KVEENIN KIELEN KALA- JA MERIELÄINSANASTOA
|
|
- Jussi Jaakkola
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siksi Kapialan tutkimusta on syytä tarkastella psykiatrian nimityskäytäntöjä koskevana perusselvityksenä, kielenkäytön ja erilaisten todellisuuksien merkityssuhteita luotaavana pohdiskeluna, joka tuo selkeästi esille psykiatrisen ja somaattisen lääketieteen kielenkäytön ja nimeämisperusteiden tavoitteelliset erot. Tekijä osoittaa varsin vakuuttavasti, miten nykyiset nimeämistavat edellyttävät maallikkopotilailta melkoista itsetuntoa ja ulkokohtaista tarkastelutapaa, jottei hoidon sivuvaikutuksena olisi tahaton syyllistyminen hoitoprosessin aikana. Toisaalta myös psykiatrialle olisi eduksi, jos tautinimitykset ja niiden selitykset kuulostaisivat potilaan näkökulmasta uskottavilta ja johdonmukaisilta ja antaisivat lisäksi toivoa parenemisesta. KRISTA VARANTOLA MATTI O. HUTTUNEN Sähköpostit: KVEENIN KIELEN KALA- JA MERIELÄINSANASTOA Irene Andreassen Tainariksi kuttuthaan se steimpiitti täälä. En studie av kvenske fiske- og sjødyrnavn i Varanger, Porsanger og Alta. Tromsø: Universitetet i Tromsø s + liitteet. L okakuussa 2004 Tromssan yliopistossa väitellyt Irene Andreassen on tehnyt uraauurtavaa työtä käsitellessään kveenin kielen kala- ja merieläinsanastoa. Tutkimuksen yhtenä sysäyksenä voineekin pitää tutkijan, joka itsekin kuuluu kveeninkieliseen vähemmistöön, halua kerätä ja tallentaa kveenien tärkeimmän elinkeinon eli kalastuksen sanastoa myös jälkipolvien perinnöksi. Sanaston etymologisessa tutkimuksessa teos edustaa erityisesti kveenin kielen, norjan ja saamen suhteiden kartoitusta. Tutkimus valaisee yleisemminkin kielikontaktitilanteissa havaittavaa sanaston muuttumista ja lainautumista. Etymologia, erityisesti sanastoetymologia, on ollut fennistiikan tutkituimpia alueita vuosikymmenien ajan (ks. esim. Häkkinen 1996: ). Jo 1910-luvulla aloitettiin järjestelmällinen suomen kielen sanaston tutkimus. Suomen kielen etymologinen sanakirja (SKES) oli pitkään ainoa yhtenäinen esitys, mutta vuosina valmistui kolmiosainen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä (SSA), jossa on voitu ottaa huomioon se laaja etymologinen tutkimuskirjallisuus, joka on antanut uutta tietoa erityisesti suomen kielen lainasanojen alkuperästä. Lainasanatutkimus on tärkeä osa etymologiaa, sillä lainat voivat olla kaikenikäisiä, vanhoja ja nuoria. Andreassenin aiheenvalintaa voi pitää hyvin perusteltuna, koska kveenin kieleen on jo siihen vanhastaan kuuluneiden kala- ja merieläinsanojen lisäksi voitu omaksua uusia lainoja, joita suomen kielessä tai suomen pohjoisissa murteissa ei tunneta. Andreassenin tutkimuksen tavoitteena on kveenin kielen kala- ja merieläinsanaston kuvaaminen. Tutkija täsmentää tavoitteensa kolmeksi osatavoitteeksi, joista yksi on sanaston etymologinen ja kielimaantieteellinen tarkastelu. Toisena tavoitteena on selvittää etymologioiden yhteydessä eri- 433 Virittäjä 3/2005
2 tyyppiset kielikontakti-ilmiöt, jotka toteutuvat lainastrategioina. Kolmantena osatavoitteena on ollut selvittää kalalajien biologisen systematisoinnin näkymistä kielen tasolla kalalajien nimityksissä. Tutkimuksessa käytettävät parametrit ovat siis varsin laaja-alaisia. Niissä tulee voimakkaasti esille etymologinen tutkimusnäkökulma, mikä korostuu etymologisessa sanaston luetteloimisessa. Tämän lisäksi aineistoa on käsitelty myös hyvin toisentyyppisillä parametreillä, kuten kielikontakti- ja interferenssi-ilmiöillä ja etnobiologisilla muuttujilla, jotka ovat monitieteisiä ja valottavat lingvistien, antropologien ja biologien metodeja. Hieman epäselväksi jää, missä määrin kaikki edellä mainitut parametrit ovat universaalisti soveltamiskelpoisia esimerkiksi muiden kielten vastaavien nimitysaineistojen kuvauksessa. TYÖN RAKENNE Andreassenin tutkimus rakentuu yhdeksästä pääluvusta. Johdannossa selvitellään Pohjois-Norjan kielitilannetta ja sen historiallista taustaa, kveenin kieltä, työn tavoitteita ja ongelmanasettelua. Lisäksi johdannossa on tärkeässä asemassa työssä käytetyn terminologian esittely ja määrittely, mikä onkin paikallaan, koska aineistoa leimaa vahva kansanomainen taksonomia. Kansanomaisessa taksonomiassa termien määrittely voi poiketa huomattavastikin tieteellisistä määrittelyistä. Luvussa kaksi esiteltyjen metodien ja aineiston jälkeen tekijä kuvaa luvussa kolme asutushistoriaa ja pohjoisen alueen (myös suomen kielen) varhaisia kielikontakteja. Näistä hän ottaa esille saamelais-suomalaiset, balttilaiset, germaaniset, pohjoismaiset ja Fennoskandian ja Pohjois-Venäjän väliset kontaktit. Pohjoiskalotin historiaa kuvataan varsin laajasti, mutta esimerkiksi Tornionjokilaakson asutushistoriaa vain sivutaan. Sitä olisi voinut valottaa enemmän, koska tämän alueen asutushistoria sekä meänkielen ja suomen pohjoisten murteiden keskinäiset suhteet ovat tärkeitä selvitettäessä kveenin kielen sanastoa. Luvussa neljä esitellään aineiston murremaantieteellinen pohja sekä etymologisen tarkastelun peruskriteerit ja aineslähteet. Etymologinen sanaluettelo on sisällytetty samaan lukuun, ja se kattaa tutkimuksesta noin 70 sivua. Sanaluettelon jälkeisissä luvuissa käsitellään hyvin perusteellisesti kielikontakteja ja koodinvaihtoa sosiaalisena ja lingvistisenä ilmiönä (luku 5) sekä lainastrategioita (luku 6). Lopuksi tekijä esittelee myös sanaston kansanomaista nimijärjestelmää ja nimitysmotivaatiota sekä soveltaa aineistoonsa niin sanottua etnobiologista analyysiä (luvut 7 9). Työn rakenne on lukijan kannalta jossain määrin sekava ja hajanainen, erityisesti siksi, että pääluvut rakentuvat jopa seitsemännen polven alaluvuista. Lukijan on äkkiseltään mahdoton hahmottaa, miksi esimerkiksi suomen -kka-johdinta on käsitelty sekä alaluvussa 6.6 että ja Alalukujen ryhmittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi olisi vähentänyt sirpaleisuutta. Hajanaisuutta lisää myös se, että esimerkiksi kielikontakteja on käsitelty sekä ennen etymologista sanastoa että sen jälkeen. VANHAT KIELIKONTAKTIT Eräissä kohdin teosta lukija joutuu pohtimaan, liikutaanko enää varsinaisen kveenin kielen etymologisen sanastotutkimuksen piirissä. Luvussa 3 käsitellään pääasiassa vanhoja kielikontakteja, jotka koskevat suomen kieltä. Ne ovat tietenkin norjalaiselle lukijapiirille outoja ja uusia asioita, mutta työn jäntevyyden kannalta nämä tiedot olisi kannattanut tiivistää, koska ne kuitenkin ovat jo aiemmin perinpohjaisesti tutkittua ja tunnettua tietoa. Varsinkin 434
3 vanhat omaperäiset sanat ja indoeurooppalaiset, germaaniset ja balttilaiset lainat olisi voinut jättää käsittelyn ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi nimitysten alkumääritteinä esiintyneet sanat kevät, marto, meri, niska, syys ja talvi samoin kuin kalannimitykset ahven, hauki, lohi, siika ja turska. Joukossa on myös joitakin vanhoja verbejä, kuten kutea. Käsittelyksi olisi varmasti riittänyt pelkkä viittaus jo olemassa oleviin lähteisiin, niin kuin Andreassen on tehnytkin muutamien sanaetymologioiden yhteydessä (esim. hylje, jää, kirjava, kissa ja musta). Tutkimusta olisi voinut tarkemmin suunnata niihin (laina)sanoihin, jotka ovat uusia ja nimenomaan kveenin kieleen joko norjasta tai saamen kielestä omaksuttuja. AINEISTOSTA Erityistä kiitosta sen sijaan ansaitsee tutkimuksen pitkälle aikavälille ulottuva aineistonkeruu. Aineistoa on kerätty lähinnä haastattelemalla parin vuosikymmenen ajan, ja tietoja on tarkistettu moneen otteeseen. Informantteina on käytetty etupäässä 80:tä iäkästä henkilöä, jotka ovat vielä hyvin hallinneet kveeniä. Tekijä on valikoinut nämä informanttinsa huolellisesti, mikä lisää luotettavuutta. Aineiston keruu on ollut erittäin työlästä ja aikaa vievää kenttätutkimusta. Suuri osa materiaalista on 1980-luvulta ja kuulunut jo Andreassenin aikaisempaan tutkimukseen. Tämän vuoksi informantitkin ovat pääosin luvuilla syntyneitä. Joukossa on vain kymmenen tai 1950-luvulla syntynyttä henkilöä. Niin sanotussa lisäaineistossa, joka on peräisin 1990-luvulta, on enemmän naisia kuin miehiä, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tutkija ei ole kuitenkaan pohtinut sukupuolen tai iän vaikutusta kalannimitysten variantteihin (oma vai lainattu sana) ja niiden merkitysten selityksiin. Otaksua voi, että naisten käyttämät nimitykset viittaavat esimerkiksi kalan käyttökelpoisuuteen ruuanvalmistuksessa tai hyvään makuun, kun taas miesten käyttämät nimitykset perustuvat voittopuolisesti kalastuksen onnistumiseen eri vuodenaikoina, kalojen liikkeisiin, väreihin ja muihin tuntomerkkeihin. Erityyppisesti syntyviin nimijärjestelmiin viittaavat käsittääkseni sellaiset naisilta kirjatut esimerkit, joissa arvioidaan kalan kelvollisuutta syötäväksi. Laaja aineistonkeruu varmistaa sen, että sanojen eri variantitkin on voitu ottaa huomioon, samoin sanojen semanttisessa kehityksessä tapahtuneet muutokset eri maantieteellisillä alueilla. Henkilökohtaisten haastattelujen ohella ei ole käytetty kirjallisen kyselyn tekniikkaa, joka ainakin joidenkin tarkennusten (esim. varianttien määrän ja levinneisyyden) osalta olisi voinut helpottaa aineiston keräämistä. Vanhamuotoinen murteidenkeruu ja sen perinteiset metodit elävät viimeisiä aikojaan. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin ollut perusteltua ja ansiokasta kerätä kveenin kielen sanastoa, koska siitä on arkistoissa erittäin vähän nauhoitteita; sanojen keruuta ei ole harrastettu lainkaan (ks. Jussila 1993). Vähäiset nauhoitteet eivät olisi riittäneet näin mittavan sanastotyön pohjaksi. ETYMOLOGINEN TARKASTELU Andreassenin tutkimuksessa on käytetty perinteisiä kriteerejä sanaston etymologioinnissa: äänteellisiä ja semanttisia seikkoja sekä maantietellistä levinneisyyttä. Tältä osin, samoin kuin asutus- ja kielikontaktihistorian kuvaamisen osalta, tutkimus on luonteeltaan referoivaa, ja Andreassenin tutkimusotetta voi kuvata lähinnä aineslähtöiseksi. Tutkija onkin määritellyt käyttämänsä metodin kvalitatiiviseksi. Perinteiset kriteerit ovat olleet yleensä paikallaan ja riittäviä, koska sana-artikkelien etymologiat on suurimmalta osin esitetty jo aiem- 435
4 missa kirjallisissa lähteissä. Sinänsä sanaston ryhmittely taksonomisesti eri lajeihin on relevanttia työn etnobiologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sanaluettelon etymologiat ovat huolellisesti tehtyjä, vaikkakin siis pääosin referoivia. Sana-artikkelit on käsitelty kiitettävän tarkasti, korrektisti ja asiantuntevasti, ja ne osoittavat tekijän erinomaista perehtymistä myös suomen kielen äänne- ja muotorakenteeseen samoin kuin sanaston semanttisiin erikoispiirteisiin. Andreassen mainitsee kuitenkin tarkkaan vain korpusten keruuajat, informanttien määrät sekä kala- ja merieläimiä koskevat sanemäärät. Etymologioista erityisen mielenkiintoisia ovat suhteellisen uudet yhdistelmät ja varsinkin saamelaisperäiset ja nuoret norjalaiset lainat. Erityisesti norjalaisista lainoista olisi lisäksi kaivannut kvantitatiivisia tietoja, joista olisi käynyt ilmi eri sana- ja lainakerrostumat. Nyt lukija joutuu summittain arvioimaan vanhojen suomen kielen sanojen ja nuorien lainojen lukumäärien suhdetta. Norjalaisten lainojen ohella saamelaiset lainat ovat mielenkiintoisia, mutta niidenkään osuudesta ei saa tarkkaa kuvaa. Andreassenin väitöskirjan etymologisessa leksikossa on käsitelty 78:aa sanaartikkelia ja kaikkiaan 232:ta nimivarianttia. Sana-artikkelien biologista taksonomiaa mukaileva esitysjärjestys ja monikielisyys tekevät artikkeleista vaikeita. Hakusanoja ei ole asetettu aakkosjärjestykseen, vaan ne on ryhmitelty kala- ja merieläinlajien mukaan (esim. turskakalat, valaat jne.). Lajit on jaettu alaryhmiin, jotka sisältävät samaa kalalajia merkitseviä nimityksiä. Nimitykset voivat olla vanhoja suomalaisia nimiä tai nuoria norjalaisia lainoja. Sana-artikkelit voivat näin sisältää etymologisesti yhteenkuulumattomia nimiä, kuten yngeli ja penikka hakusanan fiskeyngel yhteydessä, jolloin yhteisenä nimittäjänä on merkitys kalanpoikanen. Vastaavasti hakusanan ørret kohdalta löytyvät tammukka, meritammukka, meritaimen, taimen, taimenna, pikkutaimenna, tammakko, taimu ja vääjäkkö ja hakusanan smålaks Salmo salar kohdalta kärrö, kossi, pikkukäntti ja titti. Norjankielisten hakusanojen merkitykset on useimmissa tapauksissa selitetty tieteellisellä nimellä (esim. lødde Mallotus villosus ) tai tieteellisen nimen ja norjankielisen selityksen yhdistelmällä (esim. vårlødde Mallotus villosus som kommer til Finnmarkskysten på våren ). Tieteellisten nimien esitys on mielestäni kuitenkin tarpeetonta; ne vain monimutkaistavat sanaartikkeleita. Niiden poisjättö olisi painottanut sitä, että nimityksiä lähestytään ja selitetään väitöskirjassa nimenomaan kansanomaisella taksonomialla, vaikka sana-artikkelit sinänsä onkin ryhmitelty biologisen taksonomian mukaisesti. Se, että kaikki hakusanat ovat norjaksi, vaikeuttaa kveeninkielisten nimitysten ymmärtämistä, samoin kuin ylipäänsä kveeninkielisten (usein vanhojen suomalaisten) nimitysten ja nuorien lainojen määrällisten ja laadullisten suhteiden tarkastelua. Lähtökohta on sikälikin epälooginen, että norjankieliset hakusanat ovat joko norjankielisiä nimityksiä, käännöksiä käsiteltävistä nimityksistä tai sitten norjankielisiä merkityksenselityksiä. Kun tutkimuksen päätavoitteena on kveenin kielen sanaston etymologinen selvittäminen, olisi ollut tärkeää lähteä liikkeelle kveeninkielisistä hakusanoista. Sanojen löytämistä olisi ainakin huomattavasti helpottanut, jos työn lopussa olisi ollut sanarekisteri sivumainintoineen. Nyt tiettyä sanaa, oli se sitten ahven, kevätlohi, turska tai aapahylje harmaahylje, kivipirri kivihylje tai kaltsu, on lähes mahdotonta löytää. Olisi ollut myös mielenkiintoista tietää, mistä kaikista lajeista voidaan muodostaa sellaisia spesifisen tason nimityksiä, joiden alkua määrittävät esimerkiksi asento, kevät, kutu tai talvi. 436
5 Näitä olisi sitten voinut verrata suomen peräpohjalaismurteiden sanavaroihin ja ottaa yhdeksi tutkimuksen osatavoitteeksi selvittää, mitkä tällaisista spesifisen tason termeistä ovat uudessa elinympäristössään syntyneitä, mitkä ovat vanhaa suomen perua. Toisinaan nämä viittaukset suomen murteisiin on tehtykin, mutta mitään kokonaisesitystä ei ole löydettävissä. Useimmat etymologiat ovat ongelmattomia ja kuten edellä jo mainitsin liiankin perusteellisesti referoituja aiemmista etymologisista lähteistä. Vain jotkin etymologiat ovat epävarmoja, tai niiden esitystavassa on huomauttamista. Muutamissa lainasanoissa esiintyy loppuvokaalin vaihtelua, joka perustuu jo originaaliin. Esimerkiksi klupu klupi, murtto murti -tyyppiset vaihtelut ruotsalaisissa lainasanoissa, jotka kveenin kielessä ovat vanhaa suomalaista perua, johtuvat siitä, että eri varianteilla on vaihdellen ruotsin yleiskieleen ja suomenruotsin murteisiin pohjaavia originaaleja (esim. r. klubba nuija, srm. klubbo klubbu, klubb; Grönholm 1988: 267). Vastaavanlaista i A-loppuvokaalin vaihtelua tavataan yleisesti ruotsalaisissa lainasanoissa, mutta tekijä pitää kveenin rääkki (< ruotsin räka) -sanan alkuperää hämäränä. Suomen murteiden lainoissa on useinkin -i ruotsin originaalin -aloppua vastaamassa (esim. sm. murt. nääsi nenä < r. näsa, kuutti < r. skuta, truuvvi tötterö < r. struva; ks. Grönholm 1988: 261). On selvää, että tällaiset loppuvokaalin muutokset lainasanoissa ovat analogisia ja perustuvat lukuisten i-loppuisten lainojen malleihin. Tekijä myös esittää nuorten norjalaisten lainojen vastineeksi toisinaan yleiskielen muotoa, vaikka lainan fonologinen asu ilmiselvästi viittaa norjan murteisiin. Hän yhdistää muun muassa kveenin flynteri-sanan norjan originaaliin flyndre ja mainitsee vasta myöhemmin murremuodon flynder. Aina ei Andreassen myöskään mainitse, että etymologisesti yhteen kuuluvat variantit voivat perustua eri-ikäisiin lainoihin ja erilaisiin originaaleihin; tästä olisi ollut syytä huomauttaa esimerkiksi sanojen valas ja vaali yhteydessä (s. 154). Nuorien lainojen joukossa on monia mielenkiintoisia sanoja, jotka näyttävät sopeutuneen suoraan kveenin kielen johdostyyppisiin nomineihin, esimerkiksi pontikka, roosikka ja santikka. Andreassen pyrkii selittämään näitä kontaminaatioiksi (esim. kroo(flynteri) + santikka > kroosikka eräs kampelalaji ), mitä voi pitää kaukaa haettuna. Hän itse esittää Sammallahteen (1989: 166) viitaten vastaavia substantiivityyppejä saamesta suomeen lainatuissa sanoissa, kuten peurakka iso poro (< saamen beavrrit), vaalakka harmahtava poro (< saamen vielggut), mutta vastaava substituointitapa -kka-johdostyyppisiin nomineihin tunnetaan myös suomen ruotsalaisperäisissä lainoissa (Grönholm 1988: 270). Tekijä pitää lisäksi tällaisia lainoja Söderholmiin (1992: 102) nojaten vain osalainoina, koska johdin -kka kuuluu jo entuudestaan kveeniin. Mielestäni kyse ei ole osalainoista, vaan lainan sopeuttamisesta olemassa oleviin johdos- ja paradigmatyyppeihin. Kveenin kielen kalasanastossa on ollut runsaasti analogisia malleja, kuten penikka kalanpoikanen ja tammukka taimen. Nuori norjalaisperäinen laina santikka kampela on voinut toimia kroosikkasanan mallina myös semanttisesti. Andreassen on ryhmitellyt oman aineistonsa lainaukset Söderholmin (1992: ) mallin pohjalta, mutta malli ei sovi sellaisenaan kalasanastoon. Sen sijaan se on todennäköisesti sopinut hyvinkin Söderholmin analysoimiin paikannimilainoihin. Jotkin käsitellyt etymologiat ovat epävarmoja, kuten titti (s. 104), mikäli se yhdistetään ruotsin murteiden stint-originaaliin. Tästä originaalista on lainattu kyllä 437
6 suomen murteiden pientä kalaa merkitsevä sintti ja pientä kalaa t. lintua merkitsevä tintti, mutta titti edellyttäisi äännemuuntelua, mahdollisesti norjan tita-, tit- vaikutuksesta. Suomen titti naisenrinta ei etymologisesti (eikä merkityksensä perusteella) kuulune tähän yhteyteen. Useissa kielissä on toisistaan riippumatta (muodoltaan) samankaltaisia onomatopoeettisia sanoja (ks. SSA: tiitinen, tissi, tintti). Joidenkin lainojen yhteydessä esiintyy muuta huomautettavaa. Ronkku-lainan (< norjan rogn) sopeuttamisstrategiaa kveeniin tekijä nimittää slangistrategiaksi. Se ei täysin pidä paikkaansa, koska kveenissäkin tunnetaan vanhat ruotsalaiset lainat, kuten kinkku, lankku ja linkku, jotka perustuvat suomenruotsin murteisiin tai jo uusruotsin u-loppuisiin obliikvamuotoihin (ks. esim. Grönholm 1988: klinkku, plankku, sinkku). KIELIKONTAKTIN SOSIAALISET JA LINGVISTISET TAUSTAT Luku 5»Språkkontakt som sosialt og lingvisktisk fenomen» on tutkimuksen kannalta tärkeä, mutta sen sijoittaminen vasta sanaluettelon jälkeen on yllättävää. Se olisi kannattanut sijoittaa ennen sanastoa lukuun 3, jossa on jo käsitelty vanhoja kielikontakteja. Erityisesti on huomautettava, että luku 5.3.1, joka käsittelee venäläis-itämerensuomalaista kielikontaktia, olisi ollut sopivampi luvun 3 yhteydessä. Hieman outoa on, että suomalais-ruotsalaista kielikontaktia ei ole käsitelty lainkaan, vaikka se sekä historialliselta kannalta että sosiaalisena ja lingvistisenä ilmiönä olisi liittynyt hyvin läheisesti nuorempaan kveeniläisnorjalaiseen kontaktiin. Tältä pohjalta olisi voinut paremmin verrata, miten paljon uudet kielikontaktit Pohjoiskalotin alueella ovat vaikuttaneet kveenin kieleen ja miten paljon kveeniin on tullut tutkimuksessa käsiteltyä sanastoa norjasta ja saamesta. Andreassen pohtii varsin laajasti, miten lainastrategioita sovelletaan monikielisessä miljöössä ja miten kaksikielinen käyttää kahta kieltä. Tässä yhteydessä hän kuvaa koodinvaihtoa lähinnä teoreettisesti ja suhteuttaa sitä vain suppeasti omaan aineistoonsa. Koodinvaihtoa käsittelevä luku jääkin mielestäni irralliseksi. Käytännössä kysymys on usein siitä, että kielenkäyttäjä käyttää kveeninkielisen termin ohella myös norjalaista lainasanaa tai kertoo haastattelijalle, mitä sana on norjaksi. Kysymys ei siis ole koodinvaihdosta sen perinteisesti määritellyssä merkityksessä, vaan siitä, että puhuja haluaa käännöksellä täsmentää norjantaitoiselle haastattelijalle, mistä kalalajista on kysymys. Esimerkiksi sivun 156 aineistoesimerkit viittaisivat tällaiseen: runnukka se on pikkutinkainen ( ) TAREGJEDD PÅ NORSK, kuiski on KAMSKJELL, mustastainari se on STEINBIT, sitten on roosikka se toinen ( ) se on SANDSKRUBBE norjaksi. Andreassen nimittää tällaista koodinvaihdon tyyppiä pedagogiseksi koodinvaihdoksi, joka voi sisältää yksittäisiä sanoja tai kokonaisia fraaseja. Kysymys on yleensä tilapäisestä, ei vakiintuneesta ilmauksesta. Tällaisia koodinvaihtotapauksia ei käsittääkseni voi laskea tämän työn piiriin varsinaisesti kuuluviksi, koska tekijä on rajannut työnsä käsittelemään vain vakiintuneiden sanojen etymologioita. On selvää, että tällaiset täsmennykset lopulta voivat johtaa lainaamiseen ja siihen, että käytetään rinnakkain vanhoja ja uusia lainattuja variantteja. Vähitellen vanhat kveeninkieliset sanat korvautuvat pelkästään lainasanoilla. Andreassen ei kommentoi sitä, onko tällaista pedagogista kielenvaihtoa enemmän nuorimmilla informanteilla, jotka ovat oletettavasti olleet täysin kaksikielisiä. 438
7 Kirjoittaja käsittelee kielikontakteihin liittyen myös vähemmistökielien asemaa. Suomen osalta mainitaan saamen kielen tilanne, mutta ei ruotsin kielen vähemmistöasemaa, vaikka ruotsi on Suomessa puhutumpi vähemmistökieli. Kielikontaktien tutkimushistoriaa sivutaan hyvin lyhyesti: amerikansuomen kielikontakti on kuvattu luvussa 5.7. Koodinvaihdon, lainautumisen ja eri ikäpolvien välisen kielenkäytön eroja samoin kuin kielen häviämisen taustatekijöitä australiansuomessa on ansiokkaasti kuvattu Magdolna Kovácsin (2001) väitöskirjassa. Sen tuloksia kielen muutoksista ja vaihdoksesta eri sukupolvilla olisi voinut hyödyntää Andreasseninkin tutkimuksessa. Luvussa 6 on käsitelty lainastrategioita, mutta esimerkiksi foneettiset muutosstrategiat ovat jääneet tarkastelematta kokoavasti, vaikka nuorten lainojen yhteydessä näyttää tulevan esille uusia piirteitä: esimerkiksi vokaalisointua ei kaikissa lainanimityksissä enää ole (esim. rääkka katkarapu ). Joskus taas uutena piirteenä esiintyy sananloppuisen e:n säilyminen (esim. pakkesilli < norjan bakkesill ja prykte prykti Cetorhinus maximus < norjan brugde). Toisaalta taas joissakin nuorissakin lainoissa on vokaalisointuun sopeuttamista (esim. hyyssä). NIMITYSTEN MONITIETEISTÄ TARKASTELUA Luku 7 on erittäin mielenkiintoinen ja innovatiivinen. Siinä verrataan kansanomaista ja luonnontieteellistä tietoa nimitysten pohjana. Kansanomainen taksonomiahan voi poiketa suuresti tieteellisestä taksonomiasta. Nimityksissä tulevatkin selvästi esille nimitysten taustalla olleet motivaatiot, kuten kalan väriin, kokoon, pyyntivuodenaikaan ja liikkumisalueeseen liittyvät seikat. Luvussa 8 on käsitelty sanojen kansanomaisten nimitysten taustalla olevaa motivaatiota. Lukija jää kuitenkin kaipaamaan yleisempää semanttisten muutosten käsittelyä, varsinkin kun työn alussa mainittiin käytettävän perinteisiä kriteerejä. Uutta tutkimusteoreettista näkökulmaa on luvussa 9, jossa on kuvattu, miten etnobiologista analyysiä on sovellettu aineistoon. Tämä monitieteinen analysointimalli soveltuu erinomaisesti juuri tällaiseen luontoperäiseen sanastoon, mutta jossain määrin käytetty malli jää puolitiehen. Etnobiologisen hypoteesin mukaan geneerisellä tasolla on lyhyitä ja yhdistämättömiä termejä, kuten kala, ja spesifisellä tasolla alakategoriat ilmaistaan usein yhdyssanoilla, kuten keväkala. Tosiasiassa Andreassenin aineistossa on spesifisellä tasolla usein myös yhdistämättömiä (laina)sanoja, esimerkiksi murtto pikkukala. Tämä osoittaa, että vanha taksonomia korvautuu kielikontaktissa monesti yhdistämättömällä lainasanalla edellä esitetyn hypoteesin vastaisesti. On kielenkäyttäjälle ekonomisempaa lainata lyhyt sana kuin muodostaa moniosaisia yhdyssanoja. Andreassen ei ota mitään kantaa siihen, että tutkimuksen sanasto ei vahvista esitettyä hypoteesia oikeaksi tässä kielikontaktissa. Mainitsemistani tekstin jäsentelyyn liittyvistä ongelmista huolimatta Andreassenin väitöstutkimusta on pidettävä tärkeänä. Hänen väitöskirjansa vahvoja puolia ovat laaja-alaisuus, tutkittavan kielen vankka tuntemus, laaja aineisto ja monitieteisyys. Teos antaa mielenkiintoista uutta tietoa kveenin kielestä ja sen kielikontakteista Pohjoiskalotin alueella. Tutkimus kveenin kielestä on myös malliesimerkki sanaston muutostendensseistä kaksikielisessä ympäristössä, ja se antaa tietoa kielellisten uudennosten syistä. MAIJA GRÖNHOLM Sähköposti: 439
8 LÄHTEET GRÖNHOLM, MAIJA 1988: Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa. Väitöskirja. Åbo: Åbo Akademis förlag. HÄKKINEN, KAISA 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. JUSSILA, RAIMO 1993: Tuhatvuotiset murteenkeruutalkoot. Virittäjä 97 s KOVÁCS, MAGDOLNA 2001: Code-switching and language shift in Australian Finnish in comparison with Australian Hungarian. Väitöskirja. Åbo: Åbo Akademi University Press. SAMMALLAHTI, PEKKA 1989: Sámi-suoma sátnegirji. Ochejohka: Jorgaleaddji Oy. SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 7. Lexica Societas Fenno- Ugricae XII, 1 XII, 7. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus SÖDERHOLM, EIRA 1992: Lainastrategioita ja sanasemanttisia suhteita. Lapin vaikutus Suomen pohjoismurteiden topografisiin appellatiiveihin. Mauno Koski (toim.), Kontrastiivista kielentutkimusta II. Fennistica 10 s Åbo: Åbo Akademi. VIERASSANOJEN KOTOISTAMISEN HISTORIAA Marko Pantermöller Zur orthographischen Integration von Fremdwörtern im Finnischen. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 60. Wiesbaden: Harrassowitz s. ISBN S uomen kirjakielen historia tarjoaa tutkijoille yhä edelleen pohdittavaa. Monia tieteitä yhdistävä tutkimuskohde on ollut 1800-luvun suomen kirjakieli, mistä ovat osoituksena kyseiseen ajanjaksoon keskittyvät laaja-alaiset tutkimushankkeet sekä niiden piirissä syntyneet tuoreet artikkelikokoelmat niin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa kuin Turun yliopistossakin (ks. Huumo, Laitinen ja Paloposki 2004; Kurki, Laine ja Lampinen 2003). Samaa ajanjaksoa on vastikään tutkittu perinpohjaisesti myös Suomen ulkopuolella Greifswaldin Ernst-Moritz-Arndtyliopistossa Saksassa, jossa pohjoismaisten kielten laitoksen (Nordisches Institut) assistentti Marko Pantermöller puolusti suomen vierasperäisten sanojen oikeinkirjoituksen kehitystä käsittelevää väitöskirjaansa Die Problemgeschichte der sprachpflegerischlexikalischen Beurteilung, Klassifizierung und orthographischen Integration von Fremdwörtern im Finnischen. Väitöstilaisuus osui sopivasti Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotispäiväksi Tarkastelemani teos on Pantermöllerin väitös- Virittäjä 3/
VIERASSANOJEN KOTOISTAMISEN HISTORIAA
LÄHTEET GRÖNHOLM, MAIJA 1988: Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa. Väitöskirja. Åbo: Åbo Akademis förlag. HÄKKINEN, KAISA 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki: Suomalaisen
Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin
havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle
Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet
Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Saamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
Etnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen
1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä
Kieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat
Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI
KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
Ei suurempaa moitten sijaa. Lähdemerkinnät ok, samoin lauserakenteet. Muutamia kirjoitusvirheitä oli, mutta ei häiritsevässä määrin.
opisnro Perehtyneisyys Johtopäätelmät Kieli-/ulkoasu Perehtyneisyys Johtopäätelmät Kieli-/ulkoasu 433431 Aiheeseen olisi voinut perehtyä syvällisemmin oppikirjamaisia lähteitä käyttäen, nyt oli tyydytty
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
Yleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL
Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL otimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin vuonna 2000 suunnittelemaan saamelaiskielten sanojen alkuperää selvittelevää hanketta. Asiasta todennäköisesti kiinnostuneille
Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
Keskipisteenä Kalevala
Raimo Jussila Keskipisteenä Kalevala Perinteisesti vanha kirjasuomi määritellään Ruotsin vallan ajan kirjakieleksi. 1 Rajausperusteena on silloin historia, eivät kielen ja kirjallisuuden ilmiöt. Kuitenkin
SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
Mitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
Miten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
semantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
Valtiovarainministeriön vero-osastolle
Valtiovarainministeriön vero-osastolle Kiitän mahdollisuudesta saada lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 17.7.2015. Koska lausunnon alaa
osakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä
TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
Teorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE
ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä
Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo
osakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
arvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI?
MILLAINEN TEKSTI ON KUVATEKSTI? Elina Heikkilä Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1065. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
Yleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
KOTIMAISTEN KIELTEN TALO. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa
KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun alussa KOTIMAISTEN KIELTEN TALO Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminnan suuntaviivoja 2000-luvun
Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti
Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Lönnrotin Kalevala (1849) Suomen Kansan Vanhat Runot SKVR (1908-1997) SKVR-korpus (2007) Lönnrotin Kalevala ja osa Suomen Kansan Vanhojen Runojen xml-korpuksesta
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011
Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011 Prosessi ja tulokset 30.5.2011 Yleistä Oulun yliopiston koulutusneuvosto päätti 16.2.2011 kokouksessaan toteuttaa sisäisen auditoinnin
KOULULAISSLANGIN SANASTOLÄHTEISTÄ
Havaintoja ja keskustelua E KOULULAISSLANGIN SANASTOLÄHTEISTÄ sitän seuraavassa tietoja laajahkon koululaisslangiaineiston sanastolähteistä. Aineisto koottiin lomakekyselyn avulla Virroilla vuonna 1990.
Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta
Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset
Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta
Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen
TAITAVA PERHOKALASTAJA
Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman
Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:
Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden
hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Aineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi
Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia
Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10.
Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, Monenlaista sanastotyötä Valtioneuvoston kanslian kielipalvelun tehtävät Terminologisen
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista