OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Savonia ammattikorkeakoulu, Liiketalous Kuopio, Tradenomiopiskelijat Katriina Kallio, Tiina Kosti 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Pyrke-koulutushanke Tutkimuksen rakenne 8 2 PIENYRITTÄJYYS POHJOIS-SAVOSSA Pienyrityksen määritelmä Yrittäjyyden kehittyminen Yrittäjyys Pohjois-Savossa Yrittäjien koulutustarpeet 12 3 KOULUTUS OSANA YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTÄ Koulutus ja elinikäinen oppiminen Pienyrittäjän oppimismalli Yrittäjänä kouluttautuminen Pienyrittäjän motivointi koulutukseen Pienyrityksen koulutusta estävät ja koulutukseen kannustavat tekijät Koulutuksen vaikuttavuus yrityksissä Yrittäjäkoulutuksen tarjonta Suomessa Yrittäjäkoulutuksen puutteita 24 4 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimuksen kulku Tulosten luotettavuus Kyselylomakkeen rakenne 28 5 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Yrityksen sijaintipaikkakunta Yrityksen päätoimiala Vastaajan koulutus Yrittäjänä oloaika Aiemmat osallistumiskerrat koulutukseen Koulutushalukkuuteen liittyvät kysymykset Odotukset koulutukselta/kurssilta Koulutushalukkuuteen vaikuttavat tekijät Koulutushalukkuutta vähentävät tekijät Koulutukseen osallistumattomuus viimeisen kahden (2) vuoden aikana...35

2 Hyvä koulutus/kurssi olisi Koulutuksen aihealueet, joihin kaivattiin koulutusta Yrityskoulutuksen kehittäminen Pyrke-hankkeesta tietoisuus Lähteet, joista saatu tietoa Pyrke-hankkeesta Erillinen kysely Pyrke-koulutukseen osallistuneille Miksi osallistui Pyrke-koulutukseen? Koulutukseen osallistuminen Ennakko-odotukset koulutukselta Yrityksen hyötyminen Pyrke-koulutuksesta Hyötyminen koulutuksesta Hyötymättömyyden syyt Koulutuksen onnistuminen kouluarvosanoin Aikaisempi koulutukseen osallistuminen Muiden tahojen järjestämään koulutukseen osallistuminen JOHTOPÄÄTÖKSET OMAA POHDINTAA...48 LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimus sai alkunsa Savon Aikuisopiston ja Savon Yrittäjien PYRKE-yhteishankkeesta. Lähtökohtana oli selvittää pienyrittäjien koulutushalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Savossa. Pyrkekoulutushankkeen osalta tarkoituksena oli selvittää mikä juuri Pyrkessä sai koulutushalukkuuden syttymään sekä miten pienyrittäjät hyötyivät Pyrke-koulutuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Pyrke-hankkeen onnistumisesta ja miten sen pohjalta koulutusta voisi jatkossa kehittää sekä millaista koulutusta pienyrittäjien keskuudessa kaivataan. 1.2 Pyrke-koulutushanke PYRKE-koulutushanke palvelee yrittäjien ja henkilöstön osaamisen kehittämistä pohjoissavolaisten pienyritysten kilpailu-, kasvu- ja työllistämiskyvyn varmistamiseksi. Keinona on toteuttaa yritysten tarpeista lähtevää koulutusta edullisesti. Koulutukset voidaan toteuttaa yritys-, toimiala-, aihe- tai paikkakuntakohtaisesti. Teemakoulutukset ja asiantuntijaseminaarit kuuluvat myös ohjelmaan sekä tavoitteena voi olla myös tutkinnon suorittaminen. Vuosien aikana on koulutuksiin ja seminaareihin osallistunut lähes 600 henkilöä 500 pohjoissavolaisesta pienyrityksestä. Koulutusten yhteydessä yrittäjillä on mahdollisuus tavata muita alan yrittäjiä, jolloin voidaan vaihtaa kokemuksia kentältä ja pohtia vertaisryhmässä esille tulevia aiheita. Hankkeen ideoijana ja alullepanijana toimivat Savon Yrittäjät jäsenistönsä aloitteesta. Hanketta hallinnoi Savon aikuisopisto. Rahoittajina toimii ESR/Itä-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto ja Pohjois-Savon kunnat. Hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsevät mukaan kohtuullisella omarahoitusosuudella johon vaikuttaa koulutuksen aihe, kesto, hinta ja ryhmäkoko. Lisäksi osallistujilta edellytetään koulutukseen käytetyn työajan raportoimista. Kouluttajina toimivat Pohjois-Savon alueen eri oppilaitokset sekä alan yrittäjät ja asiantuntijat.

4 8 1.3 Tutkimuksen rakenne Teoriaosuus työssämme koostuu kirjallisuustutkimuksesta, jossa esitellään tutkimukseen läheisesti liittyviä aihealueita kuten pienyrittäjyyttä, yrittäjyyden eri käsitteitä sekä koulutusta osana yrittäjyyden kehittämistä. Teoria osuuden päättää yrittäjäkoulutuksen tarjonta suomessa. Tutkimuksen empiirisessä osassa esittelemme tutkimustuloksia havainnollistaen niitä taulukoin ja kuvioin. Lopuksi esitämme yhteenvedon tehdystä tutkimuksesta sekä johtopäätöksiä saaduista tuloksista.

5 2 PIENYRITTÄJYYS POHJOIS-SAVOSSA Pienyrityksen määritelmä Vuoden 2002 alusta tuli voimaan laki, joka määrittelee pienyrityksen. Pienyritykseksi katsotaan yritys, jonka liikevaihto on alle euroa, taseen loppusumman pitää olla euroa ja henkilöstöä korkeintaan 50. Yksi kolmesta rajoituksesta saa ylittyä. Suomessa on noin yritystä, joista suurin osa pääsee osallistumaan tilinpäätökseen ja kirjanpitoon liittyvistä helpotuksista, esimerkiksi toimintakertomuksen voi jättää laatimatta ja tuloslaskelman voi esittää lyhennettynä. Pienyrityksistä voidaan erottaa mikroyritykset, joissa työntekijöitä saa olla korkeintaan 9. Suomessa mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on n. 94 prosenttia. (Kallio 2002, 25.) Pienyritys voidaan määritellä mm. seuraavalla tavalla: Tyypillisellä pienyrityksellä on kapea tuotevalikoima ja huomattavasti enemmän pienempiä kilpailijoita kuin suuryrityksellä. Pienyritys tuottaa vain vähän toisista eroavan tuotteen ja seuraa kilpailijoiden hintoja hinnoittelussaan. Kun on kysyntää, pienyritys reagoi hintaa muuttamalla ja yrittämällä pitää sen alhaisempana kuin kilpailijoittensa hinta. Suhteellisesti pienyrityksen markkinat ovat pienemmät kuin suuryrityksillä, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia vaikuttaa myytyihin määriin, yleiseen hintatasoon ja liiketoimintaympäristöön. Toimialallaan pienyritys kärsii kohtalaisesta ylikapasiteetista, mutta toisaalta se voi lyhyellä ajalla pienentää tuotteidensa muuttuvia yksikkökustannuksia. Pienyritys kokee kilpailun yleensä kireäksi esimerkiksi asiakaspalvelussa, mutta toisaalta se saattaa kokea hintakilpailun laimeaksi. (Kallio 2002, 26; Boltonin komitea 1971.) Pienyritys on tyypillisimmillään käynnistetty vain yrittäjän omalla pääomapanoksella. Omistajayrittäjä johtaa pienyritystä henkilökohtaisesti omalla persoonallisella tavallaan ilman muodollista organisaatiota, tällä tavoin hän on mukana liikkeenjohdon koko toimintakentässä. Pienyritys on myös itsenäinen taloudellinen yksikkö, eikä osa suurempaa yritystä, näin ollen omistajayrittäjä on suhteellisen vapaa ulkopuolisesta kontrollista päätöksiä tehdessään. Pienyritys voi kohdata usein kassavirta-vaikeuksia ja sen onkin usein rahoitettava toimintaansa velaksi, koska yrittäjän omat pääomat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. (Kallio 2002, 26; Boltonin komitea 1971.)

6 10 Pienyritykset ovat pieniä vain yksittäisinä yrityksinä. Yritysjoukkona ne muodostavat suuren kestävän ja omanmallisen taloudellisen voimakentän. Markkinatalouden kehityksen ja uusiutumisen kannalta pienyritykset ovat olennainen moottori. (Jahnukainen 1992, 28.) 2.2 Yrittäjyyden kehittyminen Yleisesti yrittäjyys on totuttu yhdistämään pienyrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Yrittäjyyden katsottiin syntyneen 1100-luvulla jolloin alun perin yrittäjyys on merkinnyt yksilöä ja hänen erityislaatuista toimintatapaansa. Yrittäjyydellä kuvattiin tuolloin seikkailijaa ja riskin ottajaa, projektinomaisten toimeksiantojen suorittajaa. Pienyritys on kuitenkin vain yksi yrittäjyyden kuvauksen kohde, joka on saanut muotonsa teollistumisen edetessä 1900-luvulla. (Kyrö 2004, online.) luvulla yrittäjyys alkoi saada uutta merkitystä. Sillä alettiin kuvata sekä yhteiskunnan laajempia muutoksia että uudenlaisia omistamisen ja työnteon muotoja. Perinteisen syntymään liittyvän aseman sijasta yrittäjyys kuvasi toimintaa, jossa yksilö loi oman tulevaisuutensa. Yrittäjyyden merkitys laajeni muutosagentiksi, vanhojen toimintamallien muuttajaksi ja uuden tiedon soveltajaksi. Olennaista tuohon aikaan oli kyky uskaltaa heittäytyä uuteen ja tuntemattomaan tilanteeseen, johon liittyi kokonaisvaltainen ympäristön havainnointi ja jonka seurauksena voitiin yhdistellä voimavaroja uudella tavalla. Sitä kautta voitiin luoda jotakin uutta ja/tai toteuttaa vanhaa tehokkaammalla tavalla. Riskin lisäksi yrittäjyyteen liittyi tarvittavien tuotannontekijöiden ja muiden voimavarojen yhteen sovittaminen sekä niistä neuvottelu ympäristön kanssa. (Kyrö 2004, online.) Yrittäjyyden merkitys alkoi muuttua vähitellen teollistumisen edetessä 1900-luvulla. Yrittäjyydellä alettiin yhä useammin viitata pienyritykseen ja siihen että yrittäjä oli henkilö, joka sekä omisti että johti pienyritystä. Yrittäjyys oli siis pienyrityksen omistamista ja johtamista. Joskus ajateltiin, että yrittäjä itsessään ei ollut kovin merkityksellinen, vaan pienyritys oli keskeisin yrittäjyyden kuvauksen kohde. (Kyrö 2004, online.) Yhtenäistä teoreettista viitekehystä yrittäjyydelle ei ole vielä pystytty luomaan johtuen yrittäjyyden olemuksen moni- ja poikkitieteellisyydestä. Yleensä teoriamuodostus on lähtenyt perinteisestä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta ja vasta viime vuosina on hyväksytty yrittäjyyden olevan kimppu hyvin monien tieteenalojen osakokonaisuuksia ja sen on todettu sisältävän sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. (Luoma ym. 1997, online.)

7 11 Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomi on noussut yritteliäimmäksi pohjoismaaksi. Suomen yrittäjyysaktiivisuus on edelleen nousussa, tällä hetkellä kymmenisen prosenttia työikäisistä suomalaisista on joko perustamassa yritystä tai toimii jo yrittäjänä. Ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heijastuu yhä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen perustuva yrittäjämäinen elämäntapa. Kehittyvän yritysinnokkuuden vuoksi lisääntynyt yrittäjyyden arvostus parantaa uskallusta ryhtyä yrittäjäksi. (Antikainen ym. 1997, 7.) 2.3 Yrittäjyys Pohjois-Savossa Pohjois-Savon maakunnan muodostavat 25 kuntaa, joista kaupunkeja ovat: Iisalmi, Juankoski, Kiuruvesi, Kuopio, Nilsiä, Suonenjoki ja Varkaus, muita kuntia ovat Kaavi, Karttula, Keitele, Kangaslampi, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Tervo, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi, Vesanto ja Vieremä. Asukkaita Pohjois-Savossa on noin (v. 2000), työpaikkoja yhteensä n (Pohjois-Savon Maakuntasuunnitelma v. 2020, 10.) Pohjois-Savossa oli yhteensä 9873 yritystä. Lukumääräisesti alueen yritysrakenne painottuu mikro yrityksiin, sillä alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä on yli 2/3. Yrittäjien keski-ikä on pienissä yrityksissä nopeasti kohoamassa. (Antikainen ym. 1997, 7.) Yritysten sijoittuminen alueelle on yksi alueiden yleiseen kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kuopion seudulla yhtenä elinkeinojen kehittämisen painopisteenä onkin yrittäjyyden kehittäminen. Alueella toimivat tutkimus- ja oppilaitokset ovat yrittäjille erittäin monipuolinen resurssi, joita ovat mm. Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitos, -koulutus ja kehittämiskeskus, Savonia AMK, Pohjois- Savon ammattiopisto ja Savon aikuisopisto. Yrittäjät Pohjois-Savon alueella voivat lisäkouluttautua sekä ammatillisen osaamisen että yrittäjätaitojen osalta. (Antikainen ym. 1997, 7.)

8 2.4 Yrittäjien koulutustarpeet 12 Aikuisopiskelijat, joihin yrittäjätkin luetaan, eivät muodostu yhtenäisestä joukosta, vaan heille on tyypillistä erilaisuus ja heterogeenisuus. Yrittäjien koulutustarpeet ja -motivaatiot vaihtelevat samoin kuin heidän oppimisvalmiudet voivat myös olla erilaiset entisen koulutustaustan vuoksi. (Stenström 2002, 241.) Yrittäjät jotka saapuvat koulutukseen saattavat siis tarvita hyvinkin erilaisia oppeja. Yrittäjät hakevat yrittäjäkursseilta tukea yrityksensä taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen. He odottavat saavansa tietoa, jonka avulla on mahdollista sekä havaita yrityksen heikkoudet ja uhat että kääntää ne vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi. Saamansa tiedon avulla he kykenevät löytämään yritykselleen erikoisosaamista, joka turvaa yrityksen olemassaolon ja täten antaa sekä yrittäjälle ja muille yrityksen sidosryhmille näiden haluaman tuotoksen. (Pulli & Laine 1991.) Yrittäjien koulutustarpeet koskevat myös mm. sitä kuinka tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, kuinka ajankäyttöä voitaisiin tehostaa, kuinka vahvistaa itsetuntoa ja uskoa huomiseen. Suurimmaksi osaksi yrittäjän koulutustarve painottuu hallintoon ja johtamiseen, yritystalouteen ja laskentatoimeen sekä kielikoulutukseen Yrittäjän koulutustarpeeseen voivat vaikuttaa myös yrittäjästä itsestään riippumattomat ulkoiset tekijät, joita ovat mm. toimintaympäristön muutos sekä osaamisen kehittäminen. (Keskinen 2000, 38.)

9 3 KOULUTUS OSANA YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTÄ Koulutus ja elinikäinen oppiminen Koulutuksen lähtökohtana yhä tärkeämpänä nähdään se, ettei ihminen ole koskaan valmis, vaikka olisi suorittanut nuoruudessaan millaiset opinnot tahansa. Yleissivistävä pohjakoulutus antaa ihmiselle perusvälineet kuten esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia, jotka ovat tarpeen myöhemmin ammattiin valmistavissa opinnoissa. Perinteisesti elämänvaiheet ovat kulkeneet aika järjestyksessä pohjakoulutus, ammatilliset opinnot, työelämä ja eläkkeelle jääminen. Teknologian kehittyminen on nykyisin niin nopeaa, että ammattitaito vanhenee varsin nopeasti ja uudelleenkouluttautuminen on tarpeen. (Heinonen 1996.) Yrityksessä koulutusvastuu on ensisijaisesti työnantajalla, mutta vastuu jakautuu yksilölle itselleenkin, erityisesti oppimiskyvyn ylläpitämisen suhteen. Koulutuksesta on tullut työelämässä kuin muutenkin kilpailukyvyn ja menestyksen kulmakivi (Otala 1992, 14.) Elämme muutoksen aikaa ja muutoksesta on tullut myös osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Pysyäkseen kilpailukykyisenä ihmiset joutuvat oppimaan uutta koko ajan. Sama koskee myös yrityksiä joille osaaminen on tulevaisuuden kilpailutekijä. Monitaitoisuus ja osaaminen ehkäisevät ihmisten syrjäytymistä työelämästä, joten kerran hankittu tutkinto ei enää riitä vaan koko ajan on opittava uutta ja poisopittava vanhoja asioita. Myöskin työtehtävät ovat ajan kuluessa tulleet entistä monipuolisemmiksi joten on sisäistettävä uudet työskentelytavat. Tästä syystä elinikäinen oppiminen korostuu entisestään. (Heinonen 1996.) Elinikäinen oppiminen (life-long-learning) on kaunis ja tavoiteltava visio joka perustuu ensisijassa positiiviseen oppimisasenteeseen ja ikuiseen valmiustilaan. Yrityksen kilpailukyky riippuu yrityksen kyvystä oppia, innovoida ja uusiutua. Yrityksen uusiutuminen taas perustuu yrityksessä työskentelevien yksilöiden oppimiskykyyn ja haluun. Asenne oppimiseen lähtee luonnollisesti yrityksen johdosta, pienyrityksessä tämä tarkoittaa itse yrittäjää, jonka myönteinen oppimisasenne luo edellytykset mahdollisesti muille yrityksessä työskentelevien elinikäiselle oppimiselle. (Heinonen 1996.) Elinikäisen oppimisen tarkoituksena ei ole istua jatkuvasti koulun penkillä, vaan kyse on ensisijaisesti omasta positiivisesta asenteesta oppimiseen. Se on myös mukaan menoa muutokseen, tiedon aktiivista hankkimista,

10 14 oman ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehitystä, sekä vastuun ottamista omasta työstään ja sen kehittämistä. Elinikäinen oppiminen on jatkuvaa kehittymistä ihmisenä. (Otala 2001, 19.) Kansainvälistyminen sekä teknologian nopea kehitys kuvaavat tulevaisuuden kehitystä, ja nämä tulevat merkittävästi ohjaamaan työelämän muutosta. Tietointensiivisyys korostuu yhä sekä lisääntyy kaikissa työtehtävissä. Elinikäinen oppiminen, tietojen, taitojen ja valmiuksien parantaminen ovat välttämättömiä yksilön yrittäessä sopeutua työn sisällöllisesti muuttuviin vaatimuksiin. (Pursio 2000, 112.) Yhä useammin elinikäinen opiskelija on työssä käyvä aikuinen, joka työelämässä on tottunut tehokkuuteen ja palveluun. Nämä elinikäiset opiskelijat ovat itse asiantuntijoita, joita ei edes voi opettaa. He tarvitsevat tutorointia, neuvontaa ja opastusta oppimiseen. Aikuiset ovat motivoituneita oppimaan, kun oppi on suoraan siirrettävissä työhön, mikä edellyttää työelämän että asiakkaan ympäristön tuntemista.. (Otala 2000, ) Elinikäinen oppiminen Otalan mukaan (Otala 2000, ) tarkoittaa käytännössä muun muassa seuraavia teesejä: - elinikäinen oppiminen kehittää yksilön osaamista koko elämän ajan - elinikäinen oppiminen sisältää muodollisen koulutuksen ja kaikenlaisen muun oppimisen - elinikäinen oppiminen on yksilön jatkuva kehitysprosessi - elinikäinen oppiminen antaa valmiudet elää muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa sekä selvitä yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa Pienyrittäjän oppimismalli Pienyrittäjä oppii kun hän suorittaa erilaisia tehtäviä. Seuraavassa pienyrittäjän oppimismallissa voi oppiminen tapahtua eri muodoissa kuten: oppia vertaisiltaan, oppia tekemällä, oppia asiakkailta ja toimittajilta saamastaan palautteesta, oppia kopioimalla, oppia kokeilemalla, oppia ongelmanratkaisulla ja tilaisuutta hyödyntämällä, oppia virheistä ja sekä poisoppimalla. (Kallio 2002, 142)

11 15 tilaisuutta hyödyntämällä vertaisiltaan kokeilemalla tekemällä kopioimalla pienyrittäjä oppii virheistä ongelmanratkaisulla asiakkaiden ja toimittajien palautteesta poisoppimalla KUVIO 1: Pienyrittäjän oppimismalli (Kallio 2002, 142) Oppimisen muodoista ehkä vaativimmalla poisoppimalla, tarkoitetaan virheiden tekemisen välttämistä, asiat tehdään turvallisemmin tai paremmin kuin ennen. Koulutusta onkin kritisoitu myös yrittäjyyden yhteydessä, yrittäjäksi kouluttautumisen ei pitäisi kohdistua samoihin asioihin kuin perinteisen koulutuksen (Kallio 2002, 142.) TAULUKKO 1: Oppimisen fokus (Kallio 2002, 143) Perinteinen koulutus kohdistuu Yrittäjämäinen koulutus kohdistuu menneisyyteen kriittiseen analyysiin passiiviseen ymmärtämiseen absoluuttiseen manipulointiin symbolien manipulointiin kirjoitettuun kommunikaatioon puolueettomuuteen käsitteisiin tulevaisuuteen luovuuteen vaistoon emotiaaliseen oppimiseen tapahtuneen manipulointiin henkilökohtaiseen kommunikointiin ja vaikuttamiseen ongelmaan tai otolliseen tilaisuuteen

12 Yrittäjänä kouluttautuminen Yrittäjän kouluttautuminen työn ohessa on varsin sattumanvaraista, sillä tarkkoja koulutussuunnitelmia ei yleensä ole olemassa ja aikaakin on vain rajallisesti käytettävissä. Omaa osaamista voidaan siitä huolimatta ylläpitää yksittäisille kursseille osallistumalla sekä alan lehtiä ja kirjallisuutta selailemalla. Pitempikestoinen, säännöllistä osallistumista vaativa koulutus ei kovinkaan usein sovi yrittäjän kiireiseen aikatauluun, vaan opetusta halutaan juuri silloin, kun se kaikkein vähiten häiritsee yrityksen toimintaa. Aikaisemmin tehdyissä samankaltaisissa tutkimuksissa ei ole pystytty määrittelemään yrittäjille parhaiten soveltuvaa koulutuksen ajankohtaa. Mielipiteet ovat eronneet mm. yrityskoon suhteen siten, että pienyrittäjille mieluisempia ajankohtia ovat viikonloput, kun taas suurempien yritysten johtajat toivovat viikolla päiväsaikaan järjestettäviä kursseja. Useimmat luottavat kokemuksen tuomaan osaamiseen eikä koulunpenkille tule lähdettyä, vaikka todellinen tarve vaatisi. Työ tekijäänsä opettaa tai koulut on jo käyty ovat tyypillisiä kommentteja yrittäjillä, jotka luottavat vuosien hiomaan ammattiosaamiseen. Varsin monet yrittäjät ovat selvillä omista koulutustarpeistaan, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että koulutukseen hakeuduttaisiin. Ajanpuute on suurimpia syitä siihen, ettei koulutukseen osallistuta lainkaan. (Hanhisalo ym. 1996, 40) Toiset yrittäjät luottavat ja satsaavat koulutukseen enemmän, toiset vähättelevät koulutuksesta saatavaa hyötyä. Siksi kouluttautuminen rakentuu jokaisen henkilökohtaiseen yrittäjäuraan parhaiten soveltuvalla tavalla. (Hanhisalo ym. 1996, 40) Kaikki tietämykseen perustuvat oppimisprosessit, jotka tapahtuvat yrityksessä tai sen ulkopuolella voidaan lukea myös liikkeenjohdolliseen koulututukseen. Laajan koulutuskäsitteen käyttöä puoltavat tutkimustulokset, jotka osoittavat pienyritysjohtajien oppivan pääasiassa tehdessään työtään. Yrityksen kasvu on ollut harvoin koulutukseen hakeutumisen syynä. Uuden opin hakemiseen on usein ollut syynä tarve pysyä kehityksen mukana niin teknologiassa, tuotteissa, lainsäädännössä kuin erilaisissa toimialakohtaisissa asioissa tapahtuneessa kehityksessä. (Aaltio-Marjosola 1997, 160) Pienyrityksissä turvaudutaan usein ulkopuoliseen koulutukseen vasta toissijaisena vaihtoehtona, kun asiantuntemustarvetta ei voida muuten täyttää. Ulkopuolista koulutusta pidetään harvoin tarpeellisena ja sen katsotaan sitovan liikaa työaikaa. Suuri osa pienyritysten johtajia pyrkii säilyttämään ja kehittämään ammattitaitoaan omien kontaktiverkkojensa kautta ja keskustelemalla toisten yritysten edustajien kanssa.

13 17 Tämä toiminta voidaan käsittää osaksi yrittäjän epävirallista koulutusjärjestelmää. Pienyritysten johtajien tavat kehittää omaa asiantuntemustaan on ryhmitelty yrityksen sisällä ja yrityksen ulkopuolella tapahtuvaan koulutukseen. Yrityksen sisällä ammattitaito lisääntyy työn ohessa kun taas yrityksen ulkopuolinen maailma tarjoaa yrittäjille uusia tieteen ja teknologian sovelluksia. Myös samalla toimialalla toimivilta yrityksiltä, kilpailijoilta, tavaran toimittajilta ja asiakkailta saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Yrittäjän oppimisessa epämuodollisella koulutuksella on merkittävä rooli. (Aaltio-Marjosola 1997, ) 3.3 Pienyrittäjän motivointi koulutukseen Huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän pienyrittäjien saamiseksi osaamista lisäävän koulutuksen piiriin ja heidän motivoimiseensa. Yrittäjille on tarjolla monenlaisia koulutusmahdollisuuksia, mutta ne eivät sovellu kunnolla yrittäjille tai yrityksen johdolle. Yrittäjän on saatava konkreettista hyötyä koulutuksesta jo lyhyellä aikavälillä, joten koulutuksen tulee perustua pienyrittäjien tarpeisiin. Luonnollisesti koulutusta tulee tarjota alueille, joista yrittäjät ovat itse kiinnostuneita. Yrittäjien kiinnostus kohdistuu äskettäin tehdyn tutkimuksen perusteella käytännönläheisiin asioihin, joilla on selvä yhteys yrityksen päivittäiseen toimintaan. Pienyritysjohtajien epämuodollisen koulutuksen täydentäminen ja kehittäminen pitäisi olla yrityksille koulutuspalveluita tarjoavien tavoite. Kouluttautumista oletetaan tapahtuvan pienyrityksissä vähän, koska vain yrityksen ulkopuolisen organisaation järjestämä opetus käsitetään koulutukseksi. Yksi tärkeä kehittämistä vaativa alue pienyrityksissä on omatoimisen kouluttautumisen edistäminen. (Aaltio-Marjosola 1997, 162.) Pienyrittäjille on kyettävä tarjoamaan koulutusta, joiden avulla he voivat kehittää omia koulutus- ja tiedonjakamistaitojaan. Yrittäjät ovat henkilöstönsä tärkeitä kouluttajia ja koulutuspäätösten tekijöitä yrityksessään. (Aaltio-Marjosola 1997, ) Pienyrittäjät eivät myöskään halua, että kurssien suorittaminen sidotaan mihinkään arvosanajärjestelmään, heille on tärkeämpää se että koulutus tyydyttää heidän omat tarpeensa. Motivoitumiseen vaikuttaa myös se, etteivät yrittäjät ole yleensä valmiita uhraamaan pitkiä yhtenäisiä ajanjaksoja koulutukseen eivätkä matkustamaan kauas. He eivät myöskään halua olla kauan poissa yrityksestään (Partanen 1989, 13).

14 Pienyrityksen koulutusta estävät ja koulutukseen kannustavat tekijät Kallio (2002, 158) esittää koulutusta estäviä tekijöitä seuraavasti: - Kustannusvaikutukset Koulutukseen käytettyä aikaa pidetään yrityksissä kustannuksena eikä investointina. Aika on yrittäjälle arvokkain ja kallisarvoisin resurssi. Aika joka koulutukseen käytettäisiin, on pois työnteosta. Koulutusta on paljon tarjolla, mutta suuri määrä siitä ei ole asianmukaista eikä tehokasta. - Asenteet Asenteet vaikuttavat myös koulutusta estävästi. Takana voi olla huonoja kokemuksia esimerkiksi perus- tai kansakoulusta, jonka vuoksi ei pystytä tunnistamaan koulutustarpeita ja siitä koituvia mahdollisia hyötyjä. Uskotaan myös ettei hyödyt ole pysyviä. - Asianmukaisuuden puute Asianmukaisuuden puute vaikuttaa estävästi, sillä yrittäjä ei aina halua kehittää tai kasvattaa yritystä tai haluaa tänään ratkaisuja eiliseen ongelmaan. Voi myös olla ettei yrittäjä ole valmistunut tulevaisuuteen - Koulutuksen markkinointi Sana koulutus voidaan kokea jo vastenmielisenä, eikä julkishallinnon aloitteisiin luoteta. - Käsitykset Käsitykset vaikuttavat useasti koulutusta estävästi. Yrittäjän mielestä voi olla liian paljon kursseja tarjolla monella eri tarjoajalla, meille myydään sellaista mitä emme tarvitse. Yrittäjä voi kokea tappion myöntämisenä jos osallistuu koulutukseen tai pelätä että koulutuksessa paljastuu yrityksestä luottamuksellista tietoa liike-ideasta.

15 Koulutukseen kannustavia tekijöitä ovat: 19 - Arvot Todellista hyötyä tarjoavat kurssit, jotka vaativat vähän työstä poissaoloa ja joiden hyödyt ovat mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen havaittavissa. Pienyrittäjä hakeutuu usein koulutukseen vain, jos hän katsoo olevan siitä todella hyötyä ja yrityksessä oleville ongelmille (Kallio 2002, 158; Partanen 1989, 13.) - Saatavilla oleva taloudellinen tuki Tarvitaan tietoa saatavilla olevista tuista. Monesti koulutukseen pääsee mukaan kohtuullisella omarahoitusosuudella. Omarahoitusosuuteen vaikuttaa koulutuksen aihe, kesto, hinta ja ryhmäkoko (http://www.aedu.kuopio.fi/pyrke/). - Koulutuksen sisältö Yrittäjäkoulutukseen näyttää liittyvän monia muitakin koulutuksen sisällöllisiä ja menetelmällisiä ongelmia. Esimerkiksi koulutuksen teoreettisuus on ikuisuusongelma ja kouluttajilla pitäisi olla liiketoiminnallista uskottavuutta. Toinen ongelma on koulutuksen sisällön ajankohtaisuuden ja ennakoivuuden puute sekä se että koulutuksen pitäisi edistää lisäkoulutusta (Kallio 2002, 158; Hanhisalo ym. 1996, 109) - Koulutuksen markkinointi Yleensä suoramarkkinointi ei tepsi, yrittäjät luottavat yrittäjäkollegoihin ja kuuntelevat heitä, viranomaisia ei välttämättä kuunnella. Suoramarkkinointi on yrittäjän tärkeimpiä tiedonsaantilähteitä koulutukseen hakeuduttaessa. Yrittäjät kaipaavat kuitenkin yksityiskohtaisempaa ja keskitetympää tietoa, joka saataisiin ajoissa ennen kurssia. Organisaatioiden tulisi myydä koulutuspalveluita aktiivisesti ja osoittaa selkeämmin, miten kukin yritys hyötyy käymästään koulutuksesta. Lisäksi tieto pitäisi saada jokaisen yrittäjän ulottuville riippumatta esim. siitä, onko yrittäjä aikaisemmin käyttänyt organisaation palveluja. (Hanhisalo ym. 1996, 109.)

16 20 - Saatavuus Koulutusta on saatavilla oman yrityksen perustamisesta hyvinkin eriytyneisiin yritystoiminnan kysymyksiin (Hanhisalo ym. 1996, 109). 3.5 Koulutuksen vaikuttavuus yrityksissä Yrityksissä koulutusta pidetään investointina henkiseen pääomaan. Koulutussuunnitelmia ei kuitenkaan yleisesti perustella samoilla tunnusluvuilla kuin kone- ja laiteinvestointeja. Syinä tähän ovat osaksi koulutuksen tulosten vaikeasti ennustettavuus ja epävarmuus. Koulutuskustannusten osuus yritysten palkkamenoista on vain 2-3 % joka osaltaan vaikuttaa kiinnostusta koulutuksen hyödyn selvittelyyn. (Honka ym.1997, 187.) Koulutukseen investoituja panoksia voidaan seurata suhteessa liikevaihtoon, mutta kustannuksia tärkeämpää on kuitenkin arvioida ja seurata koulutuksen vaikuttavuutta yrityksessä. Koulutuksen tavoitteenahan on, että opittuja tietoja ja taitoja pystytään käyttämään ja hyödyntämään työtehtävissä. Koulutuksen arviointi on ollut vähäistä, erityisesti täydennyskoulutuksen osalta jolla tarkoitetaan jo opittujen taitojen täydentämistä yritystoiminnan harjoittamisen ohella. Koulutuksen maksajat, yritykset ovatkin kyselleet koulutuksen vaikutusten perään. (Juuti ym. 1992, 10 11). Vaikuttavuudesta on tullut keskeinen käsite koulutuksesta puhuttaessa. Vaikuttavuudella tarkoitetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden ja tulosten vastaavuutta. Tuloksia voidaan arvioida välittömästi tai myöhemmin koulutuksen jälkeen. (Paukku 1991, 122.) Vaikuttavuuden seuranta antaa vahvan viestin, että koulutuksella todella pyritään käyttäytymisen muutokseen, työn tulosten parantamiseen ja siten myös tuottavuuden kasvuun. Koulutuksen vaikuttavuutta yrityksessä voidaan arvioida neljällä tasolla: koulutustilaisuuden onnistuminen: vaikutelma koulutuksesta oppimistulos: tietojen ja taitojen saavuttaminen opitun siirtyminen käytäntöön: käytetäänkö oppimia asioita työtehtävissä, käyttäytymisen muutos vaikutus tulokseen: miten muutokset vaikuttavat työn tai yrityksen tulokseen.

17 21 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, koska siten nähdään, ovatko koulutuspanokset tuottaneet odotettuja tuloksia. Vaikutusta tuloksiin on helpompi arvioida, kun jo koulutusta suunniteltaessa mietitään, mihin halutaan vaikuttaa ja miten koulutuksen pitäisi näkyä tuloksissa. Tuloksilla voidaan tarkoittaa esim. työmotivaation ja työtyytyväisyyden parantumista, eikä niillä välttämättä aina tarkoiteta rahamääräisiä tuloksia. (Ranki 1999, 104.) 3.6 Yrittäjäkoulutuksen tarjonta Suomessa Yleisesti yrittäjäkoulutuksena pidetään kaikkea sitä koulutusta, jonka kohteena ovat yrittäjiksi aikovat, yrittäjät ja yrityksen eri tasoilla toimivat avainhenkilöt (Niittykangas ym. 1986, 5). Yrittäjäkoulutus määritellään tavallisesti suunnitelluksi ja järjestelmälliseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa siihen osallistuvien omassa yritystoiminnassaan tarvitsemia tietoja, taitoja ja toimintatapoja. Yrittäjäkoulutuksessa painotetaan yrityksen jokapäiväisen operatiivisen toiminnan hallintaa. (Hanhisalo ym. 1994, 2.) Yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävästä koulutuksesta käytetään monia käsitteitä, esimerkiksi yrityskoulutus, yrittäjäkoulutus ja yritysjohdon koulutus. Laajimpana käsitteenä voidaan pitää yrityskoulutusta, koska siinä kohdejoukkona voi olla yrittäjien lisäksi henkilöstöä, jopa koko yritys. (Hanhisalo ym. 1994, 2.) Suurimmasta osasta pk-yrityksille järjestetystä koulutuksesta vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö ja työministeriö sekä niiden alaisina toimivat tai niiden kautta rahoitusta saavat organisaatiot: opetushallitus ja sen alaiset oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot sekä niiden täydennyskoulutuskeskukset, KTM yrityspalvelun piiritoimistot sekä käsi- ja pienteollisuuden koulutussäätiö. Näiden pääosin julkisin varoin toimivien pk-kouluttajien ohella on joukko kaupallisesti toimivia koulutusorganisaatioita. Lisäksi yrityskoulutusta järjestävät myös yrittäjä- ja työnantajajärjestöt sekä yksityiset konsulttitoimistot. (Hanhisalo ym. 1996, 18.) Yrittäjille suunnattua koulutusta Suomessa tarjoavat mm. - ammatillisten instituuttien aikuiskoulutusosastot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot