Iin kaksoisraideselvitys. Suunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Iin kaksoisraideselvitys Suunnitelmaselostus

2 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Sisältö 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Yleistä Muut selvitystyöt 3 2. RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI Lähtökohdat Raidegeometria Silta- ja geotekniikka Maankäyttö Yleistä Kaavatilanne alueella Vaikutukset rakennuskantaan ja kiinteistöihin Muuta huomioitavaa 9 3. MAASTOKATSELMUS Yleistä Km Iin liikennepaikka Km Iijoen silta Km Mäntylä Km Yläkanavan rautatiesilta Km tasoristeys Akkola Suppilo Km tasoristeys Junnila Km tasoristeys Keihäskangas JATKOTOIMENPITEET 18 LIITTEET 18

3 3 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 1.1. Yleistä Iin kaksoisraideselvityksen tavoitteena on selvittää mahdollisen kaksoisraiteen alustava sijainti Valtatien 4 oikaisun kohdalla maankäytön suunnittelua varten. Tarkoituksena on, että kaksoisraiteen sijainti voidaan tämän selvityksen pohjalta esittää kaavassa ja selvityksen perusteella tunnistetaan lisälunastusaluetarve. Esiselvityksen on tilannut Liikenneviraston rautatieosasto, jossa työstä on vastannut Siru Koski. Konsulttina selvitystyössä on toiminut WSP Finland Oy, jossa vetäjänä on toiminut Emmi Lehto, ratasuunnittelijana Jorma Systä ja maankäytön vaikutuksia on selvittänyt Anri Linden Muut selvitystyöt Kaksoisraiteen selvitystyön tarve on lähtenyt ELY-Keskuksen teettämän Vt4 aluevaraussuunnittelun pohjalta. Aluevaraussuunnittelussa on päädytty vaihtoehtoon, jossa Vt4 tuodaan nykyisen radan länsi puolelle samaan maastokäytävään Iin aseman tienoilla. Selvitystyön yhteydessä on yhteen sovitettu Vt4 ja radan kaksoisraiteen suunnitelmat. Suunnitelma-aineistossa ovat yhteensovituksesta laaditut poikkileikkaukset. Periaatteena on, että nykyisen Iin aseman kohdalla Vt4 on radan kanssa samassa maastokäytävässä ja tien ja radan väline osuus kuivatetaan putkituksen avulla. Vt4 aluevaraussuunnittelusta on Pohjois-Pohjanmaan ELY-Keskuksesta vastannut Risto Leppänen ja suunnittelukonsultin projektipäällikkönä toiminut Plaana Oy:n Hilkka Piippo. 2. RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI 2.1. Lähtökohdat Tämä esiselvitys on tehty karttatyönä sekä maastokatselmuksen perusteella. Suunnittelussa on ollut käytössä karkea likimalli, mutta alueelta ei ole tehty maastotutkimuksia eikä -mittauksia. Lisäaluetarpeiden tarkka selvittäminen edellyttää tarkempia lähtötietoja ja suunnittelua. Muun muassa geoteknisten olosuhteiden vaikutus, sähköistyksen ja turvalaitteiden toteuttaminen, huoltotiet sekä melu- ja tärinäsuojauksien aiheuttamat toimenpiteet on selvitettävä lopullisia raidevälejä ja aluetarpeita määriteltäessä. Suunnittelualue on noin kmv Iin liikennepaikkaa edeltävästä kaarteesta Keihäskankaan tasoristeykselle. Suunnittelualue on valittu siten, että tarkastelualue on riittävät Vt4 maastokäytävän toteutuksen varmistamiseksi ja että nykyisen raiteen geometria mahdollistaa tarvittaessa uudelle raiteelle järkevän raiteiden puolenvaihtopaikan.

4 4 RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI 2.2. Raidegeometria Raidegeometriassa keskeisenä kohtana ovat Iin aseman sekä Iijoen ja Yläkanavan siltojen kohdat. Iijoen sillan kupeessa on myös Mäntylän tila, joka vaikuttaa ratkaisevasti raideratkaisuihin. Geometria Uusi raide on suunniteltu kulkevan koko suunnittelualueella nykyisen raiteen itäpuolella siten, että raide kulkee 6,2 metrin raidevälillä Iin liikennepaikan eteläpäässä (nykyisen raideväli Iin liikennepaikalla raiteiden 221 ja 222 välillä on 6,2 m). Liikennepaikka sijoittuu kaarteeseen, joten kaarteessa raideväli levennetään 10,5 metriin, jotta nykyisen Iijoen rautatie- ja maantiesillan viereen voidaan rakentaa uusi silta uudelle raiteelle liikenteen kulkiessa nykyisellä sillalla. Uusi silta on rakennettava mahdollisimman lähelle nykyistä, jotta sillan pohjoispuolella sijaitseva Mäntylän tila kärsii mahdollisimman vähän kaksoisraiteesta. Iijoen sillan jälkeen pohjoiseen päin kuljettaessa seuraava pakkopiste on Yläkanavan silta, johon rakennetaan myös uusi silta kaksoisraiteelle. Tällä kohtaan raideväli on edelleen 10,5 metriä, mikä mahdollistaa uuden sillan rakentamisen siten, että nykyisellä sillalla on liikenne. Raideväli on valittu suunnittelualueen loppuun asti 10,5 metriä. Jatkosuunnittelussa raideväli on syytä tarkentaa siten, että se on kustannustehokkaasti ja aluetarpeet huomioiden optimi etäisyydellä nykyisestä raiteesta. Iin liikennepaikalla on nykyisin raiteet 221, 222 ja 223. Näistä raide 003 on pussiraide. Selvityksen yhteydessä kunnossapidon kanssa on käyty keskustelua raiteen 003 tulevaisuuden tarpeista. Näitä ei ole voitu kuitenkaan tässä vaiheessa määrittää, joten aluevaraussyistä 003 raide on säilytettävä/siirrettävä raiteiden 221 ja 222 raidevälin kasvaessa (käyttöpituus säilyy ennallaan). Iin liikennepaikka Sähkörata Ratajohtopylväät kulkevat Iijoen sillalla nykyisen radan länsipuolella ja vaihtavat sillan jälkeen puolta radan itäpuolelle. Uusi raide on kaavailtu ko. suunnittelualueelle koko matkalta radan itäpuolelle. Näin ollen nykyisiä sähköratapylväitä ei pystytä hyödyntämään kaksoisraidetapauksessa. Vt4 puolisuus radan kanssa samassa maastokäytävässä nähdään kuitenkin toteutuksen kannalta kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaammaksi, joten nykyisten sähköratapylväiden puolisuus ei ole vaikuttanut kaksoisraiteen sijoittumiseen.

5 5 RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI Tasoristeykset Suunnittelualueella on kuusi tasoristeystä, jotka ovat: - Isokangas km Yläkanavan rautatiesillan molemmin puolin Pohjolanvoiman tarpeisiin olevat tasoristeykset noin km Akkola Suppilo km Junnila km Keihäskangas km Näistä Isokangas on laitettu tasoristeyksien ohjelmaan poistuvaksi tasoristeykseksi yksityistietoimitukselle Silta- ja geotekniikka Suunnittelualueella sijaitsee kaksi siltaa, jotka ovat Iijoen rautatie- ja maantiesilta (km ) sekä Yläkanavan rautatiesilta (km ). Iijoen silta on 167 metriä pitkä (jänneväli 80,4 m) virtapilarilla varustettu kaksikerroksinen teräsristikkosilta. Yläkanavan rautatiesilta on 54 metriä pitkä kolmiaukkoinen teräspalkkisilta. Molemmille siltapaikoille rakennetaan itäpuolelle uusi silta kaksoisraiteelle. Iijoen ratasilta Uusi silta on teräsristikkosilta, joka rakennetaan nykyisen viereen siten, että nykyinen virtapilari levennetään uudelle sillalle. Betonin sitoutumisvaiheessa tulee olla noin 6 tunnin liikennekatko mikäli junat aiheuttavan kovettuvaan betoniin tärinää. Junien aiheuttama tärinä tulee mitata ennen rakenteiden valua. Saattaa olla, että tärinä ei ole haitallisella tasolla, jolloin liikennekatkoa ei betonin kovettumisen ajaksi tarvita. Iijoen uuden sillan periaatepoikkileikkaus

6 6 RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI Yläkanavan rautatiesilta Uusi silta on mahdollista toteuttaa mm. teräspalkkisiltana. Rakennettaessa päätytuilla joudutaan tekemään nykyisen sillan peruslaatan läpi porapaaluja, mikä ei ole ongelma. Molemmat sillat ovat rakennettavissa kuuden tunnin liikennekatkoissa. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä maaperän olosuhteet, jotta ratkaisuiden toteutettavuus voidaan varmistaa Maankäyttö Yleistä Iin kaksoisraiteella ei ole merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön eikä maisemaan sillä raide kulkee vanhan raiteen vieressä jo olemassa olevassa maastokäytävässä. Huomioitava on kuitenkin että, Asemakylän kohdalla vaaditaan huolellista suunnittelua, jotta kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet voidaan säilyttää Kaavatilanne alueella Maakuntakaava Iin kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan ja kaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä Maakuntakaavassa rautatiellä on merkintä Päärata ja Liikennepaikka, sekä suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen. Maakuntakaavassa Asemakylä on merkitty kulttuurin tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Tällä merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräyksessä todetaan: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee maakuntakaavaote edistää maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettu-

7 7 RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI jen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Osayleiskaava Alueelle on laadittu osayleiskaavaluonnos (selostusluonnos ): Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus (Asemakylän osayleiskaava) Osayleiskaavassa Asemakylän alueella radan läheisyydessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joista todetaan osayleiskaavaluonnoksessa seuraavasti: KULTTUURIHISTORIALLISESTI MER- KITTÄVÄ ALUE. Alueen numero viittaa selostuksen listaan alueen sisältämistä kulttuurihistoriallisista kohteista. Ympäristö alueella tulee säilyttää siten, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Rakennuskohteet tulee pyrkiä kunnostamaan ja ylläpitämään alkuperää kunnioittaen. Rakennuksia ei saa purkaa. Ennen korjaus- tai rakentamistoimenpiteitä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaksoisraideselvityksen kannalta oleellisia ovat kohteet k-18 (Mäntylä), sekä k-27 (rautatiemaantiesilta). Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ote osayleiskaavaluonnoksesta Vaikutukset rakennuskantaan ja kiinteistöihin Iin kaksoisraiteella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennuskantaan ja kiinteistöihin, sillä raide kulkee jo olemassa olevaa maastokäytävää pitkin. Kaksoisraiteen sijainnilla on vaikutuksia Mäntylän tilaan sekä rautatie- ja maantiesiltaan. Iin Asemakylän rakennusinventoinnissa Mäntylän tila on arvotettu seutukunnaliseksi kohteeksi ja rautatie-maantiesilta maakunnaliseksi kohteeksi. Asemakylä Asemakylä mainitaan Pohjoispohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luettelossa (Pohjoispohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Asemakylällä on rautatieaseman ohella kulttuurihistoriallista arvoa sisältäviä kohteita mm. Kalevala, Tuisku, Valto Pernun säätiön talo, Ailiston talo, Mäntylä, Rautatie- ja maantiesilta.

8 8 RAIDEVARAUKSEN ALUSTAVA SIJAINTI Mäntylä Mäntylän tilaa kuvataan Pohjoispohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luettelossa seuraavasti: Mäntylä, Iijoen pohjoispuolella sijaitsevat luvun alussa rakennetut asuin- ja talousrakennukset, jotka luvulla rakennetun sementtitiilinavetan kanssa muodostavat neliömäisen pihapiirin. Rakennukset ovat sisältä lähes alkuperäisessä asussa. Mäntylän tila, etualalla vasemmalla purettava puohi ja oikealla säilyvä asuinrakennus, taustalla säilyvä navetta ja purettava konesuoja. Rautatie- ja maantiesilta kuvattuna Iijoen eteöäpuolelta. Puiden takana häämöttää Mäntylän tilan asuinrakennus.

9 9 MAASTOKATSELMUS Kaksoisraiteella on vaikutuksia Mäntylän tilaan, sillä osa talousrakennuksista jää raiteen alle ja joudutaan purkamaan. Myös pihan neliömäinen ilme muuttuu, kun länsipuolen rakennuksia puretaan. Purettavia rakennuksia ovat muun muassa konesuoja ja puohi, sekä kaksi muuta pienempää talousrakennusta. Rautatie- ja maantiesilta Rautatie- ja maantiesiltaa kuvataan Pohjoispohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luettelossa seuraavasti: Rautatie- ja maantiesilta, luvulla rakennettu kaksikerroksinen teräsristikkosilta Muuta huomioitavaa Asemakylän kohdalle on esitetty toimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii huolellisuutta jatkosuunnittelun yhteydessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden arvon ja maisemakokonaisuuden säilyttämiseksi. 3. MAASTOKATSELMUS 3.1. Yleistä Maastokatselmus toteutettiin yhteistyössä Vt4 aluevaraussuunnittelun kanssa Km Iin liikennepaikka Nykyisin kolme raidetta. Asemarakennus poistuu Vt4 linjauksen alta. Iin liikennepaikka: näkymä etelään päin

10 10 MAASTOKATSELMUS Kaarteessa raidevälin levennys ja raiteen 223 siirto itään päin (käyttöpituus säilyy). Iin liikennepaikka: näkymä pohjoiseen päin Iin asemarakennus

11 11 MAASTOKATSELMUS 3.3. Km Iijoen silta Kaksikerroksinen teräsristikkosilta. Rautatie kulkee päällä ja maantie alla. Kevyenliikenteen tilat ovat ahtaat ja ylitykset vaarallisia. Nykyisen sillan itäpuolelle tulee uusi rautatiesilta. Samalla puolella kulkee kaapelireitti Iijoen halki. Iijoen silta ja uuden sillan paikka (näkymä pohjoiseen päin). Takana Mäntylän tila. Ahtaat kevyenliikenteen tilat

12 12 MAASTOKATSELMUS 3.4. Km Mäntylä Nykyiset ulkorakennukset sijaitseva hyvin lähellä rataa. Lisäksi rata kulkee korkealla penkereellä, mikä lisää aluetarvetta. Mäntylän tila Korkea ratapenger ja ulkorakennus

13 13 MAASTOKATSELMUS 3.5. Km Yläkanavan rautatiesilta Sillan molemmin puolin kulkevat tieyhteydet, jotka ylittävät radan tasossa. Pohjolanvoiman kanssa käyty keskusteluja Vt4 ohitustien tiimoilta ja todettu, että Pohjolanvoimalle ei ole tarvetta tasoristeyksille. Vt4 suunnitelmassa on huomioitu kevyenliikenteen reitin toteutusmahdollisuus. Yläkanavan rautatiesilta (näkymä etelään päin) ja uuden sillan paikka Yläkanavan tasoristeys

14 14 MAASTOKATSELMUS Yläkanavan pohjoispuolelta kulkee radan poikki sähkölinjat. Huomioitava jatkosuunnittelussa. Tämän tarkastelun perusteella tolpat eivät tule liian lähelle kaksoisraidetta. Sähkölinjat (näkymä Yläkanavan rs:n kohdalta pohjoiseen päin) Yläkanavan sillan jälkeen rata kulkee metsässä. Radan itäpuolella sijaitsevat sähköratapylväät sekä riista-aita. Riista-aita radan itäpuolella

15 15 MAASTOKATSELMUS 3.6. Km tasoristeys Akkola Suppilo Radan tasossa ylittävä tie on vähäliikenteinen ja sorapintainen. Akkola Suppilo tasoristeyksestä näkymä pohjoiseen päin 3.7. Km tasoristeys Junnila Radan tasossa ylittävä tie on vähäliikenteinen ja sorapintainen. Junnilan varoituslaitos.

16 16 MAASTOKATSELMUS Junnilan tasoristeyksestä näkymä etelään päin Junnilan tasoristeyksestä näkymä pohjoiseen päin

17 17 MAASTOKATSELMUS 3.8. Km tasoristeys Keihäskangas Radan tasossa ylittävä tie on vähäliikenteinen ja sorapintainen. Keihäskankaan tasoristeys Keihäskankaan tasoristeystä edeltävässä kaarteessa mahdollista toteuttaa kaksoisraiteen puolenvaihto. Kaarre ennen Keihäskankaan tasoristeystä (mahdollinen puolenvaihtopaikka)

18 18 JATKOTOIMENPITEET 4. JATKOTOIMENPITEET Jatkosuunnittelussa on selvitettävä maaperätiedot sekä sähkörataan ja turvalaitteille vaadittavat toimenpiteet lopullisten raidevälien ja aluetarpeiden määrittämiseksi. Lisäksi mm. huoltotiet sekä melu- ja tärinäsuojauksien mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet ovat myös selvitettäviä asioita. Mäntyläntilan ja aseman kohdalle esitetyt toimenpiteet vaativat huolellisuutta jatkosuunnittelun yhteydessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden arvon ja maisemakokonaisuuden säilyttämiseksi. LIITTEET Iin kaksoisraideselvityksen suunnitelma-aineisto 1. Suunnitelmakartta 2. Luonnos poikkileikkaukset 3. Iijoen ratasillan periaatepoikkileikkaus