OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Luonnonvara- ja ympäristöala Maatalousalan perustutkinto Maatilatalouden koulutusohjelma/osaamisala Eläintenhoidon koulutusohjelma/osaamisala Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä: MV

2 2 Sisältö JOHDANTO INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA ARVOPERUSTA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON RAKENNE OPINTOJEN AJOITUS MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 20 OV (ESIMERKKI, TOTEUTUS VOI VAIHDELLA) MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 90 OV JA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OV AMMATILLISET TUTKINNON OSAT NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 50 OV M411 TYÖSKENTELY MAATALOUSALALLA M412 Maaseutuyrittäminen M421 Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen M441 ELÄINTEN HOITAMINEN JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 40 OV M461 Peltokasvien tuottaminen M462 Paikallisesti valitun kasvin tuottaminen M463 Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta M464 Maatalous ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen M465 Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen M466 Automaation hyödyntäminen maataloudessa M467 Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen M468 Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen M469HE Hevosen hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen M4611 Luomutuotteiden tuottaminen M4612 Palveluiden tuottaminen maaseudulla M46114 Metsien hyödyntäminen M4615 Rakentaminen maatilalla M4616 Bioenergian tuottaminen M4617 Turve energian tuottaminen M4624 E10 Tuotantoeläinten hoitaminen M4624 EH10 Eläinten hoitaminen ja käsittely M4624 M10 Maatilatalouden metallityöt M4624 K10 Kasvituotanto AMMATTITAITOA OSOITTAVA OPINNÄYTE TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA LIITTEET (SÄILYTETÄÄN ERILLISINÄ)

3 3 JOHDANTO Siihen aikaan, kun kaikki työ tehtiin lihaksilla, saattoi parhaimman ja huonoimman ojankaivajan työsuorituksen ero olla kaksi-kolminkertainen. Mitä suuremmaksi työssä tulee osaamisen tarve sen suurempia voivat olla henkilöiden tuottavuuserot. Työsuorituksen tulokseen vaikuttaa osaamisen lisäksi myös asenne työhön. Henkilöllä voi olla rajallinen kyky oppia uutta työtä, mutta oikealle asenteella hänen työtuloksensa voi olla erinomainen. Ammatilliseen tulevat nuoret ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä, joten heidän asenteensa opiskeluun on hyvin eritasoista, johtuen nuorten erilaisesta kypsyysasteesta. Jotkut suhtautuvat opiskeluun hyvinkin aikuismaisesti, mutta osa ei, ainakaan opiskelun alkuvaiheessa, ole valmis itsenäiseen opiskeluun. Opetussuunnitelman täytyy mukautua tarpeen vaatiessa myös erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja heidän valmiuksiinsa oppia uutta kulloisessakin tilanteessa. Ammattien sisällön muuttumista tapahtuu kaiken aikaa, joissakin ammateissa hitaammin, joissakin nopeammin. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muutoksiin, mieluiten ennakoiden, kuin jälkikäteen. Tämän takia opetussuunnitelmia on päivitettävä vuosittain, että oppilaitoksessa ei opeteta ammattien historiaa. Opetussuunnitelman olisi huomioitava näin ollen myös opettajien täydennyskoulutustarpeet, olipa kyseessä sitten ammatinperusosaaminen tai pedagogiset taidot. Opetussuunnitelman on muodostettava kokonaisuus, josta on selkeästi luettavissa opetuksen sisältö ja laajuus kussakin tutkinnon osassa, miten opetus toteutetaan, miten tutkinnon osa niveltyy koko tutkintoon, selkeästi käytävä esiin onko tutkinnon osa pakollinen vai valinnainen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arviointiperusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1. Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena. Se sisältää lähiopetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, näyttö-

4 tutkintoina suoritettavaa, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuuksissa, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelmaperusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eri osa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttajaopiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattoripalveluja Arviointi Arvioinnilla on useita tehtäviä, tarkasteltiinpa sitä opettajan tai opiskelijan kannalta. Opettajalle opiskelijoiden oppimistulokset toimivat mittarina hänen työnsä onnistumiselle. Opettaja voi sen mukaan arvioida omaa opetustaan ja oppimismenetelmiään ja kehittää niitä siihen suuntaan, mikä näyttäisi antavan parhaat oppimistulokset. Opetuksessa arviointi kuitenkin koskee pääasiassa opiskelijoiden oppimistuloksia, mutta kokonaisuutena ottaen arvioinnilla voidaan katsoa olevan ainakin seitsemän erilaista tehtävää. Ensimmäisenä voidaan katsoa olevan sen toimivan mittarina nykytilan kuvaukselle. Tähän tarkoitukseen arviointia käytetään lähinnä opiskelun alussa, jolloin opettaja voi päästä selville opiskelijoiden lähtötasosta ja suunnitella sen mukaan opetustaan. Toiseksi arviointi ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Opiskelija, joka huomaa menestyvänsä jonkin alan opinnoissa hyvin todennäköisesti valitsee itselleen sen alan opintoja. Oppilaitoksen kannalta tämä asia toimii opiskelijoiden valintojen perusteena. Teknisesti lahjakkaat pyritään valitsemaan teknisille linjoille ja taiteellisesti lahjakkaat taidealoille. Kolmanneksi arvioinnin pitäisi motivoida opiskelijaa opinnoissaan. Arvioinnin täytyy olla luonteeltaan sellaista, että se motivoi opiskelijaa ponnistelemaan niillä osa-alueilla paremmin, joissa hänen osaamisensa on heikompaa. Tämä asettaa arviointia toteuttavalle opettajalle ainakin kahdenlaisia vaatimuksia: Heikotkin oppimistulokset on esitettävä niin, että arviointi ei vie opiskelijalta innostusta työhön. Toiseksi arvioinnin on kyettävä erottelemaan ne osaamisalueet, joissa opiskelija on saavuttanut tavoitteet ja ne joissa hänellä on vielä kehittämistä. Neljäntenä tehtävänä arvioinnilla voidaan katsoa kontrollitehtävä, jossa todetaan mitä on tehty ja miten tai onko asiat tekemättä. Tämä voi tapahtua opiskelun edetessä hyvinkin pienimuotoisesti, kuten seuraamalla opiskelijan poissaoloja tai onko kotitehtävät tehty. Suuressa määrin kontrollitehtävä tapahtuu, kun tarkastellaan onko opiskelija tehnyt kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Viidentenä tehtävänä arvioinnilla on pyrkiä ennustamaan opiskelijan myöhempää soveltuvuutta ja taipumuksia tulevissa työtehtävissä tai opiskelussa. Tämän merkitys on voi olla ratkaiseva, kun opiskelija hakee työ- tai opiskelupaikkaa. Tällöin työnantaja tai oppilaitos pyrkii arvioimaan henkilön soveltuvuutta työ- tai opiskelupaik- 4

5 kaan ja tekee valintoja sen mukaisesti. Kuudentena on kehittävä tehtävä, joka merkitys on antaa tietoa koulutuksen järjestäjällä ja opettajille, millaiset opetusmenetelmät tuottavat parhaita oppimistuloksia. Toiselta puolelta se antaa myös tietoa opiskelijalle itsearviointiin siitä millaiset opiskelutavat soveltuvat hänelle parhaiten. Viimeisenä ja seitsemäntenä tehtävänään arviointi tuottaa arvosanan, joka merkitään tutkintotodistukseen. Kuten edellä todetaan on arviointi lähes kokonaan, lukuun ottamatta arvosanan antoa, osa opetusta jonka tarkoituksena on opiskelijan ja opetuksen kehittäminen. Arviointi on oltava myös läpinäkyvää, jolloin se toimii parhaiten opetuksen uudistamisessa ja opiskelijan motivoinnin keinona. 5

6 6 2. Maatalousalan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Maatalousalan perustutkinnon suorittaneelta odotetaan laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia alan monimuotoisiin tehtäviin ja halua kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti. Hän tuntee alansa perustyöt ja osaa työskennellä itsenäisesti, omatoimisesti ja vastuuntuntoisesti. Maatalousalan ammattilaisella tulee olla kokonaisnäkemys maatalouden harjoittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksista. Hän toimii aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti alaansa koskevan lainsäädännön, määräysten ja sopimusten mukaisesti. Hän seuraa alansa markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä mukauttaa toimintaansa niiden perusteella. Hänen on kyettävä ennakoimaan yrittämiseen liittyviä riskejä sekä ottamaan työnsä suunnittelussa huomioon toimintaympäristönsä kansainvälistymiseen, globalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyviä muutoksia. Hän osaa toimia ammattinsa edellyttämien työryhmien ja tiimien jäsenenä ja haluaa verkostoitua sekä toisten yrittäjien kanssa että sopeutua työyhteisöönsä. Hän tuntee maatalousalan organisaatiot ja niiden avaintehtävät sekä osaa toimia yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Maatalousalan ammattilainen osaa harjoittaa tuotantotoimintaa kustannus- ja laatutietoisesti, ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hän osaa käyttää ja huoltaa tavallisia alansa koneita ja laitteita turvallisesti ja kunnossapitää tuotantorakennuksia. Hän tuntee kasvien kasvuun vaikuttavat tekijät niin pellolla kuin metsässäkin. Hän tuntee eläinten lajinmukaisen hoidon ja käyttäytymisen perusteet, osaa käsitellä eläimiä turvallisesti ja hän ymmärtää toimivansa osana turvallista kotimaista elintarvikeketjua. Maatalousalan ammattilainen ottaa huomioon työnsä vastuullisuuden, fyysinen raskauden, riskialttiuden ja henkisen vaativuuden. Hän ylläpitää terveellisiä elintapoja ja toiminta- ja työkykyään. Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa ennakoida ja suojautua niiltä sekä noudattaa alansa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän osaa ylläpitää ergonomisesti terveellistä ja turvallista työympäristöä sekä olla aloitteellinen työturvallisuuden kehittämisessä. Hän tuntee ja osaa käyttää työympäristön teknisiä turvallisuusjärjestelmiä. Hän osaa ehkäistä onnettomuuksia sekä toimia oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. Maatalousalan ammattilainen suhtautuu oikein työntekoon ja ylläpitää yhteisönsä ihmissuhteita. Hän kehittää tietojaan ja taitojaan, seuraa jatkuvasti alansa muutoksia ja tuntee vastuunsa omasta toiminnastaan. Hänen tulee tuntea ja arvostaa oman ammattialansa ja lähialueensa kulttuuria sekä tulla toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja selvitä myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Hän osaa toimia maatalousalan harjoittajana viestintä- ja kielitaitoisesti. Maatilatalouden koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut maaseutuyrittäjä osaa tehdä töitä monipuolisesti erilaisissa maaseutuyrityksissä. Hänellä on laajat perustiedot maan kasvukunnon ylläpidosta ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hänellä on hyvät tekniset taidot ja hän osaa käyttää ja huoltaa työssä tarvittavia koneita ja laitteita. Valintojensa mukaisesti hän osaa hoitaa tuotantoeläimiä niiden hyvinvointia edistäen, harjoittaa suunnitelmallista metsätaloutta, palvella asiakkaita tai käyttää ja suunnitella yrityksensä tuotantoteknologiaa sekä toimia rakennuttajana. Hän kunnossapitää yritystoiminnassa tarvittavia rakennuksia sekä huolehtii yritystoimintaan liittyvistä ympäristöistä. Tutkinnon suorittanut seuraa aktiivisesti alansa kehitystä ja haluaa kehittyä ammatillisesti. Työssään hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti, laatujärjestelmien mukaisesti sekä ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hän huomioi paikalliset ja alueelliset näkökohdat mahdollisuuksina ja pyrkii verkostoitumaan muiden kanssa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa toimintansa suunnitteluun ja seurantaan, yri-

7 tyksensä viestintään ja toimintansa kannattavuuden arviointiin. Toimintansa suunnittelussa hän hyödyntää maatalousalan sidosryhmien palveluja. Hän osaa järjestää yrityksensä työt rationaalisesti ja tarvittaessa toimia työnantajana. Valintojensa mukaisesti hän pystyy toimimaan maatilatalouden eri ammateissa, kuten maanviljelijänä, tuotantoeläinten hoitajana, maatalouslomittajana, maataloustarvikekaupassa sekä lomitus-, työ-, kone-, bioenergia- ja maisemanhoitopalveluja tarjoavissa yrityksissä yrittäjänä tai työntekijänä. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Eläintenhoidon koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut eläintenhoitaja osaa hoitaa ja kasvattaa eläimiä erilaisissa eläintenhoitoalan yrityksissä. Hänellä on laajat perustiedot eläinten elintoiminnoista, ravitsemuksesta, terveydenhoidosta ja perinnöllisyydestä. Hän pystyy huolehtimaan erilaisten eläinten hyvinvoinnista ja tekemään eläinten hoitotyöt voimassa olevien säädösten ja asetusten mukaisesti. Hän osaa käyttää työssä tarvittavia koneita ja laitteita oikeilla työtavoilla, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Hän seuraa alansa kehitystä sekä toimii osana kotieläintuotannon laatuketjua ja yhteistyössä muiden kanssa sekä osaa käyttää tietotekniikkaa kannattavan eläintuotannon seurannassa ja suunnittelussa. Hän osaa arvioida toiminnan kannattavuutta ja toimia kustannustietoisesti, mutta samalla myös eettisesti ja ympäristövastuullisesti. Eläintenhoitajalla on valmiudet perustaa eläintenhoitoalan yritys tai toimia eläintenhoitajana maatilalla, lomittajana, kotieläinpuistossa, eläintarhassa, tutkimuslaitoksissa, eläinklinikoilla ja muissa eläinalan yrityksissä. Eläintenhoidon koulutusohjelmassa voi erikoistua tuotantoeläinten ja/tai pieneläinten hoitamiseen ja hyvinvointiin. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa eläintenhoitajan ammattitutkinnon työkokemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä maatalousalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 4.1. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. 7

8 Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 8

9 9 3. Tutkinnon rakenne TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Maatalousalan perustutkinto 120 ov Maatilatalouden koulutusohjelma Tutkintonimike MAASEUTUYRITTÄJÄ Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksessa tavallisesti vähintään 25 opintoviikkoa, ja opinnäyte vähintään 2 ov. Pakolliset tutkinnon osat, 50 ov Työskentely maatalousalalla, 10 ov Maaseutuyrittäminen, 10 ov Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen, 30 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 40 ov Valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa on yli 30 vaihtoehtoa, joista Suupohjan ammattiinstituutissa on tarjolla seuraavat: Peltokasvien tuottaminen, 20 ov Paikallisesti valitun kasvin tuottaminen, 10 ov Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta, 20 ov Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen, 10 ov Automaation hyödyntäminen maataloudessa, 10 ov Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 20 ov Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 20 ov Paikallisesti valitun eläinlajin tuotanto tai hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen (Suupohjan ammatti-instituutissa esimerkiksi hevonen), 10 ov Luomutuotteiden tuottaminen, 10 ov Palveluiden tuottaminen maaseudulla, 10 ov Metsien hyödyntäminen, 10 ov Rakentaminen maatilalla, 10 ov Bioenergian tuottaminen, 10 ov Turve-energian tuottaminen, 10 ov Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta tutkinnosta, 10 ov Maatalousalan perustutkintoon voi liittää osia eräiden muiden alojen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista Paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia, 10 ov, esimerkiksi: Tuotantoeläinten hoito 5 ov tai 10 ov Kasvituotanto 5 ov tai 10 ov Eläinten hoito 5 ov tai 10 ov Lukio-opinnot 10 ov Yrittäjyys 10 ov Ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa, 0-10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Valinnaisten tutkinnon osien toteuttaminen lähiopetuksessa edellyttää riittävän suurta opiskelijaryhmää. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov

10 10 TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Maatalousalan perustutkinto 120 ov Eläintenhoidon koulutusohjelma Tutkintonimike ELÄINTENHOITAJA Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksessa tavallisesti vähintään 25 opintoviikkoa, ja opinnäyte vähintään 2 ov. Pakolliset tutkinnon osat, 50 ov Työskentely maatalousalalla, 10 ov Maaseutuyrittäminen, 10 ov Eläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 30 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 40 ov Valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa on yli 30 vaihtoehtoa, joista Suupohjan ammattiinstituutissa on tarjolla seuraavat: Peltokasvien tuottaminen, 20 ov Paikallisesti valitun kasvin tuottaminen, 10 ov Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta, 20 ov Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen, 10 ov Automaation hyödyntäminen maataloudessa, 10 ov Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 20 ov Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 20 ov Paikallisesti valitun eläinlajin tuotanto tai hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen (Suupohjan ammatti-instituutissa esimerkiksi hevonen), 10 ov Luomutuotteiden tuottaminen, 10 ov Palveluiden tuottaminen maaseudulla, 10 ov Metsien hyödyntäminen, 10 ov Rakentaminen maatilalla, 10 ov Bioenergian tuottaminen, 10 ov Turve-energian tuottaminen, 10 ov Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta tutkinnosta, 10 ov Maatalousalan perustutkintoon voi liittää osia eräiden muiden alojen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista Paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia, 10 ov, esimerkiksi: Tuotantoeläinten hoito 5 ov tai 10 ov Kasvituotanto 5 ov tai 10 ov Eläinten hoito 5 ov tai 10 ov Lukio-opinnot 10 ov Yrittäjyys 10 ov Ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa, 0-10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Valinnaisten tutkinnon osien toteuttaminen lähiopetuksessa edellyttää riittävän suurta opiskelijaryhmää. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov

11 11 TUTKINNON MUODOSTUMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Maatalousalan perustutkinto Maatilatalouden osaamisala Tutkintonimike MAASEUTUYRITTÄJÄ Ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Työskentely maatalousalalla Maaseutuyrittäminen Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava 2 tutkinnon osaa, jos valinta kohdistuu kokonaan tähdellä* merkittyihin kohtiin. Valittava 3 tutkinnon osaa, jos valinta kohdistuu yhteen tähdellä merkittyyn tutkinnon osaan ja kahteen muuhun tutkinnon osaan tai valittava 4 tutkinnon osaa, jos valinta ei kohdistu tähdellä merkittyihin tutkinnon osiin Peltokasvien tuottaminen* Paikallisesti valitun kasvin tuottaminen Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta* Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen* Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen Automaation hyödyntäminen maataloudessa Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen* Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen* Paikallisesti valitun eläinlajin tuotanto tai hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hoitaminen Luomutuotteiden tuottaminen Palveluiden tuottaminen maaseudulla Maataloustuotteiden jatkojalostus Metsien hyödyntäminen Rakentaminen maatilalla Bioenergian tuottaminen Turve-energian tuottaminen Turkiseläinten rehun valmistaminen Turkiseläinten jalostaminen Turkiseläinten nahkonta Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista

12 12 TUTKINNON MUODOSTUMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Maatalousalan perustutkinto Eläintenhoidon osaamisala Tutkintonimike ELÄINTENHOITAJA Ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Työskentely maatalousalalla Maaseutuyrittäminen Eläinten hoitaminen ja hyvinvointi ja hyvinvoinnista huolehtiminen Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava 2 tutkinnon osaa, jos valinta kohdistuu kokonaan tähdellä* merkittyihin kohtiin. Valittava 3 tutkinnon osaa, jos valinta kohdistuu yhteen tähdellä merkittyyn tutkinnon osaan ja kahteen muuhun tutkinnon osaan tai valittava 4 tutkinnon osaa, jos valinta ei kohdistu tähdellä merkittyihin tutkinnon osiin Peltokasvien tuottaminen* Paikallisesti valitun kasvin tuottaminen Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta* Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen* Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen Automaation hyödyntäminen maataloudessa Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen* Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen* Paikallisesti valitun eläinlajin tuotanto tai hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hoitaminen Luomutuotteiden tuottaminen Palveluiden tuottaminen maaseudulla Maataloustuotteiden jatkojalostus Metsien hyödyntäminen Rakentaminen maatilalla Bioenergian tuottaminen Turve-energian tuottaminen Turkiseläinten rehun valmistaminen Turkiseläinten jalostaminen Turkiseläinten nahkonta Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista Erillisten tutkinnon osien suorittaminen Koko tutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite. Opiskelija voi suorittaa myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottavan tutkinnon osan tai osia silloin, kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista.

13 13 4. Opintojen ajoitus 4.1. Maatalousalan perustutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov (esimerkki, toteutus voi vaihdella) 1 vuosi ov 2 vuosi ov 3 vuosi ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Pakolliset Valinnaiset lisäosat Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1)

14 Maatalousalan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 90 ov ja vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Nuorisoasteen opinnot alkavat ensimmäisenä opiskeluvuotena elokuun alkupuolella. Lukuvuoden aikana opinnot koostuvat sekä teoriatunneista että havainto-opetuksesta ja käytännön harjoituksista opetusmaatilalla ja opetustyöpajoissa. Tutkinnon pakollisista ammatillisista osista suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana kokonaan Työskentely maatalousalalla (10 ov) ja pääosa koulutusohjelman pakollisesta 30 ov:n ammatillisesta tutkinnon osasta. Niiden lisäksi on Maatilatalouden koulutusohjelman opiskelijoille suosituksena vähintään viiden opintoviikon verran valinnaisia, käytännön harjoituksiin painottuvia kotieläintuotannon opintoja. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia suoritetaan ensimmäisenä vuotena 9-10 opintoviikon verran. Seuraavana keväänä siirrytään huhtikuun puolivälissä (eläintenhoitaja) tai toukokuun alussa (maaseutuyrittäjä) kesäjaksolle, jonka aikana opiskelu on lähes kokonaan käytännön harjoituksia. Kesäjakso päättyy eläintenhoitoon suuntautuvilla opiskelijoilla elokuun puolivälissä, maaseutuyrittäjätutkintoon tähtäävillä syyskuun lopussa. Kesäjakson aikana toteutetaan ensimmäiset ammattiosaamisen näytöt. Suuntautumisesta riippuen joko elokuussa tai lokakuun alussa alkaa toisen vuoden syyslukukausi. Talven aikana voi olla suuntautumisesta riippuen muutaman viikon mittaisia työssäoppimisjaksoja, mutta muuten opiskelu tapahtuu oppilaitoksen ja yhteistyöyritysten tiloissa. Toinen opiskeluvuosi on varattu pääosin suuntautumisopinnoille. Sen aikana opiskelija tekee tavallisesti myös opinnäytetyön. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja on vähän, vain 1 ov äidinkieltä (opinnäytetyön kirjallisen osan ohjaus) sekä 1 ov Yhteiskuntayritys- ja työelämätietoa. Toisen vuoden kevätlukukaudella, huhtikuun puolivälissä, alkaa pidempi työssäoppimisjakso. Maatalousalan erityispiirre on, että työt ajoittuvat luonnon vuosikierron mukaisesti ja monet nimenomaan kesään. Siksi opiskelijoiden loma-ajat ajoittuvat toisin kuin useimpien muiden alojen opinnoissa. Työssäoppimisen yhteydessä annetaan valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjä. Kolmannen vuoden opinnot alkavat lokakuun alussa. Silloin opiskelijoilla on lisää valinnaisia ammatillisia opintoja, mutta myös jäljellä oleva osa pakollisista tutkinnon osista. Loput ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (8-9 ov) opiskellaan myös tämän lukuvuoden aikana. Lukuvuoden aikana ja sen päätteeksi on vielä työssäoppimista tutkinnon valinnaisista ammatillisista osista. Opiskeluun sisältyy Suupohjan ammatti-instituutissa työssäoppimista tavallisesti vähintään 25 opintoviikkoa. Nuorisoasteen opiskelijoiden ensimmäisen kesän työskentelyä opetusmaatilalla ei lasketa työssäoppimiseksi. Jos opiskelijalla on aikaisempia toisen asteen opintoja suoritettuna, hänellä on mahdollisuus suorittaa maatalousalan perustutkinto noin kahden vuoden kuluessa. Tällöin lähiopetusta on tutkinnon pakollisissa osissa normaalia vähemmän.

15 15 Opintojen ajoittuminen opintovuosittain, esimerkki: Maaseutuyrittäjä, tuotanto- 1. Opintovuosi + kesäjakso 2. Opintovuosi +TO teknologiaan suuntautunut vaihtoehto Työskentely maatalousalalla 10 Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoito N 10 N Tuotantoeläinten hoitaminen (paikallisesti tarjottava) Maatilan metallityöt (paikallisesti tarjottava) N N 4 3. Opintovuosi +TO Maaseutuyrittäminen N Maatilatalouden tuotantoteknologian hallinta N Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen N Ammatilliset yhteensä Työssäoppimisen ajoitus 20 5 TO= työssäoppiminen N = ammattiosaamisen näyttö 4.3. Ammatilliset tutkinnon osat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitos tarjoaa myös näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, jossa lähiopetusta on huomattavasti vähemmän ja suurempi osuus tiedoista ja taidoista hankitaan etätehtävin ja työpaikoilla. Tämä vaihtoehto sopii parhaiten jo työelämässä toimiville, joilla on ammattitaitoa täydentävät opinnot suoritettuina. Tutkintoon tarvittavat ammatilliset opinnot suoritetaan tavallisesti noin kahden vuoden aikana, mutta suoritusaika voi vaihdella paljonkin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman perusteella. Näyttötutkinnon suorittaminen on riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan ja siinä yhteydessä päätetään, missä määrin on tarpeen osallistua valmistavaan koulutukseen.

16 16 5. Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Opiskelijan osaaminen perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten osalta arvioidaan ensisijaisesti ammattiosaamisen näytöillä. Lisäksi arviointia voidaan täydentää työnäytteiden, kirjallisten ja suullisten kokeiden, harjoitustehtävien, opinnäytetyön ja jatkuvan näytön arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kaikki ammatillisiin opintoihin kuuluvat tutkinnon osat. Muut valinnaiset (tutkinnon rakenteen kohta 4.7) tai ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (tutkinnon rakenteen kohta 4.8) arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä, jos ne ovat ammatillisia. Vapaasti valittavia tutkinnon osia ei ole välttämätöntä arvioida ammattiosaamisen näytöllä, mutta se on mahdollista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa samassa tilaisuudessa useammasta kuin yhdestä tutkinnon osasta, mutta arvioinnit on tehtävä jokaisesta tutkinnon osasta erikseen. Näyttö voi koostua useammista osanäytöistä, jolloin kokonaisuudesta annetaan arvio sen jälkeen, kun kaikki osanäytöt on suoritettu. Pakollisten ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näytöt annetaan nuorisoasteella pääsääntöisesti oppilaitoksessa tai sen opetusmaatilalla. Aikuisopiskelijat (mmatillinen peruskoulutus) suorittavat näytöt yleensä työssäoppimispaikallaan. Valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien näytöt kaikki opiskelijat antavat pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä. Erityisistä syistä voidaan niidenkin näyttöjä järjestää oppilaitoksella. Näyttötutkintojen tutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti tutkinnon suorittajan työpaikalla, mutta tarvittaessa muussa maaseutuyrityksessä tai opetusmaatilalla. Seuraavassa esitellään ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, keskeiset sisällöt, opiskelumenetelmät, tutkinnon osan jakautuminen opintojaksoiksi ja arviointi. Osaamisen arviointia varten on kuvattuna arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä keskeisenä arviointimenetelmänä käytettävä ammattiosaamisen näyttö. Suupohjan ammatti-instituutin tutkintokohtaisessa maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelmassa on esitelty ne valtakunnallisten tutkinnon perusteiden tutkinnon osat, jotka ovat SAI:n maatalousoppilaitoksessa tarjolla. Otsikoissa on käytetty tutkinnon osan nimen lisäksi opiskelijahallintojärjestelmässä käytettävää tutkinnon osan tunnusta, jotka on muodostettu tutkinnon perusteissa käytetyn numeroinnin perusteella. Tutkinnon perusteissa sellaisenaan olevien tutkinnon osien lisäksi on suunniteltu kohtaan M469 (Paikallisesti valitun eläinlajin tuotanto tai hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen) tutkinnon osa M469HE Hevosen hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä kohtaan M4624 eräitä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Viimeksi mainittuja opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös tutkinnon rakenteen kohtaan 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat. Näytön arvioijien kohdalla mainittu pitää paikkansa ammatillisen peruskoulutuksen ammattiosaamisen näyttöjä koskien. Näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksissa toimivat arvioijina kolmikantaisen järjestelmän mukaiset, riippumattomat arvioijat, joista pääsääntöisesti vähintään yhdellä on näyttötutkintomestarin koulutus.

17 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov M411 Työskentely maatalousalalla 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää traktoria maataloustöissä tehdä eläinten päivittäisiä hoitotöitä tehdä metsän uudistustöitä käyttää maatilan tai maaseutuyrityksen työkaluja tehdä pienimuotoisia rakennustöitä huolehtia työtehtäviinsä kuuluvista maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuollosta tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää työkykyä käyttää työtehtäväänsä kuuluvia suojaimia. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELUMENETELMÄT Maatilan tai maaseutuyrityksen työtehtävien tekeminen Traktorin turvallinen käyttäminen Eläinten päivittäinen hoitaminen Pienimuotoisten rakennustöiden tekeminen Metsänuudistushoitotöiden tekeminen Maatilan tai muun maaseutuyrityksen jätehuollon järjestäminen Maa- ja metsätaloustöiden vuosikiertoon liittyvien työtehtävien hallinta Maatalousalan keskeisen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen Traktorin ajoonlähtötarkastukseen liittyvän perustekniikan hallinta Kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen Työvälineiden ja rakennusmateriaalien tunnistaminen ja käyttäminen Kasvupaikkaluokkien ja metsätyyppien tunnistaminen Maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuollon järjestäminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelu tapahtuu nuorisoasteella lähiopetuksena, harjoitustehtävien avulla, osoitettuun materiaaliin tutustumalla sekä käytännön työtilanteissa opetusmaatilalla. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa lähiopetuksen osuus on pienempi ja ammattitaidon hankinnassa painottuu työkokemus. Ellei opiskelijalla ole riittävää työkokemusta eikä mahdollisuutta hankkia sitä omalta tilalta, voidaan hänelle järjestää harjoittelumahdollisuus opetusmaatilalla tai työssäoppimista Oppimateriaalit: Mtt: Lypsyllä parressa ja pihatossa sekä Maitotilan pesuopas. Sakari Alasuutari, Katariina Manni ja Helena Rautala: Lypsylehmän ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan 114: Sian ruokinta ja hoito. Tiainen, R. (toim.) Maatilatalouden teknologia. Hannu Kopola: Maaseudun rakennusoppi. Metsäkoulu.

18 18 Opiskelu on käytäntöpainotteista ja nuorisoasteella osa opiskelusta sijoittuu kesäjaksolla tehtäviin koulutilan kotieläin-, metsänhoito-, rakennus- ja teknologiatöihin. Opintojaksot: Teknologia, traktorin käytön hallinta 3 ov Kotieläinten päivittäiset hoitotyöt 3 ov Metsän uudistustyöt 3 ov Maatilan pienimuotoiset rakennustyöt 1 ov EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Tämä tutkinnon osa suositellaan suoritettavaksi heti opintojen alussa. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimisen edistymistä seurataan jatkuvan näytön, kirjallisten kokeiden, harjoitustöiden ja työnäytteiden avulla. OSAAMISEN ARVIOINTI JA TUTKINNON OSAN ARVOSANAN MUODOSTUMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ ARVIOINTINA NÄYTÖN KUVAUS Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä maataloustöitä traktorilla työturvallisuustekijät huomioiden maaseutuyrityksessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖLLÄ ARVIOIDAAN - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta traktorin turvallinen käyttäminen - työn perustana olevan tiedon hallinnasta traktorin ajoonlähtötarkastukseen liittyvän perustekniikan hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky - em. arviointikohteet ja kriteerit on merkitty arviointikohteiden ja kriteerien listassa sävytyksellä NÄYTTÖÄ KUVAAVA LAUSE(ET) NÄYTTÖTODISTUKSESSA Traktorin turvallinen käyttö maatalouden töissä. NÄYTTÖYMPÄRISTÖ Nuorisoasteella näyttö suoritetaan oppilaitoksella, työn kohteena traktorin turvallinen käyttö sekä ajoonlähtötarkastuksen hallinta. Näyttötutkinnon tutkintotilaisuus järjestetään tavallisesti tutkinnon suorittajan työpaikalla.

19 19 NÄYTÖN ARVIOIJAT Näytön arviointiin osallistuvat opiskelija ja opettaja, monimuoto-opiskelijoiden kohdalla mahdollisuuksien mukaan myös työpaikkaohjaaja. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT ARVIOINNIN KOHDE Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Maatilan tai maaseutuyrityksen työtehtävien tekeminen Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Traktorin turvallinen käyttäminen Eläinten päivittäinen hoitaminen ARVIOINTIKRITEERIT Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna ja annettuja työ- työohjeiden mukaisestohjeita poikkeamista suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan maatalousalalla sekä välttää riskejä työskentelyssään käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita osaa hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työskentelyssään huomioon. Arviointikriteerit vastaa toimintansa turvallisuudesta käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät tutuissa työtilanteissa. noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita sekä neuvottelee mahdollisista vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa itsenäisesti huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät tarttuu ennakkoluulottomasti erilaisiin työtehtäviin. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ajoonlähtötarkas-tuksen ja käyttää traktoria ohjattuna työskentelee ohjattuna turvallisesti eläintiloissa tekee ajoonlähtötarkastuksen ja käyttää itsenäisesti traktoria tekee ajoonlähtötarkas-tuksen ja käyttää traktoria ohjeiden mukaan työskentelee ohjeiden mukaan turvallisesti ja hygieenisesti eläintitekee ohjeiden mukaan itsenäisesti eläinten päivittäisiä hoitotöitä turvallisesti ja hygieenisesti

20 20 loissa Pienimuotoisten rakennustöiden tekeminen Metsänuudistushoitotöiden tekeminen Maatilan tai muun maaseutuyrityksen jätehuollon järjestäminen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Maa- ja metsätaloustöiden vuosi-kiertoon liittyvien työtehtävien hallinta Maatalousalan keskeisen työter-veyteen ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen Traktorin ajoonlähtötarkastukseen liittyvän perustek-niikan hallinta Kasvi- ja eläinlaji-en tunnistaminen Työvälineiden ja rakennusmateriaalien tunnistaminen ja käyttäminen tekee ohjattuna pienimuotoisia rakennustöitä tekee ohjattuna metsän uudistustöitä huolehtii työtehtäväänsä liittyvistä jätteiden tarkoituksenmukaisesta jatkokäsittelystä tai hävittämisestä ohjattuna. Arviointikriteerit tekee ohjeiden mukaisesti pienimuotoisia rakennustöitä tekee ohjeiden mukaan metsän uudistustöitä huolehtii työtehtäväänsä liittyvistä jätteiden tarkoituksenmukaisesta jatkokäsittelystä tai hävittämisestä ohjeiden mukaan. tekee itsenäisesti pienimuotoisia rakennustöitä tekee itsenäisesti metsän uudistustöitä huolehtii itsenäisesti työtehtäväänsä liittyvistä jätteiden tarkoituksenmukaisesta jatkokäsittelystä tai hävittämisestä. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää yleisimmät maa- ja metsätalouden työtehtävät eri vuodenaikoina ottaa huomioon velvolli-suutensa työturvallisuu-desta ja noudattaa maatalousalan tärkeimpiä työturvallisuusmääräyksiä ymmärtää ajoonlähtö-tarkastuksen merkityksen tunnistaa yleisimpiä kas-vi- ja kotieläinlajeja tunnistaa työkaluja ja rakennusmateriaaleja ja käyttää niitä tavanomaisissa töissä tietää maa- ja metsä-talouden työtehtävät eri vuodenaikoina ottaa huomioon velvollisuutensa työturvallisuudesta ja noudattaa maatalousalan täkeimpiä työturvallisuusmääräyksiä sekä tunnistaa vaaratekijöitä ymmärtää ajoonlähtö-tarkastuksen merkityksen ja tekee sen ohjeiden mukaan tunnistaa yleisimpiä kasvi- ja kotieläinlajeja ja hyödyntää tietoa työskentelyssään tunnistaa yleisimmät työkalut ja rakennusmateriaalit ja käyttää niitä monipuolisesti tietää maa- ja metsätalouden työtehtävät eri vuodenaikoina ja suunnittelee ja arvioi omaa ammatillista koulutustarvettaan ottaa huomioon velvollisuutensa työturvallisuudesta ja noudattaa maatalousalan tärkeimpiä työturvallisuusmääräyksiä sekä tunnistaa vaaratekijät ja tekee ehdotuksia tapaturmien ja työn kuormittavuuden ehkäisemiseksi hallitsee ajonlähtötarkastuksen sujuvasti tunnistaa monipuolisesti kasvi- ja kotieläinlajeja ja hyödyntää tietoa työskentelyssään tunnistaa yleisimmät työkalut ja rakennusmateriaalit ja niiden käyttötarkoituksen sekä käyttää niitä itsenäisesti

21 21 Kasvupaikkaluok-kien ja metsätyyp-pien tunnistaminen Maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuollon järjes-täminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen op-pimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tunnistaa yleisimmät puulajit ymmärtää perusperiaat-teet, mitkä jätteet kuuluvat kompostiin, ongelmajätteeseen, vähäriskisiin ja suuririskisiin eläinjätteisiin. Arviointikriteerit selvittää metsätyyppien merkityksen ymmärtää, mitkä jätteet kuuluvat kompostiin, ongelmajätteeseen, vähäriskisiin ja suuririskisiin eläinjätteisiin. määrittää opaskasvien avulla alueen metsätyypit ymmärtää, mitkä jätteet kuuluvat kompostiin, ongelmajätteeseen, vähäriskisiin ja suuririskisiin eläinjätteisiin sekä perustelee miksi näin tehdään. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii annettujen ohjeiden mukaan ymmärtää siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen sekä siistii jälkensä työtehtävien jälkeen hakee tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja antaa tukea tarvittaessa. kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja toimii annettujen ohjeiden mukaan ymmärtää siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen ja työturvallisuuteen sekä siistii jälkensä työtehtävän jälkeen toimii luontevasti vuorovaikutuksessa työyhteisön jäsenien kanssa. toimii työturvallisesti ja annettujen ohjeiden mukaisesti ymmärtää siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen ja työturvallisuuteen sekä ylläpitää omatoimisesti siisteyttä edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan työyhteisön yhteisöllisyyttä. MUU OSAAMISEN ARVIOINTI Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. M412 Maaseutuyrittäminen 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon toiminnan vastuullisuuden tuottaessaan maataloustuotteita elintarvikkeiksi tai tarjotessaan maaseutupalveluja arvostaa ammattiaan sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistämistä kehittää liikeideoita ja perustaa yrityksen hakea tietoa alalta ja elinkeinoaan koskevista määräyksistä ja lainsäädännöstä suunnitella tuotannon ja toiminnan kannattavuutta järjestää rahoituksen ja vertailla investointien kannattavuutta

22 22 huolehtia maatilan tuotantotukien hausta laatia maatilan veroilmoituksen kilpailuttaa ja laatia tarjouksia markkinoida ja hinnoitella tuotteita ja palveluja ottaa huomioon yrittämiseen liittyviä riskejä toimia työnantajana tai työntekijänä toimia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa verkostoitua muiden yrittäjien kanssa seurata alansa kehitystä ja yhteistyömahdollisuuksia käyttää työterveyshuollon palveluja edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELUMENETELMÄT Maaseutuyrityksen toiminnan suunnitteleminen ja johtaminen Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta maatilan tai maaseutuyrityksen toiminnan suunnittelemisessa Yrityksen perustaminen Tuotannon suunnittelun ja kustannustehokkaan toiminnan arvioiminen Tuotteen tai palvelun hinnoitteleminen Markkinointi ja markkinaosaaminen Yrityksen tuotteiden markkinoinnin suunnitteleminen Yrityksen toiminnan riskien arvioiminen Maatilan sukupolvenvaihdosta tai maaseutuyrityksen perustamista koskevien säädöksien noudattaminen Kirjanpitoa ja verotusta koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksien noudattaminen sekä verosuunnittelu Kannattavuuslaskennan hyödyntäminen maaseutuyrityksen toiminnan suunnittelussa Työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia käsittelevän lainsäädännön noudattaminen Maaseutualan keskeisen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön ja ohjeiden noudattaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Opiskelu tapahtuu nuorisoasteella pääosin lähiopetuksena (8 ov), harjoitustehtävien avulla ja osoitettuun materiaaliin tutustumalla. Työssäoppimisen yhteydessä (2 ov) työpaikan toimintatapoihin tutustuminen ja erityisesti elinikäisen oppimisen avaintaitojen harjoittelu. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa lähiopetuksen osuus on pienempi ja ammattitaidon hankkimisessa painottuvat työkokemus ja omaan tai muuhun esimerkkiyritykseen sovelletut harjoitustehtävät. Oppimateriaali: Aulikki Kuisma ja Jukka Kallio: Yrittäminen maatilalla tai muu soveltuva oppikirja. Muu opettajan osoittama oheismateriaali. Aiheeseen liittyvät www-sivut. Opintojaksot: Maaseutuyrittämisen perusteet 8 ov Maaseutuyrittäminen työssäoppimispaikalla 2 ov