasta n kiinteistöä Pääosin omakotitaloasumista ja kesämökkejä

40 Lämpöpumppujen vaikutukset tarkasteltavalla verkkoalueella 40

41 Lämpöpumppujen vaikutukset tarkasteltavalla verkkoalueella 41

42 Lämpöpumppujen vaikutukset tarkasteltavalla verkkoalueella 42

43 43 Case: Lämpöpumput - Yhteenveto Perusskenaariossa siirtyminen lämpöpumppulämmitykseen pienentää vuotuista siirrettyä sähköenergiaa tarkasteltavassa verkkoyhtiössä 11 % vuoteen 2020 mennessä Suurimman vaikutuksen skenaariossa vuotuinen sähköntarve pienentyy 25 % Vaikutukset vuotuiseen liikevaihtoon nykyisellä tariffirakenteella ovat 5 % (perusskenaario) ja 12 % (suurimman vaikutuksen skenaario) Lämpöpumput voivat aiheuttaa jossain määrin myös tarvetta verkkoinvestointeihin nopeutetussa aikataulussa sähkönlaadun ongelmien vuoksi Tyypillisin ongelma välkyntä, joka voi johtaa verkon vahvistustarpeeseen

44 Case: Energiansäästölamput Sähköenergian säästö Valtaosa hehkulamppujen hukkalämmöstä palautuu huonelämmityksen tueksi Hukkalämmön vaikutus huomioitava kokonaisvaikutuksia analysoitaessa Kauko- ja öljylämpötaloissa kaikkien hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla vähentää kotitaloussähkön tarvetta 13 % - 17 % Lämmitystehontarve kuitenkin lisääntyy Sähkölämmitetyissä taloissa lamppujen vaihtamisen säästöt jäävät marginaalisiksi Lähde: Lehtonen, M., Aalto-yliopisto 44

45 Energiansäästökeinot - Yhteenveto Vertailukohtana kotitalousasiakas, suora sähkölämmitys Käyttökohde Toimenpide Sähkön säästö arvio Maalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu Ilmanvaihto Termostaattityyppi Termostaatin asetus Energiansäästölamppu Tukilämmitysmuoto Vaihdetaan suora sähkölämmitys maalämpöön Käytetään ilmalämpöpumppua tukemaan sähkölämmitystä Hyödynnetään lämmöntalteenottoa koneellisessa ilmanvaihdossa Asennetaan ohjelmoitavat termostaatit Lasketaan sisälämpötilaa asteella lämmityskaudella Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin Käytetään puuta tukilämmitysmuotona Säästö lämmityssähkön kulutuksessa % verrattuna suoraan sähkölämmitykseen Säästää 8 26 % lämmityssähkön kulutuksessa Keskimäärin 14 % säästö sähkön kokonaiskulutuksessa Keskimääräinen säästö 15 % lämmitysenergiassa (teoreettinen arvio) Keskimääräinen säästö 3 % kokonaissähkön kulutuksessa Sähkön säästö % kotitaloussähkön kulutuksesta muussa kuin sähkölämmitystaloudessa Säästöä 5 % kokonaissähkönkulutuksessa poltettua kuutiometriä kohden vuodessa Lähde: Lehtonen, M., Aalto-yliopisto 45

46 46 Sähköautojen vaikutukset ja mahdollisuudet Sähköautot eivät aiheuta mittavia sähkönjakeluverkon investointeja aikajaksolla , paikallisia investointeja tehdään, esim. pysäköintihallit ja pikalatausasemat aikajaksolla pääsääntöisesti vain latausta (G2V) myöhemmin akkuteknologian kehittyessä myös syöttö autosta verkkoon päin (V2G) Sähköautojen lataus tulee tapahtumaan pääosin hitaana latauksena (1*16 A) kotona, työpaikoilla ja vapaa-ajan asunnoilla Kotona latausinfra on pääosin valmiina Työpaikoilla, kerrostaloalueilla, julkisilla pysäköintialueilla ja pysäköintihalleissa latausinfraa on rakennettava/uusittava Energiantarve: kwh/km Akkukapasiteetti: 30 kwh/auto Latausteho: 3.6 kw/auto

