OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ PIENYRITTÄJIEN KOULUTUSHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Savonia ammattikorkeakoulu, Liiketalous Kuopio, Tradenomiopiskelijat Katriina Kallio, Tiina Kosti 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Pyrke-koulutushanke Tutkimuksen rakenne 8 2 PIENYRITTÄJYYS POHJOIS-SAVOSSA Pienyrityksen määritelmä Yrittäjyyden kehittyminen Yrittäjyys Pohjois-Savossa Yrittäjien koulutustarpeet 12 3 KOULUTUS OSANA YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTÄ Koulutus ja elinikäinen oppiminen Pienyrittäjän oppimismalli Yrittäjänä kouluttautuminen Pienyrittäjän motivointi koulutukseen Pienyrityksen koulutusta estävät ja koulutukseen kannustavat tekijät Koulutuksen vaikuttavuus yrityksissä Yrittäjäkoulutuksen tarjonta Suomessa Yrittäjäkoulutuksen puutteita 24 4 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimuksen kulku Tulosten luotettavuus Kyselylomakkeen rakenne 28 5 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Yrityksen sijaintipaikkakunta Yrityksen päätoimiala Vastaajan koulutus Yrittäjänä oloaika Aiemmat osallistumiskerrat koulutukseen Koulutushalukkuuteen liittyvät kysymykset Odotukset koulutukselta/kurssilta Koulutushalukkuuteen vaikuttavat tekijät Koulutushalukkuutta vähentävät tekijät Koulutukseen osallistumattomuus viimeisen kahden (2) vuoden aikana...35

2 Hyvä koulutus/kurssi olisi Koulutuksen aihealueet, joihin kaivattiin koulutusta Yrityskoulutuksen kehittäminen Pyrke-hankkeesta tietoisuus Lähteet, joista saatu tietoa Pyrke-hankkeesta Erillinen kysely Pyrke-koulutukseen osallistuneille Miksi osallistui Pyrke-koulutukseen? Koulutukseen osallistuminen Ennakko-odotukset koulutukselta Yrityksen hyötyminen Pyrke-koulutuksesta Hyötyminen koulutuksesta Hyötymättömyyden syyt Koulutuksen onnistuminen kouluarvosanoin Aikaisempi koulutukseen osallistuminen Muiden tahojen järjestämään koulutukseen osallistuminen JOHTOPÄÄTÖKSET OMAA POHDINTAA...48 LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimus sai alkunsa Savon Aikuisopiston ja Savon Yrittäjien PYRKE-yhteishankkeesta. Lähtökohtana oli selvittää pienyrittäjien koulutushalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Savossa. Pyrkekoulutushankkeen osalta tarkoituksena oli selvittää mikä juuri Pyrkessä sai koulutushalukkuuden syttymään sekä miten pienyrittäjät hyötyivät Pyrke-koulutuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Pyrke-hankkeen onnistumisesta ja miten sen pohjalta koulutusta voisi jatkossa kehittää sekä millaista koulutusta pienyrittäjien keskuudessa kaivataan. 1.2 Pyrke-koulutushanke PYRKE-koulutushanke palvelee yrittäjien ja henkilöstön osaamisen kehittämistä pohjoissavolaisten pienyritysten kilpailu-, kasvu- ja työllistämiskyvyn varmistamiseksi. Keinona on toteuttaa yritysten tarpeista lähtevää koulutusta edullisesti. Koulutukset voidaan toteuttaa yritys-, toimiala-, aihe- tai paikkakuntakohtaisesti. Teemakoulutukset ja asiantuntijaseminaarit kuuluvat myös ohjelmaan sekä tavoitteena voi olla myös tutkinnon suorittaminen. Vuosien aikana on koulutuksiin ja seminaareihin osallistunut lähes 600 henkilöä 500 pohjoissavolaisesta pienyrityksestä. Koulutusten yhteydessä yrittäjillä on mahdollisuus tavata muita alan yrittäjiä, jolloin voidaan vaihtaa kokemuksia kentältä ja pohtia vertaisryhmässä esille tulevia aiheita. Hankkeen ideoijana ja alullepanijana toimivat Savon Yrittäjät jäsenistönsä aloitteesta. Hanketta hallinnoi Savon aikuisopisto. Rahoittajina toimii ESR/Itä-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto ja Pohjois-Savon kunnat. Hankkeeseen osallistuvat yritykset pääsevät mukaan kohtuullisella omarahoitusosuudella johon vaikuttaa koulutuksen aihe, kesto, hinta ja ryhmäkoko. Lisäksi osallistujilta edellytetään koulutukseen käytetyn työajan raportoimista. Kouluttajina toimivat Pohjois-Savon alueen eri oppilaitokset sekä alan yrittäjät ja asiantuntijat.

4 8 1.3 Tutkimuksen rakenne Teoriaosuus työssämme koostuu kirjallisuustutkimuksesta, jossa esitellään tutkimukseen läheisesti liittyviä aihealueita kuten pienyrittäjyyttä, yrittäjyyden eri käsitteitä sekä koulutusta osana yrittäjyyden kehittämistä. Teoria osuuden päättää yrittäjäkoulutuksen tarjonta suomessa. Tutkimuksen empiirisessä osassa esittelemme tutkimustuloksia havainnollistaen niitä taulukoin ja kuvioin. Lopuksi esitämme yhteenvedon tehdystä tutkimuksesta sekä johtopäätöksiä saaduista tuloksista.

5 2 PIENYRITTÄJYYS POHJOIS-SAVOSSA Pienyrityksen määritelmä Vuoden 2002 alusta tuli voimaan laki, joka määrittelee pienyrityksen. Pienyritykseksi katsotaan yritys, jonka liikevaihto on alle euroa, taseen loppusumman pitää olla euroa ja henkilöstöä korkeintaan 50. Yksi kolmesta rajoituksesta saa ylittyä. Suomessa on noin yritystä, joista suurin osa pääsee osallistumaan tilinpäätökseen ja kirjanpitoon liittyvistä helpotuksista, esimerkiksi toimintakertomuksen voi jättää laatimatta ja tuloslaskelman voi esittää lyhennettynä. Pienyrityksistä voidaan erottaa mikroyritykset, joissa työntekijöitä saa olla korkeintaan 9. Suomessa mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on n. 94 prosenttia. (Kallio 2002, 25.) Pienyritys voidaan määritellä mm. seuraavalla tavalla: Tyypillisellä pienyrityksellä on kapea tuotevalikoima ja huomattavasti enemmän pienempiä kilpailijoita kuin suuryrityksellä. Pienyritys tuottaa vain vähän toisista eroavan tuotteen ja seuraa kilpailijoiden hintoja hinnoittelussaan. Kun on kysyntää, pienyritys reagoi hintaa muuttamalla ja yrittämällä pitää sen alhaisempana kuin kilpailijoittensa hinta. Suhteellisesti pienyrityksen markkinat ovat pienemmät kuin suuryrityksillä, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia vaikuttaa myytyihin määriin, yleiseen hintatasoon ja liiketoimintaympäristöön. Toimialallaan pienyritys kärsii kohtalaisesta ylikapasiteetista, mutta toisaalta se voi lyhyellä ajalla pienentää tuotteidensa muuttuvia yksikkökustannuksia. Pienyritys kokee kilpailun yleensä kireäksi esimerkiksi asiakaspalvelussa, mutta toisaalta se saattaa kokea hintakilpailun laimeaksi. (Kallio 2002, 26; Boltonin komitea 1971.) Pienyritys on tyypillisimmillään käynnistetty vain yrittäjän omalla pääomapanoksella. Omistajayrittäjä johtaa pienyritystä henkilökohtaisesti omalla persoonallisella tavallaan ilman muodollista organisaatiota, tällä tavoin hän on mukana liikkeenjohdon koko toimintakentässä. Pienyritys on myös itsenäinen taloudellinen yksikkö, eikä osa suurempaa yritystä, näin ollen omistajayrittäjä on suhteellisen vapaa ulkopuolisesta kontrollista päätöksiä tehdessään. Pienyritys voi kohdata usein kassavirta-vaikeuksia ja sen onkin usein rahoitettava toimintaansa velaksi, koska yrittäjän omat pääomat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. (Kallio 2002, 26; Boltonin komitea 1971.)

6 10 Pienyritykset ovat pieniä vain yksittäisinä yrityksinä. Yritysjoukkona ne muodostavat suuren kestävän ja omanmallisen taloudellisen voimakentän. Markkinatalouden kehityksen ja uusiutumisen kannalta pienyritykset ovat olennainen moottori. (Jahnukainen 1992, 28.) 2.2 Yrittäjyyden kehittyminen Yleisesti yrittäjyys on totuttu yhdistämään pienyrityksen omistamiseen ja johtamiseen. Yrittäjyyden katsottiin syntyneen 1100-luvulla jolloin alun perin yrittäjyys on merkinnyt yksilöä ja hänen erityislaatuista toimintatapaansa. Yrittäjyydellä kuvattiin tuolloin seikkailijaa ja riskin ottajaa, projektinomaisten toimeksiantojen suorittajaa. Pienyritys on kuitenkin vain yksi yrittäjyyden kuvauksen kohde, joka on saanut muotonsa teollistumisen edetessä 1900-luvulla. (Kyrö 2004, online.) luvulla yrittäjyys alkoi saada uutta merkitystä. Sillä alettiin kuvata sekä yhteiskunnan laajempia muutoksia että uudenlaisia omistamisen ja työnteon muotoja. Perinteisen syntymään liittyvän aseman sijasta yrittäjyys kuvasi toimintaa, jossa yksilö loi oman tulevaisuutensa. Yrittäjyyden merkitys laajeni muutosagentiksi, vanhojen toimintamallien muuttajaksi ja uuden tiedon soveltajaksi. Olennaista tuohon aikaan oli kyky uskaltaa heittäytyä uuteen ja tuntemattomaan tilanteeseen, johon liittyi kokonaisvaltainen ympäristön havainnointi ja jonka seurauksena voitiin yhdistellä voimavaroja uudella tavalla. Sitä kautta voitiin luoda jotakin uutta ja/tai toteuttaa vanhaa tehokkaammalla tavalla. Riskin lisäksi yrittäjyyteen liittyi tarvittavien tuotannontekijöiden ja muiden voimavarojen yhteen sovittaminen sekä niistä neuvottelu ympäristön kanssa. (Kyrö 2004, online.) Yrittäjyyden merkitys alkoi muuttua vähitellen teollistumisen edetessä 1900-luvulla. Yrittäjyydellä alettiin yhä useammin viitata pienyritykseen ja siihen että yrittäjä oli henkilö, joka sekä omisti että johti pienyritystä. Yrittäjyys oli siis pienyrityksen omistamista ja johtamista. Joskus ajateltiin, että yrittäjä itsessään ei ollut kovin merkityksellinen, vaan pienyritys oli keskeisin yrittäjyyden kuvauksen kohde. (Kyrö 2004, online.) Yhtenäistä teoreettista viitekehystä yrittäjyydelle ei ole vielä pystytty luomaan johtuen yrittäjyyden olemuksen moni- ja poikkitieteellisyydestä. Yleensä teoriamuodostus on lähtenyt perinteisestä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta ja vasta viime vuosina on hyväksytty yrittäjyyden olevan kimppu hyvin monien tieteenalojen osakokonaisuuksia ja sen on todettu sisältävän sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. (Luoma ym. 1997, online.)

7 11 Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomi on noussut yritteliäimmäksi pohjoismaaksi. Suomen yrittäjyysaktiivisuus on edelleen nousussa, tällä hetkellä kymmenisen prosenttia työikäisistä suomalaisista on joko perustamassa yritystä tai toimii jo yrittäjänä. Ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heijastuu yhä enemmän kasvatukseen ja koulutukseen perustuva yrittäjämäinen elämäntapa. Kehittyvän yritysinnokkuuden vuoksi lisääntynyt yrittäjyyden arvostus parantaa uskallusta ryhtyä yrittäjäksi. (Antikainen ym. 1997, 7.) 2.3 Yrittäjyys Pohjois-Savossa Pohjois-Savon maakunnan muodostavat 25 kuntaa, joista kaupunkeja ovat: Iisalmi, Juankoski, Kiuruvesi, Kuopio, Nilsiä, Suonenjoki ja Varkaus, muita kuntia ovat Kaavi, Karttula, Keitele, Kangaslampi, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Tervo, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi, Vesanto ja Vieremä. Asukkaita Pohjois-Savossa on noin (v. 2000), työpaikkoja yhteensä n (Pohjois-Savon Maakuntasuunnitelma v. 2020, 10.) Pohjois-Savossa oli yhteensä 9873 yritystä. Lukumääräisesti alueen yritysrakenne painottuu mikro yrityksiin, sillä alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä on yli 2/3. Yrittäjien keski-ikä on pienissä yrityksissä nopeasti kohoamassa. (Antikainen ym. 1997, 7.) Yritysten sijoittuminen alueelle on yksi alueiden yleiseen kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kuopion seudulla yhtenä elinkeinojen kehittämisen painopisteenä onkin yrittäjyyden kehittäminen. Alueella toimivat tutkimus- ja oppilaitokset ovat yrittäjille erittäin monipuolinen resurssi, joita ovat mm. Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitos, -koulutus ja kehittämiskeskus, Savonia AMK, Pohjois- Savon ammattiopisto ja Savon aikuisopisto. Yrittäjät Pohjois-Savon alueella voivat lisäkouluttautua sekä ammatillisen osaamisen että yrittäjätaitojen osalta. (Antikainen ym. 1997, 7.)

8 2.4 Yrittäjien koulutustarpeet 12 Aikuisopiskelijat, joihin yrittäjätkin luetaan, eivät muodostu yhtenäisestä joukosta, vaan heille on tyypillistä erilaisuus ja heterogeenisuus. Yrittäjien koulutustarpeet ja -motivaatiot vaihtelevat samoin kuin heidän oppimisvalmiudet voivat myös olla erilaiset entisen koulutustaustan vuoksi. (Stenström 2002, 241.) Yrittäjät jotka saapuvat koulutukseen saattavat siis tarvita hyvinkin erilaisia oppeja. Yrittäjät hakevat yrittäjäkursseilta tukea yrityksensä taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen. He odottavat saavansa tietoa, jonka avulla on mahdollista sekä havaita yrityksen heikkoudet ja uhat että kääntää ne vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi. Saamansa tiedon avulla he kykenevät löytämään yritykselleen erikoisosaamista, joka turvaa yrityksen olemassaolon ja täten antaa sekä yrittäjälle ja muille yrityksen sidosryhmille näiden haluaman tuotoksen. (Pulli & Laine 1991.) Yrittäjien koulutustarpeet koskevat myös mm. sitä kuinka tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, kuinka ajankäyttöä voitaisiin tehostaa, kuinka vahvistaa itsetuntoa ja uskoa huomiseen. Suurimmaksi osaksi yrittäjän koulutustarve painottuu hallintoon ja johtamiseen, yritystalouteen ja laskentatoimeen sekä kielikoulutukseen Yrittäjän koulutustarpeeseen voivat vaikuttaa myös yrittäjästä itsestään riippumattomat ulkoiset tekijät, joita ovat mm. toimintaympäristön muutos sekä osaamisen kehittäminen. (Keskinen 2000, 38.)

9 3 KOULUTUS OSANA YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTÄ Koulutus ja elinikäinen oppiminen Koulutuksen lähtökohtana yhä tärkeämpänä nähdään se, ettei ihminen ole koskaan valmis, vaikka olisi suorittanut nuoruudessaan millaiset opinnot tahansa. Yleissivistävä pohjakoulutus antaa ihmiselle perusvälineet kuten esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia, jotka ovat tarpeen myöhemmin ammattiin valmistavissa opinnoissa. Perinteisesti elämänvaiheet ovat kulkeneet aika järjestyksessä pohjakoulutus, ammatilliset opinnot, työelämä ja eläkkeelle jääminen. Teknologian kehittyminen on nykyisin niin nopeaa, että ammattitaito vanhenee varsin nopeasti ja uudelleenkouluttautuminen on tarpeen. (Heinonen 1996.) Yrityksessä koulutusvastuu on ensisijaisesti työnantajalla, mutta vastuu jakautuu yksilölle itselleenkin, erityisesti oppimiskyvyn ylläpitämisen suhteen. Koulutuksesta on tullut työelämässä kuin muutenkin kilpailukyvyn ja menestyksen kulmakivi (Otala 1992, 14.) Elämme muutoksen aikaa ja muutoksesta on tullut myös osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Pysyäkseen kilpailukykyisenä ihmiset joutuvat oppimaan uutta koko ajan. Sama koskee myös yrityksiä joille osaaminen on tulevaisuuden kilpailutekijä. Monitaitoisuus ja osaaminen ehkäisevät ihmisten syrjäytymistä työelämästä, joten kerran hankittu tutkinto ei enää riitä vaan koko ajan on opittava uutta ja poisopittava vanhoja asioita. Myöskin työtehtävät ovat ajan kuluessa tulleet entistä monipuolisemmiksi joten on sisäistettävä uudet työskentelytavat. Tästä syystä elinikäinen oppiminen korostuu entisestään. (Heinonen 1996.) Elinikäinen oppiminen (life-long-learning) on kaunis ja tavoiteltava visio joka perustuu ensisijassa positiiviseen oppimisasenteeseen ja ikuiseen valmiustilaan. Yrityksen kilpailukyky riippuu yrityksen kyvystä oppia, innovoida ja uusiutua. Yrityksen uusiutuminen taas perustuu yrityksessä työskentelevien yksilöiden oppimiskykyyn ja haluun. Asenne oppimiseen lähtee luonnollisesti yrityksen johdosta, pienyrityksessä tämä tarkoittaa itse yrittäjää, jonka myönteinen oppimisasenne luo edellytykset mahdollisesti muille yrityksessä työskentelevien elinikäiselle oppimiselle. (Heinonen 1996.) Elinikäisen oppimisen tarkoituksena ei ole istua jatkuvasti koulun penkillä, vaan kyse on ensisijaisesti omasta positiivisesta asenteesta oppimiseen. Se on myös mukaan menoa muutokseen, tiedon aktiivista hankkimista,

10 14 oman ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehitystä, sekä vastuun ottamista omasta työstään ja sen kehittämistä. Elinikäinen oppiminen on jatkuvaa kehittymistä ihmisenä. (Otala 2001, 19.) Kansainvälistyminen sekä teknologian nopea kehitys kuvaavat tulevaisuuden kehitystä, ja nämä tulevat merkittävästi ohjaamaan työelämän muutosta. Tietointensiivisyys korostuu yhä sekä lisääntyy kaikissa työtehtävissä. Elinikäinen oppiminen, tietojen, taitojen ja valmiuksien parantaminen ovat välttämättömiä yksilön yrittäessä sopeutua työn sisällöllisesti muuttuviin vaatimuksiin. (Pursio 2000, 112.) Yhä useammin elinikäinen opiskelija on työssä käyvä aikuinen, joka työelämässä on tottunut tehokkuuteen ja palveluun. Nämä elinikäiset opiskelijat ovat itse asiantuntijoita, joita ei edes voi opettaa. He tarvitsevat tutorointia, neuvontaa ja opastusta oppimiseen. Aikuiset ovat motivoituneita oppimaan, kun oppi on suoraan siirrettävissä työhön, mikä edellyttää työelämän että asiakkaan ympäristön tuntemista.. (Otala 2000, ) Elinikäinen oppiminen Otalan mukaan (Otala 2000, ) tarkoittaa käytännössä muun muassa seuraavia teesejä: - elinikäinen oppiminen kehittää yksilön osaamista koko elämän ajan - elinikäinen oppiminen sisältää muodollisen koulutuksen ja kaikenlaisen muun oppimisen - elinikäinen oppiminen on yksilön jatkuva kehitysprosessi - elinikäinen oppiminen antaa valmiudet elää muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa sekä selvitä yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa Pienyrittäjän oppimismalli Pienyrittäjä oppii kun hän suorittaa erilaisia tehtäviä. Seuraavassa pienyrittäjän oppimismallissa voi oppiminen tapahtua eri muodoissa kuten: oppia vertaisiltaan, oppia tekemällä, oppia asiakkailta ja toimittajilta saamastaan palautteesta, oppia kopioimalla, oppia kokeilemalla, oppia ongelmanratkaisulla ja tilaisuutta hyödyntämällä, oppia virheistä ja sekä poisoppimalla. (Kallio 2002, 142)

11 15 tilaisuutta hyödyntämällä vertaisiltaan kokeilemalla tekemällä kopioimalla pienyrittäjä oppii virheistä ongelmanratkaisulla asiakkaiden ja toimittajien palautteesta poisoppimalla KUVIO 1: Pienyrittäjän oppimismalli (Kallio 2002, 142) Oppimisen muodoista ehkä vaativimmalla poisoppimalla, tarkoitetaan virheiden tekemisen välttämistä, asiat tehdään turvallisemmin tai paremmin kuin ennen. Koulutusta onkin kritisoitu myös yrittäjyyden yhteydessä, yrittäjäksi kouluttautumisen ei pitäisi kohdistua samoihin asioihin kuin perinteisen koulutuksen (Kallio 2002, 142.) TAULUKKO 1: Oppimisen fokus (Kallio 2002, 143) Perinteinen koulutus kohdistuu Yrittäjämäinen koulutus kohdistuu menneisyyteen kriittiseen analyysiin passiiviseen ymmärtämiseen absoluuttiseen manipulointiin symbolien manipulointiin kirjoitettuun kommunikaatioon puolueettomuuteen käsitteisiin tulevaisuuteen luovuuteen vaistoon emotiaaliseen oppimiseen tapahtuneen manipulointiin henkilökohtaiseen kommunikointiin ja vaikuttamiseen ongelmaan tai otolliseen tilaisuuteen

12 Yrittäjänä kouluttautuminen Yrittäjän kouluttautuminen työn ohessa on varsin sattumanvaraista, sillä tarkkoja koulutussuunnitelmia ei yleensä ole olemassa ja aikaakin on vain rajallisesti käytettävissä. Omaa osaamista voidaan siitä huolimatta ylläpitää yksittäisille kursseille osallistumalla sekä alan lehtiä ja kirjallisuutta selailemalla. Pitempikestoinen, säännöllistä osallistumista vaativa koulutus ei kovinkaan usein sovi yrittäjän kiireiseen aikatauluun, vaan opetusta halutaan juuri silloin, kun se kaikkein vähiten häiritsee yrityksen toimintaa. Aikaisemmin tehdyissä samankaltaisissa tutkimuksissa ei ole pystytty määrittelemään yrittäjille parhaiten soveltuvaa koulutuksen ajankohtaa. Mielipiteet ovat eronneet mm. yrityskoon suhteen siten, että pienyrittäjille mieluisempia ajankohtia ovat viikonloput, kun taas suurempien yritysten johtajat toivovat viikolla päiväsaikaan järjestettäviä kursseja. Useimmat luottavat kokemuksen tuomaan osaamiseen eikä koulunpenkille tule lähdettyä, vaikka todellinen tarve vaatisi. Työ tekijäänsä opettaa tai koulut on jo käyty ovat tyypillisiä kommentteja yrittäjillä, jotka luottavat vuosien hiomaan ammattiosaamiseen. Varsin monet yrittäjät ovat selvillä omista koulutustarpeistaan, mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että koulutukseen hakeuduttaisiin. Ajanpuute on suurimpia syitä siihen, ettei koulutukseen osallistuta lainkaan. (Hanhisalo ym. 1996, 40) Toiset yrittäjät luottavat ja satsaavat koulutukseen enemmän, toiset vähättelevät koulutuksesta saatavaa hyötyä. Siksi kouluttautuminen rakentuu jokaisen henkilökohtaiseen yrittäjäuraan parhaiten soveltuvalla tavalla. (Hanhisalo ym. 1996, 40) Kaikki tietämykseen perustuvat oppimisprosessit, jotka tapahtuvat yrityksessä tai sen ulkopuolella voidaan lukea myös liikkeenjohdolliseen koulututukseen. Laajan koulutuskäsitteen käyttöä puoltavat tutkimustulokset, jotka osoittavat pienyritysjohtajien oppivan pääasiassa tehdessään työtään. Yrityksen kasvu on ollut harvoin koulutukseen hakeutumisen syynä. Uuden opin hakemiseen on usein ollut syynä tarve pysyä kehityksen mukana niin teknologiassa, tuotteissa, lainsäädännössä kuin erilaisissa toimialakohtaisissa asioissa tapahtuneessa kehityksessä. (Aaltio-Marjosola 1997, 160) Pienyrityksissä turvaudutaan usein ulkopuoliseen koulutukseen vasta toissijaisena vaihtoehtona, kun asiantuntemustarvetta ei voida muuten täyttää. Ulkopuolista koulutusta pidetään harvoin tarpeellisena ja sen katsotaan sitovan liikaa työaikaa. Suuri osa pienyritysten johtajia pyrkii säilyttämään ja kehittämään ammattitaitoaan omien kontaktiverkkojensa kautta ja keskustelemalla toisten yritysten edustajien kanssa.

13 17 Tämä toiminta voidaan käsittää osaksi yrittäjän epävirallista koulutusjärjestelmää. Pienyritysten johtajien tavat kehittää omaa asiantuntemustaan on ryhmitelty yrityksen sisällä ja yrityksen ulkopuolella tapahtuvaan koulutukseen. Yrityksen sisällä ammattitaito lisääntyy työn ohessa kun taas yrityksen ulkopuolinen maailma tarjoaa yrittäjille uusia tieteen ja teknologian sovelluksia. Myös samalla toimialalla toimivilta yrityksiltä, kilpailijoilta, tavaran toimittajilta ja asiakkailta saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Yrittäjän oppimisessa epämuodollisella koulutuksella on merkittävä rooli. (Aaltio-Marjosola 1997, ) 3.3 Pienyrittäjän motivointi koulutukseen Huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän pienyrittäjien saamiseksi osaamista lisäävän koulutuksen piiriin ja heidän motivoimiseensa. Yrittäjille on tarjolla monenlaisia koulutusmahdollisuuksia, mutta ne eivät sovellu kunnolla yrittäjille tai yrityksen johdolle. Yrittäjän on saatava konkreettista hyötyä koulutuksesta jo lyhyellä aikavälillä, joten koulutuksen tulee perustua pienyrittäjien tarpeisiin. Luonnollisesti koulutusta tulee tarjota alueille, joista yrittäjät ovat itse kiinnostuneita. Yrittäjien kiinnostus kohdistuu äskettäin tehdyn tutkimuksen perusteella käytännönläheisiin asioihin, joilla on selvä yhteys yrityksen päivittäiseen toimintaan. Pienyritysjohtajien epämuodollisen koulutuksen täydentäminen ja kehittäminen pitäisi olla yrityksille koulutuspalveluita tarjoavien tavoite. Kouluttautumista oletetaan tapahtuvan pienyrityksissä vähän, koska vain yrityksen ulkopuolisen organisaation järjestämä opetus käsitetään koulutukseksi. Yksi tärkeä kehittämistä vaativa alue pienyrityksissä on omatoimisen kouluttautumisen edistäminen. (Aaltio-Marjosola 1997, 162.) Pienyrittäjille on kyettävä tarjoamaan koulutusta, joiden avulla he voivat kehittää omia koulutus- ja tiedonjakamistaitojaan. Yrittäjät ovat henkilöstönsä tärkeitä kouluttajia ja koulutuspäätösten tekijöitä yrityksessään. (Aaltio-Marjosola 1997, ) Pienyrittäjät eivät myöskään halua, että kurssien suorittaminen sidotaan mihinkään arvosanajärjestelmään, heille on tärkeämpää se että koulutus tyydyttää heidän omat tarpeensa. Motivoitumiseen vaikuttaa myös se, etteivät yrittäjät ole yleensä valmiita uhraamaan pitkiä yhtenäisiä ajanjaksoja koulutukseen eivätkä matkustamaan kauas. He eivät myöskään halua olla kauan poissa yrityksestään (Partanen 1989, 13).

14 Pienyrityksen koulutusta estävät ja koulutukseen kannustavat tekijät Kallio (2002, 158) esittää koulutusta estäviä tekijöitä seuraavasti: - Kustannusvaikutukset Koulutukseen käytettyä aikaa pidetään yrityksissä kustannuksena eikä investointina. Aika on yrittäjälle arvokkain ja kallisarvoisin resurssi. Aika joka koulutukseen käytettäisiin, on pois työnteosta. Koulutusta on paljon tarjolla, mutta suuri määrä siitä ei ole asianmukaista eikä tehokasta. - Asenteet Asenteet vaikuttavat myös koulutusta estävästi. Takana voi olla huonoja kokemuksia esimerkiksi perus- tai kansakoulusta, jonka vuoksi ei pystytä tunnistamaan koulutustarpeita ja siitä koituvia mahdollisia hyötyjä. Uskotaan myös ettei hyödyt ole pysyviä. - Asianmukaisuuden puute Asianmukaisuuden puute vaikuttaa estävästi, sillä yrittäjä ei aina halua kehittää tai kasvattaa yritystä tai haluaa tänään ratkaisuja eiliseen ongelmaan. Voi myös olla ettei yrittäjä ole valmistunut tulevaisuuteen - Koulutuksen markkinointi Sana koulutus voidaan kokea jo vastenmielisenä, eikä julkishallinnon aloitteisiin luoteta. - Käsitykset Käsitykset vaikuttavat useasti koulutusta estävästi. Yrittäjän mielestä voi olla liian paljon kursseja tarjolla monella eri tarjoajalla, meille myydään sellaista mitä emme tarvitse. Yrittäjä voi kokea tappion myöntämisenä jos osallistuu koulutukseen tai pelätä että koulutuksessa paljastuu yrityksestä luottamuksellista tietoa liike-ideasta.

15 Koulutukseen kannustavia tekijöitä ovat: 19 - Arvot Todellista hyötyä tarjoavat kurssit, jotka vaativat vähän työstä poissaoloa ja joiden hyödyt ovat mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen havaittavissa. Pienyrittäjä hakeutuu usein koulutukseen vain, jos hän katsoo olevan siitä todella hyötyä ja yrityksessä oleville ongelmille (Kallio 2002, 158; Partanen 1989, 13.) - Saatavilla oleva taloudellinen tuki Tarvitaan tietoa saatavilla olevista tuista. Monesti koulutukseen pääsee mukaan kohtuullisella omarahoitusosuudella. Omarahoitusosuuteen vaikuttaa koulutuksen aihe, kesto, hinta ja ryhmäkoko (http://www.aedu.kuopio.fi/pyrke/). - Koulutuksen sisältö Yrittäjäkoulutukseen näyttää liittyvän monia muitakin koulutuksen sisällöllisiä ja menetelmällisiä ongelmia. Esimerkiksi koulutuksen teoreettisuus on ikuisuusongelma ja kouluttajilla pitäisi olla liiketoiminnallista uskottavuutta. Toinen ongelma on koulutuksen sisällön ajankohtaisuuden ja ennakoivuuden puute sekä se että koulutuksen pitäisi edistää lisäkoulutusta (Kallio 2002, 158; Hanhisalo ym. 1996, 109) - Koulutuksen markkinointi Yleensä suoramarkkinointi ei tepsi, yrittäjät luottavat yrittäjäkollegoihin ja kuuntelevat heitä, viranomaisia ei välttämättä kuunnella. Suoramarkkinointi on yrittäjän tärkeimpiä tiedonsaantilähteitä koulutukseen hakeuduttaessa. Yrittäjät kaipaavat kuitenkin yksityiskohtaisempaa ja keskitetympää tietoa, joka saataisiin ajoissa ennen kurssia. Organisaatioiden tulisi myydä koulutuspalveluita aktiivisesti ja osoittaa selkeämmin, miten kukin yritys hyötyy käymästään koulutuksesta. Lisäksi tieto pitäisi saada jokaisen yrittäjän ulottuville riippumatta esim. siitä, onko yrittäjä aikaisemmin käyttänyt organisaation palveluja. (Hanhisalo ym. 1996, 109.)

16 20 - Saatavuus Koulutusta on saatavilla oman yrityksen perustamisesta hyvinkin eriytyneisiin yritystoiminnan kysymyksiin (Hanhisalo ym. 1996, 109). 3.5 Koulutuksen vaikuttavuus yrityksissä Yrityksissä koulutusta pidetään investointina henkiseen pääomaan. Koulutussuunnitelmia ei kuitenkaan yleisesti perustella samoilla tunnusluvuilla kuin kone- ja laiteinvestointeja. Syinä tähän ovat osaksi koulutuksen tulosten vaikeasti ennustettavuus ja epävarmuus. Koulutuskustannusten osuus yritysten palkkamenoista on vain 2-3 % joka osaltaan vaikuttaa kiinnostusta koulutuksen hyödyn selvittelyyn. (Honka ym.1997, 187.) Koulutukseen investoituja panoksia voidaan seurata suhteessa liikevaihtoon, mutta kustannuksia tärkeämpää on kuitenkin arvioida ja seurata koulutuksen vaikuttavuutta yrityksessä. Koulutuksen tavoitteenahan on, että opittuja tietoja ja taitoja pystytään käyttämään ja hyödyntämään työtehtävissä. Koulutuksen arviointi on ollut vähäistä, erityisesti täydennyskoulutuksen osalta jolla tarkoitetaan jo opittujen taitojen täydentämistä yritystoiminnan harjoittamisen ohella. Koulutuksen maksajat, yritykset ovatkin kyselleet koulutuksen vaikutusten perään. (Juuti ym. 1992, 10 11). Vaikuttavuudesta on tullut keskeinen käsite koulutuksesta puhuttaessa. Vaikuttavuudella tarkoitetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden ja tulosten vastaavuutta. Tuloksia voidaan arvioida välittömästi tai myöhemmin koulutuksen jälkeen. (Paukku 1991, 122.) Vaikuttavuuden seuranta antaa vahvan viestin, että koulutuksella todella pyritään käyttäytymisen muutokseen, työn tulosten parantamiseen ja siten myös tuottavuuden kasvuun. Koulutuksen vaikuttavuutta yrityksessä voidaan arvioida neljällä tasolla: koulutustilaisuuden onnistuminen: vaikutelma koulutuksesta oppimistulos: tietojen ja taitojen saavuttaminen opitun siirtyminen käytäntöön: käytetäänkö oppimia asioita työtehtävissä, käyttäytymisen muutos vaikutus tulokseen: miten muutokset vaikuttavat työn tai yrityksen tulokseen.

17 21 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, koska siten nähdään, ovatko koulutuspanokset tuottaneet odotettuja tuloksia. Vaikutusta tuloksiin on helpompi arvioida, kun jo koulutusta suunniteltaessa mietitään, mihin halutaan vaikuttaa ja miten koulutuksen pitäisi näkyä tuloksissa. Tuloksilla voidaan tarkoittaa esim. työmotivaation ja työtyytyväisyyden parantumista, eikä niillä välttämättä aina tarkoiteta rahamääräisiä tuloksia. (Ranki 1999, 104.) 3.6 Yrittäjäkoulutuksen tarjonta Suomessa Yleisesti yrittäjäkoulutuksena pidetään kaikkea sitä koulutusta, jonka kohteena ovat yrittäjiksi aikovat, yrittäjät ja yrityksen eri tasoilla toimivat avainhenkilöt (Niittykangas ym. 1986, 5). Yrittäjäkoulutus määritellään tavallisesti suunnitelluksi ja järjestelmälliseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa siihen osallistuvien omassa yritystoiminnassaan tarvitsemia tietoja, taitoja ja toimintatapoja. Yrittäjäkoulutuksessa painotetaan yrityksen jokapäiväisen operatiivisen toiminnan hallintaa. (Hanhisalo ym. 1994, 2.) Yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävästä koulutuksesta käytetään monia käsitteitä, esimerkiksi yrityskoulutus, yrittäjäkoulutus ja yritysjohdon koulutus. Laajimpana käsitteenä voidaan pitää yrityskoulutusta, koska siinä kohdejoukkona voi olla yrittäjien lisäksi henkilöstöä, jopa koko yritys. (Hanhisalo ym. 1994, 2.) Suurimmasta osasta pk-yrityksille järjestetystä koulutuksesta vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö ja työministeriö sekä niiden alaisina toimivat tai niiden kautta rahoitusta saavat organisaatiot: opetushallitus ja sen alaiset oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot sekä niiden täydennyskoulutuskeskukset, KTM yrityspalvelun piiritoimistot sekä käsi- ja pienteollisuuden koulutussäätiö. Näiden pääosin julkisin varoin toimivien pk-kouluttajien ohella on joukko kaupallisesti toimivia koulutusorganisaatioita. Lisäksi yrityskoulutusta järjestävät myös yrittäjä- ja työnantajajärjestöt sekä yksityiset konsulttitoimistot. (Hanhisalo ym. 1996, 18.) Yrittäjille suunnattua koulutusta Suomessa tarjoavat mm. - ammatillisten instituuttien aikuiskoulutusosastot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti Kiuruvesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot