Oulunkaaren kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto xx.x

2 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Strategisten tavoitteiden toteutuminen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostus Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus ja kuntaneuvotteluprosessi Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase

3 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Kustannustenjakoraportti Kunnittaiset palvelutuotannon raportoinnit heinä-joulukuu 2013 Kuntapalvelutoimiston raportti 2013 Maisemamallin raportit Henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Oulunkaaren kuntayhtymä on vastannut neljä vuotta jäsenkuntiensa Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Simon kunta liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymä on tuottanut myös seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelut vuodesta 2009 lähtien sekä elinkeinoneuvontaa alueen yrityksille. Oulunkaaren kuntayhtymä toimii edelleen alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymän strategian mukaisten osakokonaisuuksien painopisteet ovat toteutuneet hyvin. Seudullinen elinkeinostrategia hyväksyttiin vuonna 2013 ja sitä on toteutettu mm. seudullisen elinkeinoneuvonnan ja ohjelmapohjaisen hanketyön avulla. Työllisyyden edistämiseen liittyvät toimet ovat oleellinen osa elinvoiman kehittämistä. Työllistämiseen liittyvä monialaisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti korkean työttömyyden olosuhteissa. Elinkeinostrategia konkretisoituu Oulunkaaren jäsenkuntien elinkeinoohjelmissa. Strategian työstämisessä on korostettu maaseutumaisten ja harvaanasuttujen pienkuntien näkökulmaa elinvoiman vahvistamisessa. Sähköisiä hyvinvointikertomuksia ja tältä pohjalta kerättyjen tietoja on hyödynnetty yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Vuoden 2013 toiminnan arvioinnin perusteella yhteistyö Oulunkaarella koetaan edelleen toimivaksi sekä Oulunkaarella sisäisesti että suhteessa kuntiin. Myös toiminta ja ohjaus ovat onnistuneet kuntayhtymässä arvioinnin perusteella. Kehittämistä kaivattiin erityisesti kuntalaisille tiedottamisessa. Kyselyssä esille nousi mm. tyytyväisyys sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. Luottamushenkilökyselyn vastauksissa oli havaittavissa, että pääsääntöisesti asioiden koettiin pysyneen ennallaan tai muuttuneen myönteiseen suuntaan vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi myös kuntapalvelutoimiston tuottamat palvelut arvioitiin hyviksi. Henkilöstön työhyvinvointikyselyn perusteella työntekijöiden kokema työhyvinvointi on parantunut edelleen edellisestä vuodesta (kouluarvosana 8,2) ja mm. työterveyshuollon toiminta on tukenut hyvinvoinnin kehittymistä. Työhyvinvointikyselyssä 93 % vastaajista kertoi voivansa suositella Oulunkaarta työpaikkana. Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmää on pilotoitu ja se otetaan täysimääräisesti käyttöön vuonna Oulunkaaren tiedottamiseen on panostettu mm. paikallislehdissä ja Oulunkaaren internet-sivuilla. Oulunkaari-lehden sisältöä on kehitetty. Kuukausittaisten taloustiedotteiden ja osavuosikatsausten sisältöä on kehitetty ja raportointi on toteutunut suunnitellusti vuosikellon mukaan. Kuntaneuvotteluprosessin sisältöä ja vuorovaikutteisuutta on kehitetty mm. ennakkokysymysten ja tausta-aineiston hyödyntämisen avulla. Kuntapalvelutoimiston toiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja kunnat ovat olleet tyytyväisiä sen tarjoamiin palveluihin. Uusille valtuutetuille on järjestetty perehdytystä sekä Oulunkaaren että kuntien toimesta. Lisäksi luottamushenkilöiden sähköistä verkkopalvelua on hyödynnetty ns. materiaalipankkina. Kuntayhtymän henkilöstömenot ja kotitalouksille annetut avustukset pysyivät budjetissa. Toimintamenojen nousua aiheuttivat erityisesti erikoissairaanhoidon, ensihoidon ja kiireettömän sairaankuljetuksen kustannusten nousut. Lisäksi mm. lääke-, laboratorio-, sekä kuntien tukipalvelukustannukset nousivat. Henkilös- 4

5 tön rekrytoinnissa on onnistuttu ja mm. lääkäritilanne on parantunut. Hyvällä perustason hoidolla ja palveluilla pyritään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen. Palvelujärjestelmän suuntaamisessa ennaltaehkäiseviin ja avohuollon palveluihin on edistytty hyvin. Vuoden 2013 tilinpäätös on koko kuntayhtymän tasolla ylijäämäinen euroa. Lisäksi kuntapalvelutoimisto palauttaa jäsenkunnille liikaa perittyä ennakkoa yhteensä euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannusten kasvu verrattuna vuoteen 2012 on 5 prosenttia, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu oli 6,1 prosenttia. Oman toiminnan kunnittainen vaihteluväli oli 2,7-7,9 % ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli oli -9,9-12,2 %. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu etenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen pääasialliset linjaukset ovat tiedossa, mutta käytännön toteutuksen yksityiskohdat sisältävät vielä lukuisia kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä onkin tullut esitys Paraspuitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamisesta vuoden 2016 loppuun saakka. Epävarmuustekijöitä sisältyy myös erityisesti valmisteilla olevaan valtionosuusuudistukseen. Vuoden 2013 toiminnan arvioinnin perusteella henkilöstömme seuraa uudistuksen etenemistä ja kokee saaneensa siitä riittävästi tietoa. Henkilöstö on myös kiinnostunut uudistuksen vaikutuksista kuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymän puolelta toivomme, että rakenteellisten muutosten keskiössä säilytetään tavoite kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta ja turvataan lähipalvelujen saavutettavuus myös harvaan asuttujen alueiden ja ikääntyvän väestön arjen olosuhteissa. Kiitän kaikkia vuodesta Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto vuonna 2013 Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden 2013 aikana 4 kertaa ja käsitteli 39 pykälää. Hallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymän johtajan on oltava valtuustossa läsnä. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden käsittelyä. Hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenillä sekä toimialajohtajilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei ole samalla valtuustoedustaja. Puheenjohtajisto Hämäläinen Henrik, puheenjohtaja Pudasjärvi Moilanen Ahti, 1. varapuheenjohtaja Utajärvi Vakkala Lauri, 2. varapuheenjohtaja Simo varsinainen jäsen Ii Alaraasakka Aili-Marja Huovinen Pertti Klasila Väinö Miettunen Seppo Rissanen Tapio varajäsen Paakkola Minna Kangasniemi Vesa Kaleva Oili Veikko Viinamäki Haapaniemi Heli-Hannele 6

7 Ruonala Riikka Turtinen Maire Pudasjärvi Honkanen-Rönkkö Sari Hämäläinen Henrik Pohjanvesi Tapio Riekki Vesa Turpeinen Alpo Veivo Sointu Ylitalo Paula Jyrkkä Tellervo Hast Mika Miettinen Toivo Oinas-Panuma Eero Pesonen Mika Putula Heikki Heikkilä Juha Komulainen Erja Vainio Taina Simo Böök Tuomo Lämsä Seppo Marttila Piia Marttila Tuomo Vakkala Lauri Utajärvi Kinnunen Tarja Moilanen Ahti Räisänen Pentti Savolainen Kai Tuovinen Reetta Silvennoinen Jouko Ylikärppä Pirkko Kuusela Tapani Simoska Raimo Niskala Lauri Merilä Kaisu Kujala Mikko Juntunen Risto Nikula Mirja Vääräniemi Antti Vaala Karjalainen Vuokko Lämsä Pekka J. Kilpeläinen Auvo Mustonen Osmo Leinonen Aino Kuusela Terttu Moilanen Helmi Söderqvist Annikki Tervonen Timo Kemppainen Pentti Tarkastuslautakunta 2013 Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 3 kertaa ja käsitteli 19 pykälää. Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna kertaa ja käsitteli 32 pykälää. Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. varsinainen jäsen Ii Pertti Huovinen, pj. varajäsen Hilkka Kalliorinne 7

8 Pudasjärvi Paula Ylitalo, vpj. Alpo Turpeinen Simo Marja-Leena Heikkilä Lauri Vakkala Utajärvi Risto Juntunen Anna-Liisa Valtanen Vaala Helmi Moilanen Max Söderqvist saakka jäsen lähtien Annikki Söderqvist Max Söderqvistin varajäsen lähtien Oulunkaaren tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab ja tilintarkastajana vuoden 2012 tilien osalta Tuula Roininen ja vuoden 2013 osalta Simo Paakkola. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii kuntayhtymän toimistosihteeri. Yhtymähallitus 2013 Yhtymähallitus kokoontui vuonna kertaa ja käsitteli 30 pykälää. Yhtymähallitus kokoontui yhteensä 17 kertaa ja käsitteli 190 pykälää. Yhtymähallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla sekä järjestämiskeskuksen henkilöstöllä. varsinainen jäsen Ii Kehus Reijo Liedes Teijo Maalismaa Maila Varanka Sirpa, pj. Pudasjärvi Lantto Marja Pohjanvesi Tapio Tykkyläinen Kari Vähäkuopus Timo, vpj. Simo Hamari Helena Marttila Tuomo Utajärvi Koivisto Marianne Pirttikoski Eero varajäsen Kurttila Pentti Turtinen Maire Tervonen Petri Paakkola Minna Parkkisenniemi Hilkka Ikonen Eija Kellolampi Juho Hiltula Hannu Marttila Piia Veittikoski Marko Mikkonen Mari Kinnunen Tarja 8

9 Vaala Kemppainen Pentti Kylmänen Tiina Karjalainen Esa Tuomisalo Tiina Johtotiimi 2013 Daavittila Kaarina, kaupunginjohtaja Pudasjärvi Juujärvi Kyösti, kunnanjohtaja Utajärvi Kehus Markku, kunnanjohtaja Ii Määttä Tytti, kunnanjohtaja Vaala Rautiainen Veijo, vs. kunnanjohtaja Vaala Tavia Esko, kunnanjohtaja Simo Elinkeinotiimi 2013 Ari Alatossava, toimitusjohtaja, Iilaakso Oy Mikko Kälkäjä, kehittämisjohtaja, Pudasjärven kaupunki Veijo Rautiainen, yritysasiamies, Vaalan kunta Asko Merilä, kehitysjohtaja, Utajärven kunta Ilkka Pirttikoski, seudullinen yritysasiamies, Oulunkaaren kuntayhtymä Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä Hallintotiimi 2013 Erkki Taskila, Iin kunta Seija Turpeinen, Pudasjärven kaupunki Keijo Ylitalo, Simon kunta Matti Molander ja Tarja Haapapuro, Utajärven kunta Hanne Helaste, Vaalan kunta Leena Pimperi-Koivisto, Oulunkaaren kuntayhtymä Mirja Klasila, Oulunkaaren kuntayhtymä Juha Torvinen, Oulunkaaren kuntayhtymä Hilkka Väisänen, Oulunkaaren kuntayhtymä Matti Matero, Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta 2013 Palvelutuotantolautakunta kokoontui vuonna 2013 yhden kerran ja käsitteli 14 pykälää. Palvelutuotantolautakunta kokoontui yhteensä 11 kertaa ja käsitteli 101 pykälää. Palvelutuotantolautakunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen puheenjohtajalla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla, järjestämiskeskuksen henkilöstöllä. varsinainen jäsen Ii Haatainen Matti Jyrkkä Tellervo Koskela Pekka Mäenkoski Petri, 2. varapj. varajäsen Koivuvaara Pia Hyry Tuula-Riitta Hekkala Hannes Sanaksenaho Harri 9

10 Pudasjärvi Komulainen Erja Talala Reijo Tihinen Paavo Tykkyläinen Marja-Leena Simo Hirvaskoski Minna saakka Leskinen Tarja, pj. Peisa Minna lähtien Utajärvi Kokko Raili Savolainen Kai, 1. varapj. Vaala Karjalainen Vuokko Roivainen Jouko Veivo Sointu Peuraniemi Kari Honkanen Erkki Nurmela Sirpa Hiltula Ari Kuusela Tapani Saarenpää Leo Pötsönen Riikka Kuusela Terttu Karhu Tapani 10

11 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Oulunkaaren kuntayhtymän strategiassa on nostettu esiin neljä strategista päämäärää: 1. Asiakaslähtöiset palvelut 2. Osaaminen ja hyvinvointi 3. Tasapainoinen talous 4. Alueellinen vaikuttavuus Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista vuonna Strateginen tavoite Painopisteitä vuodelle 2013 Painopisteiden toteutuminen vuonna 2013 Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. 11 Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Sähköisten palvelujen suunnittelu, esim. sähköinen toimeentulotukihakemus, Omahoito-palvelun käytön vakiinnuttaminen (käyttäjätavoite vuodelle 2013 n. 3500) ja palvelun edelleen kehittäminen (4- vuotiaiden tarkastukset neuvolassa, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto) Uudet vakanssit järjestämissopimusten mukaan Tilat: Iin terveysaseman remontin jatko, Iin hammashoitola Palvelujen kunnallistaminen: Pudasjärvellä yläkartano ja perheryhmäkoti/tukiasuminen Hyvä vastaanotto toimintamallin juurruttaminen Omahoito-palvelussa rekisteröityneitä käyttäjiä on ollut yhteensä Käytetyin palvelu on ollut ereseptin uusiminen. Sähköisten palveluiden kehittämiseen on osoitettu resursseja. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttöönottoa on valmisteltu. Uudet vakanssit ovat toteutuneet järjestämissopimuksen mukaan. Iin hammashoitolan tilajärjestelyjen osalta on kartoitettu eri vaihtoehtoja. Iin terveysaseman tilaremontti vaatii vielä joitakin täydennyksiä. Iin vanhainkodin suunnittelu on käynnistynyt. Neuvola on siirtynyt Iissä uusiin tiloihin. Utajärvellä on aloittanut toimintansa tilasuunnittelutyöryhmä. Pudasjärvellä Yläkartano ja perheryhmäkoti/tukiasumistoiminnot ovat siirtyneet suunnitelmien mukaan osaksi kuntayhtymän toimintaa. Sisällöllistä kehittämistyötä jatketaan. Jokaisella terveysasemalla on pidetty Hyvä vastaanotto mallin

12 kehittämiseen liittyviä työpalavereja. Asia on edennyt kaikissa kunnissa. Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallistuminen Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto, neuvolaraadit Hyve-hanke vanhuspalveluissa Hyvä vastaanotto toimintamallin juurruttaminen Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittäminen Asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmää on pilotoitu ja se otetaan täysimääräisesti käyttöön vuonna Neuvolaraatien toiminnan laajentamista on suunniteltu. Hyve-hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Käynnistetty mm. Pudasjärvellä tehostetun kotihoidon palvelu. Jokaisella terveysasemalla on pidetty Hyvä vastaanotto mallin kehittämiseen liittyviä työpalavereja. Asia on edennyt kaikissa kunnissa. Suunniteltu toimintamallia asiakaslähtöisyyden ja asiakaspalvelutaitojen kehittämiseksi. Toimenpiteet käynnistyvät vuonna Kuntalaistiedottamisen kehittäminen Panostettu tiedottamiseen mm. paikallislehdissä ja Oulunkaaren internet-sivuilla. Oulunkaari-lehden sisältöä on kehitetty. Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Avoin ja ajantasainen tiedonkulku (mm. palvelutuotannon liikennevaloraportit, taloustiedote, vuotuinen toiminnan arviointi) Kuntaneuvottelut ja seminaarit, kuntapalvelutoimiston kytkeminen neuvotteluprosessiin Kuukausittaisten taloustiedotteiden ja osavuosikatsausten sisältöä on kehitetty. Raportointi on toteutunut suunnitellusti vuosikellon mukaan. Vuotuiseen toiminnan arviointiin liittyen toteutetaan amk-tasoinen opinnäytetyö. Kuntaneuvottelut ja -seminaarit ovat toteutuneet vuosikellon mukaan. Sisältöä ja vuorovaikutteisuutta on kehitetty (mm. ennakkokysymykset, tausta-aineiston hyödyntäminen). Kuntapalvelutoimisto käy kuntien kanssa omat palvelusopimusneuvottelut. Kuntapalvelutoimiston toiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja kunnat ovat olleet tyytyväisiä sen tarjoamiin palveluihin. 12

13 Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Uusien valtuutettujen perehdyttäminen Oulunkaaren toimintaan Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Laajennetun järjestämiskeskuksen toimintamallin kehittäminen Esimiesten osaamisen kehittäminen Raportoinnin kehittäminen Esimiesinfojen vuorovaikutteisuuden kehittäminen Uusille valtuutetuille on järjestetty perehdytystä sekä Oulunkaaren että kuntien toimesta. Lisäksi luottamushenkilöiden sähköistä verkkopalvelua on hyödynnetty ns. materiaalipankkina. Esim. kuntaneuvotteluihin on osallistunut myös tietohallintopäällikkö. Oulunkaaren hallintosääntö on päivitetty. Esimiesten koulutusohjelma (6 kk) on käynnistynyt syksyllä 2013 Hyve-hankkeen puitteissa. On tarjottu myös jäsenkuntien esimiehille ja johdolle osallistumismahdollisuus. Osavuosikatsaukset on toteutettu uuden vuosikellon mukaan. Otettu käyttöön ns. laajennettu taloustiedote, jossa seurataan kohdennetusti palveluihin liittyviä suoritteita ja laatutekijöitä sekä mm. sairauspoissaolojen kehitystä. On selvitetty Maisema-mallin uuden version hyödyntämistä sekä mahdollisen korvaavan järjestelmän käyttöönottoa. Esimiesinfojen yhteyteen on liitetty ns. teemapuheenvuorot vaihtuvista aiheista. Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Oulunkaaren hyvinvointiohjelman toimeenpano Työterveyshuollon roolin vahvistaminen hyvinvoinnin tukena Oulunkaaren perehdytysohjelman kehittäminen Hyvinvointiohjelmaa on toteutettu vuosisuunnitelman mukaan yhteistyössä mm. henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja yttoimikunnan kanssa. Seuranta mm. osavuosikatsausten yhteydessä ja vuotuisissa hyvinvointikyselyissä. Työterveyshuollon roolia on vahvistettu mm. esimiesinfoissa, yttoimikunnassa ja henkilöstön hyvinvointikyselyn suunnittelussa ja jatkotoimenpiteiden linjaamisessa. On valmisteltu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vanhuspalveluihin kohdentuvaa hyvinvointihanketta. On selvitetty verkkoperehdytyksen mahdollisuuksia ja videopalvelun (Dream Broker) hyödyntämistä perehdytyksestä. Lisäksi on 13

14 Osaamiskartoitusten käynnistäminen Kehitetään tiedonkulkua, mm. intran käytön tehostaminen Vuotuinen työhyvinvointikysely ja toimenpiteet sen pohjalta Uuden kehityskeskustelumallin käyttöönotto TVA-prosessin valmistelu Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation joka tasolta Aloitejärjestelmän kehittäminen, intran hyödyntäminen Yhteistyötoimikunnan roolin kehittäminen, työsuojelun näkökulman vahvistaminen Uuden kehityskeskustelumallin käyttöönotto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TERPS-hanke kartoitettu hyviä valtakunnallisia käytäntöjä. Osaamiskartoitukset on käynnistetty/toteutettu tietopalveluissa, talouspalveluissa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhuspalveluiden esimiehille. Vuoden 2013 toiminnan arviointiin kytketään kaikkia lähiesimiehiä koskeva osaamiskartoitus. Intran sisältöä ja käytettävyyttä on kehitetty. Hyvinvointikyselyä on kehitetty yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2013 hyvinvointikyselyyn liittyy amk-tasoinen opinnäytetyö. Uusi kehityskeskustelumalli on otettu käyttöön ja sen vaikuttavuutta seurataan mm. osana vuotuista hyvinvointikyselyä. TVA-prosessia on alustavasti valmisteltu mm. yhteistyössä yttoimikunnan kanssa. Asiaan liittyvä koulutus esimiehille toteutetaan helmikuussa Aloitejärjestelmää ei ole vielä käynnistetty. Työsuojeluasioiden käsittely yt-toimikunnassa on parantunut. Alustavasti on linjattu, että vuoden 2014 painopisteeksi toimikunnassa nostetaan työsuojeluasiat. On pohdittu yt-toimikunnan roolin ja vuorovaikutteisuuden kehittämistä koulutuksen/konsultin avulla (Hyve-hankkeen kautta käytettävissä oleva resurssi). Uusi kehityskeskustelumalli on otettu käyttöön ja sen vaikuttavuutta seurataan mm. osana vuotuista hyvinvointikyselyä. Hyvinvointikertomusten painopisteitä on nostettu osaksi kuntakohtaisia järjestämissopimuksia. 14

15 Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys Avoin ja ajantasainen tiedonkulku, kehitetään talouden raportointia Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Käynnistetty/valmisteltu kuntakohtaisia tasapainotusohjelmia yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Ohjeistettu esimiehiä Oulunkaaren omista tasapainotustoimista. Valmisteltu/käynnistetty rakenteisiin ja prosesseihin kohdistuvia uudistuksia palvelujen kehittämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi (esim. Simossa terveys- ja vanhuspalvelut, Pudasjärvellä tehostettu kotihoito ja Yläkartanon palvelujen kehittäminen, yhteiskäyttöautojen laajempi hyödyntäminen). Therefore-järjestelmän käyttöönotto. Intran laajempi hyödyntäminen. Talouden seurantaa ja ajantasaista raportointia on kehitetty edelleen (mm. osavuosikatsausten uusi vuosikello, laajennettu taloustiedote, osastotason toteumaraportit intrassa, Maiseman korvaavan järjestelmän kartoittaminen). Hyve-hankkeen puitteissa toteutetaan esimieskoulutusohjelma (6 kk), jossa mukana myös talousosio. Järjestetty täsmäinfoja esimiehille mm. ProEconomican käytöstä. Esimiesinfossa mukana talousosio. Täsmäkoulutettu mm. uusia esimiehiä talousosaamisesta. Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakenne- ja prosessimuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa Rakenteiden ja prosessien kehittämistyö: o Kaikissa kunnissa on mallinnettu lastensuojeluprosessia o Yhteiskäyttöautojen käyttö on laajentunut o Rekrytoitu perhe- ja terveyspalveluiden yhteinen jälkihuollon työntekijä o Hyvinvointia tukeviin palveluihin on panostettu, esim. vanhempainkoulut o Iissä ja Simossa on selvitetty kotihoidon prosessien toimivuutta (mm. Hyve-hankkeen puitteissa) o Pudasjärvellä Yläkartanon toiminnan kehittäminen ja te- 15

16 Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Hyvinvoinnin vahvistaminen TERPS-hanke Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Alueen ja kuntayhtymän vetovoimaisuus rekrytoinnin näkökulmasta Elinkeinotiimin rooli keskeinen o o o hostetun kotihoidon käynnistäminen. Pudasjärvellä on myös käynnistetty talouden tasapainotusohjelma, johon liittyy rakenteiden ja prosessien kehittäminen. Simossa kotihoitoon, Kiikanpaloon, osastolle ja Mäntylään kohdentuva kehittämistyö. Simossa on myös valmisteltu kehitysvammaisten asumisyksikön rakentamista (ARArahoitus). Utajärvellä ja Vaalassa on pilotoitu mm. ITTS-hankkeen puitteissa videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä esim. kotikuntoutuksessa. Hyvinvointikertomusten painopisteitä on nostettu osaksi kuntakohtaisia järjestämissopimuksia. On panostettu rekrytointiin (esim. Kuntarekryn käyttöönotto, lääkärirekrytointi). Oulunkaaren elinkeinostrategia on valmistunut. Kehittämisen veturi Elinkeinotiimin rooli keskeinen Hanketyö Oulunkaaren elinkeinostrategia on valmistunut. Hankkeiden kautta on panostettu kehittämistyöhön. Strategiset kumppanuudet Yhteistyön kehittäminen Yhteistyötä tehdään sekä alueellisesti että laajemminkin (esim. Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuu, Meri-Lappi, PPSHP, LPSHP). Esim. yhteistyöverkostot, hankeyhteistyö. 16

17 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 Suomen supistui -1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan 1,8 %. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ensi vuonna talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko kuluvan vuoden ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisyys heikkenee ensi vuonna ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Vienti lähtee hitaaseen kasvuun ja vaihtotaseen alijäämä supistuu. Kasvun taustalla on Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja maailmankaupan vauhdittuminen vähitellen. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Euroalueen viimeaikaisista rohkaisevista uutisista huolimatta kasvu on kuitenkin hauraalla pohjalla. Lähde: Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus 2/

18 Kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot, Tilastokeskus 18

19 Suomen sosiaalimenot vuosina vuoden 2011 hinnoin, mrd., lähde: THL Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Suomen terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2011 hinnoin, milj. euro, lähde THL 19

20 Oman alueen kehitys Oulunkaareen kuuluu viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu Oulunkaaren omistajakuntien taloudellisten, toiminnallisten ja demografisten indikaattoreiden kehitystä. Tietojen lähteenä Sotkanet (2014), ellei toisin mainita. Valtionosuudet, % nettomenoista vuonna % 40% 35% 30% 25% 30,2 % 39,1 % 28,9 % 39,1 % 34,0 % 21,7 % 24,5 % 20% 15% 10% 5% 0% 20

21 Lainakanta, /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Verotulot, /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala

22 Väkiluvun kehitys Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Ikäryhmien %osuudet väestöstä % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % % 20 % 10 % 0 % vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 22

23 Työttömät, % työvoimasta Ii 16, ,5 12,5 15,5 13, ,1 Pudasjärvi 18,3 16,3 13,5 15,3 16,9 15,2 14,8 15,4 Simo 15, ,2 11,1 14,2 12,7 12,2 11,9 Utajärvi 13,3 13, ,3 13,4 12,1 11,9 11,5 Vaala 17,8 18,1 16,3 15,8 16,9 15,4 14,9 15,8 Toimeentulotuki, /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala

24 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi (vertailuluku 100) Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Indeksin muuttujat: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä Kelan ikavakioitu kansantauti-indeksi (vertailuluku 100) Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Indeksin muuttujat: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti 24

25 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksessä kaikki menot kasvoivat 5,7 % ja euroina n. 6,4 M verrattuna edelliseen vuoteen. Soten oman toiminnan menot, ensihoito siirrettynä erikoissairaanhoitoon, kasvoivat 5,6 % n. 4,0 M ja erikoissairaanhoidon kasvu oli 6,5 % eli n. 2,2 M. Koko soten tuotanto kasvoi +5,9 % eli 6,2 M. Sitovat tasot ulkoiset ja sisäiset kulut, TP 2012 TP 2013 Muutos, Muutos, % Hallinto ,00 6,8 Elinkeinojen kehittäminen ,00 3,8 Seudullinen kuntapalvelutoimisto ,00-5,7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus ,00 28,9 Sosiaali- ja tervesyspalvelujen tuotanto ,00 5,9 Käyttötalous yhteensä ,00 Sitovien tasojen ja soten tuotannon ulkoiset ja sisäiset kulut ,7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto TP 2012 TP 2013 Muutos, Muutos, % Oma tuotanto sis palvelutuotantoltk ,00 5,6 Erikoissairaanhoito ,00 6,5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yht ,00 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ulkoiset ja sisäiset kulut ,9 Kulujen kehitys ja toteutuma% Kuvaajassa oleva eurotiedot= Toteutuma 1-12/2013 Henkilöstökulut pysyivät budjetissa. Palvelujen ostossa sisältäen erikoissairaanhoidon ylitystä 3,5 M, josta ESH:n ylitystä 2,2 M ; sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoissa ylitystä 0,7 M ; ateriapalvelujen ostoissa ylitystä 0,2 M. Aineissa ja tarvikkeissa ylitystä aiheuttivat erityisesti lääkekustannusten nousu. Muissa toimintakuluissa ylitystä tuli vuokrista. 25

26 Oulunkaaren kaikkien kulujen jakauma% vuodelta 2013 Vuoden 2013 kulut jakaantuivat saman suuruisina kuin vuonna Sitovien tasojen kulujen osuudet vuonna

27 105% 100% 99,2 % 101,7 % 102,7 % 103,3 % 95% 90% 85% 80% 89,8 % Toteuma% 1-12/2013 Tavoite Sitovat tasot, kulujen toteutuma% vuonna 2013 Soten tuotannon kuntakohtaiset nettomenojen muutokset olivat -1,8 % - +11,4 %. Oman tuotannon nettomuutokset olivat +2,7 % - +7,9 % ja erikoissairaanhoidon -9,9 % +12,2 %. Kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat mm. Pudasjärvellä maahanmuuttaja-yksikön siirtyminen kaupungilta Oulunkaarelle sekä Ylikartanon kunnallistaminen, järjestämissopimusten mukaiset uudet vakanssit, palkkojen KVTES-korotukset sekä erikoissairaanhoidon vuosittainen vaihtelu. Ensihoito siirtyi lain mukaisesti sairaanhoitopiirille ja kustannukset kaksinkertaistuivat 1,6M :oon, joten nousua oli 0,9 M eli +111,2 %. Kuntapalvelutoimiston ylitys johtuu henkilöstömenojen ylittymisestä, tietopalvelujen käyttäjämäärien kasvusta, kuntien laskuttamien vuokrien noususta sekä Effica-siirtoprojektin aiheuttamasta kustannuksesta. Järjestämiskeskuksen ylitys aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeista. Kehitysvammahuollossa on PPSHP:n laitoshoidosta siirretty asiakkaita omiin yksiköihin. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon kustannukset olivat PPSHP:lle ja vuonna 2012 ne olivat eli kustannukset vähenivät yli euroa ja muutos oli -10,3 %. Vuonna 2013 ne olivat eli kustannukset vähenivät euroa ja muutos oli -0,8 %. 27

28 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TA->TP 2013 Muutos 2012->2013 TA 2014 Muutos 2013->2014 TOT-% Poikk, % % II Oma tuotanto , , ,7 Erikoissairaanhoito , , ,8 II YHTEENSÄ , , ,5 PUDASJÄRVI Oma tuotanto , , ,6 Erikoissairaanhoito , , ,4 YHTEENSÄ , , ,8 UTAJÄRVI Oma tuotanto , , ,5 Erikoissairaanhoito , , ,4 YHTEENSÄ , , ,2 VAALA Oma tuotanto , , ,5 Erikoissairaanhoito , , ,4 YHTEENSÄ , , ,4 SIMO Oma tuotanto , , ,7 Erikoissairaanhoito , , ,9 YHTEENSÄ , , ,0 YHTEENSÄ Oma tuotanto , , ,5 Erikoissairaanhoito , , ,4 YHTEENSÄ , , ,0 Kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin, tilinpäätösvertailu ja talousarvio 2014 Soten oma toiminta , asukaskohtaiset nettokulut 28

29 Erikoissairaanhoito , asukaskohtaiset nettokulut Sote yhteensä asukaskohtaiset nettokulut Tulevaisuudessa kuntien rahoituspohjan riittävyydellä on suora vaikutus myös Oulunkaaren rahoitukseen ja sen toiminnan kehittäminen on osa jäsenkuntien kehittämistyötä. Oulunkaaren toimintaprosesseja tulee edelleen kehittää, jotta palvelut voidaan toteuttaa laadukkaasti ja taloudellisesti. Oulunkaaren toimintaa ja taloutta seurataan vuosikellon mukaan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa julkaistavilla laajemmilla osavuosikatsauksilla. Lisäksi Oulunkaaren toimintaa tarkastellaan vuosittain eri näkökulmista toteutettavalla laaja-alaisella arviointikokonaisuudella. 29

30 Kuntayhtymän henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstöön liittyvät tiedot on kuvattu tilinpäätöksen liitteenä olevassa henkilöstöraportissa. Henkilöstömäärä Muutos lkm % lkm % lkm % vakinaiset , , ,2 määräaikaiset , , ,3 työllistetyt 19 1,8 28 2,5 9 47,4 yhteensä , ,0 51 4,7 Henkilöstömäärät ja Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan päämääränä on pyrkiä ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia poikkeamia ja siten turvata toiminnan vakaa laatu niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan kohdistuvia riskejä ja epävarmuustekijöitä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä mm. omaan palvelutuotantoon ja hallintoon, yhteistyöhön kuntien kanssa sekä kuntakohtaisiin, alueellisiin sekä valtakunnallisiin tekijöihin. Myös globaaleilla epävarmuustekijöillä, esimerkiksi maailman talouteen liittyen, on osaltaan vaikutusta Oulunkaaren toimintaan. Riskeihin ja epävarmuustekijöihin liittyviä skenaarioita ja niihin varautumista on kuvattu useissa Oulunkaaren työsuunnitelmissa ja hallinnon dokumenteissa. Esimerkkinä voidaan mainita selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä, Oulunkaaren ja kuntien strategiat, palvelujen järjestämissuunnitelma, henkilöstösuunnitelma, sopimushallinta sekä kuntayhtymätason valmiussuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaisimpia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä niihin varautumista Oulunkaaren näkökulmasta. Riski, epävarmuustekijä Oulunkaaren alueen väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutoksesta aiheutuvat haasteet Valtakunnallinen ja kuntien taloudellinen tilanne Kunta- ja sotepalvelurakenteen muutokset Varautuminen Oulunkaaren kuntayhtymässä - Analyysitiedon hyödyntäminen ennakoinnin kehittämiseksi - Huomiointi palvelurakenteessa ja palvelujen sisällöissä - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Etäteknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Palvelujen menokehityksen hillitseminen - Seudullisen synergian hyödyntäminen mm. palvelutuotannossa, hankinnoissa ja hallinnossa - Toimivan perusterveydenhuollon varmistaminen erikoissairaanhoidon menokehityksen hillitsemiseksi - Varmistetaan Oulunkaaren alueen palvelujen toimivuus eri muutostilanteissa - Taataan oman palvelutuotannon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus 30

31 - Vahvistetaan yhteistyöverkostoja - Viestitään omistajakuntien tahtotilaa kuntarakenteen ja sotepalvelujen muutoksista vastaavilla tahoille Omistajaohjaus - Järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessi varmistaa omistajaohjauksen - Järjestämissopimusten taloudellisten ja toiminnallista tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti - Tiedonkulku on avoin ja ajantasaista - Kehitetään edelleen raportointia - Yhteistyön vahvistaminen Oulunkaaren ja kuntien välillä Kuntayhtymän sisäinen hallinto ja talous - Sisäisen valvonnan ohjeistus pidetään ajantasaisena - Kehitetään edelleen talouden raportointia - Vahvistetaan johtamis- ja esimiesosaamista organisaation joka tasolla mm. koulutuksen ja osaamiskartoitusprosessin avulla Henkilöstö - Varaudutaan eläköitymiseen - Vahvistetaan alueen ja kuntayhtymän vetovoimaa työnantajana - Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja seurataan hyvinvoinnin tasoa esim. vuotuisilla henkilöstökyselyillä - Varmistetaan yhteistyön toimivuus työterveyshuollon kanssa - Vahvistetaan osaamista organisaation joka tasolla Palvelutuotanto - Varmistetaan palvelutuotannon toimivuus normaaliolojen lisäksi myös poikkeus- ja häiriötilanteissa - Ennakoidaan valtakunnallisia, seudullisia ja kuntakohtaisia muutoksia palvelutarpeessa ja toteutetaan tarvittavat rakenteelliset ja sisällölliset toimet - Vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta palvelutuotannon prosessiin ja sen kehittämiseen - Hyödynnetään asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmästä saatavaa tietoa palvelujen kehittämisessä - Varmistetaan palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus, saavutettavuus sekä vaikuttavuus - Seurataan systemaattisesti laatua Yhteistyöverkostot - Sopimushallinnan tehostaminen - Määritellään ns. avainpartnerit - Vahvistetaan yhteistyötä alueen viranomaisten, yksityisen ja julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa Sopimukset, ostopalvelut - Sopimussalkun hallinta - Sopimusehtojen tarkastaminen - Ostopalveluiden laadun varmistaminen Tietohallinto - Tietosuojatyöryhmä toimii - Tietohallintotoiminnon kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa Vahinkoriskit - Tarkoituksenmukaiset vakuutukset - Yksikkö- ja kuntayhtymätason varautumis- ja turvallisuussuunnitelmat 31

32 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on osa hyvää hallintoa. Kuntakuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden ja päämäärien tehokkaasta ja taloudellisesta saavuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden ja päämäärien tehokkaasta ja taloudellisesta saavuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Oulunkaaren yhtymävaltuusto hyväksyi päivitetyn hallintosäännön. Yhtymävaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Yhtymähallitus hyväksyi Oulunkaaren valmiussuunnitelmat. Vuoden 2013 aikana toimielimien tekemistä päätöksistä on jätetty oikaisuvaatimuksia, kunnallis- tai hallintovalituksia seuraavasti: Yhtymävaltuuston päätöksistä yksi hankintapäätös tilintarkastuspalvelun hankinnasta; vuonna 2012 ei tehty yhtään valitusta valtuuston päätöksistä. Yhtymähallituksen päätöksistä ei vuonna 2012 tehty oikaisuvaatimuksia eikä valituksia. Vuonna 2012 hallituksen päätöksistä tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta henkilöstöasioista. Palvelutuotantolautakunnan päätöksistä on tehty vuonna 2013 yksi kunnallisvalitus ja 16 hallintovalitusta. Viranhaltijoiden päätöksistä on tehty palvelutuotantolautakunnalle 54 oikaisuvaatimusta Kuntayhtymän hallitukselle, palvelutuotantolautakunnalle, johdolle ja esimiehille on kuukausittain toimitettu talouden toteutumaraportit. Lisäksi kolme kertaa vuodessa kaikille kuntayhtymän luottamushenkilöille ja Oulunkaaren johdolle ja esimiehille on tiedotettu osavuosikatsausten muodossa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittaisten esimiesinfojen avulla on vahvistettu lähijohtamista. Esimiehille on myös järjestetty Hyve-hankkeen puitteissa koulutusta mm. henkilöstö- ja talousasioista. Palvelutuotantoa ja henkilöstön työajan käyttöä on jossakin määrin seurattu erilaisia tuotannosta kertyneitä suoritetilastoja sekä työvuorosuunnittelun toteutumia tarkastellen. Viranhaltijoiden delegoinnit ja hankintarajat on vahvistettu toimielimessä sekä laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymä on vakuuttanut henkilöstönsä ja omaisuutensa. Kuntayhtymällä on yritysvakuutus vakuutusyhtiö Tapiolassa. Vakuutukset kilpailutuspäätös tehtiin ja päätös koski vakuutuksia alkaen. 32

33 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostus TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 10 9 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -9-9 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % % 100,18 100,29 Vuosikate / poistot % % 189,61 166,23 Vuosikate, euroa/asukas 7,43 11,02 Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate %, poistoista = 100 * vuosikate / poistot 33

34 1.3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -15 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHAVARAT Investointien tulorahoitus, % 96, ,61 Pääomamenojen tulorahoitus, % 96, ,61 Lainanhoitokate 19,25 Kassan riittävyys, pv 11,94 17,04 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintamenot Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella 34

35 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 172 Tietokoneohjelmistot 172 Aineelliset hyödykkeet 8 73 Koneet ja kalusto 8 73 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli/ Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääoma VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 25 0 Muut velat(p.a.) 25 0 Lyhytaikainen Muut velat Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Valtionosuusennakot Muut siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % -10,12-9,87 Suhteellinen velkaantuneisuus % 11,31 11,63 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -47,08-44,98 Lainakanta 31.12, euroa 0 0 Lainakanta 31.12/asukas 0,00 0,00 Omavaraisuusaste, % =100*(vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Lainakanta =vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 35

36 1.5 Kokonaistulot ja -menot 2013 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT tuhat. euroa % MENOT tuhat. euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta toimintatuotot ,99 toimintakulut ,65 korkotuotot valmistus omaan käyttöön muut rahoitustuotot 10 0,01 korkokulut satunnaiset tuotot muut rahoituskulut 9 0,01 tulorahoituksen korjauserät satunnaiset kulut pysyvien vastaavien myyntivoitot tulorahoituksen korjauserät Investoinnit pakollisten varausten muutos rahoitusosuudet investointeihin pakollisten varausten lis./väh. pysyvien vastaavien myyntivoitot pysyvien vastaavien myyntitappiot Rahoitustoiminta Investoinnit antolainasaamisten vähennykset investointimenot 215 0,20 pitkäaikaiseten lainojen lisäys Rahoitustoiminta lyhytaikaisten lainojen lisäys antolainasaamisten lisäykset oman pääoman lisäykset pitkäaikaisten lainojen vähennys lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 oman pääoman vähennykset 155 0,14 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot ,24 Kokonaismenot ,50 Ero ,26 Muut maksuvalmiuden muutokset ,43 Kassavarojen muutos ,69 Ero ,26 36

37 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on ylijäämä ,58 euroa. Tilikauden ylijäämä jätetään yli-/alijäämätilille ja perussopimuksen mukaisesti kertynyt ylijäämä otetaan huomioon vuoden 2015 talousarvion laadinnassa. Kuntaosuuslaskelma Kunta Asukkaat Vuoden 2013 osuudet Ennakot Lopulliset v % Ii , , , ,10 Pudasjärvi , , , ,77 Simo , , , ,87 Utajärvi , , , ,39 Vaala , , , ,45 Yhteensä , , , ,58 Kuntien osuudet yli- ja alijäämistä Kunta Ylijäämä 2012 Lomapalkavelan lisäys Yhteensä ed. tilikausilta 2013 Ylijäämä Yhteensä Ii , , , , ,77 Pudasjärvi , , , , ,04 Simo 3 639, , , , ,95 Utajärvi 8 612, , , , ,66 Vaala , , , , ,25 Yhteensä , , , , ,67 37