Oulunkaaren kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto xx.x

2 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Strategisten tavoitteiden toteutuminen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostus Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus ja kuntaneuvotteluprosessi Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase

3 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Toiminnan arviointi vuodelta 2012 Kunnittaiset palvelutuotannon raportoinnit heinä-joulukuu 2012 Kuntapalvelutoimiston raportti 2012 Maisemamallin raportit Kustannustenjakoraportit Henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Oulunkaaren kuntayhtymä on vastannut kolme vuotta jäsenkuntiensa Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Simon kunta liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymä on tuottanut myös seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelut vuodesta 2009 lähtien sekä elinkeinoneuvontaa alueen yrityksille. Oulunkaaren kuntayhtymä toimii edelleen alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymän strategian mukaisesti tavoittelemme positiivista kehitystä seuraavissa osakokonaisuuksissa: asiakaslähtöiset palvelut, osaaminen ja hyvinvointi, tasapainoinen talous ja alueellinen vaikuttavuus. Strategian mukaiset painopisteet ovat toteutuneet hyvin. Seudullisen elinkeinostrategian päivittäminen aloitettiin syksyllä 2012 ja se on hyväksytty alkuvuonna Elinkeinostrategiassa on nostettu esiin näkökulma kuntien elinvoimasta, joka pohjautuu sekä hyvinvointi- että elinkeinostrategiaan. Elinkeinostrategia konkretisoituu Oulunkaaren jäsenkuntien elinkeino-ohjelmissa. Strategian työstämisessä on korostettu maaseutumaisten ja harvaanasuttujen pienkuntien näkökulmaa elinvoiman vahvistamisessa. Sähköisiä hyvinvointikertomuksia ja tältä pohjalta kerättyjen tietoja on hyödynnetty yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Vuoden 2012 toiminnan arvioinnin perusteella yhteistyö Oulunkaarella koetaan edelleen toimivaksi sekä Oulunkaarella sisäisesti että suhteessa kuntiin. Myös toiminta ja ohjaus ovat onnistuneet kuntayhtymässä arvioinnin perusteella. Kehittämistä yhteistyössä kaivattiin erityisesti Oulunkaaren ja kuntalaisten sekä alueen yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Luottamushenkilökyselyn vastauksissa oli havaittavissa, että pääsääntöisesti asioiden koettiin pysyneen ennallaan tai muuttuneen myönteiseen suuntaan vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi myös kuntapalvelutoimiston tuottamat palvelut arvioitiin hyviksi. Esimiesten ja henkilöstön työhyvinvointikyselyn perusteella esimiehet arvioivat oman työhyvinvointinsa melko hyväksi (kouluarvosana 8,3). Samoin työntekijät kokivat työhyvinvointinsa jokseenkin hyväksi (8,0). Kokonaisuutena arvioiden esimiesten työhyvinvointi on kehittynyt myönteisesti vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Muutosten ja tiukan talouden vuosi näyttää kuitenkin vaikuttaneen ainakin jossakin määrin henkilöstön hyvinvointiin. Tämä tulee ottaa huomioon työhyvinvointia edistävissä toimissa myös jatkossa. Kuntien järjestämissopimus-käytäntö on osoittanut toimivuutensa sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa. Raportointikäytäntöjä on kehitetty edelleen ja käyttöön on mm. otettu ns. liikennevaloraportti ja kuukausittaiset taloustiedotteet. Esimiestyön tueksi otettiin käyttöön kuukausittaiset videovälitteiset esimiesinfot ja esimiesten talousosaamista on kehitetty täsmäkoulutuksen avulla. Kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2012 osoittautui liian tiukaksi. Pääasiallinen syy tähän on ollut palkkojen nopeutetusta harmonisoinnista johtuvien kustannusvaikutusten kohdistuminen yhteen vuoteen alunperin suunnitellun neljän vuoden sijaan. Myös KVTES-korotukset olivat suuremmat, kuin talousarviota laadittaessa on arvioitu. Edellisten talousarviovuosien lomapalkkavaraukset on lisäksi arvioitu liian pieniksi. Henkilöstökulujen lisäksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vuoden 2012 aikana nousseet verrattuna 4

5 edelliseen vuoteen. Lääkärirekrytointia ja terveyspalvelujen toimintamalleja on vuonna 2012 kehitetty merkittävästi ja mm. tätä kautta pyritään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen. Vuoden 2012 tilinpäätös on koko kuntayhtymän tasolla ylijäämäinen euroa. Lisäksi kuntapalvelutoimisto palauttaa jäsenkunnille liikaa perittyä ennakkoa yhteensä euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskasvu verrattuna vuoteen 2011 on 5,5 prosenttia, josta erikoissairaanhoidon kasvu oli 6,1 prosenttia. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta, jonka osana etenee Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistustyö. Nämä uudistukset toteutuessaan tulevat vaikuttamaan Suomen kuntarakenteeseen ja kunnalliseen palvelujärjestelmään. Kuntayhtymän puolelta toivomme, että rakenteellisten muutosten keskiössä säilytetään tavoite kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta ja turvataan lähipalvelujen saavutettavuus myös harvaan asuttujen alueiden ja ikääntyvän väestön arjen olosuhteissa. Kiitän kaikkia vuodesta Haasteellisesta talous- ja toimintavuodesta selvittiin hyvällä yhteistyöllä hienosti. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto vuonna 2012 Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden 2012 aikana 3 kertaa ja käsitteli 25 pykälää. Yhtymävaltuuston koko oli 29 jäsentä. Puheenjohtajisto Tihinen Maarit, puheenjohtaja Ii Pohjanvesi Tapio, 1. varapuheenjohtaja Pudasjärvi Pirttikoski Eero, 2. varapuheenjohtaja Utajärvi Ii varsinainen jäsen Kaleva Oili Keltamäki Seppo Klasila Väinö Säkkinen Risto Tihinen Maarit Turtinen Maire Viinamäki Veikko varajäsen Mähönen Jouni Hast Mika Tervonen Petri Kalliorinne Hilkka Miettunen Riikka Haatainen Matti Paakkola Simo 6

7 Pudasjärvi Hämäläinen Henrik Komulainen Erja Oinas-Panuma Eero Pohjanvesi Tapio Riekki Vesa Tihinen Paavo Ylitalo Paula Törmänen Soile Haataja Auri Lehtimäki Outi Ikonen Eija Siurua Arvo Kuukasjärvi Tuula Tykkyläinen Kari Simo Niskala Lauri Ruotsalainen Päivi Mäcklin Pertti Aalto Ilkka Tervonen Markku Martimo Sauli Veittikoski Marko Ylikärppä Pirkko Laisalmi Kimmo Kylätie Raija Utajärvi Merilä Kaisu Moilanen Ahti Nikula Mirja Perttunen Inkeri Pirttikoski Eero Kinnunen Tarja Sumén Seppo Tapio Heino Saarenpää Leo Tuovinen Reetta Vaala Anttonen Tauno Mäkelä Antti Karjalainen Vuokko Kuusela Terttu Kilpeläinen Auvo Paloniemi Taisto Leinonen Aino Kesälahti Aune Moilanen Helmi Kaikkonen Tiia Yhtymähallitus vuonna 2012 Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ii Haatainen Matti Räinä Juha Liedes Teijo Tiiro Leena Varanka Sirpa, varapj. Lohi Asko Pakonen Ilkka Tuomela Johannes Pudasjärvi Ekdahl Aune Nivala Kaisa Riekki Vesa Tihinen Paavo Kokko Antero Komulainen Erja Oinas-Panuma Eero Kuukasjärvi Tuula Simo Nurmela Reijo Ylikärppä Pirkko Ruotsalainen Päivi Seppo Lämsä Utajärvi Karvonen Raili Moilanen Ahti Kinnunen Tarja Mikkonen Tapani 7

8 Vaala Kemppainen Pentti, pj. Kuusela Terttu Karjalainen Esa Leinonen Aino Yhtymähallitus kokoontui vuonna 2012 kaikkiaan 17 kertaa ja käsitteli 223 pykälää. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla ja hallintojohtajalla sekä järjestämiskeskuksen ylilääkärillä ja sosiaalijohtajalla kutsusta. Tarkastuslautakunta vuonna 2012 Jäsen Karjalainen Vuokko, pj., Vaala Viinamäki Veikko, varapj., Ii Raitamaa Pirkko, Pudasjärvi Rikkola Jaakko, Utajärvi Martimo Sauli, Simo Henkilökohtainen varajäsen Huotari Reino, Vaala Ruonala Riikka, Ii Kujala Tauno, Pudasjärvi Merilä Kaisu, Utajärvi Veittikoski Marko Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa ja käsitteli 33 pykälää. Johtotiimi 2012 Kokoonpano Daavittila Kaarina Juujärvi Kyösti Kehus Markku Määttä Tytti Tavia Esko Kemppainen Pentti Ylitalo-Katajisto Kirsti saakka Pimperi-Koivisto Leena alkaen Klasila Mirja kaupunginjohtaja, Pudasjärvi kunnanjohtaja, Utajärvi kunnanjohtaja, Ii kunnanjohtaja, Vaala kunnanjohtaja, Simo yhtymähallituksen puheenjohtaja kuntayhtymän johtaja vt. kuntayhtymän johtaja alkaen kuntayhtymän johtaja hallintojohtaja Elinkeinotiimi 2012 Kokoonpano Alatossava Ari Kälkäjä Mikko Merilä Asko Rautiainen Veijo Ylitalo-Katajisto Kirsti, saakka Pimperi-Koivisto Leena alkaen Pirttikoski Ilkka toimitusjohtaja, Iilaakso Oy kehittämisjohtaja, Pudasjärven kaupunki kehitysjohtaja, Utajärven kunta yritysasiamies, Vaalan kunta kuntayhtymän johtaja vt. kuntayhtymän johtaja alkaen kuntayhtymän johtaja yritysasiamies 8

9 Hallintotiimi 2012 Kokoonpano Haapapuro Tarja, Utajärven kunta Turpeinen Seija, Pudasjärven kaupunki Torvinen Juha, Vaalan kunta, saakka Rautiainen Veijo, Vaalan kunta, alkaen Virkkunen Liisa, Iin kunta, saakka Taskila Erkki, Iin kunta, alkaen Yliltalo Keijo, Simon kunta Ylitalo-Katajisto Kirsti, Oulunkaaren kuntayhtymä, saakka Pimperi-Koivisto Leena, Oulunkaaren kuntayhtymä, alkaen Klasila Mirja, Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta 2012 Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Ii Lohi Asko Höyhtyä Jaakko Mäkelä Mailis Turtinen Anna Turtinen Maire Näätänen Sirpa Maalismaa Maila Muhojoki Juha Pudasjärvi Honkanen Erkki Raitamaa Pirkko Simo Utajärvi Vaala Hämäläinen Henrik, pj. Pohjanvesi Tapio Veivo Sointu Leskinen Tarja, 1. varapj. Mäcklin Pertti Mikkonen Mari Pötsönen Riikka Kyllönen Helinä Roivainen Jouko, 2. varapj. Räisänen Martti Ikonen Eija Törmänen Soile Vakkala Lauri Leinonen-Simoska Johanna Sumén Seppo Soronen Heikki Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Karhu Tapani Palvelutuotantolautakunta kokoontui vuonna 2012 kaikkiaan 12 kertaa ja käsitteli 122 pykälää. Palvelutuotantolautakunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen puheenjohtajalla, jäsenkuntien kunnanjohtajilla, kuntayhtymän johtajalla, järjestämiskeskuksen ylilääkärillä ja sosiaalijohtajalla. 9

10 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Oulunkaaren kuntayhtymän strategiassa on nostettu esiin neljä strategista päämäärää: 1. Asiakaslähtöiset palvelut 2. Osaaminen ja hyvinvointi 3. Tasapainoinen talous 4. Alueellinen vaikuttavuus Näitä neljää päämäärää tarkentavat ns. kriittiset menestystekijät, jotka kuvaavat tekijöitä, joissa kuntayhtymän tulee vähintään onnistua, jotta strategiset päämäärät voidaan saavuttaa. Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista vuonna Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. Painopisteitä vuodelle 2012 Painopisteiden toteutuminen vuonna 2012 Palvelujen saatavuus Sähköisten palvelujen kehittäminen Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen (uusi terveydenhuoltolaki) Palvelujen laatu, toimivat ja läpileikkaavat prosessit Palveluprosessien kehittäminen mm. kotihoidossa Laadun arviointi Kehitetään palvelualojen välistä moniammatillista yhteistyötä Asiakkaan osallistuminen Asiakkaiden kytkeminen yhä tiiviimmäksi osaksi palvelujen tuotanto- ja kehittämisprosessia Tuetaan asiakkaan omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä, tehdään aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä yhteistyössä peruskuntien kanssa Käynnistetään kuntayhtymätason palautejärjestelmän kehittämistyö Sähköisen Omahoito-alustan käyttöönotto on aloitettu Hyve-hankkeen käynnistyminen vanhuspalveluissa (kotihoidon johtamisen ja prosessien kehittämishanke) Vuotuisen toiminnan arvioinnin toteutus ja toimenpiteet tulosten pohjalta Tehostetun kotihoidon suunnittelu yhteistyössä terveys- ja vanhuspalveluiden kanssa Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen käynnistyminen Neuvolaraatien käynnistymisen suunnittelu Kokemustiedon kerääminen (Sohvi-hanke) Asiakaskyselyt esim. kotihoidossa (Hyve-hanke) Sähköisen omahoito-alustan käyttöönotto Sähköisen hyvinvointikertomuksen laatiminen ja tietojen hyödyntäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoa on suunniteltu yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Yhteistyö käynnistyy mahdollisesti myös Oulun kaupungin Avaus-hankkeen kanssa. Tavoitteena on ottaa uusia palautekanavia käyttöön vuoden 2013 kuluessa. 10

11 Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palveluiden kehittämisessä Tuetaan aktiivisella tiedonkululla ja mm. uudella raportointimallilla jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjausta Kuntaneuvotteluprosessin kehittäminen Liikennevaloraporttien käyttöönotto ja kehittäminen Kuukausittaisen taloustiedotteen käyttöönotto ja kehittäminen Maisema-mallin hyödyntämisen kehittäminen Uudistetun vuosiraportointimallin käyttöönoton valmistelu (kolme raporttipakettia vuodessa) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja - halua löytyy organisaation joka tasolta. Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Uudistetaan kuntayhtymän johtamisjärjestelmää Johto osallistuu kuntayhtymän osaamiskartoitusprosessiin Tuetaan lähiesimiesten ja johdon osaamista mm. koulutusten avulla Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Käynnistetään TVA-prosessi Käynnistetään osaamiskartoitusprosessi Laaditaan kuntayhtymätason koulutussuunnitelma osaamisen kehittämisen tueksi Kartoitetaan hyvinvointia systemaattisilla arvioinneilla Täsmennetään kehityskeskusteluprosessia Kehitetään rekrytoinnin menetelmiä Kehitetään tiedonkulkua kuntayhtymän sisällä; mm. intran hyödyntäminen Laajennettu järjestämiskeskus on ollut nimettynä v alusta lähtien. Laajennetun järjestämiskeskuksen toimintaa kehitetään. Kuntayhtymän osaamiskartoitusprosessi on käynnistynyt pilottiryhmillä vuonna 2012 ja keväällä 2013 vanhuspalveluiden lähiesimiehet osallistuvat osaamiskartoitukseen Kuukausittaisten esimiesinfojen käynnistyminen. Jokaisessa infossa ajankohtaisten asioiden lisäksi koulutusosio. Esimiesten talousosaamisen kehittäminen täsmäkoulutusten avulla TVA-prosessin suunnittelu Osaamiskartoitusprosessi on käynnistynyt kahdella pilottiryhmällä Kuntayhtymätason koulutussuunnitelma on laadittu palvelualoittain. Asia täsmentyy osaamiskartoitusten myötä. Uutta kehityskeskustelumallia on valmisteltu ja se otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien Oulunkaaren hyvinvointiohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Hyvinvointiohjelman toimeenpano alkaen keväällä Vuotuinen henkilöstökysely on toteutettu ja sen pohjalta on laadittu toimenpideohjelma kehittämistarpeisiin liittyen Rekrytoinnin kehittäminen: mm. lääkäreiden täsmärekrytointi ja Kuntarekryn käyttöönoton valmistelu Tiedonkulun kehittäminen: mm. Oulunkaaren intran kehittäminen, esimiesinfojen käynnistä- 11

12 Kehittämisosaamista ja -halua organisaation joka tasolla Selvitetään aloitejärjestelmän käynnistämistä minen, henkilöstölehden kehittäminen Aloitejärjestelmän mahdollisuuksista on keskusteltu yhteistyötoimikunnassa Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Kehitetään talouden raportointia Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa; selvitetään esim. työterveyshuollon siirtäminen oman tuotannon piiriin Talouden seuranta- ja raportointimenetelmiä on kehitetty (liikennevaloraportit, kuukausittaiset taloustiedotteet, Maisema-mallin hyödyntämisen kehittäminen) Esimiesten talousosaamista on vahvistettu mm. esimiesinfoissa sekä täsmäkoulutuksilla Palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on vertailtu ja toimenpiteitä on käynnistetty, esimerkkeinä: - Työterveyshuolto on siirtynyt oman palvelutuotannon piiriin alkaen - Pudasjärvellä Yläkartanon kunnallistamista on valmisteltu - Pudasjärven perheryhmäkodin ja tuetun asumisen siirtymistä osaksi Oulunkaaren kuntayhtymää on valmisteltu - Vaalan vanhuspalveluissa ostopalveluiden ja oman toiminnan yhteensovittaminen (Suvannon hoitokoti / Pelakuun yksikkö) - Simossa erityisryhmien asumisyksikön rakentamisen valmistelu Kuntapalvelutoimiston palvelujen tuotteistamisprosessi Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Hyvinvoinnin vahvistaminen Tehdään aktiivista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä yhteistyössä peruskuntien kanssa Tuetaan yhdessä jäsenkuntien kanssa kuntalaisia ottamaan aktiivinen vastuu omasta hyvinvoinnistaan Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Selvitetään Harvatoimintamallin hyödyntämistä seudullisesti Elinkeinopalvelut tukee alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistamista Sähköisen hyvinvointikertomuksen laatiminen ja hyödyntäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Sähköisen omahoito-alustan käyttöönotto Oulunkaari osallistunut Harma-toimintamallin kehittämiseen sote-palvelujen osalta Elinkeinotiimi on työstänyt uutta elinkeinostrategiaa 12

13 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 kokonaistuotanto ei lisääntynyt lainkaan. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensiavat Suomen vientiä vuonna Viennin volyymi laskee 1,7 % vuodesta 2011 ja viennin osuus BKT:stä putoaa alle 40 prosenttiin. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet kuluneena vuonna. Vuonna 2012 yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Myös vuonna 2013 kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. Työllisyys on lähtenyt kuluvan vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös ensi vuonna. Vuonna 2013 työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus 2/

14 Kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot, Tilastokeskus 14

15 Suomen sosiaalimenot vuosina vuoden 2010 hinnoin, mrd., lähde: THL Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Suomen terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2010 hinnoin, milj. euro, lähde THL 15

16 Oman alueen kehitys Vuonna 2012 Oulunkaareen kuului viisi jäsenkuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu Oulunkaaren omistajakuntien taloudellisten, toiminnallisten ja demografisten indikaattoreiden kehitystä. Valtionosuudet Valtionosuuksien kehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Lainakanta /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Valtionosuuksien kehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 16

17 Verotulot /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Verotulojen kehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet Kunta Ennakkotieto Muutos (%) Muutos (%) Muutos (%) Ii ,9 1,2 0,7 Pudasjärvi ,3-1,5-0,8 Simo ,2-1,4-0,2 Utajärvi ,5-1,6 0,0 Vaala ,9-1,7-2,0 Yhteensä ,6-0,6-0,3 Väestökehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Tilastokeskus Ikäryhmät 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16,6 59,7 23,7 23, ,4 18,1 13,2 27,1 59,8 59,9 60,5 65,4 69,7 58,8 16, ,2 16, v. täyttäneiden osuus väestöstä, % v. osuus väestöstä, % 0-14-v. osuus väestöstä, % Väestön ikäryhmät Oulunkaaren alueella 2011, lähde: Tilastokeskus 17

18 80 Huoltosuhde Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Huoltosuhde Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 25 Työttömyysaste, % Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Työttömyysaste Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 35 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Nuorisotyöttömyys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 18

19 35 Pitkäaikaistyöttömät, % Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Pitkäaikaistyöttömät Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet Koulutustausta Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Koko maa Oulu Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Koulutustausta Oulunkaaren alueella 2011, lähde: Tilastokeskus Toimeentulotuen menot /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Toimeentulotukimenojen kehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 19

20 Soten asukaskohtaiset kustannukset Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala TP 2010 TP 2011 TP 2012 Oulunkaari keskimäärin 2012 Soten asukaskohtaistenkustannusten (omatoiminta + esh) kehitys Oulunkaaren alueella Erikoissairaanhoidon nettomenot /asukas Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Erikoissairaanhoidon menojen kehitys Oulunkaaren alueella , lähde: Sotkanet 20

21 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Vuodesta 2009 vuoteen 2012 on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon kasvuprosentti ollut 83 M :sta 92M :oon eli 9 M eli 3 M /vuosi ja +3,5 %/vuosi. Oman tuotannon muutos on ollut 54 M :sta 59 M :oon eli 5M eli 1,6M /vuosi ja +2,9 %/vuosi. Erikoissairaanhoidon muutos on ollut 28 M :sta 32 M :oon eli 4 M eli 1,3 M /vuosi ja +4,7 %/vuosi. Tilinpäätöksessä vuoden 2012 oman tuotannon nettokasvu vuodesta 2011 oli +5,2 %. Vuonna 2012 oman tuotannon muutokset vaihtelivat +3,9 % +7,4 %. Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon kasvu oli 6,1 % ja Kuntakohtaiset erot olivat +0,9 % - +9,2 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskasvu oli vuonna ,5 % ja vuonna 2011 se oli + 2,5 %. Vuonna 2012 kustannuksia nostivat erityisesti henkilöstökulujen kasvu, joka oli 11,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat mm. Kiikanpalon kunnallistaminen, työterveyshuollon siirtyminen oman toiminnan piiriin, järjestämissopimusten mukaiset uudet vakanssit, palkkojen nopeutettu harmonisointi sekä KVTES-korotukset. Palkkakulujen kuukausittainen kehitys on ollut jokseenkin tasainen kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös sijaisten palkkakulut ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna sijaisten palkoissa on nousua maalis-huhtikuussa sekä loka-joulukuussa. Oman toiminnan palvelujen ostot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %. Kehitysvammahuollossa on PPSHP:n laitoshoidosta siirretty asiakkaita omiin yksiköihin. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon kustannukset olivat PPSHP:lle ja vuonna 2012 ne olivat eli kustannukset vähenivät yli euroa ja muutos oli -10,3 %. Taulukko 1. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tilinpäätösvertailu Kunta,1000 TP 2009 *) TP 2010 Muutos TP TP **) -> TP 2010 Muutos TP > TP 2011 TA > TP 2012 Muutos TP > TP 2012 % % Ero, Tot- % % Ii oma tuotanto , , , ,4 Ii esh , , , ,0 Ii yht , , , ,4 Pudasjärvi omat , , , ,9 Pj esh , , ,1 95 0,9 Pudasjärvi yht , , , ,9 Utajärvi omatuot , , , ,9 Utajärvi esh , , , ,2 Utajärvi yht , , , ,5 Vaala omatuot , , , ,8 Vaala esh , , ,2 68 1,4 Vaala yht , , , ,1 Simo omatuotanto , , , ,4 Simo esh , , , ,8 Simo yht. **) , , , ,2 Yht. omatuotanto , , , ,2 Yht. esh , , , ,1 Oulunkaari yht , , , ,5 *) Soten tuotanto alkoi Oulunkaaren kuntayhtymässä alkaen, vuoden 2009 luvut ao. kunnasta **) Simo liittyi Oulunkaaren kuntayhtymään alkaen, vuoden 2009 ja 2010 luvut on Simon kunnasta TA 2012 TP 2012 Kaikkien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon kokonaisraamit ylittyivät ja toteumat vaihtelevat välillä 100,5 % (Ii) - 106,7 % (Simo). Oma tuotanto ylittyi kaikilla muilla paitsi Vaalan kunnalla, jonka toteuma oli 98,9 %. Muiden kuntien oman tuotannon toteutumat vaihtelivat välillä 100,6 % (Ii) -102,8 % (Utajärvi). Eri- 21

22 koissairaanhoito ylittyi kaikilla muilla paitsi Utajärvellä, jonka toteuma oli 95,5 %. Muiden kuntien toteuman vaihteluväli oli 105,1 % (Pudasjärvi) - 114,6 % (Simo). Kunnilta laskutetaan lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon yhteensä n euroa, joka jakautuu Iin kunnalta , Pudasjärven kaupungilta , Simon kunnalta , Utajärven kunnalta ja Vaalan kunnalta Tulevaisuudessa kuntien rahoituspohjan riittävyydellä on suora vaikutus myös Oulunkaaren rahoitukseen ja sen toiminnan kehittäminen on osa jäsenkuntien kehittämistyötä. Oulunkaaren toimintaprosesseja tulee edelleen kehittää, jotta palvelut voidaan toteuttaa laadukkaasti ja taloudellisesti. Palvelutuotannon osalta on tarkoituksenmukaista seurata sekä talouden että tavoitteiden toteumaa kuukausi-, osavuosi- ja vuositasolla. Oulunkaaren kuntayhtymässä otettiin vuoden 2012 aikana käyttöön uusi raportointimalli, joka tehostaa ja lisää läpinäkyvyyttä palvelutuotannon seurantaan sekä raportointiin. Raportointimalli pohjautuu kuntakohtaisiin järjestämissopimuksiin ja niihin kirjattuihin toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Raportointimalliin linkitetään myös Maisema-seuranta Kuntayhtymän henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstöön liittyvät tiedot on kuvattu tilinpäätöksen liitteenä olevassa henkilöstöraportissa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan päämääränä on pyrkiä ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia poikkeamia ja siten turvata toiminnan vakaa laatu niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan kohdistuvia riskejä ja epävarmuustekijöitä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä mm. omaan palvelutuotantoon ja hallintoon, yhteistyöhön kuntien kanssa sekä kuntakohtaisiin, alueellisiin sekä valtakunnallisiin tekijöihin. Myös globaaleilla epävarmuustekijöillä, esimerkiksi maailman talouteen liittyen, on osaltaan vaikutusta Oulunkaaren toimintaan. Riskeihin ja epävarmuustekijöihin liittyviä skenaarioita ja niihin varautumista on kuvattu useissa Oulunkaaren työsuunnitelmissa ja hallinnon dokumenteissa. Esimerkkinä voidaan mainita selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä, Oulunkaaren ja kuntien strategiat, palvelujen järjestämissuunnitelma, henkilöstösuunnitelma, sopimushallinta sekä työn alla oleva kuntayhtymätason valmiussuunnitelma. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaisimpia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä niihin varautumista Oulunkaaren näkökulmasta. Riski, epävarmuustekijä Oulunkaaren alueen väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutoksesta aiheutuvat haasteet Varautuminen Oulunkaaren kuntayhtymässä - Huomiointi palvelurakenteessa ja palvelujen sisällöissä - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Etäteknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen 22

23 Riski, epävarmuustekijä Varautuminen Oulunkaaren kuntayhtymässä Valtakunnallinen ja kuntien taloudellinen tilanne - Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen avulla palvelutuotannon turvaaminen - Palvelujen menokehityksen hillitseminen - Seudullisen synergian hyödyntäminen mm. palvelutuotannossa, hankinnoissa ja hallinnossa - Kunta- ja sotepalvelurakenteen muutokset - Varmistetaan Oulunkaaren alueen palvelujen toimivuus eri muutosskenaarioissa - Vahvistetaan yhteistyöverkostoja - Viestitään omistajakuntien tahtotilaa kuntarakenteen muutoksista vastaavilla tahoille Omistajaohjaus - Järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessin kehittäminen edelleen - Järjestämissopimusten kehittäminen edelleen - Tuetaan avointa tiedonkulkua - Kehitetään edelleen raportoinnin läpinäkyvyyttä - Eri yhteistyöfoorumeiden vahvistaminen Oulunkaaren ja kuntien välillä Kuntayhtymän sisäinen hallinto ja talous - Sisäisen valvonnan ohjeistus pidetään ajantasaisena - Kehitetään edelleen talouden raportointia - Vahvistetaan johtamis- ja esimiesosaamista organisaation joka tasolla mm. koulutuksen ja osaamiskartoitusprosessin avulla Henkilöstö - Varaudutaan eläköitymiseen - Vahvistetaan alueen ja kuntayhtymän vetovoimaa työnantajana - Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja seurataan hyvinvoinnin tasoa esim. vuotuisilla henkilöstökyselyillä - Vahvistetaan osaamista organisaation joka tasolla Palvelutuotanto - Varmistetaan palvelutuotannon toimivuus normaaliolojen lisäksi myös poikkeus- ja häiriötilanteissa - Ennakoidaan valtakunnallisia, seudullisia ja kuntakohtaisia muutoksia palvelutarpeessa ja toteutetaan tarvittavat rakenteelliset ja sisällölliset toimet - Vahvistetaan asiakkaiden osallistumista palvelutuotannon prosessiin ja sen kehittämiseen - Varmistetaan palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus, saavutettavuus sekä vaikuttavuus - Seurataan systemaattisesti laatua Yhteistyöverkostot - Sopimushallinnan tehostaminen - Määritellään ns. avainpartnerit - Vahvistetaan yhteistyötä alueen viranomaisten, yksityisen ja julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa Sopimukset, ostopalvelut - Sopimussalkun hallinta - Sopimusehtojen tarkastaminen - Ostopalveluiden laadun varmistaminen Tietohallinto - Tietosuojatyöryhmä toimii - Tietohallintotoiminnon kehittäminen Vahinkoriskit - Tarkoituksenmukaiset vakuutukset - Yksikkö- ja kuntayhtymätason varautumis- ja turvallisuussuunnitelmat 23

24 1.2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Oulunkaaren uusittu perussopimus on hyväksytty seutuhallituksessa ja uusitut hallinto- ja palkkiosääntö seutuvaltuustossa Uusitut perussopimus sekä hallinto- ja palkkiosääntö tulivat voimaan Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty Lisäksi on käytössä projektihallinnon yleisohje. Hankintaohje on hyväksytty Kuntayhtymän talous-, henkilöstö- ja hankepäätöksissä on noudatettu em. ohjeita. Kuntayhtymän hallitukselle ja esimiehille on kuukausittain toimitettu talouden toteutumisraportit. Esimiesinfojen kautta on pyritty vahvistamaan johtamista sekä talous- ja henkilöstöasioita. Palvelutuotantoa ja henkilöstön työajan käyttöä on jossakin määrin seurattu erilaisia tuotannosta kertyneitä suoritetilastoja sekä työvuorosuunnittelun toteutumia tarkastellen. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymä on vakuuttanut henkilöstönsä ja omaisuutensa. Kuntayhtymällä on yritysvakuutus vakuutusyhtiö Tapiolassa. Oulunkaaren varautumistyö käynnistyi työryhmän järjestäytymisellä, tavoitteista sopimisella. Työtä on tehty yhdessä peruskuntien kanssa ja mukana on ollut AVI:n ja Pelastusopiston edustajat. Varautumissuunnitelman laatimista jatkettiin vuoden 2012 aikana ja sen on tarkoitus valmistua syksyyn mennessä ja loppuvuoden 2013 tai alkuvuoden 2014 aikana toteuttaneen valmiusharjoitus Oulunkaaren ja kuntien kanssa. Esimiehille on annettu tietoturvaan liittyvää ohjeistusta työntekijöille välitettäväksi ja ohjeistettavaksi esim. tietosuojavaltuutetun ohjeet sähköpostin käytöstä sosiaalihuollossa. Tietosuojaa merkittävästi parantava kehitystyö, yhteisen käyttäjähallintatietokannan kehittämisen osalta, on aloitettu vuonna 2010 ja työ on jatkuu vielä. Arkistosihteerin tehtävänä on toimia Oulunkaaren tietosuojavastaavana. Tietoturva-asia on ollut korostetusti valmisteltaessa ereseptin käyttöönottoon Simon lisäksi muilla alueilla. Viranhaltijoiden delegoinnit ja hankintarajat on vahvistettu toimielimessä sekä laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät. 24

25 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostus TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 9 15 Korkokulut 0-1 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % % 100,29 100,33 Vuosikate / poistot % % 166,23 187,55 Vuosikate, euroa/asukas 11,02 11,90 Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate %, poistoista = 100 * vuosikate / poistot 25

26 1.3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät,netto Tulorahoituksen korjauserät Invesoitien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikasten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikasten lainojen vähennys 0-15 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHAVARAT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 19,25 20,81 Kassan riittävyys, pv 17,01 23,77 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintamenot Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella 26

27 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli/ Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääoma VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuut 0 0 Muut velat(p.a.) Lyhytaikainen Muut velat Lainat rahoitus- ja vakuut 0 15 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Valtionosuusennakot Muut siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % -9,87 3,36 Suhteellinen velkaantuneisuus % 11,63 9,85 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -44,98 8,17 Lainakanta 31.12, euroa 0 15 Lainakanta 31.12/asukas 0,00 0,54 Omavaraisuusaste, % =100*(vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Lainakanta =vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 27

28 1.5 Kokonaistulot ja -menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta toimintatuotot ,99 toimintakulut ,14 korkotuotot valmistus omaan käyttöön muut rahoitustuotot 9 0,01 korkokulut satunnaiset tuotot muut rahoituskulut 9 0,01 tulorahoituksen korjauserät satunnaiset kulut pysyvien vastaavien myyntivoitot tulorahoituksen korjauserät Investoinnit pakollisten varausten muutos rahoitusosuudet investointeihin pakollisten varausten lis./väh. pysyvien vastaavien myyntivoitot pysyvien vastaavien myyntitappiot Rahoitustoiminta Investoinnit antolainasaamisten vähennykset investointimenot 24 0,02 pitkäaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta lyhytaikaisten lainojen lisäys antolainasaamisten lisäykset oman pääoman lisäykset 0,00 pitkäaikaisten lainojen vähennys lyhytaikaisten lainojen vähennys 15 0,01 oman pääoman vähennykset 882 0,81 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot ,10 Kokonaismenot ,81 Ero ,71 Muut maksuvalmiuden muutokset ,05 Kassavarojen muutos ,76 Ero ,71 28

29 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on ylijäämä ,75 euroa. Tilikauden ylijäämä jätetään yli-/alijäämätilille ja perussopimuksen mukaisesti kertynyt ylijäämä otetaan huomioon vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Kuntaosuuslaskelma Kunta Asukkaat % Vuoden 2012 osuudet Ennakot Lopullinen v.2012 Ii , , , ,69 Pudasjärvi , , , ,18 Simo , , , ,23 Utajärvi , , , ,57 Vaala , , , ,08 Yhteensä , , , ,75 Kuntien osuudet yli- ja alijäämistä Kunta Ylijäämä Ylijäämä Yhteensä Ii , , ,27 Pudasjärvi , , ,63 Utajärvi , , ,21 Vaala , , ,20 Simo , , ,97 Yht , , ,28 29

30 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Tavoitteiden toteutuminen, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty seuraavassa tulosyksiköittäin. Talousarviomuutoksia ei ole tehty. Talousarvion, toteutumien ja poikkeamien luvut on esitetty euroina. 2.2 Käyttötalouden toteutuminen Hallinto Hallinto-organisaatio Tulosalue sisältää yhtymävaltuuston, tarkastuslautakunnan, yhtymähallituksen ja johtotiimin sekä hallintotiimin kustannukset. Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden 2012 aikana 3 kertaa ja käsitteli 25 pykälää Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa ja käsitteli 33 pykälää. Oulunkaaren tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab ja tilintarkastajana Tuula Roininen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii kuntayhtymän toimistosihteeri. Yhtymähallitus Yhtymähallitus kokoontui vuonna kertaa ja käsitteli 223 pykälää KÄYTTÖTALOUS TP 2011 TA 2012 T0T 2012 Poikkeama Käyttö Ulkoiset ja sisäiset % Yhtymävaltuusto TOIMINTAKULUT , , , ,41 75,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,41 75, Tarkastuslautakunta TOIMINTAKULUT , , , ,56 66,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,56 66, Yhtymähallitus, johto- ja hallintotiimi TOIMINTATUOTOT 142,96 TOIMINTAKULUT , , , ,70 123,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,70 123, Kuntaosuudet TOIMINTATUOTOT , , ,00 1,00 100,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,00 1,00 100, Hallinto-organisaatio TOIMINTATUOTOT , , ,00 1,00 TOIMINTAKULUT , , , ,27 97,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,27 100,3 30

31 Yleinen kuntayhtymän hallinto Tulosalue sisältää kuntayhtymän toimiston ja henkilöstöhallinnon, yhteistyö- ja työsuojelun, arkistoinnin, tietosuojan, viestinnän ja tietohallinnon kustannukset. KÄYTTÖTALOUS TP 2011 TA 2012 T0T 2012 Poikkeama Käyttö Ulkoiset ja sisäiset % Yleinen seutukunnan toimisto TOIMINTATUOTOT 3 312, , , , ,8 TOIMINTAKULUT , , , ,85 94,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,63 82, Henkilöstöhallinto TOIMINTATUOTOT , , , ,13 114,7 TOIMINTAKULUT , , , ,13 114,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0, Yhteistoiminta ja työsuojelu TOIMINTATUOTOT , , , ,41 111,1 TOIMINTAKULUT , , , ,41 111,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0, Arkisto TOIMINTAKULUT , , , ,28 88,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,28 88, Viestintä TOIMINTATUOTOT 7 290, ,13 TOIMINTAKULUT -71, , , ,24 109,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -71, , , ,89 93, Tietohallinto TOIMINTAKULUT , , ,18 86,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,18 86, Hankintatoimi TOIMINTAKULUT 0,00-11,30 11,30 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0,00-11,30 11, LZR-595/Juke-Miocropolis TOIMINTATUOTOT 2 003, ,11 TOIMINTAKULUT , ,11 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0,00 0, BPE-955/Juke_Pudasjärvi TOIMINTATUOTOT 2 186, ,65 TOIMINTAKULUT , ,64 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0,00 0, Yleinen seutukunnan hallinto TOIMINTATUOTOT , , , ,21 123,7 TOIMINTAKULUT , , , ,52 108,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,69 85, HALLINTO YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT , , , ,21 110,6 TOIMINTAKULUT , , , ,25 106,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,96 132,5 31

32 2.2.2 Elinkeinojen kehittäminen Luku sisältää elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2012 aikana Elinkeinopalvelut Alla olevassa taulukossa on seudullisen yritysneuvojan yrityskontaktit seuraavasti: Yritysten perustamiseen liittyvät kontaktit, tapaamisia tai puhelinneuvontaa, perustetut yritykset, lakanneet yritykset, yritysten nettolisäys ja niiden perustettujen yritysten määrä, joissa yritysneuvoja on ollut mukana. Olemassa olevien yritysten neuvontaan liittyvät kontaktit, tapaamisia tai puhelinneuvontaa, osittain samojakin yrityksiä, kontaktimäärät ja niistä syntyneiden rahoitus- ja tukihakemusten määrät. Lisäksi taulukossa on esitetty sidosryhmäkontaktit joko tapaamisia tai puhelimitse hoidettuja. Kunta Yritysten perustaminen Yritysneuvonta Sidosryhmät perustetut perustamisessa lakanneet yritysten kontaktit yrit. yht. yritysn. mukana yritykset nettolisäys kontaktit tulosteet kontaktit Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Kaikki yht KÄYTTÖTALOUS TP 2011 TA 2012 T0T 2012 Poikkeama Käyttö Ulkoiset ja sisäiset % Elinkeinoneuvonta TOIMINTAKULUT , , , ,73 121,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,73 121, Osallisuushankkeet TOIMINTAKULUT , , , ,30 79,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,30 79, Elinkeinopalvelut TOIMINTAKULUT , , , ,43 110,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,43 110,2 32