Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet

Transkriptio

1

2

3

4

5 Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi pitää samana kielenä, koska ihmiset ymmärtävät toisiaan. Lisäksi norjalaisilla on peräti kaksi virallista norjan kieltä, bokmål ja nynorsk. On melko yleinen luulo, että yhdessä maassa puhutaan vain yhtä kieltä. Esimerkiksi Suomessa suomea ja Saksassa saksaa. Se ei ole totta. Melkein joka maassa on virallisen kielen lisäksi useita vähemmistökieliä. Sveitsissä on jopa neljä virallista kieltä (ranska, saksa, italia ja retoromaani). Pohjoismaissa puhutaan monenlaisia kieliä. Meänkieli Tornionjokilaaksossa ja kveeni Pohjois-Norjassa ovat kehittyneet suomen kielestä. Saamen kieltä puhutaan Pohjoismaiden pohjoisosissa, sekä Venäjän puolella. Saamen kieliäkin on yhdeksän erilaista, eivätkä puhujat ymmärrä välttämättä toisiaan. Norjassa puhuttu eteläsaame on varsin kaukana Suomessa puhutuista inarinsaamesta, pohjoissaamesta ja kolttasaamesta. Lähde: Kuva: Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 5 av 12

6

7 Kirsi Saariston haastattelu Kirsi Saaristo on opettanut Ruijassa suomea toisena kielenä melkein 10 vuotta. Tässä hän pohtii vaikeata opetustilannetta. - Millaisia kokemuksia sinulla on suomen kielen opetuksesta? Alussa kun aloitin suomen kielen opetuksen Norjassa, olivat oppilaani pääasiassa kaksikielisistä perheistä. Toisin sanoen heillä oli suomalainen äiti ja norjalainen isä ja lapset olivat oppineet enemmän tai vähemmän suomea kotona. Yleensä äiti puhui suomea, ja kaikki kesälomat vietettiin Suomessa. Täällä Itä-Finnmarkussa on nyt se tilanne, että oppilaat, jotka ovat valinneet suomen kielen toiseksi kielekseen peruskoulussa eivät välttämätta kuule suomea enää muualla kuin koulussa. Heidän vanhempansa eivät puhu suomea, isovanhemmista saattaa olla joku, joka jonkin verran puhuu suomea tai kveeniä. Oppilaille suomen kielen oppiminen on raskaampaa, kun joudutaan koko kieli aloittamaan ihan alusta. Minä olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat kaksi- tai jopa monikielisiä. Se ei tarkoita sitä, että he puhuvat virheettömästi kaikkia kieliä. Joskus joku sana ei vain tule mieleen, ja sitten käyttää jonkun toisen kielen sanan. Mutta se on ihan ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tärkeää on se, että puhuu monia kieliä. Lähde: Kuva: Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 7 av 12

8 Jeg må lære norsk! Hei! Olen juuri muuttanut Norjaan ja norjan kieli on minusta vähän vaikeaa. Onko teillä hyviä ideoita norjan kielen oppimiseen? Tuula Opit kieltä, jos käytät sitä joka päivä. Eli mitä enemman käytät, sen nopeammin opit. Ja lehtien lukeminen ja tv:n katsominen auttaa. Aluksi kieli on passiivista ja vie aikaa ennenkuin pystyy puhumaan ihmisten kanssa. Mutta usein se on niin, että norjalaisten mielestä me suomalaiset osataan paljon enemman norjaa kuin me itse luulemme. Saana Kaikki on kyllä itsestä kiinni, eli pitää vaan itse olla aktiivinen ja uskaltaa käyttää kieltä. Nunt Alussa kyllä yritin puhua norjaa, mutta lopetin kun toiset kommentoivat sähän kuulostat ihan ruotsalaiselta. Jos en kolmannellakaan kerralla ymmärrä mitä muut sanovat, niin puhun englantia. Ekaterina En osaa antaa muita vinkkejä kuin puhu, puhu ja puhu. Älä ujostele puhua :) Lähde: Mutku mutku (=mutta kun...) (ja men, ja men...) Monen kielen osaaminen on hyvä asia. Mutta aina löytyy monta hyvää tekosyytä (mutkua) siihen, miksi juuri NYT ei voi aloittaa kielen opiskelua. Olisi kiva osata kieliä, mutta kun... minulla ei ole kielipäätä Ja höpsis. Jokainen voi oppia kieliä. Olet lapsena pystynyt oppimaan äidinkielesi. On totta, että jotkut ihmiset oppivat helpommin kieliä kuin toiset, mutta voi olla myös totta, että he osaavat opiskella tai ovat motivoituneita. Kannattaa siis myös oppia oppimaan! minulla ei ole aikaa Aivan, aikaa tarvitaan. Kielitaito ei tule yhdessä yössä. Kieltä ei opi vain luokkahuoneessa tai oppikirjasta. Lue sanomalehdet saksaksi, katsele uutiset netistä venäjäksi, kuuntele koulumatkalla podcasteja suomeksi, käy Facebookissa englanniksi, etsi ruokaohjeita ranskaksi. Voilá! Et edes huomaa opiskelevasi, kun kielitaitosi karttuu. Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 8 av 12

9 kieltä ei kuule missään Voi voi. Tässä kohdassa tapaamme kysyä: Onko kaukosäädin hukassa? Kirjastokortti hävinnyt? Radio rikki? Eikö pöydälläsi oikeasti ole tietokonetta? Anna siis potkut mutkuille ja ryhdy reippaasti opiskelemaan! Lähde: Puhdas suomi on pelkkää legendaa Niin sanottu «puhdas suomi» on illuusio. Suomen murteet vilisevät lähikielistä lainattuja sanoja, jotka ovat täysin käyttökelpoisia Norjan kveenimurteissa. Suomen yleiskielessäkin on ruotsinkielisiä lainasanoja vaikka huru mycket. Kieli elää käyttäjiensä kautta: Eri ihmiset puhuvat eri tavalla eri tilanteissa. Seuraavat esimerkkilauseet tuovat mieleen Norjan kveenimurteet: Lähemäkö hantlamhan? (Lappi) (Skal vi dra og handle?) Voit sä londii huntin? (Stadi) (Kan du låne en hundrings?) Sopik tää kellanen pluussi mul? (Turku) (Passer denne gule blusen til meg?) Fölijääkkö sä? (Pohjanmaa) (Følger du med?) Suomen kieleen on lainattu ja lainataan koko ajan uusia sanoja naapurikielistä ja kauempaakin, kuten englannnista. Miksi kveenien olisi pitänyt ja edelleen pitäisi välttää lainasanojen käyttämistä kun näin ei ole tehty muuallakaan? Lainasanojen käyttäminen on merkki kekseliäisyydestä ja joustavuudesta. Pitää myös muistaa että hyvin suuri osa kainulaisia ja ruijansuomalaisia tuli Norjaan ja 1800-luvuilla, jolloin suomen kieli oli aivan toisenlaista kuin nykysuomi. Esimerkiksi telefuunille ja elektrisiteetille keksittiin suomenkieliset sanat vasta luvulla. Hyvin monet kveeninkielen norjalaisuuksina pidetyt sanat ja ilmaukset ovat hyvin voineet tulla suomesta. Tampereen murteessa käytetään sanoja hantuuki, plokata, rensseli ja tuuki. Pohjanmaan murteessa on samoja sanoja kuin kainun kielessä kuten fiini, kahveli, knappi ja väsky. Oulussa taas sanotaan esimerkiksi avviisi, kartiina, klaarata ja kööki. Suomalaisen kannattaisi tutustua oman kielen murteisiin niin ymmärtää paremmin kainun kieltäkin ja vastaavasti: Kainun kieleen tutustumalla oppii suomen kielen historiaa. Kommentaari: Liisa Koivulehto Lähde: Ruijan Kaiku 1/2015 Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 9 av 12

10 Kainun grammatiikki oon viimen kovottu Kainun kielen grammatikki tuli ulos ennen joului. Grammatikin oon kirjoittannu Eira Söderholm Tromssan universiteetista. Söderholm työteli kirjan kans sikkaristi kymmenen vuotta. - Jokhainen puhhuu ommaa kieltä justhiinsa niin ko hän itte halluu ja tykkää. Mutta ko kirjoitethaan ja opetethaan, se tarvithaan systeemin, Eira Söderholm sannoo. Ja niinko monheen kerthaan oon muisteltu: Kväänin eli kainun kielelä oon kirjoitettu vähän ja enniimitten oon tällä kielelä kirjoittanheet pyssyjokilaiset. - Grammatikin tutkimisen puolesta tärkkein oon ollu Suomen kielen nauhoitearkisto, mihin on kovottunna kainun dialektiita 419 tiimaa. Materiaalii on Omasvuonosta Etelä- Varenkhiin, Eira Söderholm muistelee. Sillä se oli iso työ saađa kokhoon tämän grammatikin. Monet ihmiset oon olheet ihmeessä ette miksi se nyt oon häytyny tehđä kainun kielen grammatikin ja eikö ihmiset saa puhhuut niinko het itte haluthaan. Söderholm sannoo taas kerran ette kielen puhumisheen ei tarvitte grammatikkii. Ihmisellä oon grammatikki omassa päässä. Grammatikissa oon kysymys kirjoitetusta kielestä. Nykyaikana mikhään kieli ei säily jos sillä ei ole kirjakieltä. Lähde: Ruijan Kaiku 1/2015 Kuva: Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 10 av 12

11 Blank side Forberedelse FIN1008/FIN1058 V2015 Side 11 av 12

12