Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu. Toijala - Tampere. Selostus VR Track Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Transkriptio

1 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere Selostus VR Track Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

2 Raportin valokuvat: Maastokäynneiltä (VR Track Oy) Raportin lähtötiedot: MML, Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, Akaan kaupunki, Pirkanmaan liitto, ELY, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, FCG Finnish Consulting Group, Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu

3 Tiivistelmä Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto ovat käynnistäneet lisäraiteiden aluevaraussuunnittelun rataosuudella Toijala Tampere. Tämä suunnittelu palvelee ensisijaisesti radan varren kuntien ja kaupunkien kaavoitusta. Työssä on tutkittu lisäraiteiden sijoittuminen Tampereelta etelään aina maakuntarajalle saakka, Helsinki Toijala Turku-kolmioraiteen linjaus sekä alustava uusien lähijunaseisakkeiden sijainti. Suunnittelua on tehty yhteistyössä rataosuuden kuntien (Tampere, Lempäälä, Akaa, Valkeakoski) sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kanssa. Lisäraiteiden tilantarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. radan geometria, pohjaolosuhteet, radan korkeusasema ympäröivään maanpintaan nähden, huoltotiet, meluntorjunta, sähköratarakenteet, työskentelyetäisyys liikennöitävästä raiteesta ja vaiheittainen rakentaminen. Radanrakentamisen näkökulmasta kustannustehokas ja liikennehaitat minimoiva ratkaisu saattaa vaatia jopa 50 metrin levyisen lisäalueen nykyisen raiteen ulkopuolelta. Ahtaimmissa paikoissa taajama-alueilla tilantarvetta voidaan minimoida kaventamalla raideväliä ja suunnittelemalla esimerkiksi tukiseinäratkaisuja, jolloin saadaan optimoitua kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto yhdyskuntarakenteisiin tehtävien muutosten ja radanrakentamisen välillä. Suunnitteluun vaikuttavia reunaehtoja on kartoitettu ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Rakennetusta ympäristöstä johtuvat suurimmat rajoitteet ovat Toijalan, Lempäälän ja Viialan keskusta-alueilla sekä Sääksjärven aseman pohjoispuolella. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat asemarakennusten ympäristöt ja niiden rautatiemiljööt. Luontoarvojen osalta merkittävimmät rajoitteet liittyvät Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen sekä sen suunniteltuihin laajentumisalueisiin. Nykyiset ylikulkusillat rajoittavat lisäraiteiden suunnittelua paikoin. Muita suoranaisesti suunnitteluun vaikuttavia kulttuuriympäristö- tai suojelukohteita ei ole. Lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi seuraavasti: Toijalan liikennepaikan eteläpuolella molemmat lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten raiteiden Itäpuolelle. Toijalan liikennepaikan pohjoispuolelta Lempäälän Hulaukseen saakka lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten raiteiden molemmin puolin. Tällä välillä monissa ylikulkusilloissa on tilavaraus kolmannelle lisäraiteelle nykyisten raiteiden itäpuolella. Lempäälän Hulauksesta Sääksjärvelle saakka lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten raiteiden itäpuolelle, koska siellä on jo nykytilanteessa varauksia kolmannelle lisäraiteelle. Tällä välillä maankäytöllisesti haastavimmat kohteet sijaitsevat Lempäälän ja Viialan keskustaalueilla. Sääksjärveltä Tampereelle on nykyään kolme raidetta. Neljäs lisäraide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten raiteiden itäpuolelle. Alueella on kuitenkin useita maankäytöllisiä rajoitteita, joten tässä suunnitteluvaiheessa on esitetty myös vaihtoehtoinen linjaus nykyisten raiteiden länsipuolelle. Lopulliseen valintaan vaikuttaa mm. läntisen oikoradan tulevat raidetarpeet Peltolammilta Tampereelle. Suunnitellut uudet lähijunaseisakkeet sijaitsevat Lempäälän Hakkarissa, Kuljun Asemakylässä, ja Sääksjärvellä sekä Tampereella Rautaharkossa. Nykyisten liikennepaikkojen (Toijala, Lempäälä, Viiala) raide- ja laiturijärjestelyihin joudutaan tekemään myös muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Jatkosuunnittelussa huomioon otettavaa: Toijalan liikennepaikan eteläpuolella on tutkittava toisen raiteen sijoittumista myös nykyisten raiteiden länsipuolelle. Ratkaisulla voidaan pienentää tilantarvetta tiheään asutetulla alueella, vaikka tällöin ongelmaksi muodostuu nykyisen Toijala Turku-radan linjaus. Uudet lähijunaseisakkeet kannattaa kytkeä kuntien kaavoitukseen ja tarkempi sijainti määrittää kaavamuutosten yhteydessä. Aluevaraussuunnitelmassa seisakkeiden likimääräinen sijainti on määritelty sidosryhmäpalaverien ja raideteknisten reunaehtojen perusteella. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2

4 Sisällys Tiivistelmä... 2 Johdanto Nykytila ja ongelmat Lähtötiedot ja reunaehdot Suunnittelualue ja -tarkkuus Maaperäolosuhteet Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Kulttuuriympäristö Luonto Muut käynnissä olevat suunnitteluhankkeet Lähtötiedot ja reunaehdot teemakartoilla Vuoropuhelu Suunnitelman esittely Tilavaraus ja lisäraiteiden sijoittuminen yleispiirteisesti Maakuntaraja - Toijala Toijala - Turku kolmioraide Toijala - Viiala - Lempäälä Lempäälän liikennepaikka Lempäälä - Sääksjärvi Sääksjärvi - Tampere Uusien seisakkeiden alustavat sijainnit Aluevaraussuunnitelman piirissä olevat rakennukset ja alueet Lisäraiteiden vaatimat siltamuutokset Jatkotoimenpiteet Liitteet VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3

5 Johdanto Työn lähtökohdat ja tavoitteet Toijala Tampere-rataosuus on osa Helsinki Tampere-ratakäytävä ja valtakunnallista päärataa etelästä pohjoiseen, mikä kuuluu EU:n Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) ja ehdotettuun TEN-T -ydinverkkoon. Tämä työ palvelee rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämisedellytysten varmistamista ratakäytävässä sekä lisäksi lähijunaliikenteen kehittämistä seudullisesti. Tampereen kautta kulkeva päärata on esitetty merkittävästi parannettavaksi radaksi maakuntavaltuuston hyväksymässä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tampereelta maakunnan etelärajalle sijoittuvalla rataosalla se tarkoittaa aluevarauksia mm. lisäraiteiden ja uusien seisakkeiden rakentamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Aluevaraussuunnittelu käynnistettiin palvelemaan erityisesti alueen kuntien kaavoitusta ja niiden varautumista maankäytön suunnittelussaan ratayhteyden kehittämiseen. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa on kirjaus pääradan 3. lisäraiteen toteuttamisen edistämisestä ja suunnittelun käynnistämisestä, jos rahoitus järjestyy. Radan varren kuntien maakäytössä lisäraiteiden rakentamiseen on kuitenkin varauduttava, vaikka niiden suunnittelun aloittaminen ja toteutusajankohta eivät ole vielä tiedossa. Aluevaraussuunnittelun tavoitteet ovat: Tutkia lisäraiteiden sijoittuminen pääradan maastokäytävään kuntien kaavoituksen ja maankäytön lähtökohdaksi Osoittaa merkittävät maankäytön rajoitteet Osoittaa teknisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto lisäraiteiden sijoittamiselle huomioiden mm. radan geometria ja vaihdeyhteydet Kuulla sidosryhmien ja asianosaisten mielipiteet lisäraiteiden sijoittumisesta Esittää uusien lähijunaseisakkeiden likimääräinen sijainti aluevaraussuunnittelun tarpeisiin Tekijät ja työprosessi Työn tilaajat ovat Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä rataosan kuntien ja kaupunkien (Tampere, Lempäälä, Akaa) sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kanssa. Edellä mainitut tahot ovat osallistuneet hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn seuraavien henkilöiden edustamina: Jouni Juuti Arja Aalto Jouni Koskela, pj. Karoliina Laakkonen-Pöntys Aulikki Graf Lauri Helke Harri Vitikka Heikki Partanen Lasse Majuri Olli Viitasaari Ilari Rasimus Risto Laaksonen Liikennevirasto Liikennevirasto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu Pirkanmaan ELY-keskus Akaa Akaa Lempäälä Lempäälä Tampere VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 4

6 Suunnittelusta on vastannut pääkonsulttina VR Track Oy. Työhön ovat osallistuneet Eero Virtanen (projektipäällikkö), Hannu Järvinen (radan geometrian suunnittelu), Janne Toljola (rata- ja aluesuunnittelu), Terhi Oldén (geotekniikka). A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vastannut alikonsulttina tarvittavien lähtötietojen hankkimisesta ja kokoamisesta sekä ympäristöön liittyvien reunaehtojen tunnistamisesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Merja Tyynismaa (luonto), Sanna Karppinen (kaavat, kulttuuriympäristö). 1. Nykytila ja ongelmat Tampere on Suomen tärkein henkilöliikenteen risteysasema pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Suuri osa kotimaisesta tavaraliikenteestä kulkee Tampereen kautta. Riihimäen ja Tampereen välisellä pääradalla tavaraliikenteen kuljetusmäärä vuonna 2010 oli 3,3-4,2 miljoonaa tonnia. Tampereella sijaitsee myös toinen Suomen kahdesta tärkeimmästä tavaraliikenteen järjestelyratapihasta. Tampere ja koko seutukunta elää voimakkaassa kasvussa, joten rautatieliikenteen kasvuun tulee jatkossa varautua. Tavaraliikenteessä ei ole kuitenkaan odotettavissa kasvua. Henkilöliikenteen osalta tämä tarkoittaa muun muassa Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämistä. EU:n liikennepolitiikan tavoitteet ja kansalliset tarpeet raideliikenteen kehittämiseksi perustelevat ratakapasiteetin lisäämistä ko. yhteysvälillä. Suunnittelualueella pääradalla on nykyisin kaksi raidetta välillä Toijala Sääksjärvi ja kolme raidetta välillä Sääksjärvi Tampere. Lisääntyvä tavarakuljetus ja lähijunaliikenteen tarjonnan mahdollistaminen edellyttävät lisäraiteiden rakentamista. Esimerkiksi henkilöliikenteen kannalta tärkeimmät aikakäytävät klo 7:00 9:00 ja 15:30 17:30 (työmatkaliikenne) ovat jo nykyliikenteessä varattuja. Lähijunaliikenteen käynnistäminen vaatii uusien seisakkeiden rakentamista laitureineen ja matkustajapalveluineen. Tämä edellyttää myös nykyisille liikennepaikoille laituri- ja vaihdejärjestelyjä. 2. Lähtötiedot ja reunaehdot 2.2 Suunnittelualue ja -tarkkuus Suunnittelualue alkaa maakuntarajalta (ratakilometriltä ) Toijalan eteläpuolelta ja päättyy olemassa olevaan raiteistoon Tampereella noin ratakilometrille Toijalassa kolmioraide Helsinki Toijala Turku sisältyy suunnittelualueeseen. Toijala Tampere-rataosuudella varaudutaan pitkällä tähtäimellä yhteensä neljään raiteeseen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa uusia lähijunaseisakkeita Lempäälän ja Tampereen väliselle rataosuudelle. Tämä selvitys on tehty pääosin karttatyönä. Suunnittelualueelle on tehty lisäksi maastokatselmuksia, mutta varsinaisia maastotutkimuksia ei tätä työtä varten ole tehty. Lisäaluetarpeiden tarkka selvittäminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Muun muassa geoteknisten olosuhteiden vaikutus, sähköistyksen toteuttaminen, huoltotiet sekä melun ja tärinän torjunnan aiheuttamat toimenpiteet on selvitettävä ennen lopullisia raidevälejä ja aluetarpeita määritettäessä. Taajamaalueilla nykyisten raiteiden maastokäytävä on kapeimmillaan. Siellä meluntorjunta on todennäköisesti toteutettava ensisijaisesti meluseinien avulla lisäaluetarpeiden minimoimiseksi. 2.3 Maaperäolosuhteet Yleiskatsaus Toijala Tampere-välin maaperäolosuhteisiin on tehty vanhojen suunnitelmien, pehmeikkörekisterin, peruskartan ja ratakuvapalvelun avulla. Näiden perusteella on arvioitu välin geoteknisiä olosuhteita alustavasti, mutta niiden tarkempi selvittäminen tulee tehdä jatkosuunnittelus- VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 5

7 sa. Peruskarttatarkastelun ja ratakuvapalvelun perusteella Toijalan ja Tampereen välinen rataosuus on pääasiassa peltoalueella. Paikoitellen radan varressa on metsäisiä saarekkeita ja joissakin kohdissa on vesistöjä radan välittömässä läheisyydessä. Osuuden alkupuolella, välillä Kuurila Toijala (noin kilometrit ), sijaitsee 13 pehmeikköä, josta suurin osa on muutaman sadan metrin mittaisia alueita. Pehmeiköistä kolme ovat pidempiä, noin yhdestä kahteen kilometriä. Pehmeiden maakerrosten syvyys vaihtelee muutamasta metristä kymmeneen metriin. Kilometrillä 140 on molemmin puolin rakennettu 200 metrin matkalle vastapenkereet. Kilometrivälillä on Ilomäen rataoikaisu, jonka pohjanvahvistuksena on käytetty paaluhattuja, paalulaattaa, esikuormitusta ja massanvaihtoa. Toijalan ja Viialan välillä (noin kilometrit ) on 10 pehmeikköä, joista valtaosa on muutaman sadan metrin mittaisia alueita. Pehmeiden maakerrosten syvyys vaihtelee metristä noin yhdeksään metriin. Paikoitellen pinnassa on turve/liejukerroksia. Kilometrillä 150 sijaitsevan pehmeikön pohjanvahvistukseen on 150 metrin matkalla käytetty ponttiseinää ja vastapengertä. Pisimmällä pehmeikköalueella kilometrillä 152 noin 70 metrin alue on vahvistettu vastapenkereillä molemmin puolin rataa. Viialan ja Lempäälän välillä (noin kilometrit ) on 14 pehmeikköaluetta. Suurin osa on muutaman sadan metrin mittaisia, pisin noin 1,5 kilometriä. Osalla pehmeikköalueista maanpinnassa on turve/liejukerros, pehmeiden maakerrosten syvyys vaihtelee muutamasta metristä 17 metriin. Alueen alkupuolella kilometreillä on Hinkan oikaisu, jossa pohjanvahvistusmenetelminä on käytetty esikuormitusta ja paalulaattaa noin 250 metrin matkalla. Kilometreillä pehmeiden maakerrosten pohjanvahvistuksena on käytetty ponttiseinää. Alueen loppupuolella kilometreillä on kaksi pehmeikköä, joissa on yhteensä vajaan 400 metrin matkalla vastapenkereet radan molemmin puolin. Lempäälän ja Tampereen välillä (noin kilometrit ) on 35 lyhyttä pehmeikköä, joiden pituudet vaihtelevat metrin välillä. Osalla alueista on pinnassa turvetta/liejua. Pehmeiden maakerrosten paksuus vaihtelee muutamasta metristä 13 metriin. Heti Lempäälän jälkeen on Hollon oikaisu , jossa rata kulkee km 167 loppupäässä kallioleikkauksessa ja km 168 alkupäässä maaleikkauksessa. Hollon oikaisun suunnitteluvaiheessa mahdolliselle lisäraiteelle on varattu tila raiteiden itäpuolelle. Kilometrivälillä ovat vastapenkereet paikoitellen molemmin puolin rataa yhteensä noin 500 metrin pituisella alueella. Kilometreillä on käytetty ponttiseinää pohjanvahvistusmenetelmänä vajaan 300 metrin matkalla. Kilometrivälillä sijaitsee Sääksjärvi, joka tulee radan länsipuolella hyvin lähelle läntisintä raidetta. Heti Sääksjärven jälkeen kilometrillä 179 on Sääksjärven suot, jossa on käytetty pohjanvahvistuksena paalulaattaa ja vastapenkereitä yhteensä noin 400 metrin matkalla. Vähän ennen Rukkamäentien alikulkusiltaa kilometrin 182 alkupuolella rata kulkee alueella, jossa läntisen puolen maanpinta on noin 8 metriä alempana idänpuoleista maanpintaa. Kallio on alueella myös hyvin lähellä maanpintaa. Pehmeikkörekisterissä pehmeikköalueiksi on merkattu yhteensä metriä eli karkeasti noin puolet kyseisestä välistä. Erilaisia pohjanvahvistusmenetelmiä on tällä hetkellä käytössä noin 3 kilometrin matkalla eli noin 6 % osuudella rataosasta. Geoteknisesti erityisen hankalia kohteita, joiden perusteella raiteen suunnittelu tulisi keskittää tietylle puolelle nykyistä rataa, ei tämän tarkastelun perusteella ilmennyt. Osalla pehmeikköalueista eteen tulee todennäköisesti pohjanvahvistustarvetta esim. paalulaatan, tukiseinien tai vastapenkereiden avulla. Kallioleikkauksia ei todettu olevan kyseisellä välillä muutamaa edellä mainittua aluetta lukuun ottamatta, mutta osalla alueista kallio on hyvin lähellä maanpintaa, joten louhintaa saatetaan tarvita tietyillä osuuksilla. Mahdolliset pohjanvahvistusratkaisut tulee selvittää tarkemmin jatkosuunnitteluvaiheessa. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 6

8 2.4 Nykyinen maankäyttö Suunnitteluosuudella rata kulkee osin tiiviissä taajamarakenteessa, osin maaseutumaisessa ympäristössä. Taajamarakenne käsittää Akaan Toijalan ja Viialan sekä Lempäälän keskustan, Sääksjärven, Asemakylän, Vanattaran ja Hakkarin. Myös Tampereen kaupungin alueella rata on tiiviin rakenteen sisällä (Rautaharkko, Sarankulma). Taajamissa radan varren pääasiallinen maankäyttö painottuu asumiseen ja taajamien liepeillä yritystoimintaan. Pisin yhtäjaksoinen maa- ja metsätalousvaltainen haja-asutusalue sijaitsee Lempäälän keskustan ja Akaan Viialan välissä. 2.5 Kaavoitustilanne Radan suunnittelu linkittyy tiiviisti kaavoitukseen sen kaikilla tasoilla. Radan suunnittelun ja kaavoituksen välinen kytkentä on esitetty kuvassa 1. Akaan Toijalan ja Tampereen välisen rataosuuden lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu sijoittuu ennen tarveselvitystä tehtäviin selvityksiin. Lisäraiteiden tarve on tunnistettu ja ne on esitetty Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnitteluosuus on lähes kokonaan joko yleis- tai asemakaavoituksen piirissä. Kaavatilanne on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Liitteissä esitetyissä teemakartoissa on kaavoitustilanne esitetty asemakaavatasolla jos ratakäytävä sijaitsee asemakaava-alueella. Asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet on esitetty yleiskaavassa niiltä osin kun alueet sijaitsevat yleiskaavan piirissä. Varsinaisia yleiskaavan muutostarpeita ei ole ja lisäraiteet ja seisakkeet voidaan rakentaa muuttamalla asemakaavoja. Kuitenkin uusissa yleiskaavoissa tulee ottaa huomioon asemien ja uusien seisakkeiden sijainti siten, että raideliikenteen käyttäjäpotentiaalia voidaan lisätä. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 7

9 Kuva 1. Radan suunnittelun ja kaavoituksen kytkeytyminen toisiinsa. 2.6 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöä koskevina lähtötietoina on esitetty tunnetut muinaisjäännökset (Museovirasto, Lempäälän kunta) sekä kohteet ja alueet, joissa mahdollisesti on muinaisjäännöksiä (lähteet tarkistettava). Lähtötietoihin on koottu tiedot myös suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009) sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (Pirkanmaan 1. maakuntakaava). Suunnittelualueen kunnilta on saatu lisäksi tietoja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöalueista ja - kohteista. Paikallisesti arvokkaiksi luokitellut alueet ja kohteet on koottu hyvin erityyppisistä ja eriaikaisista selvityksistä (esim. koko kunnan kulttuuriympäristöohjelma tai suppean alueen selvitys), eivätkä ne siten ole yhteismitallisia. Edellä mainittuja kulttuuriympäristökohteita löytyy tasaisesti pitkin rataosuutta. Monet niistä sijaitsevat varsin etäällä radasta eivätkä ne ole uhattuna lisäraiteiden rakentamisen johdosta. Lähimpänä nykyistä rataa sijaitsevat seuraavat kohteet: Pärrinkosken muinaisjäännösalue, lähimmillään vajaan 50 metrin etäisyydellä nykyisestä radasta sen länsipuolella Vanattaran (noin 100 m radan itäpuolella) ja Sääksjärven kipinäaidat (noin 50 m radan itäpuolella) valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvat Lempäälän rautatieasema (alle 10 m radan länsipuolella) ja Sääksjärven rautatiepysäkki (vajaat 50 m radan itäpuolella). Lempäälän, Viialan ja Toijalan keskustojen maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä (osin rataan rajautuen ja radan molemmin puolin) Viialan ja Toijalan keskustassa ja Akaan Hyrkkäässä mahdollisia muinaisjäännöksiä (osin rataan rajautuen ja radan molemmin puolin) VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 8

10 Rikalan kanavayritys Lempäälässä on ainut kulttuuriympäristökohde laajempien kulttuuriympäristörajausten lisäksi, joka menee varsinaisesti päällekkäin lisäraidevarausten kanssa. Rikalan kanavayritys sijaitsee Lempäälässä Mattilan kylän kohdalla radan molemmin puolin. Kanava on lähes 90 asteen kulmassa rataan nähden. Sen rakentaminen Rikalanjärven ja Korteselän välille aloitettiin 1778 ja se jäi kesken 1790-luvulla. Kanava on Korteselältä rautatiesillalle saakka selkeästi näkyvissä. 2.7 Luonto Suunnittelualueen luontoa ja ympäristöä koskevina lähtötietoina on esitetty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet (OIVA-paikkatietopalvelu) sekä suunnittelualueen kunnilta saatuihin tietoihin perustuvat paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit ja uhanalaisten lajien tai direktiivilajien esiintymät. Lajitasolla lähtötiedot eivät sisällä kaikkea eri tahojen tiedossa olevaa informaatiota. Tämä koskee erityisesti uhanalaisia lajeja. Jatkosuunnittelussa lähtötietoja on näiltä osin tarkennettava. Suurin osa tiedossa olevista arvokohteista sijaitsee melko etäällä ratakäytävästä. Luonnonympäristön kannalta haasteellisin paikka on Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue ja sen suunnitellut laajentumisalueet. 2.8 Muut käynnissä olevat suunnitteluhankkeet Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisen suunnitteluhanke on voimakkaasti kytköksissä lisäraiteiden suunnitteluun. Lisäraiteiden suunnitteluun linkittyviä muita suunnitteluhankkeita ovat Tampereen läntinen oikorata ja mahdollinen järjestelyratapihan siirto sekä Valtatien 3 uusi Marjamäki Kulju Pirkkala-tieyhteys. Oikoradan liittyminen päärataan samoin kuin Marjamäki Kulju Pirkkala-tieyhteys on esitetty suunnitelmakartoilla. Aluevaraussuunnittelussa on tutkittu lisäraiteiden sijoittuminen maastokäytävään oikoradan vaihtoehtoisissa liityntäkohdissa. Suunnittelutyö ei ole kuitenkaan sisältänyt oikoradan ja lisäraiteiden liikennesuunnittelua. 2.9 Lähtötiedot ja reunaehdot teemakartoilla Kaavoitusta, kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevat lähtötiedot on esitetty teemakartoilla, joita on yhteensä 15 kpl/teema. Kooltaan A3-kokoiset teemakartat ovat mittakaavassa 1: Ne on esitelty Lempäälässä pidetyssä asukastilaisuudessa ja ne ovat myös tämän raportin liitteinä 4 6. Yhteenveto kaavoitusta, kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevista lähtökohdista Luonnonympäristön kannalta haasteellisin paikka on Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue ja sen suunnitellut laajentumisalueet. Rikalan kanavayritys (kiinteä muinaisjäännös) näyttäisi olevan ainut kulttuuriympäristökohde, joka olisi jäämässä pieneltä osin lisäraiteiden alle. Kesken jääneen kanavan edustavimmat osat ovat radan ja Korteselän välissä. Vetisenä uomana kanava on näkyvissä vain Korteselältä Mattilan koululle saakka. Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluva Lempäälän rautatieasema on lisäksi hyvin lähellä nykyistä rataa. Muut radan varren tunnetut luonnon ja kulttuuriympäristön arvokohteet ovat pääosin etäällä ratakäytävästä Asemakaavoja joudutaan muuttamaan useissa kohdissa pitkin matkaa. Asemakaavojen muutostarpeet on esitetty kuvassa 3, joka on A3-koossa tämän raportin liitteenä 4. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 9

11 Keskustoissa ja joissakin taajamissa lisäraiteen vaatiman tilan löytyminen on haasteellista. Olemassa olevia rakennuksia joudutaan todennäköisesti purkamaan Toijalan aseman eteläpuolella, Viialan ja Lempäälän taajamissa sekä Kuljun asemakylässä ja Sääksjärven pohjoispuolella. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 10

12 Kuva 2. Lähtötietoja koskevat teemakartat etelästä pohjoiseen numerojärjestyksessä. Teemakartat ovat liitteissä 4-6 mittakaavassa 1: VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 11

13 Kuva 3. Lisäraiteista johtuvat kaavamuutostarpeet. Yllä ovat merkintöjen selitykset. Sama kuva A3-koossa on raportin liitteenä 4. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 12

14 3. Vuoropuhelu Keskeinen osa hankkeen vuoropuhelua oli ohjausryhmätyöskentely. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Sen lisäksi pidettiin tarpeen mukaan työkokouksia. Alustavia suunnitelmia esiteltiin asukastilaisuudessa klo Lempäälässä Piippo-keskuksessa. Paikalla oli noin 120 henkilöä. Tilaisuudessa oli mahdollista antaa palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Aluevaraussuunnittelun käynnistymisestä ja asukastilaisuudesta tiedotettiin alueen sanomalehdissä sekä Liikenneviraston että Pirkanmaan liiton www-sivuilla. Asukastilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua hyvässä hengessä. Lisäraiteiden tarve ymmärrettiin hyvin ja samalla toivottiin, että perusratkaisut lyödään lukkoon mahdollisimman nopeasti, jotta epävarmuus oman tontin ja talon kohtalosta loppuisi. Asukastilaisuudessa ja sen jälkeen suunnitelmista saatiin yhteensä kuusi kirjallista palautetta. Niiden sisältö oli pääpiirteissään seuraava: Lempäälän Mattilaan toivottiin uutta seisaketta (2 mielipidettä) Kolmannen raiteen jatko Sääksjärveltä Lempäälään esitettiin varattavaksi paikallisjunaliikenteelle Hakkarin seisakkeen paikaksi esitettiin Moisionaukean/Niemenkoskentien/radan alikulun kohtaa (päiväkotia vastapäätä), koska siitä 1 km säteellä on koko Hakkari Tampereen kaupunkiseudun kannalta lähijunaliikennettä pidettiin erittäin keskeisenä asiana ja esitettiin, että raitiotien raideleveydeksi valittaisiin sama kuin pääradan. Hollon ratasillan melusuojausta esitettiin tarkistettavaksi lisäraiteiden suunnittelun yhteydessä Hankkeen toivottiin etenevän nopeasti, jotta epävarmuus loppuu (2 mielipidettä) Seisakkeiden paikat toivottiin tarkistettavaksi Toijalaan saakka. 4. Suunnitelman esittely 4.1 Tilavaraus ja lisäraiteiden sijoittuminen yleispiirteisesti Lisäraiteiden sijoittuessa molemmin puolin nykyistä kaksoisraidetta, alustava lisäaluetarve on noin metriä ulommaisen raiteen keskilinjasta mitattuna. Tässä tapauksessa uudet huoltotiet on suunniteltu molemmin puolin rataa. Vastaavasti alustava lisäaluetarve on n metriä itäisen raiteen keskilinjasta mitattuna, mikäli molemmat lisäraiteet sijoitetaan nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. Paikkakohtaisesti lisäaluetarpeet voivat olla suurempiakin, kuten tyyppipoikkileikkauksessa km on esitetty (piirustusnumero /50). Taajama-alueilla voidaan nykyistä tieverkkoa hyödyntää myös huoltotiekäytössä, jolloin huoltoteiden lisäaluetarve voidaan minimoida. Uuden raiteen etäisyydeksi nykyisistä valittiin 6,75 7 metriä, jolloin rata on mahdollista rakentaa pääsääntöisesti viereisen raiteen liikennettä häiritsemättä. Samalla puolella sijaitsevien lisäraiteiden raideväliksi valittiin 4,5 metriä. Tällöin kolmatta lisäraidetta rakennettaessa on huomioitava neljännen raiteen varaus tai mahdollinen samanaikainen rakentaminen, jolloin saadaan merkittäviä kustannussäästöjä mm. silta- ja sähköistysrakenteissa ja liikennehaitat minimoitua. Sähköistysrakenteiden mitoitus on jatkossa varmistettava yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa. Suunnitelmakartoissa esitetään puolenvaihtovaihteiden alustavat paikat. Liikennepaikkojen tulevaa käyttöä (hyötypituudet ym.) esiselvityksessä ei ole huomioitu. Suunniteltu radan poikkileikkaus käy parhaiten ilmi liitteen 2 ratasuunnitelmien tyyppipoikkileikkauksista. Poikkileikkaukset ovat viitteellisiä ja suuntaa antavia ja esimerkiksi huoltotien tarve on aina tarkasteltava paikkakohtaisesti. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 13

15 Lisäraiteet sijoittuvat seuraavasti: Maakuntaraja - Toijala raidevaraukset on esitetty nykyisen radan itäpuolelle. Toijala - Viiala - Lempäälä (Hulaus) raidevaraukset on suunniteltu molemmin puolin nykyistä kaksoisraidetta. Lempäälä (Hulaus) - Tampere raidevaraukset on esitetty nykyisen radan itäpuolelle. Sääksjärven kohdalla (kilometrivälille ) raidevaraukselle on esitetty vaihtoehtoinen reitti nykyisten raiteistojen länsipuolelle ja raiteiden sijainti on määriteltävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. Kuva 4. Kaaviokuva lisäraiteiden ja uusien seisakkeiden sijoittumisesta. 4.2 Maakuntaraja - Toijala Välillä maakuntaraja Toijala uudet raiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen radan itäpuolelle. Maakuntarajan eteläpuolella on myös selvitelty lisäraiteiden tilantarpeita. Vuonna 2010 Hämeen liiton teettämässä esiselvityksessä (Hämeen seudun lisäraiteet - tilantarvetarkastelu) tarkasteltiin kahden lisäraiteen tilantarpeita Riihimäen asemalta maakuntarajalle Kuurilaan saakka. Kyseisessä esiselvityksessä lisäraiteet jäivät nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle maakuntarajalla km Osuudella on joitakin asuinrakennuksia lähellä nykyistä kaksoisraidetta, sen länsipuolella (kuvat 5 ja 6). Kuva 5. ratakilometri Kuva 6. ratakilometri katselusuunta pohjoiseen. katselusuunta pohjoiseen. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 14

16 Jatkosuunnittelussa on selvitettävä toisen lisäraiteen sijoittamista nykyisten raiteiden länsipuolelle Toijalan liikennepaikan eteläpuolella. Raiteen sijoittamista länsipuolelle rajoittaa suopohjainen maasto ja nykyinen Toijala Turku-raideyhteys. Toijalan liikennepaikan raide- ja vaihdejärjestelyt ja laituriraideyhteydet on selvitettävä jatkosuunnitelmissa. Nykyisten laitureiden ja raiteiden määrä on todennäköisesti riittävä lähijunaliikenteen tarpeisiin. 4.3 Toijala - Turku kolmioraide Toijala - Turku kolmioraiteen linjaus noudattelee pääosin yleiskaavan tilavarausta. Tilavarausta joudutaan todennäköisesti leventämään Kurisjärventien ja Lontilanjoen väliseltä alueelta ratalinjauksen eteläpuolelta, jotta erkaneva vaihde saadaan sovitettua pääraiteeseen. Kuva 7. ratakilometri 150 katselusuunta Toijalaan päin Kuva 8. Lontilanjoen II ratasilta Lontilanjoelle ja Lontilantielle on rakennettava uudet sillat. Kurisjärventien tasoristeys poistetaan rakentamalla eritasoratkaisu nykyiselle ja uudelle raiteelle. Turun suunnan vaihdeyhteys on suunniteltu rakennettavaksi Kurisjärventieltä Turun suuntaan, jolloin kolmioraide toimii samalla pääradan liikenteen "puskuriraiteistona". 4.4 Toijala - Viiala - Lempäälä Toijalan liikennepaikan pohjoispäästä Lempäälän Hulaukseen saakka raidevaraukset on suunniteltu molemmin puolin nykyistä kaksoisraidetta. Viialassa lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten raiteiden molemmin puolin ja laiturit niiden ulkopuolelle. Nykyisten raiteiden itäpuolella voidaan hyödyntää purettua teollisuusraidetta raidevarauksena. Lempäälän Hulauksesta pohjoiseen lisäraiteet on esitetty sijoitettavaksi nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 15

17 Kuva 9. Läntisen lisäraiteen liityntä Toijalan ratapihalla katselusuunta pohjoiseen Kuva 10. Viialan asema katselusuunta pohjoiseen Kuva 11. Viialan asema katselusuunta etelään Kuva 12. ratakilometri Kuva 13. ratakilometri katselusuunta etelään. katselusuunta etelään. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 16

18 4.5 Lempäälän liikennepaikka Lempäälän liikennepaikalla nykyisten raiteiden 2 ja 3 väliin on esitetty rakennettavaksi uusi välilaituri (leveys 10,6 m), ja sen itäpuolelle on esitetty raidevaraukset. Edelleen raidevarauksien itäpuolelle on esitetty rakennettavaksi uusi reunalaituri (leveys 7,5 m). Laitureiden leveyksissä on huomioitu porrasnousujen varaukset. Suunnitellut laituripituudet ovat noin 200 metriä. Nykyinen raide 3 ja itäinen reunalaituri on esitetty purettavaksi. Kuva 14. Lempäälän liikennepaikka, katselusuunta pohjoiseen. 4.6 Lempäälä - Sääksjärvi Lempäälän ja Sääksjärven välillä lisäraiteet on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle, missä on jo olemassa oleva varaus kolmannelle raiteelle. Kuva 15. Hollon rataoikaisu, katselusuunta etelään Kuva 16. Hollon rataoikaisu, katselusuunta pohjoiseen VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 17

19 4.7 Sääksjärvi - Tampere Sääksjärveltä ratakilometriltä alkaen on suunnitelmakarttoihin esitetty kaksi eri vaihtoehtoa lisäraiteen toteutukseen. Alueella on useita rajoitteita. Läntisen kehätien ylikulkusilloissa on lisäraidevaraus ainoastaan radan länsipuolella. Sääksjärven pohjoispuolella on asutusta radan itäpuolella ja isoja teollisuuskiinteistöjä (painotalot) korkealla penkereellä radan länsipuolella. Omat rajoitteensa tuo Pärrinkosken-Peltolammin luonnonsuojelualue, järvien läheisyys ja oikoradan lisäraidetarpeet. Kuva 17. Multisillan melueste ratakilometri 180 Kuva 18. Rukkamäentie ratakilometri katselusuunta pohjoiseen katselusuunta pohjoiseen 5. Uusien seisakkeiden alustavat sijainnit Suunnitelmakartoilla on esitetty alustavasti uusien seisakkeiden paikat: Tampereen Rautaharkon seisake on esitetty ratakilometrille Sarankulman kadun varteen Lempäälän Sääksjärvellä ehdotettu seisakkeen paikka on Sääksjärven ylikulkusillan eteläpuolella. Kuljun seisake noin ratakilometrillä on ehdotettu nykyisen radan itäpuolelle, pohjoiseen mentäessä heti Kuljun ylikulkusillan jälkeen. Hakkarin ja Moision välisellä alueella sijaitseva uusi seisake on noin ratakilometrillä VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 18

20 Kuva 19. Suunniteltu Hakkari - Moisio seisakeen sijainti, katselusuunta pohjoiseen. Kuva 20. Suunniteltu Kuljun seisake, katselusuunta pohjoiseen. Kuva 21. Sääksjärven seisake on esitetty kuvassa oikealla, katselusuunta pohjoiseen. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 19

21 Kuva 22. Rautaharkon seisake on esitetty sijoitettavaksi Sarankulmankadun varteen, katselusuunta pohjoiseen. 6. Aluevaraussuunnitelman piirissä olevat rakennukset ja alueet Aluevaraussuunnitelman yleispiirteisyydestä johtuen uuden rautatiealueen tarkkaa rajausta eli lunastettavia alueita ei ole ollut mahdollista määrittää. Ne on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa samalla, kun suunnitellaan tarkemmin geotekniset ratkaisut, sähköistyksen toteutustapa, huoltotiet sekä melun ja tärinän torjuntaan liittyvät ratkaisut. Rakennetun ympäristön osalta haasteellisimmat paikat on kuitenkin kartoitettu tämän työn yhteydessä tehdyissä maastokatselmuksissa. Seuraava kuvasarja kuvaa tilannetta tältä osin. ratakilometri ratakilometri Kuva 23. Maakuntarajalla on useita Kuurilan ratamiljööseen liittyviä vanhoja rakennuksia radan itäpuolella Kuva 24. Nykyisten raiteiden itäpuolella rakenteilla olevia rakennuksia VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 20

22 ratakilometri Kuva 25. Useita rakennuksia radan itäpuolella. ratakilometri Kuva 26. Uudisrakennuksia nykyisten raiteiden itäpuolella Lempäälän Moision alueella ratakilometri Kuva 27. Rakennuksia radan itäpuolella. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 21

23 ratakilometri Kuva 28. Sääksjärvellä varastorakennus melko lähellä rataa. ratakilometri Kuva 29. Sääksjärvellä saunarakennus uima-altaineen ja teollisuusrakennus ovat hyvin lähellä nykyistä rataa. ratakilometri Kuva 30. Sääksjärvi, katselusuunta pohjoiseen. VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 22

24 ratakilometri Kuva 31. Sääksjärvi, katselusuunta etelään. 7. Lisäraiteiden vaatimat siltamuutokset Rataosan sillat ovat suurelta osin hyväkuntoisia. Monissa silloissa on huomioitu varaus 3. raiteelle. Vanhimmat sillat suunnittelualueella ovat Toijalan ylikulkusilta (1935), Lempäälän kanavan ratasilta (1952) ja Moision ylikulkusilta (1954). Seuraavassa taulukossa on esitetty alustavasti lisäraiteista aiheutuvat toimenpiteet. km+m kunta nimi rakennusvuosi mitat/tyyppi tehtävät toimenpiteet Valkeakoski Rääkänpään alikulkusilta ,1 8,3 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Valkeakoski Vuorisen alikulkusilta ,7 6,6 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Valkeakoski Vilajan alikulkusilta ,1 7,5 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Valkeakoski Ilomäen ylikulkusilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta lisäraiteet saattavat mahtua oikean puoleisesta aukosta siltamuutoksin, varmistettava jatkosuunnittelussa Akaa Lontilanjoen ratasilta ,38 11,5+14,0+11,5 Teräksinen palkkisilta.betonikant. (liittorak.) uusi silta lisäraiteille Akaa Kurisjärventien alikulkusilta , Teräsbetoninen jatkuva laattasilta uusi silta lisäraiteille Akaa Toijalan ylikulkusilta , Teräsbetoninen jatkuva laattasilta ei toimenpiteitä Akaa Toijalan asematunneli Teräsbetoninen laattakehäsilta ei toimenpiteitä Akaa Kankomäen ylikäytäväsilta , Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta läntisen lisäraiteen sähköratarakenteiden mahtuminen läntisestä silta-aukosta varmistettava jatkosuunnittelussa Akaa Savikon ylikulkusilta , Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta ei toimenpiteitä Akaa Mustikkakorven ylikulkulkusilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta ei toimenpiteitä Akaa Viialan ylikulkusilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta ei toimenpiteitä Akaa Viialan alikäytävä , Teräsbetoninen ulokelaattasilta uudet sillat lisäraiteille Akaa Haihunkosken alikäytävä , Teräsbetoninen laattakehäsilta uudet sillat lisäraiteille Akaa Viialanjoen ratasilta ,7 11,5+14,0+11,5 Teräksinen palkkisilta.betonikant..liittorak. uudet sillat lisäraiteille VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 23

25 Akaa Akaa Akaa Akaa Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Keskuskadun alikäytävä ,54 8,0 Teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta uusi silta läntiselle lisäraiteelle Viialan alikulkusilta 17,54 9,0+12,0+9,0 Teräsbetoninen jatkuva 1980 laattasilta uudet sillat lisäraiteille Viilatehtaan alikäytävä ,8 4,4 Teräsbetoninen laattakehäsilta uudet sillat lisäraiteille Hinkan alikulkusilta , Jännitetty betoninen palkkisilta uudet sillat lisäraiteille Mattilan alikulkusilta 11, Jännitetty betoninen 1998 jatkuva ulokelaattasilta uudet sillat lisäraiteille Hulauksen alikulkusilta 10, Jännitetty betoninen 1995 jatkuva ulokelaattasilta uudet sillat lisäraiteille Miemolan alikulkusilta 11, Teräsbetoninen jatkuva 1972 laattasilta uudet sillat lisäraiteille Sulkolan alikulkusilta , Teräsbetoninen laattakehäsilta uudet sillat lisäraiteille Lempäälän kanava- ja alikulkusilta 10,5 5,7+17,0+17,0+1,2 Teräsbetoninen 1952 holvisilta uudet sillat lisäraiteille Kanavan alikäytävä ,7 5,4 Teräsbetoninen laattakehäsilta uudet sillat lisäraiteille Lempäälän 13 11,9+14,3+14,3+14,3+11,9 Teräsbetoninen ylikulkusilta 1973 jatkuva laattasilta ei toimenpiteitä Lemponkadun alikulkusilta , Teräsbetoninen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Ryynikän alikäytävä ,2 3,3 Teräsbetoninen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Katepalin ylikulkusilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta varaus 3. raiteelle olemassa, 4. raide mahtuu todennäköisesti itäisestä aukosta varaus 3. raiteelle olemassa, 4. raiteen mahtuminen samasta aukosta varmistettava Pyykkipolun ylikulkusilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Yhteisrannan alikäytävä , Teräsbetoninen laattasilta uusi silta lisäraiteille Kuokkalankosken 11, Jännitetty ratasilta 2002 betoninen jatkuva palkkisilta uusi silta lisäraiteille Hakkarin ylikäytäväsilta Teräksinen ristikkosilta. ajorata alhaalla varaus 3. raiteelle olemassa, 4. raiteen mahtuminen samasta aukosta varmistettava Tapolan alikulkusilta 12,5 2,5+21,0+2,5 Jännitetty betoninen 2001 ulokelaattasilta uusi silta lisäraiteille Moision ylikulkulkusilta Teräsbetoninen laattake- uusi silta (korvaa ylikulkusillan ja ylikul häsilta kukäytävän) Moision ylikäytäväsilta Teräksinen jatkuva levy- uusi silta (korvaa ylikulkusillan ja ylikul palkkisilta kukäytävän) Vanattaran alikulkusilta ,9 8,3 Teräsbetoninen laattakehäsilta uusi silta lisäraiteille Kuljun ylikulkusilta 8, Teräsbetoninen jatkuva 1974 laattasilta uusi silta Houkan alikulkusilta 11,5 2,5+19,0+2,5 Jännitetty betoninen 2001 ulokelaattasilta uusi silta lisäraiteille Sääksjärven 11,5 3,5+15,0+15,0+15,0+15,0+3,5 Teräsbetoninen ylikulkusilta 1984 jatkuva ulokelaattasilta ei toimenpiteitä Multisillan ylikulkusilta Teräsbetoninen jatku va palkkisilta lisäraiteet vaativat siltamuutoksen Peltolammin 16, * Teräsbetoninen valittava vaihtoehto vaikuttaa toteutukseen ratasilta 2000 jatkuva laattasilta Peltolammin 16, Teräsbetoninen alikäytävä 2001 ulokelaattasilta uusi silta lisäraiteelle Rukkamäen alikulkusilta (1.ja 10, Teräsbetoninen vinojalkainen 2. raide) 1983 laattakehäsilta (1. ja 2. raide) ei toimenpiteitä Rukkamäen alikulkusilta (3. raide) 2001 Härmälän eteläinen ylikulkusilta 2009 Härmälän ylikulkusilta , Teräsbetoninen jatkuva laattasilta (3. raide) Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta * Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta uusi silta lisäraiteelle valittava vaihtoehto vaikuttaa toteutukseen, varaus 4. raiteelle nykyisten raiteiden länsipuolella valittava vaihtoehto vaikuttaa toteutukseen, varaus 4. raiteelle nykyisten raiteiden länsipuolella VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 24

26 8. Jatkotoimenpiteet Koska aluevaraussuunnitelma on hyvin yleispiirteinen ja hankkeen toteutusaikataulusta ei ole tehty päätöksiä, on tärkeää koota seuraavissa suunnitteluvaiheissa huomioon otettavat asiat yhteen. Seuraavat suunnitteluvaiheet aluevaraussuunnittelun jälkeen ovat alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi. Kuntien on myös käynnistettävä kaavoituksen muutossuunnittelu tarvittavin osin. 1. Lähtötietojen tarkentaminen: geotekniset olosuhteet teemakartoilla esitetyt mahdolliset muinaisjäännökset uhanalaisten lajien tunnetut esiintymispaikat melun ja tärinän torjuntatarpeet 2. Tarkentava suunnittelu: liikennesuunnittelu sähköistysrakenteiden mitoitus raiteiden sijainti Sääksjärven kohdalla (kilometrivälillä ) toisen lisäraiteen sijoittaminen nykyisten raiteiden länsipuolelle Toijalan liikennepaikan eteläpuolella Toijalan liikennepaikan raide- ja vaihdejärjestelyt sekä laituriraideyhteydet Pärrinkosken-Peltolammin luonnonsuojelualueen kohdan ratkaisut tarvittavat pohjanvahvistustoimenpiteet tarvittavat melun ja tärinän torjuntaratkaisut uusi rautatiealue ja lunastettavat alueet Tästä aluevaraussuunnitelmasta pyydetään Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Kantaa pyydetään ottamaan erityisesti suunnittelualueella mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten lajien ja Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen näkökulmasta. 9. Liitteet Asiakirjaluettelo (Liite 1) Ratasuunnitelmat (Liite 2) Siltapiirustukset (Liite 3, lehdet 1-15) Asemakaavojen muutostarpeet (Liite 4, lehdet 1-15) Kulttuuriympäristö (Liite 5, lehdet 1-15) Luonto (Liite 6, lehdet 1-15) Lähtöaineistoluettelo (Liite 7) VR Track Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 25