LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Työpaikat ja työllinen työvoima Talous 3 Tunnusluvut 6 Toiminnalliset muutokset 7 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 110 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 73 Käyttötalous yhteensä 90 Investoinnit 930 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta 97 Investoinnit yhteensä 98 Tuloslaskelma 99 Rahoituslaskelma 99 Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 100 Henkilöstösuunnitelma 101 Maapoliittinen ohjelma 103 Kaavoitusohjelma 105

3 1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Laukaan kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele- Päijänne kanava, jonka pituudesta % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U Tavoite TILASTOALUEJAKO SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Tiituspohja Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-keskusta Pirtti-Laurinkylä Taajaman ymp TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ennuste Ikävuodet 0-14 v % 21,9 21,9 21,9 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 21,7 Ikävuodet v % 64,6 64,5 64,2 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 58,3 Ikävuodet 65 v % 13,5 13,6 13,9 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 43,5 39,2 39,7 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,0 % koko väestöstä 5,88 5,35 5,53 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 8,01

4 2 1.2 TYÖLLISYYS Vuosi Asukasluku TYÖPAIKAT TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala A Maa-, metsä- ja kalatalous A-B Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto C Mineraalien kaivu C Teollisuus D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, majoitustoiminta ym G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J-K Rahoitustoiminta ym L Kiinteistöalan toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut R-U Muut palvelut X Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset Työttömät Työvoima Työvoima / asukasluku % 47,69 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 47,41 47,03 Työpaikat / työllinen työvoima % 71,32 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29 69,79 72,36

5 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta.

6 4 Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli euron (irtaimen omaisuuden osalta yli euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitova taso on tehtäväalueen menot ja tulot (vasempaan marginaaliin kirjoitettu: määräraha). Tavoitelomakkeen tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso sarakkeet ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 20,25 inflaatiovaraus 2,7 % palkankorotusvaraus tasosta 3,2 % sairausvakuutusmaksu 2,12 % työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % tapaturmavakuutusmaksu 0,43 % muut sosiaalivakuutusmaksut 0,05 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,30 % VaEL-maksu 21,10 % luottamushenkilöiden KuEL-maksu (ansionmenetys- 16,30 % korvaaukset

7 5 Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Valtionosuudet

8 6 Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat euroa/asukas Vuosikate Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Lainat Vuosikate Ali-/ylijäämä Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali- /ylijäämä

9 7 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Painopistealueet: Syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteiden poistaminen kunnan käytettävissä olevilla keinoilla yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen Konneveden kanssa tehtävän kuntaliitosselvityksen tekeminen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta hyvässä yhteistyössä Konneveden kanssa Toiminnalliset muutokset: Lasten päivähoito: Lievestuoreen uuden päiväkodin toiminta alkaa syksyllä Perhepäivähoitajien siirryttyä työaikalain piiriin ( ) päivähoidossa varahoitajien tarve lisääntyy neljällä hoitajalla, hoitajat palkataan määräaikaisina vuodelle Sosiaalipalvelut: Lastensuojelulakiin on tullut muutos, jonka mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Kahden perhetyöntekijän jäädessä osa-aikaeläkkeeltä eläkkeelle on tarpeen valmistautua muuttamaan nimikkeet lastensuojelun perhetyöntekijäksi ja nostamaan koulutustasoa. Laukaa tulee olemaan mukana Keski-Suomen Mobile-kuntien alueelle perustettavassa kiinteässä sosiaalipäivystysyksikössä. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut rajataan koskemaan vain vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisia. Käynnistetään kunnan kehitysvammaisten asumisyksiköiden peruskorjauksen ja mahdollisen laajentamisen suunnittelu. Perusterveydenhuolto: Lähipäivystys vähennetään 57 tuntiin viikossa (59 tuntia v. 2011), lauantai-iltaisin lähipäivystys päättyy klo Röntgenpalvelut järjestetään Vaajakosken terveysasemalla peruskorjauksen 1. vaiheen ajan ja neuvolapalvelut siirtyvät väistötiloihin. Palvelutason turvaamiseksi seututerveyskeskukseen on esitetty uusia vakansseja mm. lääkäri, kaksi terveydenhoitajaa, välinehuoltaja, toimintaterapeutti, terveyskeskusavustaja/konekirjoittaja ja hammashoitajavarahenkilö. Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetaan palveluja n eurolla. Sairaanhoitopiirin järjestämän hoidon tarve kasvaa 1-2 % vuosittain väestön ikääntymisen, vaatimusten ja lääketieteen nopean kehityksen myötä. Vanhusten palvelut: Omaishoitoon esitetään lisättäväksi palkkio kahdelle uudelle omaishoitajalle. Varaudutaan myöntämään sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja uusille asiakkaille. Kodinhoitajan toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Esitetään ostettavaksi lisää kolme paikkaa palveluasumisesta ja varataan määräraha palveluasumisen palveluseteliä varten kahdelle uudelle asiakkaalle. KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2012 painopistealueita ovat 1. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Vuoden 2012 aikana jatketaan laadukkaan perusopetuksen ja oppilashuollon palveluiden kehittämistä. Koulukuraattoripalveluiden kysyntä on selvästi kasvanut, joten koulutuslautakunta esittää uuden koulukuraattorin palkkaamista alkaen.

10 8 2. Erityisopetuksen ja oppilaalle annettavan muun tuen kehittäminen. Jatketaan tehostetun ja erityisen tuen kehittämistä. Kannustetaan kouluja uusiin opetusta ja oppimista tukeviin pedagogisiin järjestelyihin 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Osallistumme aktiivisesti valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin. Perusopetuksen laatukriteereiden valmistelu on jo aloitettu ja tätä jatketaan v aikana. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhdessä opetussuunnitelmauudistuksen kanssa. Koulukerhotoiminnan kehittämistä jatketaan. Lisäksi Laukaan opetustoimi on mukana seudullisissa kehittämishankkeista (oppilashuolto, erityisopetus, opettajien täydennyskoulutus). Kaikkiin edellä oleviin kehittämishankkeisiin olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta (opetusministeriö, opetushallitus ja Länsi-Suomen AVI). 4. Lukiokoulutuksen kehittämisstrategia ja arviointi. Vuoden 2012 aikana selvitetään lukiokoulutuksen siirtokysymys Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. Tavoitteena on, että Laukaassa toimii vahvan lukio-opetusta antava oppilaitos, joka tekee tiivistä kehittämisyhteistyötä korkeakoulutuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yrittäjyyskasvatus on edelleen Laukaan lukion yksi painopistealue. Käyttötalous Koulutuslautakunnan vuoden 2012 talousarvioehdotus on laadittu alkaneen lukuvuoden toiminnan mukaisesti. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan erityisesti Leppäveden ja Laukaan kirkonkylän kouluissa. Uusia opetusryhmiä on varauduttu perustamaan Kirkonkylän koululle 2 ja Leppäveden koululle 1 ryhmä. Huomattavaa on se, että opetusryhmille ollaan asettamassa enimmäiskoot. Sen mukaan 0-2 luokilla voi olla enintään 25 oppilasta, 3-6 luokilla 28 oppilasta ja 7-9 luokilla 25 oppilasta. Vaikka ryhmäkoot eivät ylittyisikään, on tavoitetasoksi asetettu toimivat opetusryhmät. Koulutuslautakunta päättää opetusryhmistä keväällä Oppilaiden oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin varattua määrärahaa esitetään nostettavan inflaatiotarkistuksen verran (2,7 %). Oppikirjojen hankintaan on varattu 92 euroa/alakoulun oppilas ja 123 euroa/yläkoulun oppilas. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2012 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella, Valkolassa ja Vehniällä. Investoinnit Koulutuslautakunnan vastuualueen investoinnit keskittyvät kasvaviin taajamiin. Leppäveden koulua laajennetaan n. 500 m2 tilaelementtikoululla, johon tulee neljä luokkaa ja yksi pienryhmätila. Laajennuksen tavoitehinta on 1,0 milj.euroa ja sen on arvioitu olevan valmis elokuussa Tiituspohjan koulun vesikatto korjataan ja siihen on varattu euron määräraha. Laukaan kirkonkylän koulua kunnostetaan n eurolla v Samalla aloitetaan uuden koulun suunnittelu, johon varataan euron määräraha. Hankesuunnittelu on käynnissä. Hankkeeseen liittyy myös päivähoidon tilaratkaisut ja sitä viedään yhdessä eteenpäin koulurakentamisen kanssa. Taloussuunnitelmavuosille Kk:n koulun rakentamisen 1. vaiheeseen on varattu 3,0 milj.euroa. Rakentamishankkeista Lievestuoreen ja Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmien laatiminen käynnistyy v Suunnitelmien laatimiseen varataan yhteensä euroa. Samoin Kuhaniemen koulun hankesuunnitelman laatimiseen varataan euroa. Ensi kesänä uudistetaan Leppäveden ja Tervamäen koulujen pihat (yht euroa). Koulujen piha- ja leikkivälineiden uusimiseen varataan euroa. Koulujen oppimisympäristöjen uudenaikaistamiseen (tieto- ja viestintätekniikka) esitetään euron määrärahavarausta.

11 9 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Painopistealueet Vapaa-ajan palveluiden monipuolisuus säilytetään Yhdessä eri toimijoiden kanssa kehitetään työllisyys- ja pajapalveluja Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen ja ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Kansalaisopistossa järjestetään kuntalaisten tarpeista lähtevää ja kaikkien saatavilla olevaa monipuolista opetusta. Kuntahenkilöstönä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilökoulutusta. Liitytään Jyvässeudun kirjastojen yhteiseen tietojärjestelmään Työvoiman palvelupisteen toiminta aloitetaan. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätään käynnistämällä verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava. Metsoreitin valaistus Ampujien majalta Kuusaaseen saadaan päätökseen. Kirjastotoimi Kirjasto siirtyy uuteen Aurora-kirjastojärjestelmään ja samalla liitytään Jyvässeudun kirjastojen yhteisjärjestelmään, Aalto-kirjastoihin. Yhteinen järjestelmä ja tietokanta mahdollistavat yhteisen kirjastokortin, aineiston paremman löytymisen ja aineiston kierron. Kokoelmat tarkistetaan ja tehdään poistoja tehostetusti. Aineistoa tuodaan esille näyttelyillä, kalusteratkaisuilla ja myös esim. kirjaston Facebook sivulla. Toteutetaan alakouluikäisten mediakasvatusprojekti Vihtavuoren alueella, jos hankkeelle myönnetään valtionavustusta. Vapaa-aikatoimi Nuorten uusi kanava - hanke Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki ovat saaneet yhdessä Keski-Suomen liiton maakunnankehittämisrahaa Nuorten uusi kanava - hankkeelle. Hankkeessa pyritään siirtämään tietotaitoa kuntien kesken. Äänekoskella on tietotaitoa starttipajatoiminnasta. Laukaan kunnalla on osaamista työntekijöiden edelleen sijoittamiseen yrityksiin. Laukaa saa hankkeen kautta yhden henkilön työpanoksen. Nykyinen Työkii työntekijä siirtyy tehtävään. Projekti kestää vuoteen Työvoimanpalvelupiste Perustetaan työvoiman palvelupiste Laukaaseen yhteistyössä Konneveden kunnan kanssa. Toiminnassa ovat mukana työvoimahallinto, KeLa, sosiaalitoimi ja vapaa-aikatoimi. Palvelupisteestä siirtyy työvoimahallinnosta 1-2 henkilöä, sosiaalitoimesta kaksi ja vapaa-aikatoimesta kuntouttava työnohjaaja. Hankkeeseen on saatu Keski- Suomen liitosta maakunnan kehittämisrahaa ja osa liiton ESR-rahoista. Kunta on käynyt neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa työntekijöiden jäämisestä Laukaaseen. Kunta on luvannut työhallinnolle työtilat. Hallitusohjelmassa on määritetty, että työvoiman palvelupisteet kattavat koko maan. Projekti kestää 2014, jonka jälkeen toiminta on vakinaistettava. Peurungan kuntavuoro Laukaan kunnalla on ollut Kuntoutumiskeskus Peurungan perustamisesta lähtien uimahallissa ns. kuntalaisten vuoro. Kunta on maksanut maanantai illoista kenttävuokraa 200 euroa illalta ja kuntalaiset ovat maksanee aikuiset 7 euroa ja lapset 5 euroa. Laukaalaiset yli 70-vuotiaat ovat päässeet arkipäivinä päiväaikana 2,60 euroa ja iltaisin sekä viikonloppuisin 3,20. Peurungan kanssa on neuvoteltu eläkeläisten ja koululaisten uintivuoroista. Eläkeläiset pääsevät maanantaisin klo puoleen hintaan uimaan eli maksu on viisi euroa. Koululaiset pääsevät ryhmänä myös viiden euron pääsymaksulla Nuorten vaikutuskanava Nuorisolain 8 mukaan lapsille ja nuorille on oikeus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen tulee nähdä kunnassa pitkäjänteisenä ja suunnitelmallisena prosessina kohti aktiivista kansalaisuutta. Vapaa-aikatoimi on saanut 5000 euron nuorten vaikutuskanavien käynnistämiseen. Toimintaa tarvitaan myös kunnan panostus. Vapaa-aikatoimi on selvittänyt erilaisia toimintamuotoja. Aloitekanava on vuorovaikutteinen verkkodemokratia palvelu, joka toimii nuorten omana vaikutuskanavana sekä kunnan välineenä kuulla nuorta. Aloitekanava toimii Keski-Suomen alueella Jyväskylässä, Hankasalmella ja Toivakassa. Verkkosovellutuksen toiminta perustuu prosessiin, joka jalostaa nuorten ideat aloitteiksi. Kansalaisopisto

12 10 Organisaation itsearviointia hyödynnetään systemaattisesti CAF-arvioinnin avulla koulutuspalveluiden kehittämisessä. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Toiminnalliset muutokset 2012 Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi - Laukaan kirkonkylä -akselille, Keski-Laukaaseen sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Kaavoitusta valmistellaan noin 20 eri kohteessa. Uuden kaavoitusjohtajan valinnan viivästyminen ja uuden henkilön työhön perehdyttäminen syö resursseja kaavoituksesta tämä johtaa lisääntyvään konsulttien käyttöön kaavojen laadinnassa siirtymävaiheessa. Maankäyttösopimuksia tehdään yksityisten maanomistajien kanssa tarvittaessa ja niitä käyttää pääsääntöisesti kunnan kannalta taloudellisesti järkevään täydennysrakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sopimukset laaditaan siten, että kaikki kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut saadaan varmuudella katettua sopimuskorvauksin. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu viime vuosina yksityisten maanomistajien kanssa tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raakamaavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Asemakaavan mukaisia rivitalo-, kerrostalo- ja yritystontteja luovutetaan ainoastaan myymällä. Omakotitalotontteja on mahdollisuus edelleen myös vuokrata. Kunta on useamman vuoden ajan myynyt paljon metsää, joten lähivuosina on panostettava enemmän metsänhoitotöihin. Näin saadaan kunnan metsäomaisuus pysymään hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa. Metsää hoidetaan juuri valmistuneen metsäsuunnitelman mukaisesti. Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkärien ja terveystarkastajien uudet tilat toteutetaan yhdessä seudullistuvan maaseutuhallinnon kanssa samaan rakennukseen ns. vanhan paloaseman tontille Kantolantien varrelle. Rakentaminen on alkanut syksyllä 2011 ja muutto uusiin tiloihin tapahtuu vuoden 2012 aikana. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden myynti Konnevedelle ja seudullisen valvonnan järjestäminen: Laukaan kunta on tehnyt sopimuksen Konneveden kanssa terveystarkastajan palveluista siten, että Konnevesi on ostanut ko. palvelut Laukaan kunnalta vuoden 2011 alusta lähtien ja vuoteen 2013 saakka. Pitkäaikaista terveystarkastajaresurssivajetta on vuoden 2011 aikana korjattu noin 0,5 htv:lla samalla kun on perustettu uusi virka Konneveden palvelutarpeeseen (Konneveden valvontatehtävät noin 0,5 htv). Vuoden 2013 alusta lähtien tarkoituksena on käynnistää seudullinen ympäristöterveydenhuollon järjestäminen, jonka rakenne ja järjestämistapa selviää tarkemmin kun yhdistymisneuvottelut Konneveden kanssa on käyty. Eläinlääkintähuolto muuttuu uuden eläinlääkintähuoltolain vuoksi siten, että suur- ja pieneläinpäivystykset on eriytetty ja päivystysalueet suurennettu seutu- tai maakunnallisiksi. Pieneläinpäivystyksen järjestämisessä on ollut suuria vaikeuksia, eikä Jyväskylä pystynyt järjestämään asiaa vuodeksi Yhteistyö Äänekosken ja Konneveden kuntien kanssa on nostanut esiin tarpeen saada alueelle yhteinen valvontaeläinlääkäri, jonka tehtäviin kuuluvat valtion maksamien eläinsuojeluvalvontakäyntien, sekä muitten asiakasaloitteisten eläinsuojelukäyntien hoito, sekä laitosvalvonta em. kuntien alueella. Kustannukset jakautuvat Äänekosken, Konneveden ja Laukaan kuntien ja valtion kesken. Valvontaeläinlääkärin tehtäviin haetaan aktiivisesti eläinlääkäriä.

13 11 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintaympäristön muutos ja lakiperusteinen suunnitteluvelvoite Vuoden 2009 alusta työskentelynsä aloittanut valtuusto on määritellyt strategiset päämäärät ja toimintapolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Kunta tavoittelee väkiluvun kasvattamista n henkeen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite täyttynee nykyisellä n. 1% vuotuisella kasvulla. Tekniselle toimialalle kasvutavoite merkitsee koko viime vuosikymmenen ajan voimakkaana jatkuneen infrastruktuurirakentamisen jatkamista ainakin nykyisellä volyymillään. Teknisen lautakunnan investoinnit viime vuosina ovat olleet n. 2.8M vuodessa. Paras hankkeeseen sisältynyt kasvukeskusseutuja koskeva suunnitteluvelvoite on toteutumassa v aikana käynnistyneen rakennemallityön kautta. Työ valmistui keväällä 2011 valtuustot eri kunnissa sen hyväksyivät. Päätösten konkreettista ohjaavaa vaikutusta on vielä mahdoton arvioida. Yleisesti voinee kuitenkin todeta, että työssä pyritään mm. taajamarakenteen tiivistämiseen, turhan liikenteen välttämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Kyseisen työn rinnalla käynnistynyt liikennejärjestelmätyön päivitys sisälsi joukkoliikenteen suunnittelun. Joukkoliikennelaki tuli voimaan joulukuussa 2009 ja aiheutti muutoksia liikenteen hallinnointiin, liikennelupajärjestelmään ja kilpailuttamiseen. Mm. näitä tehtäviä hoitamaan on päätetty perustaa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien yhteinen joukkoliikenneviranomainen, joka aloittaa työnsä v alusta. Liikennejärjestelmätyön seurauksena syntyneiden hankkeiden ja tavoitteiden toimeenpanemiseksi laadittiin aiesopimus, jonka toteutumista tullaan seuraamaan. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Tavoitteella tavoitellaan toimitilojen määrän kasvun rajoittamista. Kasvun pysähtymistä kokonaan ei ainakaan lähivuosina tule tapahtumaan. Jo tehtyjen päätösten seurauksena kasvu tulee jatkumaan. Asiantilan paremmaksi hallitsemiseksi on vuoden 2011 aikana valmisteltu asiakirja Laukaan kunnan rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma. Valmistelu on tapahtunut keskushallinnon, eri toimialojen, teknisen toimen ja konsultin yhteistyönä. Suunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan ja raportoimaan. Myös tilahankkeiden uudistettavilla toimintaohjeilla pyritään toimimaan tilamäärien kasvun hillitsemiseksi. Energiatehokkuus Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistaminen sisältyy kuntastrategian päämääriin. Energiatehokkuussopimuksessa edellytetään myös uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. Suunniteltuja toimenpiteitä jatketaan ja niiden toteutumisesta raportoidaan. Vesihuolto Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien kesken meneillään ollut seudullisen vesihuollon yleissuunnitelman tarkistaminen valmistui 2011 aikana ja käsiteltiin Laukaan valtuustossa marraskuussa Työtä tehtiin yhteen sovittaen seudun rakennemallityön kanssa. Seudullisen yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi, työtä jatketaan valmistelemalla kuntakohtaisia vesihuollon yleissuunnitelmia alkaen v

14 12 1 KÄYTTÖTALOUS 110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2010 TA 2011 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% -315, ,8-271,4-100,0 #JAKO/0! Muutos-% 0, , , , ,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot 500 Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto Vuonna 2011 Eduskuntavaalit Vuonna 2012 Presidentinvaalit ja Kunnallisvaalit Vuonna 2014 Europarlamenttivaalit

15 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2010 TA 2011 TA Määräraha Menot 25399, Tulot Netto , Muutos-% 37,5 4,8 0,2 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate , Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos , Laskennalliset erät Netto ,

16 14 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA-AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, viestinnästä, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelu ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. TVA-toimenkuvien ja tulosyksikön kulloistenkin tarpeiden mukainen henkilöstön koulutus. Toimiva, ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Toimivaksi resurssoitu asiantuntijapalvelu sekä muu sisäinen ja ulkoinen palvelutuotanto. Koulutustilaisuudet. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Arkisto- ja asianhallintapalveluiden taso ja riittävyys asiantuntija-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Ajantasainen ja kehittyvä neuvontapalvelu. Päätöksenteko pitkäjänteistä. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden sekä kuntalaisten tiedottamisen taso. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko tulosyksiköittäin tai keskistetysti. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus. Arkistotoimeen liittyvä jatkokoulutus. TEHTÄVÄALUE Taloushallinto TOIMINTA-AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti.

17 15 TEHTÄVÄALUE Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. SUORITTEET Työasemamäärä Palvelinten määrä (fyysiset / virtuaaliset) / 38 6 / 42 5 / 45 5 / 45 Tulostimien määrä Kopiokoneiden määrä Tukipyynnöt helpdesk-ohjelman kautta Tukipyynnöt puhelimitse Uusien järjestelmien käyttöönottoja 3 9 Intra, Sharepoint, VETUMA, roskapostisuodatin ProEconoma sähköisten laskujen vastaanotto, ICT HelpDesk, videoopastusjärjestelmä Pegasos sähköiset lomakkeet, Sonet varasto, Synasty for SQL, MS Exchange, Windows 7, VMware, videovalvonta Puhelinliittymät Työasemien uusintoja TEHTÄVÄALUE Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Henkilöstöjohtamisen yhtenäisyys ja hyväksyttyjä strategioita, sopimuksia ja ohjeistuksia toteuttava toimintamalli koko organisaatiossa. Henkilöstösuunnittelu, henkilöstöjohtaminen, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu em. periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöstrategian päivitys. Kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten ja päivitetyn henkilöstöstrategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon.

18 16 Ohjeistuksen päivittäminen ja täydentäminen. Henkilöstökoulutus. Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Osaamisen varmistaminen Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistaminen ja saattaminen sähköiseen muotoon, projekti aloitettu v Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden lisääminen Henkilötyövuosi Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja Sairauspoissaolot Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan muutos Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan laajentaminen. Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET Koulutuspäivät v luvusta poistettu terveystoimi Sairauspoissaolopäivät v luvusta poistettu terveystoimi Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia TEHTÄVÄALUE Elinkeinotoimi TOIMINTA-AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyö lisääminen - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen - kuntakuva - yrittäjien palaute - yhteiset hankkeet - yhteistyön parantuminen yrittäjät /kunta - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen - seudullinen yhteistyön lisääntyminen yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät TAHTO-ryhmä - toimialaryhmät yrittäjien keskuudessa

19 17 - toimintatapojen luominen, jotka mahdollistavat yritystoiminnan kehittymistä - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen (rahoituspäätökset) yritykset saavat tehokkaasti tarvitsemansa avun kulloiseenkin kehittämishankkeeseensa - yrittäjien yhteistyön lisääminen - koulutus - hanketoiminnan edistäminen - sopivien yhteistyötahojen etsiminen kulloiseenkin tilanteeseen TEHTÄVÄALUE Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikea-aikainen käsittely. Hakemusten käsittelyn nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein SUORITTEET Maataloustuet 5,9 milj. 5,8 milj. 5,8 milj. 21,1 milj. 21,1 milj. Tuenhakijoita Tukihakemuksia Hyväksytyt hakemukset Henkilöstö ,6 7,6 Toiminnalliset muutokset Maaseutuhallinnon vuotuiset menot pysyvät laaditussa talousarviossa. Maaseutuhallinto muuttuu v yhteistoiminta-alueeksi, jossa Laukaa toimii isäntäkuntana.

20 KUNNANHALLITUS 1310 Yleishallinto TP 2010 TA 2011 TA Määräraha Menot Tulot Netto Muutos-% 4,3 9,8 3,3 1,2 0,0 Muutos-% 15,0 10,0 5,0 0,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Netto