OHJAUKSEN POLKUJA. Perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet. Aija Rinkinen ja Mikko Siippainen (toim.

Transkriptio

1 Aija Rinkinen ja Mikko Siippainen (toim.) OHJAUKSEN POLKUJA Perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet Oppaat ja käsikirjat 2012:4

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:4 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Kannen kuva: Timo Rinkinen Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy

3 SISÄLTÖ Alkusanat... 5 Johdanto Ohjaus... 9 Ohjauksen määrittely... 9 Ohjauksen eettiset periaatteet Ohjauksen toimijat ja tehtävänjako Kunnalliset ja seutukunnalliset ohjaussuunnitelmat Hyvän ohjaussuunnitelman tunnusmerkit Ohjaussuunnitelman kohde, tavoite ja tehtävä Huoltajan rooli ohjauksessa Ohjauksen järjestäminen ja vuosittainen aikataulutus Ohjaussivustot verkossa Oporasti (Raahen seutu) Seutunappi (Oulun seutu) Toponetti (Tampere) Alakoulun ohjauskäytäntöjä Ohjaus perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 (Kokemäki) Oppilaanohjaustunnit Aarnivalkean alakoulussa (Espoo) Alakoulun ohjauskäsikirja (Raahen seutu) Pienryhmäohjaus koulunkäynnin tukena (Lahden yhteiskoulu) Kuudennelta seitsemännelle luokanopettajalta aineenopettajalle Ohjattu nivelvaihe alakoulusta yläkouluun (Kaukajärven koulu, Tampere) Nivelvaihe Lempäälän malliin (Hakkarin koulu) Ohjaus oppilaan siirtyessä kuudennelta seitsemännelle (Oulu) Ohjaus yläkoulussa Yläkoulun ohjaus päätöksentekoon valmentava prosessi (Turku) Kaksi opoa ysien ohjauksessa Matin ja Liisan koulu (Lapinlahti) Kaikki ohjaamaan koulutusta Lempäälässä (Lempäälä ja Vesilahti) Luokanohjaajuus perusopetuksessa Luokanvalvojista luokanohjaajiksi (Kaukajärven koulu, Tampere) Kaikki ohjaavat ongelmatilanteiden hyödyntäminen ohjaustyössä (Turku) Luokanohjaajan perehdytyskoulutus (Oulu) Luokanohjaajan materiaali (Raahen seutu)

4 8 Ohjauksellinen tuki perusopetuksen päättövaiheessa Tuettu opetus ja ohjaus perusopetuksen päättövaiheessa (Hatanpään koulu, Tampere) Tehostetun ohjauksen ryhmät (Pori) Tukea tarvitsevien nuorten kohtaaminen (Laukaa) Ohjauskeskus PILARI (Seinäjoki) Ohjaus ja sijoittumisen seuranta toiselle asteelle siirryttäessä Ohjaus peruskoulusta jatko-opintoihin siirryttäessä (Oulu) Toisen asteen yhteys Tampereella Huoltajat ohjauksen tukena Tukea jatko-opintoihin ilta nuorille ja heidän huoltajilleen (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Veteli ja Toholampi) Luokkaillat kodin ja koulun yhteistyön muotona (Toholampi) Huoltajayhteistyö Myllypuron koulussa (Helsinki) Huoltajat ohjauksen tukena, HOT-ryhmä (Tampere) Vanhempien kohtaaminen Laukaan kunnassa Työelämäyhteistyö perusopetuksessa Matin ja Liisan koulun malli työelämäyhteistyöstä (Lapinlahti) Työelämäyhteistyö Porin kaupungissa Wanenergiaa vaasalaista koulu-yritysyhteistyötä (Variskan koulu). 129 Yhteistyö yli sukupolvien (Kuusiston koulu, Toholampi) Yritetään yhteistyössä (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho ja Veteli) 132 Seutu-TET Kaustisen seutukunnassa Pyynikin koulun oppilaiden TET-blogi (Tampere) Työelämä oppimisympäristönä Oulun seudulla Ope-TET Tampereella Ohjauksen arviointi, oporointi-hanke

5 Alkusanat Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta on ollut osa suomalaisen perusopetuksen kehittämistä vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat osana Perusopetus paremmaksi kehittämistyötä jakaneet valtionavustusta mm. oppilaanohjauksen kehittämiseen. Ohjauksen polkuja julkaisun artikkeleissa kuvatut mallit ovat esimerkkejä näistä perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan aikana kehitetyistä hyvistä käytänteistä. Samaan aikaan on Suomessa tehty työtä myös muiden perusopetuksen osa-alueiden kehittämiseksi. Esimerkiksi oppilashuoltoon ja oppilaan tukemiseen liittyvien yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimenpiteiden vaikutus näkyy selkeästi myös tämän julkaisun artikkeleissa. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa kaikille yhteinen tavoite oli yleinen ohjauksen ja sen käytänteiden kehittäminen läpi perusopetuksen. Kuntakohtainen tai alueellinen ohjaussuunnitelma oli työvälineenä useissa kunnissa. Oppilaanohjauksen valtionavustuksen avulla luotiin yhteistyörakenteita sekä verkostoiduttiin alueellisesti eri toimijoiden kanssa. Toiminnassa korostui yhteistyö. Kehittämistoiminnan aikana kehitettiin mm. työelämäyhteistyötä, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä kuntien välistä yhteistyötä. Yleisimpiä yhteistyökumppaneita olivat paikalliset yrittäjät, naapurikunnat ja kaupungit, nuorisotoimi, muut hankkeet sekä erilaiset oppilaitokset, järjestöt ja virastot. Kunkin opetuksen järjestäjän erityiset kehittämisen painopistealueet määräytyivät kunnan omien tarpeiden pohjalta. Tässä julkaisussa ohjaus nähdään jatkumona, jossa opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö huolehtivat ohjauksesta yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Kasvavien lasten ja nuorten ohjaaminen on kaikkien koulussa työskentelevien yhteistä työtä. Julkaisun tarkoituksena ei ole nostaa yksittäistä kuntaa, koulua tai toimintatapaa ylitse muiden. Tarkoituksena on tuoda esiin, mitä hankkeen aikana on saavutettu ja millaisia esimerkkejä ohjauksen uusista toimintatavoista on olemassa. Näiden esimerkkien toivomme toimivan innoittajina paikallisessa kehittämistyössänne. 5

6 Haluan Opetushallituksen puolesta kiittää kaikkia kehittämistoiminnassa mukana olleita innostuksestanne ja siitä panoksesta, jonka olette antaneet suomalaisen ohjauksen kehittämiseen ja sitä kautta koko perusopetuksen kehittämiselle. Kehittämistyö jatkukoon kunnissa ja kouluissa. Erityiskiitos kuuluu Tampereen kaupungille ja etenkin Mikko Siippaiselle tämän julkaisun kokoamisesta. Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus 6

7 Johdanto Käsissäsi on julkaisu oppilaanohjauksen kehittämistyössä aikaansaaduista ja testatuista hyvistä käytännöistä. Julkaisu kokoaa yhteen kehittämistyön aikana syntyneitä konkreettisia tuloksia ja toimintamalleja. Ne on tarkoitettu avuksi ja ideoinnin lähteeksi kaikille ohjauksen parissa työskenteleville. Julkaisun sisältö on kahdessa suhteessa kattava leikkaus opinto-ohjauksen uusista käytännöistä. Ensinnäkin mukana on kaikenkokoisia ohjauksen toimintaympäristöjä yksittäisistä kouluista seudullisiin kokonaisuuksiin. Toiseksi julkaisussa käydään läpi oppilaan koko opinpolku alakoulun ohjauksesta toiselle asteelle siirtymiseen, ja siinä otetaan huomioon ohjauksen kaikki osaalueet. Julkaisun lopussa on vielä kurkistus tulevaisuuteen: viimeinen artikkeli paneutuu oppilaanohjauksen arviointityökalun kehittämiseen. Näiden kansien ulkopuolelle jää vielä paljon arvokkaita, hyviä käytäntöjä. Julkaisuun mukaan otetut mallit ovat esimerkkejä, joiden avulla kukin opetuksen järjestäjä voi yhteistyötahojensa kanssa kehittää omaan toimintakulttuuriinsa sopivia toimintatapoja. Jokaisella kunnalla tai alueella on omat ominaispiirteensä, joihin sopivaksi ja paikallisia oppilaita parhaiten palvelevaksi opinto-ohjaus räätälöidään. Julkaisun tehtävänä ei ole antaa tiukkoja malleja eikä jakaa ehdottomia totuuksia oppilaanohjauksesta. Julkaisun avulla halutaan kannustaa ja rohkaista eri tahoja oppilaanohjauksen kehittämiseen. Jopa pienet käytäntöjen muutokset ja ajanmukaistukset voivat tehdä oppilaan opinpolkua sujuvammaksi. Yksittäinenkin oikea-aikainen vinkki saattaa puhaltaa ujosti tuikkivan kehittämiskipinän hienoon roihuun. Opinto-ohjaajat ovat suhteellisen kiinteä perusopetuksen työntekijäryhmä, joka on aina tehnyt tiiviisti yhteistyötä. Vertaistuen ja yhdessä kehittämisen pitkäaikainen perinne vahvistui entisestään oppilaanohjauksen kehittämistyössä. Seminaareissa ja kokouksissa on jaettu, vertailtu ja paranneltu kollegoiden käytäntöjä. Uusia yhteistyökuvioita on syntynyt yli koulumuoto- ja aluerajojen. Yhä rohkeammin on myös esitelty omia, tuoreita käytäntöjä. Olemme tämän valtakunnallisen kehittämistoiminnan aikana huomanneet, että yhdessä olemme enemmän, yhdessä saamme enemmän aikaan. 7

8 Julkaisun toimittajina haluamme kiittää kaikkia niitä kehittämistyön ahkeroijia, jotka toimittivat materiaalia käyttöömme. Useat materiaalit olivat valmiita artikkeleita. Niiden kohdalla myös kirjoittajien nimet on mainittu. Kehittämistyö ei pääty tähän. Toivomme, että tässä julkaisussa esiteltävät avaukset näkyvät jatkossakin ohjauksen kehittämisessä. Olkoon tämä julkaisu myös kunnianosoitus tämänhetkisille ohjauksen toimijoille, jotka ovat ansiokkaasti jatkaneet oppilaanohjauksen pioneer i- ja vakiinnuttamisvaiheen viitoittamaa kehittämistyötä. toimittajat 8

9 1. Ohjaus Mikko Siippainen Ohjauksen määrittely Suomessa ohjaustoiminnan viitekehyksenä on elinikäinen ohjaus: Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä eri julkisen sektorin toimijat että yksityiset toimijat. CEDEFOP Opetus- ja kulttuuriministeriö: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 oppilaanohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja. Hän ohjaa oppilaita oppilaanohjauksen tunneilla sekä pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Luokilla 1 6 oppilaanohjausta antavat kaikki opettajat muun opetuksen yhteydessä. Oppilaan opinpolulla ohjausvastuuta kantavat opinto-ohjaajan ja luokanopettajan lisäksi kaikki opettajat ja koulun muu henkilökunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 velvoittaa järjestämään ohjauksen jatkumoksi: Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. 9

10 Paikallisissa suunnitelmissa määrittelyn voi tehdä monella tavalla; siihen vaikuttaa asiakirjan luonne ja kirjoitustyyli. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet, painotukset ja resurssit sekä opetussuunnitelman perusteiden normit. Esimerkkejä paikallisista versioista tarjoavat Vantaan, Kokemäen, Mikkelin alueen ja Kauhavan määritelmät: Ohjauksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, edistää oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä ja opintojen kulkua sekä selkeyttää oppilaan ammatillista suuntautumista. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksesta vastaavat oppilaanohjaajat yhdessä opettajien kanssa. Opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineen opiskelussa, auttavat oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittämisessä sekä pyrkivät ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaanohjaaja on koulun ohjauksen asiantuntija, joka osallistuu ohjauksen eri toimintamuotojen koordinointiin ja suunnitteluun oppilaitoksessa. Vantaa Opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa määritellään normatiivisesti perusopetuksen oppilaan ohjaus. Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Perusteissa on normatiivisesti määritetty, että ohjaustoiminta on kaikkien opettajien velvollisuus. Huoltajien kanssa on tehtävä ohjaukseen liittyvää yhteistyötä, kuten myös työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi perusteet määräävät laatimaan kunnan opetussuunnitelman siten, että ohjauksen periaatteet ja toimintamallit tulevat kaikille toimijoille selväksi, myös oppilaalle ja huoltajille. Kokemäellä em. seikat on kirjattu opetussuunnitelmaan. Kokemäki Ohjaus on oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisten valmiuksien edistämistä elämänsuunnittelussa tarvittavien tietojen ja taitojen kehittämistä opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevien ratkaisujen tukemista. 10

11 Ohjaus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaan opiskelun onnistumista, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaus muodostaa oppilaan koko opintopolun kestävän jatkumon. Ohjaus tukee oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun eri vaiheissa koulun sisällä ja oppilaitoksesta toiseen. Mikkelin alue Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan luokanopettajien, aineenopettajien, oppilaanohjaajien ja toisen asteen opinto-ohjaajien välisellä yhteistyöllä. Tässä työssä peruskoulun opinto-ohjaajalla on keskeinen tehtävä. Kauhava Ohjauksen eettiset periaatteet Suomen opinto-ohjaajat ry. on laatinut ohjauksen eettiset periaatteet (hyväksytty Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokouksessa ). Ne on liitetty esimerkiksi Kauhavan ohjaussuunnitelmaan seuraavasti: Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta. Itsemääräämisoikeus: Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo monipuolisesti esille vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi. 11

12 Luottamuksellisuus: Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuuden tulee säilyä myös uusissa ohjausympäristöissä. Totuudellisuus: Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Riippumattomuus: Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutuksen työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esille. Ammattitaidon kehittäminen: Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan. Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle. Ohjauksen toimijat ja tehtävänjako Opetussuunnitelman perusteissa määritellään, mitä on ohjauksessa tehtävä yhteistyö: Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. (Opetussuunnitelman perusteet 2010.) Yhteistoiminnan selkeyttämiseksi paikalliseen ohjaussuunnitelmaan on hyvä kuulua osuus, jossa kerrotaan kunkin toimijan tehtävät opinpolun aikana. Jokaisella ohjauksen toimijalla on oma erityisosaamisen alansa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteistyön sujumiseksi kannattaa eri toimijoiden roolit rajata. Oppilaan ja hänen huoltajansa on tärkeä tietää, kuka mistäkin osuudesta vastaa ja kenen puoleen missäkin opinpolun vaiheessa voi kääntyä. Esimerkki ohjauksen tehtävänjaosta Kokemäen yhteiskoulussa: Ohjaus Kokemäen yhteiskoulussa luokilla 7 9 on kokonaisuus, joka muodostaa suoran jatkumon alakouluissa annettavalle ohjaukselle. Yhteiskoulussa ohjausta antavat huoltajat, aineenopettajat, luokanvalvojat, lasten ja nuorten työntekijät, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja, erityisopettajat, rehtori, tukioppilaat sekä muu henkilökunta. Tehtävänjako on seuraavanlainen: 12

13 Rehtori luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että kaikilla ohjaukseen osallistuvilla on siihen mahdollisuus ja riittävät resurssit osallistuu tarvittaessa ohjauksen suunnitteluun ja tekee yhteistyötä ohjauksessa toimivien eri henkilöiden kanssa varmistaa, että oppilaan oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu päättää vuosittaiset valinnaisryhmät ja laatii lukujärjestykset vahvistaa oppilaanohjaajan tekemän luokkajaon ja päättää mahdollisista luokkasiirroista järjestää oppilaiden huoltajille tiedotuksen päättöarvioinnista, jatkoopintomahdollisuuksista sekä yhteisvalinnasta osallistuu muiden ohjauksesta huolehtivien ja huoltajien kanssa niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on erityisiä vaikeuksia suorittaa perusopetusta johtaa oppilashuoltoryhmän työskentelyä varmistaa, että tarvittavat tiedot siirtyvät oppilaan mukana alakoulusta yläkouluun mahdollistaa koulun ja kodin yhteistyön järjestämisen mahdollistaa työelämään tutustumisjaksot sekä oppilaille että opettajille tukee koulukiusaamiseen puuttumista tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä opettajakunnalle. Opinto-ohjaaja on päävastuussa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta pitää oppilaanohjauksen oppitunnit voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti antaa yksilö- ja ryhmäohjausta vastaa yhdeksäsluokkalaisten henkilökohtaisesta haastattelusta osallistuu koulun oppilashuoltoon seuraa ja tarvittaessa ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä luokanvalvojien, aineenopettajien ja oppilashuoltoon kuuluvien henkilöiden kanssa ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaan huoltajaan on vastuussa valinnaisaineista ja luokkajaoista yhdessä rehtorin kanssa suunnittelee ja järjestää oppilaiden työelämään tutustumisen jaksot auttaa tarvittaessa opettajien työelämään tutustumisen järjestelyissä tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa ohjaa oppilaita tarkoituksenmukaisiin jatko-opiskelu- ja uravalintoihin ohjaa ja tukee oppilaita muiden ohjaukseen osallistuvien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa on päävastuussa yhteishaun järjestelyistä vastaa jälkiohjauksesta yhdessä lasten ja nuorten työntekijän kanssa kerää palautetta ohjauksesta arvioinnin perustaksi. 13

14 Luokanvalvoja on luokalleen aikuinen, joka huolehtii yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen koulunkäynnin sujumisesta vastaa 8. luokalla oman luokkansa oppilaiden henkilökohtaisesta haastattelusta luo luokkaansa myönteistä yhteishenkeä ja tekee koulun ja sen toiminnan tutuksi oppilailleen puuttuu luokalla ilmeneviin ongelmiin ja vie asioita tarvittaessa eteenpäin on säännöllisesti yhteydessä huoltajiin koulunkäynnin edistymisestä seuraa oppilaan koulumenestystä ja ottaa tarvittaessa yhteyttä aineenopettajaan ja oppilaanohjaajaan kontrolloi ja selvittää oppilaiden poissaolot huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille huolehtii, että oppilaiden rangaistukset tulevat suoritettua tekee yhteistyötä muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden kanssa luokkaansa tai yksittäiseen oppilaaseen liittyvissä ongelmissa osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin voi antaa luvan enintään kolmen päivän poissaoloon. Aineenopettaja huolehtii oman oppiaineensa opiskelutekniikan ohjaamisesta ja monipuolisesta opetuksesta on valmistautunut perustelemaan oppilaalle oman aineensa opiskelun tarkoitusta tietää ammatteja, joissa omaa ainetta tarvitaan, osaa kertoa, missä omaa ainetta voi opiskella, sekä osallistuu oppilaiden työelämään tutustumiseen pitämättä jääneiden oppituntiensa puitteissa testaa säännöllisesti oppilaiden opintomenestystä arvioi oppilaan menestymistä sanallisesti ja arvosanoilla huolehtii, että uhka oppilaan heikosta kouluarvosanasta annetaan ajoissa huoltajille tiedoksi informoi luokanvalvojaa ja oppilaanohjaajaa opintomenestymisen muutoksista merkitsee poissaolot ja muut merkinnät poissaolokirjaan tekee yhteistyötä luokanvalvojan, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa huolehtii, että luokanvalvoja on tietoinen oppilaalle annetuista rangaistuksista. 14

15 Erityiskoulun rehtori osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön luo erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että heillä on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti osallistuu erityistä tukea tarvitsevien ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen tukee ja ohjaa erityisopettajia. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaalle, jolla on lieviä oppimis-, keskittymis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen antaa samanaikaisopetusta aineenopettajan kanssa yleisopetuksen ryhmässä opettaa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevia oppilaita laatii oppimissuunnitelman tai HOJKS:n yhteistyössä oppilaan, huoltajien, aineenopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa tiedottaa luokanvalvojalle oppilaan opetuksen erityisjärjestelyistä seuraa erityisopetukseen siirretyn oppilaan opiskelutilannetta sekä suunnittelee ja toteuttaa henkilökohtaista ohjausta ja tarvittaessa opetusta osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän työhön. Lasten ja nuorten työntekijä tehtävänsä mukaisesti auttaa ja tukee oppilasta sekä hänen perhettään kaikissa koulunkäyntiin sekä nuoren kasvuun liittyvissä asioissa, kun koulussa työskentelevillä herää huoli oppilaan pärjäämisestä tekee pitkäjänteistä ennaltaehkäisevää työtä, joka koskee esimerkiksi oppimiseen, poissaoloihin, tulevaisuuden suunnitelmiin tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia tekee korjaavaa työtä, joka koskee esimerkiksi kiusaamista, oppimisvaikeuksia, vapaa-ajan ongelmia, päihteiden käyttöä ja oppilaan muita henkilökohtaisia ongelmia antaa tukea oppilaalle nivelvaiheissa, kun siirrytään alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opintoihin toimii sosiaalialan ammattilaisena koulussa arvioi oppilaan kokonaistilanteen ja ohjaa tarvittaessa oppilasta eteenpäin avun saamiseksi tukee oppilasta henkilökohtaisilla keskusteluilla ja kotikäynneillä, tapaamalla perhettä ja tekemällä yhteistyötä koulun muun henkilökunnan kanssa 15

16 vastaa 7. luokkien Oman Päivän toteutuksesta ja seitsemäsluokkalaisten henkilökohtaisesta haastattelusta hoitaa koulun tukioppilastoimintaa osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan. Tukioppilas tukee seitsemäsluokkalaisten sopeutumista yläkouluun (kummitukioppilastoiminta) luo iloista ja kannustavaa ilmapiiriä järjestää erilaisia koulun yhteishenkeä kohottavia tapahtumia ja osallistuu niihin. Terveydenhoitaja seuraa oppilaan kasvua ja kehitystä, edistää oppilaan terveyttä ja tukee perheen hyvinvointia seuraa ja tukee fyysisesti ja psyykkisesti sairaita sekä oppimisvaikeuksisia oppilaita sekä tarvittaessa hoitaa heidän kuntoutuksensa järjestelyjä valvoo koulun ja kouluympäristön terveysoloja ja toimii asiantuntijana kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä antaa ensiapua akuuteissa sairauksissa, neuvoo oppilaita, ohjaa heidät tarvittaessa hoitoon ja on koulun ensiapuvalmiuden asiantuntija toimii sairauksien ennaltaehkäisyssä ja antaa rokotukset on mukana oppilashuoltoryhmässä oman alansa asiantuntijana konsultoi oppilasta ja oppilaanohjaajaa ammatinvalintaan liittyvien terveydellisten seikkojen tunnistamisessa pitää terveysasioista tarpeen mukaan luentoja. Muu henkilökunta tukee koulun kasvatustavoitteita osallistuu koulun sisäiseen yhteistyöhön esimerkiksi 7. luokkien työelämään tutustumisessa tiedottaa havaitsemistaan työympäristöön ja oppilaiden käyttäytymiseen liittyvistä epäkohdista niistä vastaaville henkilöille vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta. Lähteet Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta, Elinikäisen ohjauksen tavoitteita ja periaatteita. Opetushallitus. Saatavilla osoitteessa Suomen opinto-ohjaajat ry Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet. 16

17 2. Kunnalliset ja seutukunnalliset ohjaussuunnitelmat Mikko Siippainen Hyvät ja kattavat ohjaussuunnitelmat tekevät oppilaan opinpolun ohjaamisen sujuvaksi. Ohjaussuunnitelmassa kerrotaan, kuinka oppilaan opinpolun varrella eteen tulevissa ohjaustilanteissa toimitaan, kuka on vastuussa toiminnasta ja ketkä toimivat yhteistyössä. Ohjaussuunnitelma voi olla laadittu yhtä koulua, yhtä kuntaa tai koko seutukuntaa varten. Se yhdenmukaistaa käytäntöjä, takaa oppilaiden tasavertaisuuden palvelujen saannissa, sekä siinä nimetään toiminnat ja toimijat. Riittävän kattavilla suunnitelmilla käytäntöihin ja toimintatapoihin luodaan pysyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Suunnitelma lisää ohjauksen eri toimijoiden tietoisuutta toistensa erityisosaamisesta sekä sen kautta muodostuvista työnjaoista ja vastuista. Suunnitelma mahdollistaa oppilaan edun mukaisen yhteistoiminnan ja tekee siitä luontevan jatkumon toimijoiden vaihtumisesta huolimatta. Tähän artikkeliin on koottu esimerkkejä seuraavista asiakirjoista: Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kuntien esi- ja perusopetuksen yhteinen seudullinen ohjaussuunnitelma, 2010 Kokemäen kaupungin ohjaussuunnitelma, 2010 Kauhavan perusopetuksen ohjaussuunnitelma, luokat 6 9, 2011 Vantaan oppilaanohjaajien käsikirja, Lisäksi lopussa on esitelty Oulunsalon ohjaussuunnitelman laadinnan ja kehittämisen prosessimalli. Asiakirjat ovat keskenään erilaisia. Erilaisuuteen ovat vaikuttaneet alueelliset ominaispiirteet, koulutuksen ja opetuksen järjestäjien määrä alueella sekä paikalliset toimijat ja heidän ohjaukselliset valmiutensa. Kaikissa esimerkkeinä toimivissa suunnitelmissa on liitteinä myös kaavakkeiden ja lomakkeiden malleja, jotka on tehty paikalliseen käyttöön ja sovi- 17

18 tettu paikallisiin olosuhteisiin. Lomakemalleja löytyy esimerkiksi tiedonsiirtoon, vanhempainiltakutsuihin ja muihin nivelvaiheen tapahtumiin. Niitä voi käydä katsomassa internetistä kunkin esimerkkikunnan kotisivuilta. Hyvän ohjaussuunnitelman tunnusmerkit Hyvin tehdyn suunnitelman ja tutkimuksen takaa näkyy aina lapsen silmät. johtaja Jouni Välijärvi, KTL, Jyväskylän yliopisto Hyvän ohjaussuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: 1. ohjauksen tavoite ja tehtävä 2. ohjauksen eettiset periaatteet 3. ohjauksen toimijat tehtävineen, työnjakoineen ja vastuineen 4. ohjauksen järjestäminen ja lukuvuosittainen aikataulutus 5. selkeälukuinen taulukko toiminnoista kokonaiskuvan luomiseksi 6. valmiita tai muokattavissa olevia lomake- ja toimintamalleja. Onnistunut ja toimiva ohjaussuunnitelma on valmisteltu ja laadittu kaikkien toimintaan osallistuvien yhteistyönä. Se on avattu kaikille toimijoille yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja kokouksissa. Ohjaussuunnitelman perusteella jokainen ohjauksen toimija tietää ohjaustehtävänsä ja myös muiden tehtävät ja vastuualueet. Hyvän ohjaussuunnitelman laadinnassa on opetuksen järjestäjän hallinnon oltava mukana alusta alkaen. Näin voidaan saada riittävät resurssit ja tae toiminnan jatkuvuudesta ja yhteisten käytäntöjen toteutumisesta. Hyvä ohjaussuunnitelma ei ole koskaan valmis. Se on oltava päivitettävissä tarpeen mukaan tai ainakin vuosittain. Organisaation jokavuotiseen toimintaan täytyy ottaa mukaan koulutusta ohjaussuunnitelman sisällöstä ja käytännöistä. Ohjaussuunnitelmista pitää myös informoida säännöllisesti. Ohjaussuunnitelman kohde, tavoite ja tehtävä Ohjaussuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa on tiedostettava, kenelle ja miksi suunnitelma tehdään. Jokaisen suunnitelmaa hyödyntävän on ymmärrettävä suunnitelman kieli ja rakenne. Esimerkiksi Vantaan oppilaanohjauksen käsikirja on laadittu oppilaanohjaajien käyttöön. Siksi käsikirjassa on esitelty paikalliset käytännöt ja yhteistyökuviot käsikirjamaisesti hyvin yksityiskohtaisine ohjeineen. Vantaan ohjauksen käsikirjan avulla uusi toimija pystyy nopeasti perehtymään kaupungin ohjaustoimintaan. 18

19 Mikkelin alueella ohjaussuunnitelman kohde, tavoite ja tehtävä on määritelty seuraavasti: Ohjaussuunnitelma on tarkoitettu koulutuksen ja opetuksen järjestäjille koulujen ja oppilaitosten rehtoreille, opettajille ja muulle henkilökunnalle oppilaiden huoltajille oppilashuollosta vastaavalle moniammatilliselle henkilöstölle poikkihallinnollista yhteistyötä tekevälle henkilöstölle opinto-ohjaajille. Sen rakenteessa ja kielessä on otettu huomioon eri kulmasta ohjausta tarkastelevat toimijat ja toimintaympäristöt. Ohjaussuunnitelman tavoite on luoda ohjaustyötä tekeville yhteiset toimintamallit ja käytänteet etenkin oppilaiden siirtymävaiheiden toiminnan osalta turvata oppilaalle turvallinen ja tasa-arvoinen opintopolku esi- ja perusopetuksesta toiselle asteelle taata kaikille oppilaille tasapuolinen mahdollisuus saada ohjausta riippumatta asuinpaikasta tai oppilaitoksesta ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja turvata erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden ohjaus. Ohjaussuunnitelman tehtävä on selkeyttää ohjaustyön käytänteiden ja toimintamallien ydinkohdat määritellä eri toimijoiden vastuualueet oppilaiden opintopolun aikana ja siirtymävaiheissa antaa tietoa ohjauksen järjestämisestä huoltajille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille tukea ohjauksesta vastaavien työtä konkretisoida opetussuunnitelman toteuttamista. Huoltajan rooli ohjauksessa Huoltajan rooli ohjauksessa on tärkeä ja korvaamaton. Ohjaussuunnitelma on luonteva paikka tämän roolin määrittelyyn. Usein huoltajan ohjausrooli painottuu lapsen säännöllisestä koulunkäynnistä vastaamiseen, mutta huoltajalle voisi antaa ohjauksessa suuremmankin osan. Esimerkiksi tiedonsiirrossa kouluasteiden välillä huoltajalla on suuri vastuu. Huoltajan ohjausroolia ja vastuutietoisuutta olisikin hyvä lisätä jo alaluokilta alkaen. 19

20 Esimerkkejä huoltajan roolin määrittelyistä eri ohjaussuunnitelmissa: Huoltaja on päävastuussa oppilaan kasvatuksesta huolehtii osaltaan oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta ottaa tarvittaessa yhteyttä kouluun oppilasta koskevissa asioissa osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan koulun järjestämiin huoltajille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Kokemäki Huoltaja on ensisijaisesti vastuussa lapsen ja nuoren kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista huolehtii lain mukaisesti siitä, että oppilaan oppivelvollisuus tulee suoritetuksi sitoutuu lapsen ja nuoren opiskelun tukemiseen tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa niin, että yhteisvastuullisen kasvatuksen avulla edistetään lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia ilmoittaa lasta/nuorta koskevista poissaoloista opettajalle/luokanohjaajalle Mikkeli Kauhavalla huoltajia lähestytään yhteistyön kautta: Huoltajien osallistumista ohjaustilanteisiin pyritään lisäämään. Yhdeksännellä luokalla järjestetään jokaisessa yläkoulussa ilta jatko-opinnoista, johon kutsutaan huoltajat nuorensa kanssa. Illassa esitellään lähialueen ammatillista koulutusta sekä lukiokoulutusta. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja henkilökohtaisesti. Yleensä myös nuori on mukana näissä ohjaustilanteissa, koska hänen jatko-opinnoistaan keskustellaan. Ohjausyhteistyötä tehdään myös Wilma-ohjelman välityksellä. Kauhavan perusopetuksen oppilaanohjauksen verkkosivujen seuraamista markkinoidaan oppilaille ja vanhemmille. Jokaisen yläkoulun kotisivulta pääsee ohjauksen verkkosivuille kohdasta Oppilaanohjaus. 20

21 Ohjauksen järjestäminen ja vuosittainen aikataulutus Ohjauksen järjestämiseen kuuluu yhteisesti sovittu vuosittainen aikataulutus. Yhteisesti sovitut sisällöt ja aikataulut tukevat oppilaiden ohjauksellista tasaarvoa koulusta ja oppimisympäristöstä riippumatta. Tuntijako ja ohjauksen sisällöt vuosiluokittain Pääsääntöisesti oppilaanohjauksen kaksi vuosiviikkotuntia on jaettu ohjaussuunnitelmissa kaikille kolmelle yläkoulun vuosiluokalle. Kunta- ja koulukohtaiset variaatiot riippuvat kouluissa käytössä olevista jaksojärjestelmistä. Luokkaohjauksen tuntien ja sisältöjen sijoittamisen eri vuosiluokille tai eri jaksoihin tulee tukea oppilaan etenemistä opinpolulla sekä hänen kasvuaan ja kehitystään. 7. luokalla tutustutaan koulun sääntöihin ja käytänteisiin sekä käsitellään opiskelutekniikoita. 8. luokalla tutustutaan koulutusjärjestelmään, ammatteihin ja opiskeluvaihtoehtoihin pääpiirteissään. 9. luokalla opetuksen painopiste on itsetuntemuksessa, oman tulevaisuuden suunnittelussa ja yhteishaussa. Kauhavan kaupungin ohjaussuunnitelmaan on kirjattu: Oppilaanohjauksen tunnit tulee jakaa kaikille yläkoulun vuosiluokille. Seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla oppilaanohjausta on 0,5 vuosiviikkotuntia ja kahdeksannella luokalla yksi vuosiviikkotunti. Näin oppilaanohjauksen sisällöt voidaan jakaa järkeviksi asiakokonaisuuksiksi, jotka palvelevat jokaista luokka-astetta. Lukujärjestyksessä seitsemännen luokan ohjaustunnit tulisi sijoittaa syyslukukaudelle ja yhdeksännen luokan ohjaustunnit ensimmäiseen, kolmanteen ja viidenteen jaksoon. 21

22 7. luokka 8. luokka 9. luokka Ryhmäytyminen ryhmäyttämispäivä harjoitukset luokkatunnilla Koulussa käyttäytyminen järjestyssäännöt yhteiset sopimukset Opiskelun taidot opiskelutekniikat opiskelumotivaatio tavoitteet ja itsearviointi Valinnaisaineet Henkilökohtainen ohjaus tulohaastattelu Työelämään tutustuminen kaksi TET-päivää vanhemman työpaikalla Tutustuminen koulutukseen Suomessa koulutusjärjestelmä ammatti- ja koulutusalat Työelämään tutustuminen viikon TET ammatti tekemällä tutuksi 8. luokkalaisille opintokäynnit työpaikalla Vaihtoehdot peruskoulun jälkeen lähialueen koulutustarjonta, tutustumiskäynnit kertausta toisen asteen mahdollisuuksista toisen asteen oppilaitosvalintatekijät koulutusoppaat tiedonhaku internetistä harjoitushaku ja täsmäpäivä Itsetuntemusharjoitukset AVO-testi ym. Työelämätietous Kaksi TET-jaksoa kummiyritys-tet teho-tet yrittäjyys Yhteiskunnan ohjaus-, tieto- ja tukipalvelut opiskelun rahoitus Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus tavoitteiden asettaminen uranvalinnanohjaus Yhteishaku Työn hakeminen työhakemuksen tekeminen haastatteluharjoitukset Kansainvälisyys 22

23 Ohjauksen vuosikello Yhteistyön mahdollistamiseksi eri koulujen ja koulutuksen järjestäjien on sovittava yhteiset toiminta-ajankohdat ja sovitettava valtakunnalliset ja alueelliset aikataulut kunkin suunnitelmassa olevan koulun aikatauluihin. Alueellisissa ja seutukunnallisissa suunnitelmissa on kouluille annettu liikkumavaraa koulujen erilaisten jaksotusten vuoksi. Vantaalla oppilaanohjaajan työn vuodenkierto on määritelty seuraavasti: Oppilaanohjaajan työtä vuoden aikana rytmittävät muun muassa 7. luokan oppilaiden valinnaisainevalinnat, TET-jaksot, yhteishaku ja jälkiohjaus. Oppilaanohjaajien työnkuvat ovat erilaiset eri kouluissa, samoin esimerkiksi TET-jaksojen ja vanhempainiltojen ajankohdat vaihtelevat kouluittain. Alle on kuvattu viitteellinen esimerkki siitä, miten oppilaanohjaajan lukuvuosi voi rakentua, jokaisella oppilaanohjaajalla on kuitenkin hieman erilaiset käytännöt ja toimintatavat. Oppilaanohjaajan ohjauksen vuosikello Vantaalla Elokuu jälkiohjaus yhteenvedon tekeminen keväällä peruskoulunsa päättäneiden sijoittumisesta ja tiedon lähettäminen sivistysvirastoon tulevista aikatauluista informoiminen: TET-aikataulu, yhteishakuaikataulu, vanhempainillat Syyskuu TET-järjestelyt: kaikilla oppilailla harjoittelupaikat, matkojen ja ruokailun järjestäminen vanhempainillat henkilökohtaisten ohjausten aloittaminen yhdeksännen luokan oppilaille mahdolliset alueelliset koulutukset seitsemäsluokkalaisten tutustumiskeskustelut seitsemäsluokkalaisten TET alkaa Lokakuu TET-lomakkeiden kerääminen ja palautteen anto 9. luokan oppilaiden henkilökohtainen ohjaus mahdollisia yritysvierailuja 7. ja 8. luokan oppilaille 9. luokan oppilaiden vierailut toisen asteen oppilaitoksiin käynnistyvät Marraskuu yhteishakuun valmistautuminen (ennakkotiedottaminen oppilaille ja huoltajille ja asiaan liittyvät koulutukset ym.) yhteistyö toisen asteen kanssa 9. luokan oppilaiden henkilökohtainen ohjaus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden nivelvaiheen suunnittelu ja neuvottelut valinnaisaineoppaan laatiminen 23

24 Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu koehaku koulutusoppaiden jakaminen 9. luokan oppilaiden henkilökohtainen ohjaus yhteisvalintailta 9. luokan oppilaiden huoltajille 9. luokan oppilaiden henkilökohtainen ohjaus valinnaisaineiden esittelyilta 7. luokan oppilaiden huoltajille valinnaisainevalintoihin liittyvät järjestelyt 9. luokan oppilaiden tutustuminen TE-toimistoon 9. luokan oppilaiden henkilökohtainen ohjaus yhteishakuun valmistautuminen yhteishaku 8. luokan oppilaiden pienryhmäohjaus (aihe: oppiminen, tavoitteet, opiskelumotivaation löytäminen) 9. luokan oppilaiden pienryhmäohjaus (aihe: pääsykokeet ammatilliseen koulutukseen) nivelpalaverit alakoulujen kanssa yritysvierailuja ja messutapahtumia 7. ja 8. luokan oppilaille ammattialaesittelyjä kahdeksasluokkalaisille jälkiohjaustiedotteen laatiminen ammatillisen erityisopetuksen jatko-opintoilta kahdeksasluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen 8. luokan TET 6. luokan oppilaille tutustumispäivä uudessa yläkoulussa yrittäjyyspäivä 8. luokan oppilaille 9. luokkien päättäjäisinfo: päivämäärät jälkihakuun, syksyn hakuun ym. nivelpalaverit toisen asteen oppilaitosten kanssa jälkiohjaus, yhteydenotto ilman opiskelupaikkaa jääneisiin oppilaisiin Ohjaus Mikkelin alueella Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus on jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle. Mikkelin seudullisessa suunnitelmassa ohjauksen sisällöt on jaoteltu yläkoulun aikana opetussuunnitelman sisältöalueiden ja vuosiluokkien mukaan. Tällä tavalla lukija saa selkeän kuvan tehtävistä ja toimijoista sekä vuosiluokittain että sisältöalueittain. Mikkelin alueen seudullisessa ohjaussuunnitelmassa taulukko alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu korkea-asteen opintoihin saakka. Alla on osa Mikkelin seudun taulukosta (luokat 7 9). 24

25 Kasvun ja kehityksen tukeminen Vastuuhenkilöt: LV, OPO, RE, KU, TH Oppimisen ja opiskelun ohjaus Vastuuhenkilöt: AO, OPO, EO, LV 7. luokka 8. luokka 9. luokka Siirtymävaihe lähettävä oppilaitos Oppilaan hyvinvoinnin seuranta LV-tapaamiset Kasvatukselliset keskustelut Vastuuhenkilöt: Luokanohjaaja tutustuu Vanhempainilta Oppilaan hyvinvoinnin seuranta OPO, EO, KU, TH luokkansa oppilaisiin Kasvatukselliset keskustelut Yhteistyö kotien kanssa Perusopetuksesta toiselle asteelle Tiedonsiirto aineenopettajille Oppilaan hyvinvoinnin seuranta LV-tapaamiset Konsultaatiot LV-tapaamiset Yhteistyö kotien kanssa Jatko-opintoihin hakeutuminen Vanhempainillat Lukion ainevalinnat Kasvatukselliset keskustelut Valintakokeeseen valmistautuminen Ryhmäytymispäivä Toimintaohjeet 9. luokan jälkeen Yhteistyö nuorisotoimen ja Tiedonsiirtolomake perusopetuksesta seurakunnan kanssa toiselle asteelle Tukioppilaiden vertaistuki Jälkiohjaus koulutuspaikkaa vailla Yhteistyö kotien kanssa oleville Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden ohjaus Täydennyshaku Tiedonsiirtopalaveri Eri oppiaineiden opiskelun ohjaus Opiskelutaidot Erityinen tuki Henkilökohtaiset keskustelut Opiskelun seuranta Kansainvälisyys Eri oppiaineiden opiskelun ohjaus Opiskelutaitojen kertaus Erityinen tuki Opiskelun seuranta Kansainvälisyys Eri oppiaineiden opiskelun ohjaus Opiskelutaidot jatko-opintoja varten Erityinen tuki Opiskelun seuranta Kansainvälisyys 25

26 Jatko-opinnot ja ammatillinen suuntautuminen Vastuuhenkilöt: OPO Työelämään tutustuttaminen Vastuuhenkilöt: OPO Valinnaisaineiden valinta Perusopetuksen merkitys jatkoopinnoille Itsetuntemus Nuori työelämässä TET-jakso Suomen koulutusjärjestelmä Itsetuntemuksesta ammatilliseen suuntautumiseen Koulutusalat ja ammatit Elinkeinoelämä TET-jakso Yhteistyö paikallisen työelämän kanssa Yrittäjyys Suomen koulutusjärjestelmä Itsetuntemuksesta päätöksentekoon Henkilökohtainen ohjaus Vanhempainilta Oman seudun koulutukseen tutustuminen ja Taitaja 9 Koulutuskokeilut Koulutukseen hakeutuminen Yhteishaku ja erillishaut Yhteiskunnan palvelut TET-jakso ja ammatillisen suuntautumisen selkeyttäminen Yhteistyö paikallisen työelämän kanssa Yrittäjyys Työelämä ja kesätyö TOIMIJAT: HU = huoltaja, OPO = opinto-ohjaaja, AO = aineenopettaja, TH = terveydenhoitaja, PS = psykologi, KU = kuraattori, RE = rehtori, EO = erityisopettaja, LV=luokanvalvoja 26

27 Ohjaussuunnitelman laatimisprosessi Oulunsalon perusopetuksessa Ohjaustyöryhmä Nykytilanne Luento Henkilöstön sitouttaminen Lausuntokierros Ryhmätyöskentely Nykytilanne: Ennen varsinaisen ohjaussuunnitelman aloittamista opettajat tekivät esitehtävän, jossa he miettivät, miten seuraavat ohjausmuodot toteutuvat heidän työssään: opiskelun ohjaus, oppimaan oppimisen taidot ja valmiudet, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä jatko-opintoihin ja uravalintaan ohjaaminen. Luento Kaikille perusopetuksen opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille pidettiin luento aiheesta Ohjaus kaikkien yhteinen asia. Ryhmätyöskentely Opettajainkokouksissa käytiin kouluittain läpi esitehtävässä käsiteltyjä ohjauksen osa-alueita. Luokanopettajat jakaantuivat ryhmiin luokkatasoittain: luokat 1 2, luokat 3 4 ja luokat 5 6. Aineenopettajat jakautuivat seuraaviin ryhmiin: äidinkieli ja vieraat kielet, matemaattiset aineet, reaaliaineet sekä taito- ja taideaineet. Erityisopetus, oppilaanohjaus ja koulunkäynninohjaajat olivat omana ryhmänään. Ohjaustyöryhmä Ohjaustyöryhmä (rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettaja ja kuusi luokanopettajaa) käsitteli opettajien ryhmätöiden tuloksia. Työryhmän jäsenet siirsivät oman luokkatasonsa tuotokset yhteiseen, internetissä olevaan ohjaussuunnitelmapohjaan. 27

28 Lausuntokierros Kaikille kunnan opettajille yhteisessä veso-päivässä ryhmätyövaiheen ryhmät tarkastelivat ohjaustyöryhmän tekemää versiota. Ohjaustyöryhmä työsti ohjaussuunnitelmaa edelleen palautteen pohjalta. Arviointi Ohjaustoiminnan arviointi nostettiin erikseen käsiteltäväksi asiaksi. Ohjaussuunnitelmatyöryhmä antoi ehdotuksensa siitä, mitä arvioidaan, milloin arvioidaan, miten arvioidaan ja kuka arvioi. Arviointiehdotusta käsiteltiin opettajainkokouksissa. Opettajilta saadun palautteen pohjalta laadittiin lopullinen arviointimalli. Ohjaussuunnitelman päivittäminen ja henkilökunnan sitouttaminen Palvelulautakunta vahvistaa ohjaussuunnitelman. Ohjaussuunnitelma päivitetään vuosittain lukuvuoden alussa ja käydään läpi lukuvuoden suunnittelupalaverissa. (Oulunsalon kehittämistoiminnan ohjaussuunnitelmaprosessin vuosikierto) Oulunsalossa edellä kuvattu ohjaussuunnitelmaprosessi on koettu toimivaksi. Prosessista kannattaa erityisesti nostaa esiin viimeiset kohdat eli suunnitelman arviointi ja päivittäminen sekä henkilökunnan sitouttaminen. Näiden kohtien käsitteleminen koulun tasolla vuosittain on tärkeää, sillä toimijat ja toimintaympäristö vaihtuvat. 28

29 3. Ohjaussivustot verkossa Mikko Siippainen Oppilaan ohjauksen tueksi on syntymässä kasvava määrä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia seutukunnallisia ohjaussivustoja. Ohjaussivustot toimivat ohjauksen tukena oppilaille, huoltajille, työnantajille, opinto-ohjaajille ja opettajille. Ne ovat kaikkien niiden käytettävissä, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttamassa oppilaan opinpolulla tapahtuvaan ohjaukseen. Ohjaussivustojen etu on, että ne ovat käytössä aina ja kaikkialla, missä on internetyhteys. Kääntöpuoli asiassa on, että lukijat voivat ymmärtää asiat virheellisesti. Ohjauksen asiantuntija ei ole selittämässä tai selkeyttämässä sivujen sanomaa. Tämä asettaa omat haasteensa sivuston kielelle, rakenteelle ja sisällölle. Paikalliset ja seutukunnalliset ohjaussivustot voivat keskittyä oman alueen tietojen välittämiseen. Kysymys on usein käyttäjällekin tutusta maantieteellisestä toimintaympäristöstä. Tätä näkökulmaa on hyödynnetty sivustoja laadittaessa sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Sivustojen avulla käyttäjille pyritään selkeyttämään alueen ohjaustoimintaa. Seutukunnan ohjauksen toimijoille tarjotaan mahdollisuus koota aineistoa yhdessä ja myös julkaista kunnan tai oppilaitoksen omia materiaaleja. Kaikilla sivustoilla on ohjauksen ammattilaisille tarkoitettua ohjauksen seutukunnallista järjestämistä tukevaa materiaalia. Joihinkin sivustoihin on liitetty työelämään tutustumisen jaksoja (TET-jaksoja) palvelevaa tekniikkaa. Linkittäminen erilaisiin ammatti-, uravalinta- ja opiskelusivustoihin sekä kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyviin sivustoihin on säästänyt tekijöiltä monia työtunteja. Ennen sivuston laadinnan aloittamista on määriteltävä kenen tarpeita sivuston halutaan palvelevan mikä on sivuston alueellinen rajaus mikä on sivuston sisällöllinen rajaus miten päivitys ja linkkien toimivuuden varmistus hoidetaan tulevaisuudessa. 29

30 Ohjauksen maailmassa tieto muuttuu vähintäänkin vuosittain. Sivustojen uskottavuus on koetuksella jo ensimmäisestä vanhentuneesta tiedosta. On myös eettisesti arveluttavaa pitää virallisilla sivuilla vanhentunutta tai virheellistä tietoa. Hyvässä ohjaussivustossa ovat näkyvissä jo etusivulla ainakin seuraavat asiat: 1. Kenelle sivusto on tarkoitettu ja mitä sieltä löytyy 2. Suunnistusta ja tiedonhakua helpottava selkeä jaottelu: käyttäjäryhmät ja niiden sisällä eri sisältöalueet sivukartta tärkeimmät ja yleisimmin käytetyt ajankohtaiset linkit 3. Yhteystiedot sivuston ylläpitäjiin ja ohjauksen toimijoihin 4. Haku-työkalu 5. Ajankohtaista-palsta uutisille ja vaihtuville ajankohtaisille asioille 6. Yhteydenottomahdollisuus Palaute-painikkeella 7. Ohjauksen toimijoiden yhteydenpitomahdollisuus 8. Linkkilista, jossa on vain pysyviä osoitteita. Linkitetyn ja kopioidun materiaalin tekijänoikeudet on aina syytä varmistaa, ja niihin pitää lisätä lähde. Tässä luvussa esitellään kolme sivustoa: Raahen seudun Oporasti, Oulunseudun Seutunappi ja Tampereen Toponetti. Sivustojen laajuus on määräytynyt käyttäjäkunnan, käyttäjien tarpeiden ja ylläpitomahdollisuuksien mukaan. Sivustoihin voi tutustua joko itsekseen tai oppilaanohjaaja ja oppilaat yhdessä. Täydellistä sivustoa ei ole tehtykään, mutta näiden kolmen sivuston hyvät puolet yhdistämällä pääsee hienoon alkuun. OPORASTI Oporasti on Raahen seudun ohjauksen tarpeisiin vastaava internetsivusto, jonka pääkohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret. Sivustolla on oppilaiden lisäksi osiot vanhemmille, opinto-ohjaajille, opettajille ja työnantajille. Sivuston tarkoituksena on toimia tiedonlähteenä; oppilaan ja vanhempien on helppo löytää luotettavaa tietoa keskitetysti yhdestä paikasta. Opettajille ja opinto-ohjaajille sivusto pyrkii antamaan ohjaukseen liittyviä ideoita ja vinkkejä. Työnantajat löytävät tietoa TET-jaksoista. Sivustolle on koottu tietoa ja linkkejä muun muassa jatko-opinnoista, ammateista, työelämään tutustumisesta, kesätöiden hakemisesta, opiskelutekniikasta ja kansainvälisyydestä. Opettajia ja opinto-ohjaajia varten sivustolla on muun muassa ohjaus- ja opetusmateriaalia ja linkkivinkkejä. Luokanopettajille sivustolla on Alakoulun ohjauskäsikirja, johon on koottu ohjauksen materiaalia alaluokille. Luokanohjaajille on puolestaan koottu Luokanohjaajan materiaali, jossa on ideoita luokanohjaajan tunteja varten. Sivusto löytyy osoitteesta 30

31 Oporastin opettajille tarkoitetuilla sivuilla on aihealueittain koottua materiaalia ja työkaluja yläluokkien luokanohjaajille tai -valvojille. Materiaalikansio koostuu seuraavista aihepiireistä: ryhmäytyminen, opiskelutaidot, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen, luokkahenki, vastuullinen nuori, nettikäyttäytyminen, hyvät tavat sekä lukuvuoden yhteenveto. Eri aihepiireistä löytyy valmiita tuntisuunnitelmia, tehtäviä ja käsittelyvinkkejä oppilaiden kanssa toimimiseen sekä materiaalien alkuperäislähteet. Materiaalin kokoaminen on ollut osa Raahen seudun oppilaanohjauksen kehittämistoimintaa. Materiaalikansion on koonnut eri lähteistä aineenopettajista ja opinto-ohjaajasta koostunut työryhmä. SEUTUNAPPI Seutunappi on Oulunseudun ja Oulunkaaren nuorten tieto- ja neuvontapalvelu. Sivuilta löytyy tietoa alueen kuntien palveluista ja ajankohtaisista asioista. Seutunappi on profiloitunut alueelliseksi, nuorille sekä asiantuntijoille tarkoitetuksi sivustoksi, jossa on tietoja ja yhteystietoja monista muistakin aiheista kuin vain oppilaanohjauksesta. Seutunapissa on kaksi sivukokonaisuutta. Toisessa esitellään nuorten oman kunnan tarjoamia palveluja ja tapahtumia, ja toisessa on Opiskelusta työelämään -osio. Sieltä löytyy asiaa koulutuksesta, yhteishausta ja siitä, mitä nuori voi tehdä, jos asiat eivät etene suunnitelmien mukaan. Seutunappi toimii yhdessä Oulun kaupungin nuorten tieto- ja neuvontapalvelun Nettinapin kanssa. Seutunappi palvelee 14 kunnan asukkaita. Jokaisen kunnan sivuilta löytyvät tietoalueet, jotka käsittelevät elämän eri alueita. Aihealueet ovat vapaa-aika, 31

32 opiskelu, työelämä, osallistu ja vaikuta, asuminen, mistä apua, maailmalle, rakkaus ja seksi, raha-asiat, laki nuorelle ja liikenteessä. Laajassa ja monipuolisessa yhteistyössä syntyneen sivuston kehittämistyössä ja ylläpidossa ovat olleet mukana Oulun kaupunki, Oulun seutu, Oulunkaaren kuntayhtymä, Draivi linkki -hanke ja Onnistuvat opit -hanke. Kuukauden tietoteema Seutunapissa on joka kuukausi esillä jokin ajankohtainen tietoteema. Käyttäjät voivat vaikuttaa teemoihin antamalla palautetta ja tekemällä ehdotuksia. Vuoden 2011 tietoteemat: Tammikuu: kesätyöt ja työelämä Helmikuu: opiskelu Maaliskuu: oikeudet ja velvollisuudet Huhtikuu: omiin asioihin vaikuttaminen Toukokuu: päihteet Kesäkuu: rakkaus ja seksi Heinäkuu: mistä apua Elokuu: vapaa-aika ja harrastukset Syyskuu: liikenneturvallisuus Lokakuu: terveys Marraskuu: kansainvälisyys Joulukuu: viisaasti verkossa 32