Harjoittelun seuranta. Kisakallio 2014

Transkriptio

1 Harjoittelun seuranta Kisakallio 2014

2 Mitä harjoittelun seuranta on? Mitä tiedämme kv. huipputason urheilijoista / joukkueista liittyen harjottelun seurantaa Toistuvasti huippusuorituksiin yltävät urheilijat ovat varsin tietoisia omasta tekemisestään Harjoittelun määrän ja laadun omatoiminen tarkkaileminen ja analysointikyky (Apuvälineet käytössä ja/tai oma pään sisäinen tietokone ;) Kyky hienosäätää omaa tekemisen tasoa harjoituksen sisällä, harjoitusviikossa, harjoitussyklissä, vuositasolla Testien, kontrolliharjoitteiden, harjoituspäiväkirjan pitäminen omatoimisesti kauden läpi osana päivittäis-harjoittelua Apuvälineiden käyttö niiden resurssien mukaan mitä olemassa on.

3 Mitä harjoittelun seuranta Valmentajan näkökulmasta: on? Tieto urheilijan taustasta aina oleellisin Päivittäistasolla, viikkotasolla, pidemmät harjoitussyklit Miten mitoittaa harjoittelun vaatimustaso (määrä / kovuus / harjoitteet) oikein jos ei tiedä mistä tullaan? Miten käyttää kontrolliharjoituksia tai testejä jos ei tiedetä ns. normitaso Aina jää asioita kuitenkin piiloon, joihin ei ehkä päästä kiinni (ruokailu, lepo, netin käyttö, ym.) Kokonaisrasittumisen ymmärtäminen monesti valmentajalle varsin haasteellista.

4 Mistä liikeelle? Harjoituspäiväkirjan pitäminen on kaikista toimenpiteistä kaikista oleellisin. Jos ei tätä ole, (ja valmentajan nähtävillä) niin riisutaan valmentajilta mahdollisuus käyttää omaa asiantuntemusta / kokemusta auttaakseen urheilijaa Jos tätä ei ole, niin viikko/kuukausi/vuositason harjoittelun suunnittelu vs. toteutus voi olla tyystin eri maailmoista (vaikka valmentaja luulee että tietää mitä urheilijat tekevät.

5 Esimerkki viime kaudelta: Kaksi joukkueemme jäsentä, käytännössä saman ajan leireillä, ja hyvin pitkälti saman harjoitusohjelman toteuttajia. Päällisin puolin voisi ajatella että isoja heittoja ei ole siinä että mitä toteutus on jos mitataan tunneissa tai laadussa (paljonko mitäkin on tehty) Kuitenkin: vuositasolla erot ovat huimia!

6 2014 / Urheilija 1. Tunnit: 803 harjoitustuntia 2014 / Urheilija 2. Tunnit: 629 harjoitustuntia

7 Lajiharjoittelu: Urheilija 1. NO+NK 7,4h MK-MK+ 23,3h VK-VK+ 68,5h PK-PK+ 334,6h YHT: 433,9h! Urheilija 2. NO+NK 1,4h MK-MK+ 15,4h VK-VK+ 64,2 PK-PK+ 229h YHT: 310,1h

8 Emme pysty pysymään riittävän hyvin kärryillä siitä mitä todellisuudessa toteutuu, jos ei ole koko ajan tapahtuvaa dokumentointia oikeasti toteutuneesta harjoittelusta.! Näin vaikka ko. urheilijat ovat suuren osan lajiharjoituskaudesta samojen silmien alla. Miksi: Kenelläkään ei ole sellaisia aivonystyröitä että pystyy joka päivä laskemaan yhteen kumuloitunutta harjoittelun määrää ja intensiteettejä useilla urheilijalla. Jokapäiväiset pienet valinnat tekevät vuositasolla hirveän eron, esim. toinen suorittaa useimmiten muutaman nopeusvedon joka kerta PK- lenkkien päätteeksi, toinen jättää mieluummin tekemättä (syystä tai toisesta).

9 Mitä neuvoksi? Harjoituspäiväkirjan pitäminen ja sillä tarkkuudella että siitä oikeasti on valmentajalle (ja urheilijalle itselleen ensisijaisesti) apua. Norjan tapa toimia: Login

10 Muita apuvälineitä? Rasituksen seuranta harjoittelussa / elämisessä Harjoittelussa: Perinteinen, sykemittari, kello, matka / kontrolliaika, leposyke/ortostaattinen sykeseuranta Nykyään: GPS, tahtimittari Voimatason mittaus varren kautta (WATT) Firstbeat tai vastaava sykevälivaihtelu 24h / yösykesuranta Voima/nopeus/teho muuttjien seuranta lajissa tai lajin voimaliikkeissä

11 Apuvälineet Sykemittari: Kertoo elimistön reagoinnista tiettyyn intensiteetin (tuotetun wattimäärän sykevaste) - Harjoittelu sykkeen kautta ei ole harjoittelua vauhdin kautta - Vauhti voi olla mitä vaan ja syke voi olla mitä vaan (rasitustila, olosuhteet, tekniikka, jne.)

12 Apuvälineet GPS/nopeus/Tahti: GPS kertoo mitä nopeutta edetään ja tahti millä määrällä vetoja / min tämä nopeus saavutetaan. - Vauhti kertoo vauhdin, ei että miten koville ko. vauhti ottaa. GPS + syke kertoo myös miten koville joutuu tietyn vauhdin ylläpitämiseksi. = eniten käytetty yhdistelmä harjoittelun päivittäis-seurannassa tänä päivänä. - Tahti/min/tietty vauhti kertoo että miten tehokas yksittäinen veto on (tekniikka/voima/veto) ja miten taitava meloja on kuljettamaan kajakkia eteenpäin vedon päätteeksi (liuku)

13 Apuvälineet Tahtimittarit Ehkä keskeisin valmentajien työkalu (kellon lisäksi) tänä päivänä ratamelonnassa Miksi: Alemmilla tehoalueilla: Kertoo niin helposti siitä miten tekniikka ja voimantuotto toimii yhteen urheilijalla Harjoituksen aikana (väsyminen näkyy ensimmäisenä tahdin kautta) Urheilijoien välillä: tekniikan tehokkuuden erot eri urheilijoilla eri vauhtialueilla. Esim. Saksa ei paljon katso sykkeen perään vaan tehonmääritys on tahti (ja siihen sisäänrakennettuna että annetulla tahdilla tulee liikkua mahdollisimman nopeasti)

14 Apuvälineet Tahdin kautta valmentaminen / harjoitteleminen Ajaa myös väjäämättä siihen että urheilija itse oppii tiedostamaan millä tahdilla lähtee vetämään kilpailusuoritusta Aja vääjäämättä siihen että urheilija itse oppii tekemään raceplanin tahdin kautta ja osaa pitää tästä kiinni.

15 Apuvälineet NZL / Carrington Tahti + nopeus + myös wattimäärän mittaus käytössä treeneissä ja kilpailuissa Harjoittelu siis myös tuotetun tehon kautta.

16 Apuvälineet One Giant Leap

17 Rasituksen seuranta Suomessa: Firstbeat sports sykevälivaihtelun seuranta. Käytössä aika laajalti, myös melonnassa Omatoimisesti, itse analysoiden, päivästä toiseen. Vaatii urheilijalta paneutumista asiaan ja investoinnit laitteistoon.

18 Rasituksen seuranta Firstbeat: onko hyötyä vai ei? Varmasti on. Mutta ei satunnaisesti, lyhytjaksoisesti, tai sinnepäin tehtynä. Pitää ymmärtää että harjoittelun tarkoitus on rasittaa elimistöä (myös yli) ja siitä palautuminen.

19 Rasituksen seuranta Firstbeat parhaimmillaan: Urheilijan oma tuntemus oman kehon vasteeseen harjoittelussa paranee (saa apuja ymmärtämään että milloin lähestyy omaa limittiä, kauanko yleensä kestää siitä toipuminen, ja sitä kautta miten rytmittää kovat vs. kevyet paremmin). Valmentajille selkeä lisäapu ymmärtämään missä mennään, (se mikä ei näy HPK:ssa, eikä kommenteissa).

20 Voima/Nopeus/Teho Voimantuottonopeus erittäin oleellinen asia kun lähestytään sprinttimatkojen lajivaatimuksia Alkaa myös ensimmäisenä tippumaan hermostollisen väsymyksen myötä, toimii siten kontrollina tämän asian suhteen Mutta miten päästään siihen kiinni, miten se havainnoidaan? Simällä Apuvälineillä

21 Voima/Nopeus/Teho

22 Ronald Rauhe

23 Voima/Nopeus/Teho Mittarointiin tulee päästä 200m melojien osalta. Osana päivittäisharjoittelua, leireillä. Ei ole autuaaksi tekevä asia tämäkään, mutta niin selkeä harjoittelun seurannan apuväline, sprinttimatkojen harjoittelun purevuuden seurantaan (ja myös yleisesti rasitustilan kontrolloimiseen).

24 Tärkeysjärjestys kuitenkin tämä: 1. Harjoituspäiväkirja ja oman harjoitus/rasitustilan parempi omaseuranta sekä työvälineitä valmentajille tämän kautta. 2. Tahtimittarit, syke ja GPS käytön ymmärtäminen osana harjoittelun seurantaa, ja oman rasituksen seurantaa 3. Muut apuvälineet: Firstbeat tai voima/teho seurannat. Meidän tulisi päästä kohtaan kolme, mutta jos 1. ja 2. ontuu niin kohdan kolme apuvälineistä on aika vähän apuja kokonaistilanteen hahmottamiseen.

25 Kiitos!