47 MARTINKYLÄ LANDBO MASSBY KALLBÄCK 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 Tausta-aineisto verkkovaikutusanalyyseissä Henkilöliikennetutkimus - Aluekohtaiset vuosittaiset ajomatkat - Päivittäiset ajomatkat jaoteltuna - Asuntokannan mukaan - Asuinalueen mukaan - Vuodenajan mukaan - Kellonajan mukaan - Autojen lukumäärät Aluekohtainen lisäenergian tarve kwh/päivä (työaika/vapaa-aika) Teho Latausprofiili Vuorokauden aika Sähköautojen ominaisuudet - Energian kulutus, kwh/km - Akkukapasiteetti, kwh - Latausteho, kw - Latausaika, h/d Verkostoanalyysit - Tehonjakolaskelmat (verkon kuormittuminen ja häviöt) - Arvio verkon vahvistamistarpeista Kaavoitustiedot - Työpaikkojen määrät alueittain ja ja ajankohdittain - Asuinalueet (omakotitaloalueet, rivitalot, kerrostalot) Sähköautojen käyttöönottoennusteet - Sähköautomarkkinoiden kehittyminen Tariffit ja sähköntoimitus - Sähkön siirtohinta Sähkönjakeluverkko - Verkkotopologia ja ja asiakastiedot - Johtolähtökohtaiset tuntitehomittaukset - Verkoston jälleenhankinta-arvo - Laskentaparametrit: häviökustannukset, kuormituksen kasvu, verkoston pitoaika, verkostokomponenttien yksikköhinnat Power [MW] Thursday (hours) Lähde: Lassila, J., LUT 47

48 Esimerkkiverkko 2. MARTINKYLÄ LANDBO 1. MASSBY Sähköyhtiö - 110/20 kv sähköasemat: 4-20 kv johtolähdöt: 22 - Asukkaita/sähkönköyttäjiä: / Työpaikkoja: Asuminen: (5992 omakotitaloa, 525 rivitaloasuntoa, 1287 kerrostaloasuntoa, 128 muuta) - 20/0.4 kv muuntamot: Verkon huipputeho: 50 MW - Vuotuinen energian tarve: 200 GWh - 20 kv johdot ja kaapelit: 433 km - 20 kv maakaapelointiaste: 16 % KALLBÄCK talvi 20 kv johtolähtö 1. (taajama-alue) - Huipputeho: 8 MW - Vuosienergia: 36 GWh - Kotitalous 58 %, teollisuus 22 %, julkinen 13 % ja palvelu 7 % - Asukkaita/sähkönköyttäjiä: 4171 / Työpaikkoja: Asuminen: (659 omakotitaloa, 266 rivitaloasuntoa, 888 kerrostaloasuntoa) - 20/0.4 kv muuntamot: kv johdot ja kaapelit: 21 km - 20 kv maakaapelointiaste: 33 % kesä talvi kesä 20 kv johtolähtö 2. (maaseutu) - Huipputeho: 2 MW - Vuosienergia: 6 GWh - Kotitalous 95 %, maatalous 2 %, teollisuus 3 % - Asukkaita/sähkönköyttäjiä: 1037 / Työpaikkoja: 84 - Asuminen: 372 (kaikki omakotitaloja) - 20/0.4 kv muuntamot: kv johdot ja kaapelit: 31 km - 20 kv maakaapelointiaste: 6 % Lähde: Lassila, J., LUT 48

49 Esimerkkiverkko - kuormitus /20 kv sähköasema 6 Power [MW] Ma Ti Ke To Pe La Su 20 kv johtolähtö (lähtö 1) Power [MW] Lähtö 1 (taajama) Kotitalous 58 %, teollisuus 22 %, julkinen 13 % ja palvelu 7 % Henkilöautot alueella (päivä/yö): / kv johtolähtö (lähtö 2) Viikko 1 0 Lähtö 2 (maaseutu) Kotitalous 95 %, maatalous 2 % ja teollisuus 3 % Henkilöautot alueella (päivä/yö): 350 / 750 Torstai Lähde: Lassila, J., LUT 49

50 Esimerkkialue Asukkaita: Sähkönkäyttäjiä: Työpaikkoja: MARTINKYLÄ Asunnot: omakotitaloa 525 rivitaloasuntoa 1287 kerrostaloasuntoa 128 muuta Henkilöautoa: Ajomatka: km/auto,a LANDBO MASSBY KALLBÄCK = 57 km/auto, pv Energiantarve: 11.5 kwh/auto, pv 46 GWh/a (kaikki autot) Energian tarve: Akkukapasiteetti: Latausteho: kwh/km 30 kwh/auto 3.6 kw/auto Lähde: Lassila, J., LUT 50

51 Latausprofiilit Suora yölataus Porrastettu yölataus 0:00 9:00 16:00 22:00 0:00 9:00 16:00 22:00 Yhdistetty työpaikkaja kotilataus Optimoitu lataus (johtolähtö 1) 0:00 9:00 16:00 22:00 0:00 9:00 16:00 22:00 Kaikissa latausvaihtoehdoissa sama energia Lähde: Lassila, J., LUT 51

52 52 Esimerkkiverkko johtolähtö 1 (taajama) Teho [MW] EE Suora yölataus Yhdistetty työpaikka- ja kotilataus Porrastettu yölataus Optimoitu lataus Taajamajohtolähtö: - Huipputeho: 6.6 MW - Minimiteho: 4.0 MW - Sähköautojen määrä: Ajomatka: 57 km/auto,pv - Energiantarve: 0.2 kwh/km - Latausenergia: 11.5 kwh/auto,pv 22.9 MWh/kaikki autot - Latausteho: 3.6 kw/auto - Tehontarve: MW (latausprofiilista riippuen) - Latausenergia (E) on sama kaikissa latausvaihtoehdoissa Lähde: Lassila, J., LUT

53 Esimerkkiverkko Vahvistuskustannukset - Sähköverkon arvo suhteessa siirto- ja muuntokapasiteettiin - pienjänniteverkot 320 /kw - keskijänniteverkot 300 /kw - sähköasemataso 100 /kw Teho [MW] MW Uusi huipputeho Nykyinen huipputeho Vuorokauden aika Esimerkkilaskelma keskijänniteverkossa vaadittavista vahvistuskustannuksista 20 kv johtolähtö 1. (taajama) -Huipputeho: 6.6 MW -Lataustehon tarve: MW - Lisäkapasiteetin hinta: 300 /kw Arvioidut vahvistuskustannukset: 300 /kw x 3000 kw = Lähde: Lassila, J., LUT 53

54 54 Esimerkkiverkko Vahvistuskustannukset - Sähköverkon jälleenhankinta-arvo: 50 M (annuiteetti 2.9 M /a, p = 5 %, t = 40 a) - Vuosittainen sähköenergian käyttö: 200 GWh Verkon arvo toimitettua energiaa kohti: 1.5 snt/kwh - Sähköautojen tarvitsema energia: + 46 GWh/a ( autoa, km/auto,a ja 0.2 kwh/km,auto) - Verkon vahvistuskustannukset lataustavasta riippuen 0 20 M (annuiteetti k /a). Uusi sähkönsiirtokustannus: snt/kwh verkkovahvistusten jälkeen Lähde: Lassila, J., LUT

55 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Kuinka paljon sähkönjakeluverkon tehohuippuja voitaisiin leikata hyödyntämällä sähköautoja energiavarastoina verkkoon päin? Present peak ΔP Peak =? Peak power [MW] /2008 8/2008 9/ / / /2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 summer autumn winter spring summer 55 Lähde: Lassila, J., LUT 55

56 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Keskijännitejohtolähdön teho [MW] Kuormitus- ja latauskäyrä esimerkkipäivältä Optimoitu lataus P cars E cars E cars ΔP cars E cars = sähköautojen ajamiseen tarvittava energia Peruskuorma Nykyinen huippu Nykyinen verkon minimiteho Kellonaika Lähde: Lassila, J., LUT 56

57 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Kuormituskäyrä ja tehopiikin leikkaus Present peak load Peak power [MW] ΔP Peak E peak E add E add E = P( t) dt E cars E cars P opt ΔP cars P Present minimum load E ΔP cars = cars E = ΔP peak Peak dt dt Hours E add = lisäenergia joka ladataan akkuihin ja puretaan verkkoon päin tehopiikkien leikkaamiseksi Max( ΔP E add = E peak E cap = E ) Peak ) = ( battery Number of EVs P supply Max( E add ) = E cap E cars Lähde: Lassila, J., LUT 57

58 58 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Johtolähdön kuormituskäyrä sähkövarastojen kanssa ja ilman Old peak power, 3.6 MW Peak power [MW] New peak power, 2.7 MW New minimum power, 0.7 MW Old minimum power, 0.4 MW Lähde: Lassila, J., LUT

59 59 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Power [MW] Peak power, 3.6 MW E peak Pysyvyyskäyrä ΔP Peak P opt Duration curve without electricity cars and energy storages Duration curve with electricity cars and energy storages Peak operating time.. before 3971 hours after 4248 hours implementation of electric cars and energy storages Savings = costs of use of storages ΔP E Peak C inv = C e-storage C t peak = C ΔP inv e -storage = 0.2 /kwh peak, limit = Peak t pe ak 10.9 MWh Hours t 24.1 /kw,a peak = = 0.2 /kwh 120 h/a Lähde: Lassila, J., LUT

60 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Akuston hinta energiavarastona [snt/kwh] Akuston hinta (30 kwh) energiavarastona Akuston hinta 10 k 15 k 20 k Lataus/purku-syklien määrä Jos akuston hinta on ja elinikä sykliä, on akuston hinta energiavarastona 8 33 snt/kwh Lähde: Lassila, J., LUT 60

61 61 Sähköautot energiavarastoina (V2G) Purkusyvyys, DOD (Depth Of Discharge) vaikuttaa akun elinikään Latausnopeus vaikuttaa akun ikään ja kapasiteettiin Lähde: Lassila, J., LUT

62 62 Yhteenveto Energiankäytön tehostamisen vaikutukset sähköntarpeeseen vaihtelevat tapauskohtaisesti Sähkön rooli kokonaisenergiantarpeen pienentämisessä kuitenkin vahva Erityisesti lämpöpumput lisäävät merkittävästi lämmityksen energiatehokkuutta ja vaikuttavat sähkön tarpeeseen Interaktiivinen asiakasrajapinta on yksi tärkeimmistä älykkään energiajärjestelmän toimilaitekokonaisuuksista Älykäs energiajärjestelmä mahdollistaa tuotantoresurssien sekä verkkokapasiteetin optimaalisen hyödyntämisen Energiavarastojen ja pientuotannon verkkoon liitäntä Sähköautojen älykäs lataus ja hyödyntäminen energiavarastoina Kysynnän markkina- ja verkkoperusteinen jousto Tehotasapainon hajautettu hallinta normaali- ja häiriötilanteessa => Koko energiajärjestelmän energiatehokkuus kasvaa

63 Energiatekniikka Sähkötekniikka LUT ENERGIA Ympäristötekniikka 63

LUT ENER GIA. Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti. ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen

LUT ENER GIA. Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti. ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen Interaktiivinen asiakasrajapinta peruskonsepti ST-poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Jarmo Partanen 31.8.2010 LUT ENER GIA Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka 1 Taustaa - Smart Grid Visio

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen

INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa INCA tutkimusprojekti - yleistä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Tutkimusprojekti Tutkimusprojekti toteutettiin aikavälillä

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Erkki Antila Dekaani Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 2013 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1. MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 SISÄLTÖ Älykäs kaupunkienergia -hanke Lämpö- ja jäähdytysverkot

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja 11.6.2015 RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja Torstai 11.6.2015, Vantaa, hotelli Flamingo Ohjelma Kahvi klo 8.30 Alustuksia (klo 9.00 11.30) Hankkeen lyhyt esittely + 1. työpajan yhteenveto (Lauri

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

INCA - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa

INCA - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa 1 INCA - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa Tutkimusprojektin loppuraportti 2 ESIPUHE Tässä raportissa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä

ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä Teknologiat eri sovellusalueineen ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja energiahaasteisiin

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015 Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman verkon toteuttamisen haasteita Merkittävän suuri osa sähkönjakeluverkosta uusitaan nopeutetussa

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Yleistä työryhmästä Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15.9.2011. Älykäs sähköverkko. Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15.9.2011. Älykäs sähköverkko. Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15.9.2011 Älykäs sähköverkko Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 320 2439 Sisältö Mitä ovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY 2.11.2017 Kestävä energiajärjestelmä Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Ympäristö

Lisätiedot

Pienjänniteverkon kuorman taajuusriippuvuuden kehittäminen

Pienjänniteverkon kuorman taajuusriippuvuuden kehittäminen 1 INCA Interactive Customer Gateway Pienjänniteverkon kuorman taajuusriippuvuuden kehittäminen Antti Rautiainen, TTY/ Alustus, Fingrid Helsinki 5.5.2009 Pienjänniteverkon kuorman taajuusriippuvuuden kehittäminen

Lisätiedot

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030

Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030 R4-yhtiöt ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Haja-asutusalueiden sähköverkko ja sähköasiakas 2030 Vyöhyke 2 z 20/1 kv 1/0.4 kv 110/20 kv z z Vyöhyke 3 Vyöhyke 1 ST-poolin tutkimusseminaari 1.2.2017

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana Ympäristövaliokunta 17.11.2017 Tatu Pahkala Työryhmän tausta Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä Pariisin ilmastosopimus voimaan

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen

Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa Antti Kosonen 14.2.2017 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat Suomen suurimmat verkkoon kytketyt aurinkovoimalat 1. Helsinki, Kivikko, 853 kw p 2. Loimaa,

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen. Ville Väre

TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen. Ville Väre TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen Ville Väre 30.8.2017 Sähkömarkkinat ovat suuressa muutoksessa Huipunaikainen tehon riittävyys Suomessa, 2014-2030 Sähkön myynti/osto

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot