ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari
|
|
- Aku Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari
2 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja energiantuotantoa ja käyttöä tehostettava, kaikkia näitä 20% vuoteen 2020 mennessä EU:n energiapalveludirektiivin asettamat velvoitteet Energiayhtiöt ja palveluntuottajat avainasemassa yhdyskuntien energiankäytön tehostamisessa, koska: ne hallitsevat koko energiaketjua primäärienergiasta asiakasrajapintaan saakka ne investoivat tällä hetkellä voimakkaasti energiamittausten kaukoluentaan sekä niihin liittyviin tietojärjestelmiin
3 Tutkimuksen tavoitteet Laaja yhteishanke energiatehokkuuden kehittämiseksi sähköyhtiön toimin, osapuolina: neljä tutkimustahoa (VTT, Aalto, LUT, ISY) viranomaistahoja (KTM, Motiva, EMV) energiateollisuutta, AMM järjestelmien toimittajia ja erilaisia järjestelmä ja palveluntuottajia
4 Tutkimuksen osaprojektit Kulutuksen ohjaus kustannustehokkaasti Kulutusvertailujen ja energiankäytön seurantapalveluiden tuottaminen asiakkaalle Energiansäästötoimien tehokkuuden arviointi Energiatehokkuutta parantavien toimien alueellisten vaikutusten mallintaminen Energiansäästötoimien vaikutukset väestön terveyteen ja terveelliseen asumiseen Liiketoimintamallit ja energiansäästön vaikutus energiayhtiöiden liiketoimintaan
5 Sisältö Sähköenergiansäästön potentiaali lämmityssähkö kotitaloussähkö Skenaariot: perus pessimistinen optimistinen Sähköenergian ja öljyn käytön muutokset Vaikutus CO2 päästöihin Lähtökohtana kyselytutkimus ja noin 4500 asiakkaan sähkönkulutustiedot Kainuusta, Savosta ja Vantaalta
6 Sähköenergiansäästöjen laskenta Tyyppitalo Stand-by säästö, valaistus, yms. - hukkalämpö Lämmitysjärjestelmän säästö Rakennuskannan säästöt Kokonaissäästö tyyppitalossa Säästötoimenpiteet analysoitu mittaustietokannasta jakamalla asiakkaat vertailuryhmiin kyselyllä saatujen taustatietojen avulla.
7 Yhteenveto mahdollisista säästökohteista Käyttökohde Toimenpide Sähkön säästö arvio Maalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu Ilmanvaihto Termostaattityyppi Termostaatin asetus Vaihdetaan sähkölämmitys maalämpöön Käytetään ilmalämpöpumppua tukemaan sähkölämmitystä Hyödynnetään lämmöntalteenottoa koneellisessa ilmanvaihdossa Asennetaan ohjelmoitavat termostaatit Lasketaan sisälämpötilaa asteella lämmityskaudella Säästö lämmityskulutuksessa on 27,45 47 % verrattuna suoraan sähkölämmitykseen Säästää 7,8 25,6 % lämmityskulutuksessa Keskimäärin 13,6 % säästö sähkön kokonaiskulutuksessa Keskimääräinen säästö 14,7 % lämmitysenergiassa (teoreettinen arvio) Keskimääräinen säästö 3,43 % kokonaissähkön kulutuksessa Stand-by kulutus NA Keskimäärin 46,2 W säästöä taloutta kohti Energiansäästölamppu Tukilämmitysmuoto Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin Käytetään puuta tukilämmitysmuotona Sähkön säästö oli 13,62 17,06 % sähkön kokonaiskulutuksesta muussa kuin sähkölämmitystaloudessa Sähköä säästyi 2,32 kwh talvipäivän aikana, jokaista vuoden aikana poltettua kuutiometriä kohden
8 Maalämpöpumpuilla GSHP saavutettava energiansäästö Maalämpöpumpun tehokkuutta verrattiin suoraan sähkölämpöön jakamalla kuormat vertailuryhmiin. GSHP säästi keskimäärin 27.45% 47.0% lämmitysenergiasta. Pintaala(sqm) Minimisäästö (90%) Maximisäästö (90%) % 49.00% % 70.10% 8
9 Energiantarve ja lämpötilariippuvuus lämpöpumput y = 1.260x R² = y = 3.044x R² = Sekä lämpöpumpun että suoran sähkölämmityksen lämpätilariippuvuus analysoitiin ja tästä laskettiin lämpöpumpun lämpökerroin toiminta alueellaan: Marginaalinen säästö% = ( )*100/3.04 = 58.6% COP = (toiminta-alueella) 9
10 ILMALÄMPÖPUMPUT ASHP Ilmalämpöpumpuista 80% on suoran sähkölämmityksen yhteydessä Säästö lämmitysenergiassa vaihteli välillä7.8% 25.6%. Ilmalämpöpumppu sopii paremmin pienempiin taloihin 10
11 Energiansäästölamput Havainto#1: kauko ja öljylämpötaloissa kaikkien hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla vähentää kotitaloussähkön tarvetta 13.62% 17.06% Havainto#2: sähkölämmitetyissä taloissa lamppujen vaihtamisen hyöty jäi marginaaliseksi. Tämä johtuu hehkulampun hukkalämmöstä, josta valtaosa palautuu huonelämmityksen tueksi. Hukkalämmön vaikutus on otettava huomioon arvioitaessa säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutusta! 11
12 Ilmanvaihtoratkaisut Painovoimainen Painovoimainen ja Liesikupu Mekaaninen poisto Mekaaninen poisto ja Lämpöpumppu Mekaaninen tulo ja poisto Tietokanta aineistossa vuoden 2000 jälkeen rakennetuissa taloissa yli 65% käyttää mekaanista ilman poistoa lämmön talteenottolla. Rakennusmääräykset (D2 2003) vaativat vähintään 30% lämmön talteenottoa uusissa taloissa. 12
13 Poistoilman lämmön talteenotto ja säästöpotentiaali Keskimäärin 13.6% säästö talon kokonaissähkönkulutuksessa saavutettavissa lisäämällä poistoilman lämmön talteenotto nykyisiin rakennuksiin. 13
14 Puun käyttö lämmitysenergiana Puun kulutus Sähköenergian käyttö vähenee noin 2.32 KWh päivässä jokaista m 3 polttopuuta kohti vuositasolla. 14
15 Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella halukkuus? Lowering indoor temperature levels by one degree Halukkuus laskea lämpötilaa yhdellä asteella, ja sen riippuvuus nykyisestä sisälämpötilasta. Keskimäärin olisi 3.43% säästö kokonaisenergiasta saavutettavissa asteen lämpötilan alennuksella. 15
16 Lämpötilan pudottaminen yöllä ja poissa ollessa Ohjelmoitavat termostaatit jakso aika Asettelu (lämmitys) Asettelu (jäähdytys) Wake 6:00 a.m. 21 o C 25 o C Day 8:00 a.m. Setback at least 4.5 o C Setup at least 4 o C Evening 6:00 p.m. 21 o C 25 o C Sleep 10:00 p.m. Setback at least 4.5 o C Setup at least 2 o C Säästö (%) = * 100 Keskimääräinen säästö taulukon asetteluilla olisi 14.7% lämmitysenergiasta. Säästö riippuu voimakkaasti ulkolämpötilasta. 16
17 Skenaarioissa käytetyt tyyppitalot Tyyppitalo lämmitysmuoto Käyttö Pintaala m 2 Käyttövesi kwh Lämmityssähkö/ muu lämmitys energia kwh Kotitaloussähkö kwh Sähkölämmitys Pientalo Rivitalo (huoneisto) 81, Puu/ Öljylämmitys Pientalo (ei sähkö) Rivitalo (huoneisto) 81, (ei sähkö) Lämmitysenergiaoletus kaikille tyyppitaloille 148 kwh/m 2
18 Tyyppitalo Stand-by säästö, valaistus, yms. - hukkalämpö Lämmitysjärjestelmän säästö Rakennuskannan säästöt Kokonaissäästö tyyppitalossa
19 Sähkölämmitysenergia Sähkölämmitystyyppitalolle lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti KWh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Ohjelmoitava termostaatti ja asteen lasku sisälämpötilassa Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla Hukkalämmön pienenemisen vaikutus lämmitykseen, (kerroin 0,5) alkutilanne 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Säästö kotitaloussähkössä Kotitaloussähkö säästö lamput säästö stand-by uusi kotitaloussähkö
20 Sähkölämmitteinen rivitalo Rivitalon sähkölämmitys lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti kwh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys alkutilanne Rivitalon kotitaloussähkö Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kotitaloussähkö
21 Puu / Öljylämmitys Puu-/Öljylämmitys 100 % 90 % 1071 Rivitalon kotitaloussähkö 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Säästö omakotitalon kotitaloussähkössä Säästö rivitalon kotitaloussähkössä
22 Tyyppitalo Stand-by säästö, valaistus, yms. - hukkalämpö Lämmitysjärjestelmän säästö Rakennuskan nan säästöt Kokonaissäästö tyyppitalossa
23 Saavutettavat säästöt tyyppitalossa Talo Muutos Säästö(-)/Lisäys(+) kwh (tehostus+lämpöpumppu) Pientalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,6 Säästö/Lisäys käyttövedessä kwh Rivitalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,5 Pientalo vesikiertoinen sähköl. Rivitalo vesikiertoinen sähköl. maalämpöpumppu , maalämpöpumppu , Pientalo öljylämmitys maalämpöpumppu Rivitalo öljylämmitys maalämpöpumppu , Puu/öljylämmitys Ilma/ vesilämpöpumppu (puoleen lämmitystarpeesta) Säästöissä on mukana asteen lämpötilanlasku ja ohjelmoitava termostaatti -Rivitaloille lämpöpumpuissa sama säästöprosentti kuin omakotitaloille, koska niille ei tutkittu omaa arvoa. (maal. 35%, ilmal.22,5%) -ilma/vesilämpöpumpun säästöprosentti on arvio - Ei mukana vielä kotitaloussähköä (valaistus, stand-by)
24 Kohteiden lukumäärä Talotyyppi Talotyyppi Kohteiden lkm. Pientalo huoneistokohtainen sähköl Rivitalo huoneistokohtainen sähköl. 5 x Pientalo vesikiertoinen sähköl Rivitalo vesikiertoinen sähköl. 5 x 1454 Pientalo öljylämmitys Rivitalo öljylämmitys 5 x
25 TULOKSET / Lämmitysratkaisut: perusskenaario Ilmalämpöpumppuun vaihtaa: 50 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) 50 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (10900 x 5) Maalämpöpumppuun vaihtaa: 40 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) 40 % rivitaloista (580 x 5) 25 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) 30 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (4900 kpl) Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh Öljylämmityksen siirtyminen maalämpöön aiheuttaa sähkön kasvun
26 Optimistinen skenaario Ilmalämpöpumppuun vaihtaa: 80 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) 80 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (17400 x 5) Maalämpöpumppuun vaihtaa: 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) 60 % rivitaloista (872 x 5) 50 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) 50 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (8300 kpl) Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh
27 Pessimistinen skenaario Ilmalämpöpumppuun vaihtaa: 25 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (79600 kpl) 25 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (5450 x 5) Maalämpöpumppuun vaihtaa: 20 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) 20 % rivitaloista (290 x 5) 15 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) 10 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (2490 kpl) Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh
28 Päästöt CO2 Sähkölle tulevaisuuden päästökerroin 140 kgco2/mwh. Vuoden 2020 arvo raportista Sähköntuotanto skenaariot vuoteen 2030 Öljylle 300 kgco2/mwh. Öljy ja kaasualan keskusliitto [ gas.fi/files/344_lammitys.pdf ] Halutessaan voi käyttää myös marginaalista, mutta seuraavat laskut on laskettu keskimääräisellä arvolla
29 LÄMMITYSMUUTOSTEN VAIKUTUS PERUSSKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityspäästöihin: 19,7 % OPTIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh= kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityspäästöihin: 38,2 % PESSIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityspäästöihin: 11,1 % Muutos on vuoden 2006 lämmityspäästöjen arvosta, joka oli 3000 miljoonaa kgco2 ekv (Hallituksen energia ja ilmastostrategia taulukko 8, 2008)
30 Kotitaloussähkön vaikutus skenaarioihin Otettu mukaan valaistuksen ja stand by kulutuksen vaikutus Perusskenaario 80 % asunnoista : MW Optimistinen skenaario 100 % asunnoista: MWh Pessimistinen skenaario 60 % asunnoista: MWh LÄMMITYS JA KOTITALOUSSÄHKÖ SÄÄSTÖT YHTEENSÄ: Perusskenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 ( 24%) Optimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 ( 40%) Pessimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 ( 14%)
31 Poistoilmalämpöpumput Säästö % m keskiarvo m => m Vuosienergia Säästö Tyyppitalo Asunto kwh kwh neliötä Poistoilmalämpöpumppu 115 m Arvio koko Suomelle ilmanvaihtotietojen perusteella x 3151kWh= 580 GWh Myös muu kuin sähkölämmitys Sähkölämmitystaloudet 0.63 x 580 GWh= 365 GWh Tietokannasta 63 % koneellisen ilmastoinnin merkinneistä pientaloista oli sähkölämmitteisiä
32 Lämmöntalteenotto (muu kuin poistoilmalämpöpumppu) Poistoilmalämpöpumpulla saavutettiin 13,6 % säästö kokonaissähköenergiasta sähkölämmitys taloudessa. Käytetään sitä myös muille lämmönsiirtoratkaisuille. Rakennuspotentiaalia vanhoihin taloihin vaikea arvioida. Otetaan lähtökohdaksi edellä esitetyt skenaariot ja niiden tyyppitalot. PERUSSKENAARIO Oletetaan, että poistoilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: 10 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x 0,13 x kwh = MWh 10 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (2180 x 5) (2180 x 5) x 0,13 x kwh = MWh 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys (7900 kpl) 7900 x (0,13 x 17461) kwh = MWh 10 % vesikiertoisista rivitaloista (145 x 5) 145 x 5 x (0,13 x kwh) = 1267 MWh Sähköä säästyy yhteensä: MWh (noin 1,4 % verrattuna 8000 GWh ) Poistoilmalämpöpumpun ja muun lämmönoton vaikutus Sähköenergian päästöt pienenevät: ( ) MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Muutos CO2-päästöihin: - 2 % Päästöjen pienennystä verrataan vuoden 2006 päästökaupan ulkopuolisten alojen lämmityspäästöihin 3000 miljoonaa kgco2
33 Sähköautot Käytetään esimerkkilaskussa Mitsubishin MiEV mallia, jonka sähkönkulutus on noin 16 kwh/ 100 km. Pelkällä sähköllä kulkeva Mitsubishi kuluttaa vuoden liikennesuoritteen (17700 km) aikana noin 2832 kwh. Sähkön päästökertoimen ollessa 140 gco 2 / kwh päästöjä syntyy noin 396 kgco 2 liikennesuoritetta kohti. Polttomoottorille päästöjä syntyisi liikennesuoritetta kohti noin 2301 kgco2, kun käytetään kertoimena EU:n henkilöautoille haluamaa päästötavoitetta 130gCO2/km. Henkilöautoja on noin 2,7 miljoonan rekisterissä. Sähköautojen sähkön kulutus per vuosi olisi kpl x 2832 kwh = 283 GWh kasvua kasvua 3,5 % verrattuna 8000 GWh Säästö hiilidioksidissa x (2301 kgco kgco 2 ) = kgco 2 Muutos CO2 päästöihin: 6 %
34 Sähköautojen, perusskenaarion ja lämmön talteenoton yhteisvaikutus Poistoilmalämpöpumput 365 GWh, Lämmöntalteenotto 110 GWh ja sähköautot +283 GWh. Yhteisvaikutus on 192 GWh Kun vielä otetaan perusskenaario 685 GWh Säästöä 11 % verrattuna 8000 GWh Päästöjen pienennys: kgco kgco kgco2 Säästöä CO2 päästöihin: 32 %
35 Laskentakaavat sähköenergian säästöön Tekijä Merkki Kerroin tyyppi Lamppujen vaihto Lv 0,1534 p.u. Termostaatti Te 0,1470 p.u. Lämpötilanlasku Tlasku 0,0343 p.u. Stand-by Stby 0,0462 * t kwh Maalämpöpumppu Lpm 0,3722 p.u. Ilmalämpöpumppu Lpo 0,2011 p.u. Lämmöntalteenotto LTO 0,136 p.u. Hyötykerroin hukkalämmölle Hyö 0,5 p.u. Kotitaloussähkö Ks kwh Lämmityssähkö Ls kwh Sähköenergiansäästöei sähkölämmitteisessä talossa kwh: Sähköenergian säästöpotentiaali = Lv x Ks +Stby Se mistä sähköenergiasta (lämmitys, kotitalous) säästö lasketaan riippui tutkimuksessa käytetystämenetelmästä.
36 Sähkölämmitteisessä talossa saatava sähköenergiansäästöpotentiaali kwh: (kaavassa on yhdistetty muut säästötoimenpiteet ja lämpöpumput) Muu kuin lämmitysjärjestelmä: MUU = (Te+Tlasku )Ls + (Lv x Ks +Stby) Lämmöntalteenotto: LTO = Lt x { [Ls (Te+Tlasku) Ls+ Hyö x (Lv x Ks +Stby) ] + [Ks - (Lv x Ks +Stby)] } Säästö lämpöpumpulla: LÄM = Lp x [Ls (Te+Tlasku )Ls+ Hyö x (Lv x Ks +Stby)-LTO] Kokonaissäästö: SÄÄSTÖ= MUU +LTO + LÄM Tehdäksemme esitystä selvemmäksi merkitään termit seuraavasti: LÄM_säästö=(Te+Tlasku )Ls, ja KTsäästö= Lv x Ks +Stby. Nyt sähköenergiansäästö voitaisiin merkitä muotoon: MUU= LÄM_säästö + KT_säästö LTO=Lt x [(Ls Läm_säästö + Hyö x KT_säästö)+ (Ks KT_säästö)] LÄM= Lp x [(Ls Läm_säästö) + Hyö x KT_säästö LTO]
Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa
AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY Faculty of Electronics, Communications and Automation Department of Electrical Engineering Publications in Power Systems and High Voltage Engineering 2010
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotSähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla
LisätiedotTuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy
Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28
Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarin taustatietoa Toiminta 2011 Tuotoksia Jatkotoimenpiteitä Ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia,
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotEsimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotKotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen
Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotSähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari
2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotTarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite
Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotAsuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019
Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEnergiaremontti investointi vai kustannus?
Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus
LisätiedotSähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva
Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rotisentie , VALKO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Okt Rotisentie Loviisa Rotisentie 0790, VALKO Rakennustunnus: -56- Rakennuksen valmistumisvuosi: 005 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Yhden asunnon talot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kahilanniementie 9 TALO Kahilanniementie 9 5 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 457574 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotEsimerkki poistoilma- ja ilma-vesi -lämpöpumpun laskemisesta Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaohjeen
Esimerkki poistoilma- ja ilma-vesi -lämpöpumpun laskemisesta Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaohjeen mukaisesti Energiatodistusoppaan liite.. Sisällys Johdanto... Poistoilma-
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotHybridilämmitys kiinteistökohteissa
Hybridilämmitys kiinteistökohteissa 31 m, v. 2016 40 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Tuotteina mm. Mitsubishi Electric, Gree ja Alpha Innotec Scanofficen menestystekijät: toimivat tuotteet
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
Lisätiedot