LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö 1 Työpaikat ja työllinen työvoima 2 Talous 3 Tunnusluvut 6 Toiminnalliset muutokset 7 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 110 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 70 Käyttötalous yhteensä 79 Investoinnit 930 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 86 Investoinnit yhteensä 87 Tuloslaskelma 88 Rahoituslaskelma 88 Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 89 Henkilöstösuunnitelma 90 Maapoliittinen ohjelma 91 Kaavoitusohjelma 93 Asemakaavoitusohjelma 95 Kartat

3 1 YLEISPERUSTELUT KUNNAN ALUE, SEUDULLINEN ASEMA, KUNTARAKENNE JA VÄESTÖ Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. 1.1 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ennuste Ikävuodet 0-14 v % 21,9 21,9 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 21,7 Ikävuodet v % 64,5 64,2 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 58,3 Ikävuodet 65 v % 13,6 13,9 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 39,2 39,7 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 40,0 % koko väestöstä 5,35 5,53 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 8,01

4 2 1.2 TYÖLLISYYS Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosia R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosia R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 47,41 47,03 47,19 Työpaikat / työllinen työvoima % 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29 69,79 72,36 74,07

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta.

6 4 Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitova taso on tehtäväalueen menot ja tulot (vasempaan marginaaliin kirjoitettu: määräraha). Tavoitelomakkeen tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso sarakkeet ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 20,50 inflaatiovaraus 2,6 % palkankorotusvaraus tasosta 2,6 % sairausvakuutusmaksu 2,12 % työttömyysvakuutusmaksu 3,30 % tapaturmavakuutusmaksu 0,41 % muut sosiaalivakuutusmaksut 0,05 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,55 % VaEL-maksu 19,72 % luottamushenkilöiden KuEL-maksu (ansionmenetys- 16,35 % korvaaukset

7 5 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti vuoden 2011 lopussa yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista mm. lisäämällä suosituksen poistoaikojen alarajojen käyttämisestä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Laukaan kunnassa ollaan valmistelemassa uuden suosituksen mukaista poistosuunnitelmaa. Talousarviossa on poistojen laskennassa käytetty poistoaikojen alarajoja uusien tilivuodesta 2013 valmistuvien hyödykkeiden osalta. Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Valtionosuudet

8 6 TUNNUSLUVUT Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali- /ylijäämä

9 7 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2013 tavoitteena on siirtää palveluissa painopistettä entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluja järjestettäessä painotetaan asiakkaiden omien voimavarojen vahvistamista ja arjen tukemista. Erityisenä painopistealueena on varhaisen tuen ja avun tarjoaminen lapsiperheille sekä nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen käytettävissä olevilla keinoilla yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa. Päivähoidon tarpeen arvioidaan lisääntyvän noin 50 lapsella vuoden 2013 aikana. Lisääntyvään tarpeeseen vastataan kehittämällä ja lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä päivähoitoa, vakinaistetaan perhepäivähoitajien toimia ja lisätään yksityisen päivähoidon palvelurahaa. Lasten päivähoidossa perhepäivähoidon varahoito keskitetään päiväkotien yhteyteen ja selvitetään mahdollisuudet aloittaa Leppävesi Vihtavuori-alueella ja Lievestuoreelle pienten lasten kerhotoiminta. Vuodelle 2013 esitetään uutta sosiaalityöntekijän virkaa lapsiperhetyöhön ja yhden etuussihteerin viran muuttamista sosiaaliohjaajan viraksi. Lastensuojelussa painopistettä siirretään edelleen avohuoltoon ja perheiden tukemiseen. Lastensuojelun keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee varhaisen tuen ja avun tarjoaminen lapsiperheille yhteistyössä mm. päivähoidon, neuvolatoiminnan ja koulun kanssa. Palveluohjaajan roolia työllisyyden hoitoon osallistuvana työntekijänä selkiinnytetään. Palveluohjaaja osallistuu asiakastyön lisäksi työllisyyden hoidon mallin kehittämiseen. Etsitään uusia keinoja nuorten päihteidenkäytön lisääntymisen hillitsemiseksi ja tarvittaessa hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Vanhusten palveluissa painotetaan edelleen ennaltaehkäisevää työtä mm. ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä edistäviä toimia, kuntoutusta, palveluohjausta sekä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Päiväsairaanhoidon tulospaikka muutetaan päivätoiminnan tulospaikaksi, johon yhdistetään Lievestuoreen päiväkeskus, puolipäivätoiminta sekä seniorineuvola ja - neuvonta sisältäen muistihoitajan palvelut. Toiminnan tehostamiseksi ja säästötoimien vuoksi päivätoiminta muuttuu nelipäiväiseksi viikossa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan mm. säännölliseen kotihoitoon. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut lakkautetaan säästötoimien vuoksi, samoin omaishoidon tuen saantiehtoja tiukennetaan. Eläkkeelle jäävän laitosapulaisen 0,5 toimi muutetaan kokoaikaiseksi sairaanhoitajan toimeksi ja perusteena on kotiutushoitajan tehtävän aloittaminen. Säästötoimien vuoksi sairauslomasijaisuuksiin otetaan sijainen tarvittaessa vain yli kolmen päivän sijaisuuksiin, erilliskorvauksia supistetaan vähentämällä henkilökuntaa pyhätöistä. Hoivapalveluissa ostopalvelua vähennetään ja matkakorvauksien pieneneminen 45 sentistä / km 43 senttiin (5 %) vähentää matkustus- ja kuljetuskustannuksia. Aloitetaan vanhusten perhehoito omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseksi yhdeksälle asiakkaalle. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys rakennuttaa ikäihmisten 24 -paikkaisen ryhmäkodin, jonka on määrä valmistua Laukaan kunnan kotihoito järjestää palvelut ryhmäkotiin. Palveluiden järjestämiseksi esitetään kahta uutta lähihoitajan toimea ja eläkkeelle jäävän kodinhoitajan toimi esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi. Ryhmäkotien rakentamisen yhteydessä Männikön palvelutalon yhteyteen rakennetaan uudet päiväkeskustilat, jotka Laukaan kunta vuokraa päiväkeskustilaksi. Perusterveydenhuollossa vuodelle 2013 on tavoitteena parantaa päiväaikaista lääkärille pääsyä. Suun terveydenhuollossa palvelujen saatavuutta parannetaan lähinnä tehtäväjärjestelyin ja resurssisiirroin. Laukaan terveysaseman peruskorjaus on alkanut syksyllä Peruskorjauksen valmistuttua sairaalan paikkaluku on syksyllä 2013 yhteensä 37 paikkaa ja alkaen 42 paikkaa. Sairaanhoitopiirin tarjous vuodelle 2013 on kustannuksiltaan yhteensä Tarjousta on tarkennettu yhdessä Keski- Suomen seututerveyskeskuksen kanssa ja talousarvioon on varattu em. toimintoihin yhteensä , kasvua vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on 4,7 %. Palvelutarvearvio perustuu sairaanhoitopiirin toukokuussa 2012 hyväksymiin suunnitteluohjeisiin vuoden 2013 talousarvion valmistelulle. Ohjeen mukaisesti palvelutarvearvion lähtökohtina ovat erikoisalojen tämän hetkiset resurssit ja nykyinen palvelujen volyymi siten, että Jämsän ja Kuhmoisten sairaanhoitopiiristä eron aiheuttama sopeutus on otettu huomioon. Uusi sairaala hanke käynnistyi vuoden 2011 syksyllä ja ensihoidon ja sairaankuljetustoiminnan järjestämisvelvoite siirtyy sairaanhoitopiirille.

10 8 KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2013 painopistealueita ovat 1. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Keskeistä on koulutuslautakunnan esitys uuden koulupsykologin palkkaamista alkaen. 2. Erityisopetuksen ja oppilaalle annettavan muun tuen kehittäminen. Jatketaan tehostetun ja erityisen tuen kehittämistä. Kannustetaan kouluja uusiin opetusta ja oppimista tukeviin pedagogisiin järjestelyihin 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Osallistumme aktiivisesti valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin. Perusopetuksen laatukriteereiden valmistelu on jo aloitettu ja tätä jatketaan edelleen v aikana. Koulukerhotoiminnan kehittämistä jatketaan. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta ja tuen kolmiportaisuuden toimintamallia viedään eteenpäin koulun arjessa. Lisäksi Laukaan opetustoimi on mukana seudullisissa kehittämishankkeissa, joista opettajien täydennyskoulutukseen liittyvä Osaava-hanke on merkittävin. Keski-Suomen Osaava hanke palkittiin v parhaimpana hankkeena valtakunnassa. 4. Lukiokoulutuksen kehittämisstrategia ja arviointi. Vahvan lukio-opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen Laukaassa sekä tiiviin toisen asteen koulutuksen yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen Keski-Suomessa. Käyttötalous Koulutuslautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotus on laadittu alkaneen lukuvuoden toiminnan mukaisesti. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan erityisesti Leppäveden ja Laukaan kirkonkylän kouluissa. Uusia opetusryhmiä on varauduttu perustamaan Kirkonkylän koululle 1 ja Leppäveden koululle 2 ryhmää. Valtuustolle esitetään, että opetusryhmille asetetaan enimmäiskoot. Sen mukaan 0-2 luokilla voi olla enintään 25 oppilasta, 3-6 luokilla 28 oppilasta ja 7-9 luokilla 25 oppilasta. Vaikka ryhmäkoot eivät ylittyisikään, on tavoitetasoksi asetettu toimivat opetusryhmät. Koulutuslautakunta päättää opetusryhmistä keväällä Koulutuslautakunta hakee edelleen valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen vuodelle Oppilaiden oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin varattua määräraha pysyy ennallaan. Oppikirjojen hankintaan on varattu 92 euroa/alakoulun oppilas ja 123 euroa/yläkoulun oppilas. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on 10 esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että yksi ryhmä vähenee ensi syksynä (Valkolan koulu). Esiopetuksen järjestämispaikat päätetään keväällä 2013 vanhempien toiveiden ja ilmoittautumisten mukaisesti.. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Kuusassa, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella, Valkolassa ja Vehniällä. Investoinnit Koulutuslautakunnan vastuualueen investoinnit keskittyvät kasvaviin taajamiin. Laukaan kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin rakentaminen alkaa kesällä Hankkeen kustannusarvio kalustamisineen on yhteensä 8 milj.euroa. Leppäveden koulun hankesuunnitelma tulee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi Sen mukaan uuden koulun rakentamisen 1. vaihe alkaisi v Tiituspohjan taajamaan liikuntahallin välittömään läheisyyteen. Hankkeen kustannusarvio on kalustamisineen 7,2 milj.euroa. Tervamäen koulun vesikate uusitaan v aikana ja sille on esitetty euron varaus. Ensi kesänä uudistetaan koulujen pihoja (Äijälä, Lievestuore, Valkola) eurolla. Koulujen piha- ja leikkivälineiden uusimiseen varataan euroa. Koulujen oppimisympäristöjen uudenaikaistamiseen (tieto- ja viestintätekniikka) esitetään euron määrärahavarausta.

11 9 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Kirjastotoimi Kunnanhallituksen ohjeistuksen mukaisena säästötoimena toisen kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toimi jätetään täyttämättä, kuljettaja-virkailijan siirtyessä eläkkeelle Kirjastoauto siirtyy palvelemaan yhdessä vuorossa alkaen. Kyläkoulujen ja haja-asutusalueiden asukkaiden kirjastopalvelut supistuvat muutoksen vuoksi. Kuitenkin kaikki kyläkunnat pyritään sisällyttämään uuteen reittiaikatauluun. Toisena säästötoimena otetaan käyttöön aineiston varausmaksu. Kirjasto ottaa käyttöön uuden Aurora-kirjastojärjestelmän ja liittyy Keski-Suomen kirjastojen yhteisjärjestelmään. Yhteinen järjestelmä ja tietokanta mahdollistavat yhteisen kirjastokortin, isommat aineistokokolemat ja aineiston kierron. Kirjastoaineiston seutukuljetukset ja seutuvaraus otetaan käyttöön. Kirjaston kokoelmat tarkistetaan ja tehdään poistoja tehostetusti ennen tietokantojen yhdistämistä. Alakouluikäisten lasten mediakasvatusprojekti jatkuu Vihtavuoren alueella kevätkauden Kansalaisopisto Uusi rehtori aloittaa virassa tammikuussa Organisaation itsearviointia (CAF-arviointi) hyödynnetään systemaattisesti koulutuspalveluiden kehittämisessä. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi - Laukaan kirkonkylä -akselille, Keski-Laukaaseen sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Kaavoitusta valmistellaan noin 20 eri kohteessa. Uuden kaavasuunnittelijan palkkaamisen myötä konsulttien käyttöä kaavoituksessa on pystytty vähentämään, mutta mm. erityisselvityksiä varten konsulttirahaa tarvitaan edelleen. Maanhankintaan on esitetty budjetoitavaksi , jolla pyritään hankkimaan raakamaata kaavoitettavaksi asuin-, yritys- ja virkistystarpeisiin. Maankäyttösopimuksia tehdään yksityisten maanomistajien kanssa ainoastaan tarvittaessa ja niitä käytetään pääsääntöisesti kaavamuutostilanteissa ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sopimukset laaditaan siten, että vähintään kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut saadaan katettua sopimuskorvauksin. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu viime vuosina yksityisten maanomistajien kanssa tehdyillä maankäyttösopimuksilla, mutta jatkossa pyritään keskittymään maanhankintaan, jotta päästään kaavoittamaan kunnan omalle maalle. Kunnan metsät ovat vuonna 2011 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan hyvässä kunnossa. Varmistaaksemme hyväkuntoiset ja tuottoisat metsät myös tulevaisuudessa, on lähivuosina panostettava harvennushakkuisiin ja metsänhoitotöihin. Arvioidut vuosittaiset tulot metsistä ovat noin euroa ja metsänhoitotöihin menee noin euroa vuodessa. Nykyinen metsäsuunnitelma ulottuu vuoteen 2021 saakka. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon uudet toimitilat on otettu käyttöön osoitteessa Kantolantie 10 a (Laukaan AKRO). Tiloihin sijoittuu Laukaan kunnan johtaman ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Laukaan toimipiste. Tiloissa työskentelee osa terveystarkastajista, valvontaeläinlääkäri sekä pieneläinpraktiikkaa tekevät eläinlääkärit. Yhteistoiminta-alueen Äänekosken toimipisteessä työskentelee kaksi terveystarkastajaa ja yksi kunnaneläinlääkäri. Konneveden pieneläinvastaanottotiloissa toimitaan sopimuksen mukaan ilman pysyvää henkilökuntaa.

12 10 Eläinlääkintähuolto on lainmuutoksen vuoksi jaettu erillisiin suur- ja pieneläinpäivystys alueisiin. Suureläinpäivystys on järjestetty kunnaneläinlääkärijärjestelmän ylläpitämillä maakunnallisilla päivystysvastuualueilla. Laukaan yhteistoiminta-alue vastaa kahdesta suureläinpäivystysvuorosta. Pieneläinpäivystys on järjestetty Jyväskylän kilpailuttaman yksityisen palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja perustaa päivystävän eläinlääkärivastaanoton Jyväskylään. Järjestelystä seuraa yhteistoiminta-alueelle kulut vuosittain. TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnan väkiluvun kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Tekniselle toimialalle jatkuva kasvu merkitsee infrastruktuurirakentamisen jatkamista vähintään nykyisellä volyymillä. Teknisen lautakunnan investoinnit ovat viime vuosina olleet n M vuodessa. Suunta on edelleen nouseva, koska kunta joutuu on enenevässä määrin rahoittamaan osaltaan myös valtion tiehankkeita. Uuden paloaseman rakentaminen lisää teknisen toimen investointimenoja vuosina Rakennus tulee kunnan omistukseen ja Keski-Suomen pelastuslaitos vuokraa tilat käyttöönsä Kiinteistöpalvelut Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Toimitilojen kasvun pysäyttäminen on hankalaa, sillä väkimäärän kasvu edellyttää uusien päiväkoti- ja koulutilojen rakentamista ja laajentamista. Uusissa hankkeissa keskitytään tilankäytön tehokkuuteen ja monikäyttöisyyteen. Kiinteistönpidon ja kunnossapidon kehittäminen on tärkeä painopistealue kiinteistöpalvelujen organisaation muuttuessa tilapalveluksi vuoden 2013 alussa. Kehitystyö on aloitettu kiinteistötehtävien mitoituksella, joka saatiin päätökseen marraskuussa. Mitoituksella on määritetty oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja resurssien tarve kiinteistönhoitotyön tekemiseen sekä kartoitettu koulutustarvetta. Mitoitustyötä hyödynnetään myös palvelusopimusten kehitystyössä vuonna Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen mukaisesti kunnassa on mm. lisätty uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiatehokkuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2013 ja vuoden lopussa annetaan jälleen raportti välitavoitteen toteutumisesta. Vesihuolto Seudullisen vesihuoltosuunnitelman valmistuttua työtä jatketaan kuntakohtaisilla vesihuollon yleissuunnitelmilla vuonna Lievestuoreen jäteveden puhdistamon saneeraus ajoittuu vuosille ja samalla käynnistyy Lievestuoreen viemäriverkoston saneeraus hulevesien vähentämiseksi. Valkolan vedenottamon rakentamisen suunnittelu jatkuu vuonna Vedenottamolla turvataan mm. kriisiajan vedensaantia. Jätehuolto Uusi jätelaki tuli voimaan Kunnallisena jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Lakiin liittyy siirtymäkausia mm. pakkausjätteen tuottajavastuuseen ja jätteenkuljetusjärjestelmän tarkistuspäätöksiin. Ensi vaiheessa valmistellaan vanhojen sopimusperusteisten jätteenkuljetusjärjestelmien tarkistaminen mennessä. Joukkoliikenne Vuoden 2012 alusta aloitti Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen joukkoliikennelautakunta toimintansa. Lautakunta on käynnistänyt alueella joukkoliikennesuunnitelman tekemisen. Seudulle on syksyn aikana määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, jotka toimivat pohjana linjastosuunnittelulle. Suunnitelmaan sisältyy liikenteen järjestämistavan ja lipputukijärjestelmän valinta, jonka jälkeen liikenne kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. Tavoitteen mukainen liikenne voi alkaa vuonna 2014, kun siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät. Tavoitteellisen palvelutason saavuttaminen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääminen on nykyisillä resursseilla haasteellista ja edellyttää kunnilta entistä suurempaa taloudellista panostusta joukkoliikenteeseen. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu vuoden 2012 lopulla. Suunnitelman painopistealueita ovat väyläinvestoinnit, elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen (ml. joukkoliikenne) ja yhteistyökäytännöt. Liikennejärjestelmätyöhön liittyy aiesopimus keskeisten kehittämishankkeiden toimeenpanemiseksi ja seurannan toteuttamiseksi.

13 11 1 KÄYTTÖTALOUS 110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2011 TA 2012 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -315,2-275,3-100,0 #JAKO/0! -100,0 Muutos-% 0,0-100,0-200,0-300,0-400,0 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Tuloslaskelma TP 2011 TA 2012 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot 500 Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2011 Eduskuntavaalit Vuonna 2012 Presidentinvaalit ja Kunnallisvaalit Vuonna 2014 Europarlamenttivaalit

14 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2011 TA 2012 TA Määräraha Menot 24653, Tulot Netto Muutos-% 37,5 8,2 22,0 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Tuloslaskelma TP 2011 TA 2012 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

15 13 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA-AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano, laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano lainmukaista ja sujuvaa. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Oikaisuvaatimusten määrä, pöydälle jättämisten määrä, esityslistojen ja pöytäkirjojen internetnäkyvyys ja asiakaspalautekysely. Koulutuksiin osallistuminen, Toimeenpanon systematisointi, valvonta. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resursointi. Sujuva hallitustyöskentely Kokousten pituudet, pöydälle jättämisten määrä jne. Hallitus on toimintakykyinen. Kokoustekniikka osataan, hallitus on päätöksentekokykyinen. Palautekyselyn järjestäminen. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutus. TA vuonna hallituksen koulutuksen pääpaino. Kunnan ajantasainen, kehittyvä ja monikanavainen viestintä. Toimiva vuorovaikutus eri viestimien kanssa. Palaute, kunnan medianäkyvyys, kuntalaiskysely kunnan näkyvyydestä ja imagosta Hyvä kuntakuva, tehokas tiedotus kuntalaisille, tehokkaampi sähköisen median käyttö. Henkilöstön asiantuntemusta lisäävä koulutus. Toj- ja Tos valmistelun jatkaminen. Tiedottamiseen ja viestintään kannustaminen. Mahdollisen kyselyn järjestäminen. TEHTÄVÄALUE Taloushallinto TOIMINTA-AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti.

16 14 TEHTÄVÄALUE Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. SUORITTEET Työasemamäärä Palvelinten määrä (fyysiset / virtuaaliset) 10 / 38 6 / 40 6 / 40 6 / 40 6 / 40 Tulostimien määrä Kopiokoneiden määrä Tukipyynnöt Uusien järjestelmien käyttöönottoja Puhelinliittymät Työasemien uusintoja TEHTÄVÄALUE Henkilöstöhalinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Henkilöstöjohtamisen yhtenäisyys ja hyväksyttyjä strategioita, sopimuksia ja ohjeistuksia toteuttava toimintamalli koko organisaatiossa. Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilöstösuunnittelu, henkilöstöjohtaminen, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu em. periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Henkilöstöstrategian tarkistus aloitettu v Uusi henkillöstöstrategia valmis heti valtuustokauden alussa. Kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten ja päivitetyn henkilöstöstrategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon. Ohjeistuksen päivittäminen ja täydentäminen. Henkilöstökoulutus. Osaamisen varmistaminen Työllistettävien sijoittaminen palvelujen Henkilötyövuosi Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön

17 15 tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden lisääminen Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja Sairauspoissaolot Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan muutos Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan laajentaminen. Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET Koulutuspäivät Sairauspoissaolopäivät Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia TEHTÄVÄALUE Elinkeinotoimi TOIMINTA-AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyö lisääminen - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen - kuntakuva - yrittäjien palaute - yhteiset hankkeet - yhteistyön parantuminen yrittäjät /kunta - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen - seudullinen yhteistyön lisääntyminen yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät TAHTO-ryhmä - toimialaryhmät yrittäjien keskuudessa - toimintatapojen luominen, jotka mahdollistavat yritystoiminnan kehittymistä - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen (rahoituspäätökset) - yritykset saavat tehokkaasti tarvitsemansa avun kulloiseenkin kehittämishankkeeseensa - yrittäjien yhteistyön lisääminen - hanketoiminnan edistäminen - koulutus Elinkeinotoimen suurin yksittäinen menoerä on Jykes Oy:n vuosimaksu, sen maksuosuusperusteet säilyvät ennallaan. Yhteistoiminta osuuksissa on varattu myös eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin, joista suurimpia varauksia ovat matkailuhankkeiden ja laajakaista hankkeen varaukset. Lisäksi on varauduttu toimialaryhmien ja Tahto-ryhmän toiminnan mahdollistamiseen sekä JyväsRiihi ry:n Leander-hankkeen kuntarahoitusosuuteen.

18 16 TEHTÄVÄALUE Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Toiminta-alueen kuntien maatalouden kehittäminen, kuntalaisten edun mukaisesti. Maaseututoimenyksikön tulostavoitteena on elinvoimainen ja viihtyisä haja-asutusalue. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikea-aikainen käsittely. Hakemusten käsittelyn nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein SUORITTEET Maataloustuet 5,9 milj. 5,7 milj. 24,0 milj. 23,5 milj. 23,5 milj. Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö 2 2 7,6 7,6 7,6 Toiminnalliset muutokset Maaseutuhallinnon vuotuiset menot pysyvät laaditussa talousarviossa. Maaseutuhallinto muuttuu v alusta yhteistoiminta-alueeksi, jossa Laukaa toimii isäntäkuntana kahdeksankunnan alueella. Toiminta-alueen muutoksesta johtuen suoritteet eivät ole vertailukelpoisia, vuosia 2011 ja 2012 verrattaessa vuoden 2013 taloussuunnitelmaan ja siitä eteenpäin.

19 KUNNANHALLITUS 1310 Yleishallinto TP 2011 TA 2012 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 4,3 11,5 3,9-1,9-0,5 Muutos-% 15,0 10,0 5,0 0,0 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Tuloslaskelma TP 2011 TA 2012 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto

20 18 TOIMIELIN VASTUUALUE SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysosasto järjestää annetuilla resursseilla kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut. Peruspalveluilla tuetaan kuntalaisten omaa vastuunottoa ja mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä ja selviytyä hoito- ja kasvatustehtävistä ja tarjotaan tarvittaessa konkreettista apua erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaali- ja terveysosaston tuottamia peruspalveluja ovat lasten päivähoito, sosiaalipalvelut ja vanhusten palvelut. Lisäksi ruokapalvelun tulosyksikkö tuottaa koko kuntaorganisaation tarvitsemat ruokapalvelut mahdollisimman taloudellisesti. Kunnan tilaamat terveydenhuollon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. PAINOPISTEALUEET Tavoitteena on siirtää palveluissa painopistettä entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluja järjestettäessä painotetaan asiakkaiden omien voimavarojen vahvistamista ja arjen tukemista. Erityisenä painopistealueena on varhaisen tuen ja avun tarjoaminen lapsiperheille sekä nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen käytettävissä olevilla keinoilla yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Laukaa: Sosiaali- ja terveyspalveluja ja viimesijaista toimeentuloturvaa tarvitsevien määrä Laukaassa kasvaa tulevina vuosina väkiluvun kasvun, väestön ikääntymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun seurauksena. Väestönkasvu on ollut nopeampaa valtuustostrategiassa asetettuun tavoitteeseen nähden ja riittävien palvelujen järjestämisessä on ollut ajoittain ongelmia. Vuoden 2012 tammikuusta elokuuhun väestönlisäys on ollut jo 209 henkeä. Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan väkiluku kasvaa suunnittelukaudella lähes 600:lla, 0 6 vuotiaiden määrä kasvaa 42:llä ja yli 75-vuotiaiden määrä 57:llä. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Laukaassa edullisesti; Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot Laukaassa olivat / asukas, Manner-Suomessa /as, Keski-Suomessa /as ja taajaan asutuissa kunnissa / as. Laukaan työttömyysaste on vaihdellut vuonna 2012 välillä 9,1 10,4 %. Pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä olleita on keskimäärin 207 kuukausittain (v oli 193) ja alle 25-vuotiaita nuoria oli heinäkuussa työttömänä 98 (ed. vuonna122) ja määrä on vaihdellut kuukausittain (ed. vuonna ). Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä oli elokuussa 10 %. Koko maa: Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on esitetty painopistealueeksi - köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen - julkisen talouden vakauttaminen - kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Ohjelman mukaan hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja, valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella 145 miljoonalla eurolla palvelujen kehittämiseksi. Tämä kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen uuteen vanhuspalvelulakiin ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ohjelmaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Vuoden 2013 alusta vahvistetaan nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta. Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus heti ensi vuoden alusta. Kehysriihen päätöksen mukaisesti perheiden toimeentulon parantamiseksi hallitus esittää, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan Jatkovalmistelun päälinjat sovittiin päivätyn lakiluonnoksen pohjalta mm. näin: