VARSINAIS-SUOMEN RUOKAKETJUN OSAAMISPOHJAN KARTOITUS

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN RUOKAKETJUN OSAAMISPOHJAN KARTOITUS

2 Lisätietoja: Laura Mattinen, Projektipäällikkö Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Puhelinnumero: , sähköposti:

3 2 Johdanto... 4 Taustaa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeelle... 4 Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitus... 5 Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikoulut... 7 Turun yliopisto... 7 Turun yliopisto, biokemian ja elintarvikekemian laitos... 7 Turun yliopiston elintarvikekemia... 7 Turun yliopiston elintarvikekehitys... 8 Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin ja kv. liiketoiminnan laitos... 8 Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö... 9 Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos... 9 Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turun yliopisto funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus/ Elintarvikekehityksen Osaamiskeskus ohjelma Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikealan palvelut yrityspalvelut suurkeittiöpalvelut palveluita sidosryhmille Ruoka-Suomi teemaryhmä LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hanke Aitoja makuja -hanke Tiedolla ja Osaamisella - aitoja makuja Lounais-Suomesta -hanke Baltfood -hanke KnowSheep - hanke Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto; BID Technology, Business and Innovation Development Åbo Akademi Åbo Akademi, Analyyttinen kemia Åbo Akademi, Sosiologian oppiaine Turun ammattikorkeakoulu, bioalat ja liiketalous Turun AMK, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Turun Ammatti-instituutti Ammattiopisto Livia Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Toimialan tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä edunvalvojat Varsinais-Suomen ELY-keskus Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finpro Tutkimusorganisaatiot VTT MTT MTT Piikkiön toimipiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Alkutuotannon edunvalvonta ja - kehittäminen MTK-Varsinais-Suomi ProAgria Farma Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset Elinkeinoelämän edunvalvojat... 30

4 3 Turun kauppakamari Varsinais-Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Elintarviketeollisuusliitto ETL Kehittämisorganisaatioita Satafood kehittämisyhdistys Ry Pyhäjärvi-instituutti Savon ammatti- ja aikuisopisto, EkoCentria VALONIA Vesi-Instituutti WANDER Seutukunnalliset kehittämiskeskukset Kimitöns kommun Turun Seudun Kehittämiskeskus Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Ukipolis Oy Yrityskolmio Yrityssalo Ruokakulttuuri yhdistykset Kaffeli ry Slow Food Turku Konsultit Food Consulting Finland Oy Food Process Innovations Oy Gaia Consulting Oy Invenire Market Intelligence Oy Verso Globe Oy Kalahanke Oy KoKo Palvelut Konsultointi Hakasalo Tahdosta teoksi Helin Oy Lähteet... 46

5 4 Johdanto Ruokaketju pellolta pöytään voi olla pitkä, sillä moni elintarvike koostuu useista raaka-aineista, jotka voivat olla peräisin eri puolilta maailmaa. Samoin raaka-aineiden tuotantopanokset voivat matkata hyvin pitkiä ja kestämättömiä reittejä. Turun yliopiston kolme erillislaitosta: Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat käynnistäneet Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen, VARRU:n, joka on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta kolmen vuoden rahoituksen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää varsinaissuomalaista ruokaketjua, joka tuottaa maakunnan asukkaille terveellistä lähellä tuotettua ruokaa ja tuo työpaikkoja ja varallisuutta maakuntaan. Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitus on osa VARRU:n yhteistyöverkoston kehittämistavoitetta. Osaamispohjan kartoituksen tarkoituksena on tehdä varsinaissuomalaisista elintarvikealan osaajista kartoitus, jota kaikki alan toimijat voivat vapaasti käyttää uusien yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Kartoituksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman selkeä ja toimiva julkaisu, josta löytyy helposti kaikki oleellinen tieto lähellä toimivista asiantuntijoista. Taustaa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeelle Varsinais-Suomi on maataloustuotannon tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa. Vuoden 2010 lopulla annettu hallituksen ruokapoliittinen selonteko korostaa ruokaketjun kannattavuutta, kilpailukykyä, jäljitettävyyttä, vastuullisuutta, tutkimustulosten hyödyntämistä ja yhteistyön lisäämistä kaikilla tasoilla. Myös paikallisen ruuan merkitys ja siten koko maakunnallisen ruokaketjun merkitys kasvaa aina alkutuotannosta kuluttajalle, kauppaan tai ammattikeittiöön. Tavoitteena on saada elintarvikeala mukaan muiden kasvualojen joukkoon. (Valtioneuvosto 2010.) Elintarvikeala on hyvin vakaa elinkeinoala verrattuna esimerkiksi telakkateollisuuteen ja ICT-alaan, sen mahdollisuudet tulisi paremmin Varsinais-Suomessa tunnistaa ja hyödyntää. Hallitusohjelmassa 2011 ruokasektori nimetään tulevaisuuden kasvualaksi, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisen ruokastrategian ja ruokapoliittisen selonteon mukaisesti. Suomen ruokaturvallisuus halutaan säilyttää jatkossakin kansainvälisenä vahvuutena. Hallitusohjelmassa linjataan, että kuluttajille turvataan oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa sekä koostumus. Elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseksi tullaan lisäämään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. (Hallitusohjelma 2011, s. 51.) Elintarvikealalla Varsinais-Suomen vahvuus on alueen omien korkeakoulujen elintarvikkeisiin liittyvä tieto ja osaaminen sekä korkeatasoinen alan koulutus- ja kehittämistoiminta. Alueellisen kehityksen kannalta on keskeistä, että yritykset ja alkutuotannon suurenevat yksiköt hyödyntävät tutkimusta ja työllistävät osaajia koko maakunnan alueella. Jotta asiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen on mahdollista, tulee ne osaamiskartoituksella tuoda esiin ja kuvata ruokaketjun taustalle.

6 5 Alkutuotannon kannalta Varsinais-Suomi on hyvin merkittävä alue. Täällä alkutuotanto on monipuolista ja hyvien luonnonolosuhteiden vuoksi muihin maamme alueisiin verrattuna tuottavaa. Tämä luo hyvän pohjan ruokaketjulle ja noin 10 % koko maan elintarvikkeita jalostavista yrityksistä sijaitseekin alueella (LounaFood 2009). Ruokapoliittinen selonteko kuten useat alueella toteutetut selvityksetkin (TEKESn pilotselvitys ja LounaFood - aitoa makua Varsinais-Suomessa elintarvikealan toimialahankkeen yritysselvitys) tuovat verkottumisen esiin merkityksellisenä ja selkeästi kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Verkottumisella tarkoitetaan monitasoisuutta: tutkijat, asiantuntijat, kouluttajat, kehittäjät, yrittäjät, asiakkaat jne. (LounaFood 2009, Wrang et al ) Varsinais-Suomen elinkeinostrategian 2009 tulevaisuuskuvassa Varsinais-Suomen maaseutu on elävä ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen. Maakunta on maatalouden ykkösalue Suomessa. Maakunta jalostaa maataloustuotantonsa korkealaatuisiksi elintarvikkeiksi ja sivuvirrat energiaksi sekä rehuksi. Myös pienten yritysten rooli elintarvikkeiden jalostusketjussa on merkittävästi kasvanut. Maakunnan oma tuotanto tukeutuu omaan puhtaaseen veteen, uusiutuvaan energiatuotantoon ja maatalouden puhtaisiin raaka-aineisiin. (Varsinais-Suomen elinkeinostrategia 2009, s. 15.) Oman maataloustuotannon kehitystarpeeksi nostetaan elinkeinostrategialla yhteistyöverkostot (Varsinais-Suomen elinkeinostrategia 2009, s. 25). Perinteisesti varsinaissuomalainen yhteistyön puute on tunnistettu maakunnan heikkoudeksi, joka kuitenkin voidaan kääntää vahvuudeksi kehittämällä ja vahvistamalla yhteistyökulttuuria. Ruokaketjun asiantuntijatahot osaamisalueineen tulee tunnistaa ja avoimesti kuvata, jotta yhteistyöverkostoa ruokaketjun toimijoiden ja asiantuntijoiden välille voidaan lähteä vahvistamaan. Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitus Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohjan kartoitus on osa VARRU:n yhteistyöverkon kehittämistä. Kartoituksessa koodaan maakuntamme elintarvikeasiantuntijatahot osaamisalueineen ja rooleineen. Kartoituksessa selvitetään toimijoiden ydinosaamisalueet ja toisaalta myös niiden maantieteelliset sijainnit (ks. erillinen PDF-taulukko). Osaamispohjan kartoituksen avulla elintarvikealan yritykset löytävät paremmin tarvitsemansa kehityskumppanin. Kartoitus auttaa myös asiantuntijatahoja löytämään uusia mahdollisia yhteistyökumppaneita. Asiantuntijoiden tiedot kootaan osaamispohjaksi hyödyttämään koko Varsinais-Suomen ruokaketjua. VARRU-hankkeelle avattiin www-sivut syksyllä 2011, joilla tulokset julkaistaan. VARRU-hanke jatkaa kartoituksen päivitystä sekä julkaisumuodon kehittämistä yrityslähtöisesti. Osaamispohjan kartoituskysely lähetettiin toimijoille syksyllä 2011, pääsääntöisesti viikkojen aikana. Uusintakysely lähetettiin viikolla 45. Kyselyt lähetettiin 180 vastaanottajalle. Kyselyyn vastasi yli 50 % toimijoista. Kyselyjä lähetettiin organisaatiota kohden enemmän kuin yksi, jolloin henkilökohtainen vastausprosentti oli 34 %. Tiedot käsiteltiin toimijakohtaisesti julkaistavaan muotoon. Tiedostosta ei kuitenkaan vielä tule ilmi kaikkia tahoja, jotka osaamispohjaan kuuluvat. Tiedoston päivittäminen ja työstäminen tulee olemaan jatkuva prosessi. Webropol-kyselyllä kerätyt vastaukset on käsitelty ja ryhmitelty toimijoittain. Ensisijaisena tietolähteenä pidetään kyselyn vastauksia ja toissijaisesti tietoja täydennetään internetistä kerätyllä tiedolla.

7 6 Saatujen vastausten perusteella koottuun julkaisuun on kerätty tiedot siitä, kuinka toimijat kuvaavat: roolinsa ruokaketjun kehittämisessä ydinosaamisalueensa ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä tavoitteensa ruokaketjun kehittämisessä ruokaketjuun liittyvät hankkeensa Tässä julkaisussa saatujen vastausten lisäksi toimijoiden tietoja on täydennetty heidän verkkosivuillaan ilmoittamiensa tietojen perusteella, jotta toimijakohtaisista kuvauksista on saatu mahdollisimman yhtenäiset. Julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu pohjaksi Varsinais-Suomen ruokakartaston kokoamiseen. Tämä julkaisu toimii linkkilistana ja taustatietona, josta lähdetään rakentamaan pohjaa Varsinais-Suomen ruokakartalle. Varsinais-Suomen ruokaketjun osaamispohja koostuu maakunnallisista, valtakunnallisista ja kansainvälisistä toimijoista. Nämä voidaan ryhmittää toimijoiden tehtävänkuvan perusteella seuraavasti: yliopistot, korkeakoulut ja ammattikoulut; neuvonta-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä edunvalvojat; alan konsultit: 1. Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikoulut - Turun yliopisto, tiedekunnat, erillislaitokset - Åbo Akademi ja sen tiedekunnat - Turun AMK - koulutus, tutkimus ja kehitysorganisaatio - Ammattiopisto Livia - Turun Ammatti-instituutti, Novida, Salon seudun ammattiopisto ym. ammatilliset oppilaitokset 2. Toimialan neuvonta-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä edunvalvonta - Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Tekes, Finpro, Finvera, Sitra, FHS, EK, ETL - Turun Kauppakamari, Varsinais-Suomen Yrittäjät - MTK Varsinais-Suomi, ProAgria Farma, Maa- ja kotitalousnaiset - MTT, VTT, RKTL - Turku Science Park / Osaamiskeskusohjelma - Martat, kuluttaja yhdistykset, Kaffeli, Slow Food Turku - Seutukunnat ja niiden kehittämiskeskukset - Satafood, Agropolis, Pyhäjärvi-instituutti, EcoCentria 3. Konsultit - Food Consulting Finland Oy, Food Process Innovations Oy - Verso Globe Oy, Gaia Consulting, Invenire Market Intelligence Oy - Kalahanke Oy, KoKo Palvelut, Konsultointi Hakasalo Oy, Tahdosta Teoksi Helin Oy Osaajat on listattu julkaisuun yllä olevalla periaatteella ja sisällysluettelon avulla löytää sivun, jolla toimijan tiedot esiin tuodaan. Toimijat esitellään tässä julkaisussa siltä osin kuin he ovat lähetettyyn osaamispohjan kartoituskyselyyn vastanneet. Tietojen päivittäminen ja täydentäminen jatkuu hankkeen ajan. Tiedot ovat pohjana Varsinais-Suomen ruokakartalle. Tässä julkaisussa on kootusti tiedot kyselyn vastauksista sekä täydennyksin internetistä toimijoiden www-sivuilta.

8 7 Kuitenkin on huomioitava, että tästä julkaisusta ei tule vielä kaikkia ruokaketjun osaamispohjaan kuuluvia tahoja esiin. Esimerkiksi yliopistojen eri tiedekunnissa ja korkeakoulujen yksiköissä on ruokaketjuun liittyvää osaamista, joka ei listaukselta vielä käy ilmi. Myöskään kaikki toimialan neuvonta-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot eivät vielä vastanneet ja erilaisia asiantuntijapalveluja tarjoavista yrityksistä esille tulevat tahot ovat esimerkkejä alan toimijoista. Toteutettu ryhmittely ei edusta mitään tiettyä järjestystä. Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikoulut Turun yliopisto Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyessä syntynyt, uusi Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminnan perusta on korkeatasoinen monialainen tutkimus. Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Turun yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Turun kauppakorkeakoulu. Tiedekuntien lisäksi yliopiston perustehtävään vastaavat yksitoista tiedekuntien ulkopuolelle sijoittuvaa erillistä laitosta. Lisätietoja: Turun yliopisto, biokemian ja elintarvikekemian laitos Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitos on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan itsenäinen hallinnollinen opetus- ja tutkimusyksikkö. Laitoksella on viisi erillistä linjaa (oppiainetta): biokemia, elintarvikekemia, elintarvikekehitys, molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka sekä molekulaarinen kasvibiologia. Turun yliopiston elintarvikekemia - On innovatiivinen tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka on keskittynyt elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kemiaan ja biokemiaan. - Tutkimuskohteita ovat muun muassa marjoissa esiintyvät lipidit, flavoriyhdisteet ja muut sekundaarimetaboliitit sekä syötävät rasvat ja öljyt. Perus- ja soveltavan tutkimuksen alueina: elintarvikekemia, ravitsemuksen kemia ja elintarvikekehitys - Näiden ns. bioaktiivisten yhdisteiden tutkimusta tehdään sekä kemiallisilla että aistinvaraisilla menetelmillä. Tutkimuksen pohjana on elintarvikkeiden perustutkimus, mutta se tähtää aina kannattaviin teollisiin sovelluksiin. Siksi tutkimusta tehdään läheisessä kontaktissa ympäröivän yhteisön kanssa. - Erityisosaamisena on analytiikka (elintarvikkeiden komponentit ja niiden potentiaaliset vaikutukset) - tahtotila on olla mukana ympäröivän yhteisön kanssa kehittämässä hyviä ja terveellisiä tuotesovelluksia teollisuuden käyttöön - tekee tutkimusta jolla on vahvat sidokset myös teollisuuteen (mm. yhteiset hankkeet) - Meneillään olevat tutkimushankkeet liittyvät pääsääntöisesti kotimaisten marjojen bioaktiivisten yhdisteiden tutkimukseen. Pienempänä hankkeena voidaan mainita luonnonvärien (keltainen ja punainen) säilyvyyden parantaminen.

9 8 Turun yliopiston elintarvikekehitys Elintarvikekehityksen tutkimuksessa ja opetuksessa keskitytään elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin ja aistittavaan laatuun. Tietoa voidaan soveltaa uusien terveyttä edistävien ja kuluttajia miellyttävien elintarvikkeiden kehityksessä. Elintarvikekehitys perehtyy elintarvikkeiden kehitysprosessin eri vaiheisiin aina kemiallisesta perustutkimuksesta terveysvaikutusten testaamiseen ja lopulta elintarvikkeiden rekisteröintiprosessiin. Rooli ja ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä - Roolina ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä on yliopistotason koulutuksen antaminen elintarvikekehityksessä sekä tehdä elintarvikekehitykseen liittyvää tieteellistä tutkimustyötä. - Ydinosaamisalueina ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä on elintarvikkeiden terveysvaikutukset ja aistittava laatu. - Tavoitteena ruokaketjun kehittämisessä on kouluttaa elintarvikekehityksen ammattilaisia sekä tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa elintarvikekehityksen tueksi. Ruokaketjuun liittyviä hankkeita mm. - Tutkimusprojekteja elintarvikkeiden merkityksestä elimistön oksidatiiviseen stressiin vaikuttavina tekijöinä - Makuaistia ohjaavien geenien merkitys ravintovalinnoissa Lisätietoja: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin ja kv. liiketoiminnan laitos Rooli ja ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä - Turun yliopistolla on pitkä ja tunnettu historia elintarvikealan tutkimuksessa ja kauppakorkeakoululla alan tutkimus on löytänyt oman paikkansa - Tutkimusta meneillään elintarvikealan kansainvälistymismahdollisuuksista, erityisesti pkalan yrityksissä. - Kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet ovat ydinosaamisalueina - Asiantuntijaorganisaationa tuottaa julkista tutkimustietoa elintarvikealan pk-yritysten kasvuja kansainvälistymismahdollisuuksista - Tavoitteena edesauttaa koko sektorin kehittymistä. - KvPotku-hanke on meneillään (Tekes-rahoitus) tavoitteena siis tutkia 'elintarviketeollisuuden pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia'. Lisätietoja:

10 9 Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Rooli ja ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä - Kaupallisiin asioihin kuten yritysjuridiikkaan, johtamiseen ja markkinointiin liittyvä tutkimus ja opetus - Eri maiden elintarvikelainsäädännön tutkimus, elintarvikkeiden markkinoinnin tutkimus, elintarvikealan vastuullisuuden tutkimus - Tavoitteena on elintarvikealaan liittyvän kaupallisen osaamisen lisääminen - Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi- hankkeessa mukana, jossa kehitetään elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikelainsäädäntöön liittyviä koulutuspaketteja ulkomaille vietäväksi. Lisätietoja: Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos Maantieteen ja geologian laitoksen tutkimuskohteena on koko maapallo ja sen monet dynaamiset prosessit. Laitoksen tutkimustoiminta on monipuolista ja kansainvälistä. Tutkimusalueita on lähes kaikilla mantereilla. Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella tehdään elintarvikejärjestelmiin liittyvää tutkimusta lähinnä alueellisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Meneillään olevat tutkimukset keskittyvät kehitysmaihin. Ydinosaamisalueena ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä elintarvikejärjestelmä maaseudulla kehitysmaissa (erit. Tansania ja Intia), omavaraistuotanto vs. ruokaketjun kaupallistuminen, globalisaatio ja lokalisaatio, ruokaturva ja ympäristön muutos, osallistavat menetelmät, paikkatietomenetelmät. Spesifejä tavoitteita ruokaketjun kehittämiseksi ei ole asetettu. Yleisellä tasolla uusi strategia on valmisteilla. Laitoksella toimii kehitystutkimuksen ryhmä, jonka painopistealoista on lisätietoa täällä: Ruokaketjuun liittyviä hankkeita mm. Väitöstutkimus joka käsittelee elintarvikejärjestelmän muutosta Tansanian maaseudulla luvulta nykypäivään etenkin ruokaturvan, teknologian ja ympäristön muutoksen näkökulmista. Lisäksi tekeillä gradu, joka selvittää tutkimuksessaan lähiruoan asemaa Intian Himalajalla Himachal Pradeshissa. Gradu liittyy vastikään alkaneeseen Himalaja-hankkeeseen, jossa tullaan selvittämään laajemmin myös ruokaturvaan liittyvää problematiikkaa (hanke Livelihood security in a changing socio-economic environment in Himachal Pradesh, India. Suomen Akatemian rahoitus ). Lisätietoja:

11 10 Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Rooli ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) Turun yliopiston erillislaitoksena yhdistää eri alojen parhaan tiedon ja osaamisen. FFF on tuottamassa elintarviketutkimuksen muodossa uutta tietoa elintarvikkeiden terveellisyyteen ja aistittaviin ominaisuuksiin liittyen. Tähän tutkimuspakettiin linkittyy merkittävällä tavalla ihminen elintarvikkeiden käyttäjänä ja valintojen tekijänä. Tutkimus on sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä FFF on ravitsemuksen ja terveyden monitieteinen tutkimusohjelma. FFF toiminta kohdistuu merkittävällä tavalla elintarvikkeiden raaka-aineiden ominaisuuksien (terveellisyys, turvallisuus ja aistittava laatu) tutkimiseen yhdistettynä ihmisen käyttäytymiseen ja terveyteen. Yksikkö on jo itsekin poikkitieteellinen, mutta yhteistyön kautta poikkitieteellisyys voimistuu niin yliopiston sisällä, alueellisesti kuin kansallisella tasollakin. Kansainvälinen elintarvikealan toimijoiden verkosto on avaintutkimusryhmien kautta valmiiksi olemassa. Tutkimuksen ydinosaamisalueita ovat mm. ruoka sekä - lapset ja allergia, - pro- ja prebiootit, - mikrobiston infektiot, - syöpä, - lihavuus, - aistittava laatu. FFF haluaa olla tukemassa ruokaketjun kehittymistä myös alueellisesti. Käytännössä tämä toteutuu esim. tuotekehitykseen liittyen projektien kautta. Laadunohjauksen tarpeisiin yhteistyöhankkeiden kautta tarjoutuu myös apua. Asiantuntijat osallistuvat myös aktiivisesti muiden toimijoiden hankkeiden ohjausryhmiin, alan toimijoiden koulutuksiin kouluttajina sekä median haastatteluihin. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU, Sapere, Oske, jne. Lisätietoja: Turun yliopisto funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus/ Elintarvikekehityksen Osaamiskeskus ohjelma Rooli ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä Elintarvikekehityksen osaamiskeskuksella on merkittävä rooli ruokaketjun kehittämisessä ja etenkin yliopistojen tutkimustiedon jalkauttamisessa. Edustamme Suomen elintarvikekehityksen klusteria ja meidän painopiste osaamisalueemme ajatellen koko maan elintarvikekehitystä on aistinvaraisen laadun tutkimus ja palvelutuotteet.

12 11 Uskomme yhteistyön voimaan ja tästä esimerkkina VARRU, jonka yksi työntekijä työskentelee Oske-tiimissä. Ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä FFF:n ydintutkimusalueet: - Mikrobisto ja Perimä: vaikutus mm. allergiaan, suoliston hyvinvointiin ja lihavuuden ehkäisyyn, infektioihin ja syöpään - Geenit ja Perimä: aistinvarainen laatu, Maun yksilöllisyys, molekyyligastronomia - Lainsäädännön tuntemus FFF:n aistipalvelut: - Aistinvaraiset arvioinnit tuotekehitysprosessin eri vaiheissa - Yrityskohtaiset koulutukset aistittavan laadun osaamiseen - Tuoteideointi asiantuntija- ja kuluttajaryhmissä - Mieltymysprofiili-tuote Osken palvelut yrityksille: - Apu hankemaailmassa (hankkeistus) - Tutkimustiedon välittäminen - Tuki kansainvälistymisessä - Kasvun vauhdittaminen - Ideointi ja asiantuntija-apu Saattaa ketjun toimijoita/yrityksiä yhteen ja löytää tätä kautta yhteisiä kehitystarpeita. Näihin tarpeisiin tarttuen ja niitä yritysten kanssa yhdessä kehittäen (mahd. myös hankkeistaen) mahdollistaa alueen pk-yritysten kasvua ja kehitystä. Toisena tavoitteena on saattaa ruokaketju kuluttajalle päin näkyväksi ja maistuvaksi, lisätä omassa maakunnassa tuotetun ruoan arvostusta ja samalla koko elintarvikealan strategista painoarvoa maakunnassa. - Vastuullisuusviestintä - Elintarviketurvallisuusosaajien kartoitus - Itämeren alueen aistipalveluiden tarjoajien yhteistyöhanke - Probioottien soveltamiseen eri teollisuusprosesseihin liittyvä hanke - Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Lisätietoja: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea toteuttaa ruokaketjun kehittämis- ja koulutushankkeita, joissa kohderyhmiämme ovat pienyritykset, yhdistykset, järjestöt, kuntien henkilöstö, elinkeinoelämän kehittäjät ja koulutusorganisaatiot. Kehittämistoiminnalle on usein tyypillistä koulutuksen, tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian siirron monimuotoinen hyödyntäminen. Brahea palvelee myös yksilöllisesti yhteisö- ja yritysasiakkaita. Tilauskoulutuspalvelut tuottavat mm. yritysten tarpeisiin suunniteltuja koulutus- ja kehittämispalveluita. Tärkeimmät toimintamuotomme ovat:

13 12 Asiantuntijoiden täydennyskoulutus Yliopistolliset erikoistumisohjelmat Työyhteisöjen kehittäminen Asiakasorganisaatioille suunnattavat arviointi- ja kehittämispalvelut Kotimaiset ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet Brahea ei ensisijaisesti ole tutkimusorganisaatio, kuitenkin tarvittaessa toteutamme myös ruokaketjua palvelevia selvityksiä sekä välitämme tietoa tutkimuksista ja aktivoimme tekemään tutkimuksia, joille esiintyy tarvetta kehittämistoiminnan piirissä. Brahea on ruokaketjun aktiivinen ja tunnustettu toimija sekä valtakunnallisesti että Itämeren alueella ja Pohjoismaisessa New Nordic Food yhteistyössä. Brahea vastaa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi -teemaryhmän valtakunnallisesta toiminnasta. Ydinosaaminen on ruokaketjun strateginen kehittäminen. Maaseutuun, aluekehitykseen, elintarvikealaan ml. lähiruoka ja yrittäjyyteen liittyvien kehittämis- ja toimeenpano-ohjelmien suunnittelu, johtaminen ja toteuttaminen sekä paikallistasolla yrittäjien ja sidosryhmien kanssa, kansallisesti että myös kansainvälisenä yhteistyönä. Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea on Turun yliopiston erillislaitos, joka on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, mukaan lukien ruokaketju, aktiivinen vaikuttaja ja toimija sekä mm. alueellisen, maaseudun, elintarvikealan ja lähiruokasektorin kehittämisen asiantuntijaorganisaatio. Yliopistollisena asiantuntijaorganisaationa Brahea on objektiivinen ja riippumaton toimija kehittämistyöhön liittyvissä tehtävissä. Brahealla on paikallisen, alueellisen sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisosaamisen lisäksi pitkäjänteinen ja tunnustettu kokemus elintarvikealan pienyrittäjyyden valtakunnallisen kehitystyön suunnittelusta ja toteuttamisesta Ruoka-Suomi - teemaryhmän taustayhteisönä vuoden 1993 lopulta lähtien yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Brahealla ei ole sellaisia sidoksia alan etujärjestöihin, yrityksiin tai muihin toimijoihin, joilla voisi olla kehittämistä vääristävää vaikutusta. Ruokaketjuun liittyviä hankkeita Elintarvikeyrittäjyyden näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvä valtakunnallinen Aitoja makuja -hanke Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialahanke LounaFood Aitoa Makua Varsinais- Suomesta Elintarvikeyrittäjyyden näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvä valtakunnallinen Aitoja makuja -hanke Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Nature Craft Varsinais-Suomi -hanke (päämääränä on taidekäsityö- ja elintarvikealan pienyritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ja edellytysten luominen liikevaihdon kasvattamiselle kohdealueena on Keski-Eurooppa) Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta -hanke, elintarvikeyrittäjien koulutushanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Short Supply Chain -yhteistyö eurooppalaisella tasolla. Yhteistyötä johtaa ENRD (European Network for Rural Development) Pohjoismainen yhteistyö erityisesti pienyrittäjyyteen liittyen; Slakting på gården, del II (2012)

14 13 BaltFood, Itämeren alueen elintarvikealan toimijoiden yhteistyöhanke (mukana 12 elintarvikealan kehittäjäorganisaatiota 6 maasta (Suomi, Saksa, Puola, Liettua, Tanska ja Ruotsi) sekä Ruoka-Suomi -teemaryhmän pitkäaikainen koordinaatio ja kehittämistyö Elintarvikealan palvelut Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus tarjoaa palveluita elintarvike- ja ravitsemusalan ammattilaisille. Palveluiden pääasiallisena kohderyhmänä ovat elintarvikealan mikro- ja pkyritykset, ammattikeittiöt (yksityiset ja julkiset) sekä elintarvikealan sidosryhmät. Palvelu/Asiakas Yrityksille Ammattikeittiöille *Muille Henkilöstökoulutukset elintarviketurvallisuus x x viranomaismääräykset x x Markkinointi yhteismarkkinointi x messut ja tapahtumat x koemarkkinointi esim. Saksan joulumarkkinat x Neuvonta elintarviketurvallisuus x x x omavalvontasuunnitelmat x x pakkausmerkinnät x myynti- ja ostokanavien löytäminen x x x julkiset elintarvikehankinnat hankintalaki x x x kilpailuttaminen x x Tiedottaminen ajankohtaisasioiden tietolähde x x x tiedonvälitys x x x Hankkeiden suunnittelu, hallinnointi ja toteutus Rahoituslähteet x Oikeiden yhteistyötahojen löytäminen x x x *kunnat, viranomaiset, kuluttajat, elintarvikealan kehittäjät ym. yrityspalvelut Koulutukset henkilöstökoulutukset (elintarviketurvallisuus ja viranomaismääräykset) Asiantuntijapalvelut neuvontapalvelut: elintarviketurvallisuus, omavalvontasuunnitelmien teko ja niiden päivittäminen, viranomaismääräysten käyttöönotto, oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen

15 14 ravintoarvolaskelmat, GDA ja pakkausmerkinnät uusien myyntikanavien löytäminen (päivittäistavarakauppa ja ammattikeittiöt) opintomatkat suurkeittiöpalvelut Koulutukset henkilöstökoulutukset (hygieeniset toimintatavat ja omavalvonnan merkitys keittiön toiminnassa) hankintalaki ja elintarvikkeiden kilpailuttaminen Asiantuntijapalvelut neuvontapalvelut: elintarviketurvallisuus, omavalvontasuunnitelmien teko ja niiden päivittäminen, viranomaismääräysten käyttöönotto, elintarvikkeiden tarjouspyyntöprosessi paikallisen elintarvikeyrittäjyyden tunteminen palveluita sidosryhmille ylläpidämme Varsinais-Suomen elintarvikealan yritysrekisteriä, josta voimme tehdä kohdennettuja hakuja asiakkaan tarpeiden mukaisesti alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten elintarvikealan hankkeiden suunnittelu, hallinnointi ja toteutus yhdessä yhteistyötahojen kanssa elintarvikealan osaajaverkoston koordinointi oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen Lisätietoja: Ruoka-Suomi teemaryhmä Rooli ruokaketjun kehittämisessä Ruoka-Suomi -teemaryhmä osallistuu hallituksen lähiruokaohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon sille osoitettujen tehtävien osalta. Ruoka-Suomi -teemaryhmä suunnittelee, valmistelee ja tarvittaessa toteuttaa eri ruokaketjun toimijoille yhteisiä kehittämistoimenpiteitä kuten koulutusta, yrittäjien, kaupan ja ammattikeittiöiden yhteisiä työpajoja, kuntapäättäjiin vaikuttamista, tuottajayhteistyön, suomalaisen raaka-aineen riittävyyden ja jakelukäytäntöjen kehittämistä liittyen erityisesti: pienyritysten tuotteiden saamiseksi ammattikeittiöihin, vähittäiskauppaan ja mukaan julkisiin hankintoihin, tuotteiden jalostusasteen nostoon ja yritysten liiketoimintavalmiuksien lisäämiseen Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kauppa, yritykset ja ammattikeittiöt sekä sidosryhmät. Ruoka-Suomi teemaryhmä: Osallistuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sihteeristön toimintaan ja niiden mukaisiin ohjelmien suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantatehtäviin Valmistelee elintarvikeyrittäjyyden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti sekä tukee asiantuntemuksellaan alueellisten elintarvikestrategioiden laadintaa Lainsäädännön valmistelussa tuo esiin elintarvikealan pienempien yritysten näkökulmia sekä hallinnollisen taakan vähentämistä.

16 15 Tiedottaa elintarvikeyrittäjyydestä erityisesti oman Ruoka-Suomi - tiedotuslehden, tiedotteiden ja ruokasuomi.fi -sivujen, seminaarien ja artikkeleiden kautta. Valtakunnallista Herkkujen Suomi yleisötapahtumaa kehitetään vuosittaiseksi, keskeisimmäksi laajoja kuluttajapiirejä tavoittavaksi tapahtumaksi. Kerää tietoa alan tutkimustarpeista ja valmistelee selvityksiä ja tutkimuksia yhteistyössä alan tutkimuslaitosten kanssa. Kerää alan yritystilastoja aluejäsenten kautta sekä jatkaa tilastoinnin kehittämistä yhdessä MMM/ELOn ja Eviran kanssa Kerää tiedot alueellisista alan hankkeista, verkottaa toimijoita ja suunnittelee yhteishankkeita eri alueiden ja toimijoiden välillä erityisesti ensimmäisessä tehtäväkohdassa mainituissa kokonaisuuksissa Toimii kansallisena koordinaattorina pohjoismaisissa liha-alan yhteishankkeessa Toimii Pohjoismaisen ministerineuvoston Ny Nordisk Mat ohjelman kansallisena referenssiryhmänä Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Toimijoiden yhteistyö, kehittämislinjaukset ja käytännön toimenpiteet, tiedotus, toimijaverkostot kansallisesti ja kansainvälisesti Lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun Elintarvikealan yrittäjyyden vahvistaminen Ruokaketjun toimijoiden vahva yhteistyö ja ruokaketjun vahvempi näkyvyys Lisätietoja: LounaFood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hanke Rooli ruokaketjun kehittämisessä Koordinaattori, tiedotus ja neuvontataho pienten ja keskisuurten elintarvikeyrittäjien keskuudessa ja lisäksi alan yrittäjien yhteystieto- ym. rekisterin ylläpitäminen Varsinais-Suomen alueella. Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Pienten elintarvikeyrittäjien kuulumisten välittäminen Lähiruuan tunnettavuuden lisääminen ja paikallisten elintarvikeyrittäjien sekä heidän tuotteidensa esiin nostaminen - Lähiruokaa ravintoloihin ja kauppoihin mm. lähiruoka-treffit - Koulujen teemaruokapäivien kautta lähiruoan tunnettavuuden lisääminen lasten ja nuorten parissa - Yhteismessu-osastojen organisointi pienille paikallisille elintarvikeyrittäjille esim. ruokamessut, syksyn sato jne. - Herkkujen Suomi 2012 suunnittelua otsakkeella Aitoja Makuja Varsinais-Suomesta - Ruoka ja matkailu-teemojen yhdistäminen (opintoretki yrittäjille suunnitteilla) - LounaFood uutiset -lehti 4 kertaa vuodessa Lisätietoja:

17 16 Aitoja makuja -hanke Rooli ruokaketjun kehittämisessä Aitojamakuja.fi / Aitoja makuja -hanke kerää yhteen paikkaan tietoutta pk-elintarvikeyrityksistä koko Suomen alueelta. Tavoitteena on, että pk-yritykset löydetään helpommin ja niiden näkyvyys lisääntyy sekä, että elintarvikealan pienyrittäjyys tulisi tuotantoalana tunnetummaksi, mikä osaltaan lisää myös yritysten kilpailukykyä. Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Aitojamakuja.fi -sivuston ydintehtävä on viestintä ja tiedottaminen. Tavoite on, että tämän yrityshakupalvelun kautta ruokaketjun eri toimijat löytävät uusia yhteistyökumppaneita oman toiminnan kehittämiseksi ja oman yritystoiminnan tueksi koko ketjussa alkutuottajasta, jalostajaan, kauppaan, keittiöön ja kuljetuksiin. Lisätietoja: Tiedolla ja Osaamisella - aitoja makuja Lounais-Suomesta -hanke Rooli ruokaketjun kehittämisessä Tiedolla ja osaamisella hanke on elintarvikealan pienyrittäjille suunnattu koulutushanke, jonka tarkoituksena on turvata elintarvikealan pienyritysten osaaminen tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Elintarvikealan pienyritysten koulutustarpeen ennakointi ja siihen vastaaminen. Uusien ideoiden ja innovaatioiden tunnistaminen ja käyttöönotto, toiminnan ja tuotteiden laadun parantaminen, markkinointiosaamisen lisääminen, kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan edistäminen, ajankohtaiskoulutusten järjestäminen, toimijoiden välisen verkostoitumisen edistäminen sekä muualla käytössä olevien käytäntöjen esitteleminen. elintarvikelainsäädännön tuntemuksen lisääminen yrittäjien parissa, sosiaalisen median hyödyntäminen pienyrittäjien markkinoinnissa. Lisätietoja: Baltfood -hanke Rooli ruokaketjun kehittämisessä BaltFood hankkeen rooli ruokaketjun kehittämisessä on kansainvälinen yhteistyö ja sen tarjoamat mahdollisuudet yrityksille ja muille toimijoille sekä hyvien käytäntöjen levittäminen.

18 17 Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä - Kansainvälinen verkkokoulutusohjelma, Healthy to go Food innovation - Itämeren alueen toimijoita kiinnostava kohdemarkkinatieto ja -tuntemuksen kehittäminen sekä Fact Finding -matkat - Itämeren alueen ruokatrendien selvittäminen ja TrendWiki -trenditutka - Itämeren alueen toimijoiden yhteistyö; The food industry network for northern Europe - Itämeren alueella on vahva ruokaprofiili, joka perustuu alueen raaka-aineisiin ja tuotantoon Lisätietoja: KnowSheep - hanke Turun yliopiston koulutus-ja kehittämiskeskus Brahea on hankepartnerina meneillään olevassa Central Baltic Interreg IV A -ohjelman Saaristo alaohjelman mukaisessa KnowSheep-hankkeessa. Rooli ruokaketjun kehittämisessä Edistää ja kehittää saaristoalueiden lammaselinkeinon monimuotoisuutta Suomen ja Viron saaristoalueilla Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Lammastuotanto-osaamisen tuotteistaminen, verkostoituminen Tuotteistaa Itämeren saaristoalueen lammastuotantoa, keskittyen mm. lampaanlihaan ja sen toimitusketjuihin sekä lampaan villan ja taljan hyödyntämiseen osana kestävää lammastaloutta Lisätietoja: Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus on monitieteinen, akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksen aiheina on vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä niihin sisältyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tarjolla on myös analyyttistä tulevaisuustietoa kiinnostavassa muodossa asiakkaiden tulevaisuustyön tueksi. Akateeminen tutkimus painottuu erityisesti ennakointiin, ympäristö- ja energiatutkimukseen, innovaatiotoimintaan, sosio-kulttuuriseen tutkimukseen sekä luovaan talouteen. Keskuksessa tehdään räätälöityjä koulutus- ja kehittämisprojekteja, joita voi hyödyntää esimerkiksi strategia-, visio- ja skenaario-työskentelyssä. Keskuksessa koulutetaan myös tulevaisuudenosaajia tarjoamalla tulevaisuudentutkimuksen sekä vastuullisen liiketoiminnan opintoja tutkinto- ja jatko-opiskelijoille. Roolina ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä on tulevaisuusorientoitunut tutkimus, kehittäminen ja koulutus koko ruokaketjun varrelta, laajasti verkottuneena ja yhteistyössä muiden kanssa. Oleellisena roolina ovat myös tutkimus- ja yhteistyöhankkeiden edistäminen,

19 18 tuotteistettujen palveluiden tarjoaminen ja osaamisen lisäämiseen panostaminen sekä ennakoinnin että ruokaketjujen tulevaisuuden alalta. Ydinosaamisalueena ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä on tulevaisuusorientoitunut tiedon ja osaamisen linkittäminen erilaisiin tutkimus- ja kehittämistoimiin monitieteisessä organisaatioiden rajoja ylittävissä tutkijaryhmissä. Tutkimuskohteena on erityisesti ruokaketjun tulevaisuus erityisesti toimintaympäristöjen muutosten ja arjen tulevaisuuden näkökulmista. Tapauskohtaisesti toisiinsa linkitettyjen monitieteisten tutkijaryhmien kautta ydinosaamisalueet laajenevat kattamaan erilaisia osia ruokaketjun varrelta. Tavoitteena ruokaketjun kehittämisessä on kestävän tulevaisuuden luominen monen toimijan yhteistyönä. Ruokaketjuun liittyvinä hankkeina on mm. useampia strategisia ruokaketjuun liittyviä tutkimusohjelmia tutkimusryhmineen. Niihin liittyviä Suomen akatemian ja Tekesin ja EU:n sekä yritysten rahoittamia projekteja. Lisätietoja: Turun yliopisto; BID Technology, Business and Innovation Development Ydinosaamisalueet ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä IT-alan laaja-alainen hallinta erikoissovelluksista tietojärjestelmiin, ruokaketjun yhteydessä tämä tarkoittaa mm. seuraavia osa-alueita: - 2D-koodien (helppo) liittäminen tuotteisiin sekä luku mobiililaitteilla (eli kamerakännykkä) - tietopalvelujen rakentaminen ja liittäminen 2D- koodeihin: palveluissa tavoitteena tuotteen alkuperän viestiminen asiakkaalle, viestin voi selvittää jo kaupassa ostohetkellä tai myöhemmin (kotona tai muualla), alkuperätieto koetaan tärkeäksi lähiruoan markkinoinnissa ja asiakkuuden hallinnassa - mahdollisien muiden palveluiden suunnittelu ja toteutus esimerkiksi: paikkatieto (mistä kaupasta ostettiin), osto-opas, elektroninen kauppalista (ja mahd. etätilaus + toimitus), erikoistarjoukset (kauppiaalta asiakkaalle), tuoteinformaatio (osin päällekkäinen alkuperäviestinnälle) - www-kaupan suunnittelu ja toteutus - muut mahdolliset ruokaketjuun liittyvät IT-alan selvitys-, suunnittelu- ja toteutustyöt Tavoitteena toimia tuloksellisesti IT-alan (ja tarvittaessa myös elektroniikan alan) erikoisosaajana ruokaketjuhankkeen muiden osapuolten tarpeiden mukaan. Lisätietoja: Åbo Akademi Åbo Akademi on Suomen ruotsinkielinen yliopisto. Åbo Akademi tarjoaa opiskelu- ja tutkimusympäristön noin 7000 opiskelijalle kolmella campus-alueella. Åbo Akademissa on kolme tiedekunta-alaa, jotka koostuvat yhteensä 12 laitoksesta. Åbo Akademi on kansainvälisesti merkittävä tutkimusyliopisto, jolla on laaja-alainen vastuu Suomen ruotsinkielisestä koulutuksesta. Toiminta kattaa tutkimuksen ja koulutuksen useimmilla tieteenaloilla humanistisista tieteistä, kasvatustieteestä ja teologiasta yhteiskuntatieteisiin,

20 19 luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Laaja tarjonta mahdollistaa poikkitieteelliset kokonaisuudet sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Åbo Akademilla on vahva asema Suomen koulutusmarkkinoilla, vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisissä tutkimusyhteyksissä. Åbo Akademi on ulkopuolisissa vertailuissa sijoittunut Suomen yliopistojen kärkeen. Åbo Akademi on määrätietoisesti kehittänyt ja vahvistanut rooliaan tutkimusyliopistona. Yhtenä esimerkkinä tästä toimivat neljä sisäistä huippututkimusyksikköä, joille on tehty kansainvälinen laatuarviointi. Sisäisiä huippuyksiköitä rahoittaa Åbo Akademin säätiö. Lisäksi Åbo Akademilla on useita Suomen Akatemian nimittämiä huippuyksiköitä. Yliopiston dynaaminen ja kansainvälinen tutkimustoiminta on tuottanut hyviä tuloksia. Åbo Akademi, Analyyttinen kemia Åbo Akademin analyyttisen kemian laboratorion rooli ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä painottuu kemiallisten analyysimetodien kehittämiseen. Esimerkkeinä voidaan mainita hyvin alhaisten raskasmetallipitoisuuksien, kuten myös bakteerien ja virusten havaitseminen ja mittaaminen. Keskeisiä tutkimusaiheitamme ovat kemialliset sensorit, kuten esim. ioni-selektiiviset elektrodit. Näillä ioni-sensoreilla voidaan kustannustehokkaasti mitata vapaiden ionien pitoisuutta (aktiiivisuutta) monenlaisissa näytteissä. Nykyään potentiometrisia sensoreita käytetään hyvin paljon kliinisissä kokeissa ph:n ja elektrolyyttien mittaamiseen ja tulevaisuudessa niiden toivotaan antavan uusia käyttömahdollisuuksia diagnostiikan ja elintarviketeollisuuden alalla. Åbo Akademin analyyttisen kemian laboratoriossa kehitetään uutta teknologiaa ioni-sensoreiden valmistamiseen. Olemme tehneet pitkäjänteistä tutkimustyötä johdepolymeerien ja muiden elektroaktiivisten sensorimateriaalien parissa, mikä on avannut mahdollisuuksia valmistaa mm. kestäviä kiinteän olomuodon (solid-state) sensoreita ja referenssielektrodeja potentiometrisiin mittauksiin. Näillä sensoreilla voidaan mitata esim. ph:ta, natriumia (Na + ), kaliumia (K + ), kalsiumia (Ca 2+ ), kloridia (Cl - ) ja raskasmetalleja kuten kadmiumia (Cd 2+ ), elohopeaa (Hg 2+ ) ja lyijyä (Pb 2+ ). Kehitämme myös menetelmiä bakteereiden, virusten ja muiden pääasiassa proteiinipitoisten analyyttien havaitsemiseen ympäristönäytteistä. Lisätietoja:

21 20 Åbo Akademi, Sosiologian oppiaine Rooli ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä sosiologian oppiaineessa: - yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, jonka aiheena voi olla myös ruoka - Vaasassa toimiva maaseutututkimuksen yksikkö on harjoittanut mm. ruokatalouden tutkimista. Ydinosaamisena löytyy yleistä sosiologian metodeihin liittyvää osaamista. Ruokaketjuun liittyen tekeillä pro gradu-työ joka liittyy lähiruokaan, ja suunnitteilla on teollisen koiranruoan vaihtoehtoja käsittelevä toinen pro gradu -työ. Lisätietoja: Turun ammattikorkeakoulu, bioalat ja liiketalous Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä kehittävää täydennyskoulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä sekä organisaatioiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Bioalat ja liiketalous on monialainen liiketalouden, ICT:n ja bioalojen koulutusyksikkö. Yksiköstä valmistuu insinöörejä, laboratorioanalyytikoita ja tradenomeja, joiden osaaminen on elinkeinoelämän ja tutkimuksen käytettävissä erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Kehitysprojekteissa mm. kehitetään bio- ja elintarviketekniikan prosesseja sekä integroidaan näihin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn osaamista, sekä parannetaan yritysten liiketoimintaosaamista esimerkiksi kansainvälistymisen, liiketoiminnan ja ennakoivan oikeuden, tietoturvan, toiminnanohjausjärjestelmien ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunutta, tällä hetkellä koordinoinnissa kaksi EUhanketta liiketalouden ja bioenergian aloilla. TuAMK osallistuu antamansa koulutuksen lisäksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin yliopisto- ja korkeakouluyhteisöjen kanssa sekä julkisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Ydinosaamisalueena mm. elintarvike, elintarvikeraaka-aineet ja prosessit sekä prosessointi, liiketoiminta ja sen kehittäminen, kokonaisuuden hallinta, kilpailukyvyn parantaminen, tuotekehitys. Tavoitteena Turun ammattikorkeakoululla on yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä virallisesti määrätyt tehtävät ja tavoitteet, jotka eivät varsinaisesti liity ruokaketjuun. Ruokaketjuun liittyviä hankkeita mm. - SUSBIO: maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden kasviperäisten sivutuotemateriaalien hyödyntäminen fraktioimalla niitä lisäarvotuotteiksi ja kehittämällä biopolttoaineprosesseja (EU) - FISH-IN-USE: Poistokalan hyödyntäminen (Tekes) - Useita prosessikehityshankkeita & liiketoiminnan kehityshankkeita, esimerkiksi: erilaisten ruokien ja juomien kehittely, prosessien materiaalitehokkuuden parantaminen ja eettiseen kuluttamiseen liittyen

22 21 - TPR inno eli Transnational Private Reuglation and System level innovations in food value chains hankkeessa tarkastellaan elintarvikealan standardien ja sopimusverkostojen roolia systeemisten innovaatioiden kokonaisuudessa. Lisätietoja: Turun AMK, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Tietoliikenne ja sähköinen kauppa tulosalue on yksi kuudesta Turun ammattikorkeakoulun tulosalueesta. Tulosalue toimii soveltavan ICT:n alueella kouluttaen insinöörejä ja tradenomeja kuudesta eri koulutusohjelmasta. Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen lisäksi teemme aktiivista soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kaikkien toimiemme keskeinen ajatus on ympäröivän elinkeinoelämän ja toimialueen hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttaminen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme toteutuu Soveltava ICT nimisenä ohjelmana. Ohjelma painottuu tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseen. Monipuolisia hankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysten, yhteisöjen sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Soveltava ICT -ohjelman neljä osaamisaluetta ovat tulevaisuuden teknologiat: vahvasti teknologialähtöinen näkökulma ICT:n soveltamismahdollisuuksiin ihmisläheiset sähköiset toimintaympäristöt: painotus sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaympäristöjen käytettävyyden kehittämisessä informaatio ja tietämys organisaatioissa: informaation, tiedon ja tietämyksen hallinta on kaikkien organisaatioiden haaste, johon soveltava ICT -ohjelma tämä osaamisalue painottuu hyvinvointiteknologia: ICT-teknologia tiedostetaan monipuolisena mahdollistajana terveys- ja hyvinvointisektorilla ja tämä osaamisalue pureutuu ICT:n soveltamiseen näihin. Erityinen vahvuutemme on vahva soveltavan T&K-työn osaamisemme, käytettävissä olevat useat ajanmukaiset laboratoriokehitysympäristöt sekä laaja ja monipuolinen osaajajoukkomme. Kehittämistyössä kokemuksemme käyttäjälähtöisestä tuotekehityksestä Living Lab tyyppisesti mahdollistaa monipuoliset testaus- ja pilotointitoiminnot. ICT-toimialan edustajana olisi paljon potentiaalia olla mukana ruokaketjun virittämisessä ja kehittämisessä. Ydinosaamisalueena ruokaketjua ajatellen on ICT-osaaminen (e-liiketoiminta, sovelluskehitys, verkot, jne.) sekä kansainvälinen osaaminen. Lisätietoja: Turun Ammatti-instituutti TAI on Suomen suurimpia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Aloituspaikkoja on yli 1500 ja nuorisoasteen opiskelijoita Se tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista perus- ja lisäkoulutusta kaupan ja palvelun, tekniikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä. Opinnot voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. TAI toimii kahdeksassa eri toimipaikassa Turun kaupungin alueella. Oppilaitoksen ylläpitäjä on Turun kaupunki, jonka edustajana sitä ohjaa ja kehittää ammattiopetuslautakunta.

23 22 Turun Ammatti-instituutin rooli on kouluttaa ammattitaitoisia ja ammattitietoisia tekijöitä ruokaketjumme ylläpitämiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. TAI:n ydinosaamisalueena ruoanvalmistus ja jakelu, tavoitteena luoda hyviä ammattilaisia ja kehittäjiä. Lisätietoja: Ammattiopisto Livia Ammattiopisto Livia on noin 1000 opiskelijan kaksikielisen luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan oppilaitos. Livia tarjoaa koulutusta neljässä toimipaikassa: Kalatalous- ja ympäristöopistossa Länsi-Turunmaalla Maaseutuopistossa Kaarinassa Maaseutuopistossa Paimiossa Sosiaali- ja terveysopistossa Kaarinassa Roolina ruokaketjun tutkimuksessa ja kehittämisessä on kouluttaa ruokaketjun alkupään työntekijöitä ja yrittäjiä. Ydinosaamisalueena ruokaketjun tutkimuksessa ja kehityksessä mm. koulutuksen organisointi ja suunnittelu, kasvinviljely (luomu), bioenergia ja kierrätysravinteet. Lisätietoja: Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Rooli ruokaketjun kehittämisessä Isojen ryhmien ruokkijana tärkeänä arvona pidetään lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja sen käytön mahdollistavia toimenpiteitä. Ydinosaamisalueet ruokaketjun kehittämisessä Pitkä- ja lyhytkestoisen koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja järjestäminen sekä toisella asteella, että aikuiskoulutuksessa Tavoitteena kouluttaa ammattitaitoisia ja tiedostavia työntekijöitä. Tavoitteena pystyä paremmin hyödyntämään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, vähentämään kuljetuskustannuksia ja jäljittämään meillä tarjottua ruokaa Tavoitteena on edistää omassa maakunnassa tuotetun ruoan arvostusta koulutussektorilla Luomu-ruoan kasvava merkitys on huomioitava Varsinaista tutkimus ja kehitystyötä ei ole tällä hetkellä meneillään, sen sijaan ruokaketjuun liittyviä koulutuksia on. Lisätietoja: