Säästöpankkien joukkovelkakirjalaina I/2003

Transkriptio

1 Tarjousesite Säästöpankkien joukkovelkakirjalaina I/2003 Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijat: Ikaalisten säästöpankki Kortesjärven Säästöpankki Kuortaneen Säästöpankki Parkanon Säästöpankki Korko: Kurssi: Laina-aika: Lainan määrä: 3,lO %:n kiinteä vuotuinen nimelliskorko. Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti, tuotto on 3,lO % liikkeeseenlaskupäivänä, mikäli emissiokurssi on 100 %. Vaihtuva 3 vuotta ( ) euroa Merkintäaika: Merkintäpaikat: Liikkeeseenlaskijapankkien konttorit

2 Tarjousesitteestä vastuussa olevat ja liikkeeseenlaskijapankkien hallitusten vakuutukset Lainaehdot Muita tietoja merkitsijöille Tietoja liikkeeseenlaskijoista Joukkovelkakirj alainan liikkeeseenlaskijoina toimivien säästöpankkien taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentaperusteet Liikkeeseenlaskijapankkien hallitusten selonteot vuoden 2002 tilinpäätöksen laatimisen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista Joukkovelkakirj alainan liikkeeseenlaskij oina toimivien säästöpankkien tilinpäätöstiedot vuosilta 2001 ja 2002 Ikaalisten Säästöpankki vuosi vuosi Kortesjärven Säästöpankki vuosi vuosi ,: Kuortaneen säästöpankki vuosi vuosi Parkanon Säästöpankki vuosi , vuosi Liikkeeseenlaskijat: Ikaalisten Säästöpankki Kortes j ärven Säästöpankki Kuortaneen Säästöpankki Parkanon Säästöpankki Tietoja tarjousesitteestä: Tämä tarjousesite on laadittu Suomen lakien mm. arvopaperimarkkinalain ( ) ja valtiovarainministeriön tarjousesitteestä antaman asetuksen ( /540) mukaisesti. Esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua liikkeeseenlaskijoiden pääkonttoreissa. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa esitteen tietojen oikeellisuudesta. Laina on merkitty rahoitustarkastuksen pitämään luetteloon joukkovelkakirj alainoista. 1

3 Tarjousesitteestä vastuussa olevat ja liikkeeseenlaskijapankkien hallitusten vakuutukset Tarjousesitteestä vastaavat liikkeeseenlaskijat, Ikaalisten Säästöpankki, Kortesjärven Säästöpankki, Kuortaneen Säästöpankki ja Parkanon Säästöpankki sekä niiden hallitukset. Liikkeeseenlaskij apankkien hallitukset ovat päättäneet tämän joukkovelkakirj alainan liikkeeseen laskemisesta. Kokoukset on pidetty seuraavasti: Ikaalisten Säästöpankki , Kortesjärven Säästöpankki , Kuortaneen Säästöpankki ja Parkanon Säästöpankki Vakuutamme, että tarjousesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa.?=-. Ikaalisissa, Kortesjärvellä, Kuortaneella ja Parkanossa IKAALISTEN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS Jyrki Talonen Juhani Hakala Pertti Hakala Hannu Rajalahti Tapio Viitasalo Juha Laitinen tj. Jyri Nousiainen KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS Asko Nuottimäki Kari Aho Risto Halkola Erkki Loukola Armas Pitkäjärvi Heikki Tiainen Juhani Viitala Heikki Voltti Martti Ahopelto, tj Mirja Laukkonen KUORTANEEN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS + Reino Keski-Nisula Heikki Ala-Lahti Aimo Korpi-Kyyny Esa Taipale Martti Takanen Antero Paavola, tj Tapio Kunuunäki PARKANON SÄÄSTÖPANKKI Kai Tammela Leevi Aarniokoski Juhani Koivisto Hannu Rinne Kalervo Mäki-Nevala Yrjö Kurunmäki tj saakka Riitta Koivunen Juhani Huupponen tj alkaen

4 Lainaehdot 1. Lainan määrä Alla mainitut liikkeeseenlaskij at (jäljempänä liikkeeseenlaskija) laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjalainan (jäljempänä laina), jonka nimellismäärä on enintään euroa. Kukin Liikkeeseenlaskija vastaa joukkovelkakirjalainan nimellismäärästä seuraavasti: Ikaalisten Säästöpankki enintään 1.OOO.OOO euroa 25 % Kortesjärven Säästöpankki enintään 1.OOO.OOO euroa 25 % Kuortaneen Säästöpankki enintään 1.OOO.OOO euroa 25 % Parkanon Säästöpankki enintään 1.OOO.OOO euroa 25 % Yhteensä enintään euroa 100 % 2. Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Lainaa voi merkitä liikkeeseenlaskijoiden kaikissa konttoreissa. Merkintä alkaa klo 9.00 ja päättyy viimeistään merkintäpaikkojen sulkiessa. Merkintähinta sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkintäpäivään kertynyt korko on maksettava merkittäessä. Maksetusta merkinnästä annetaan merkintätodistus. Nimellisen merkintämäärän tulee olla jaollinen tuhannella (1 000). Liikkeeseenlaskija päättää menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. 3. Joukkovelkakirjat Jokainen liikkeeseenlaskija vastaa kunkin joukkovelkakirjan pääoman ja koron maksamisesta osuudelta, joka vastaa liikkeeseenlaskijan osuutta koko joukkovelkakirjalainasta edellä kohdan 1. mukaisesti. Lainan määrästä liikkeeseenlaskija antaa haltijalle asetettuja joukkovelkakirjoja, joita voi merkitä seuraavan määräisinä: Littera A Littera B Littera C 1000euroa euroa euroa Joukkovelkakirjat päivätään ja ne numeroidaan juoksevasti. Joukkovelkakirjat painetaan vmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä liikkeeseenlaskij an valtuuttaman edustajan allekirjoituksella. Kuhunkin joukkovelkakirj aan kuuluu kolme (3) maksulipuketta. 3

5 Joukkovelkakirjat luovutetaan asianmukaisesti kuitattua merkintätodistusta vastaan myöhemmin ilmoitettavassa paikassa ja aikana merkitsijälle tai sille, kenelle hänen oikeutensa on siirtynyt. 4. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. 5. Laina-aika Laina-aika on kolme (3) vuotta. Lainan nimellisarvo maksetaan kokonaisuudessaan takaisin Liikkeeseenlaskija pidättää itselleen oikeuden ostaa joukkovelkakijoja takaisin ennen niiden eräpäivää. P 6. Korko Lainalle maksetaan 3,l %:n vuotuista nimelliskorkoa. Korko maksetaan jälkikäteen nimellisarvolle, vuosittain 19.5., ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Koronlaskuperusteena on todelliset päivät / todelliset päivät poislukien kunkin korkojakson ensimmäinen päivä ja mukaan lukien viimeinen päivä, jolloin korkojakson todellisten päivien lukumäärä jaetaan todellisen päivien lukumäärällä. Korko lasketaan lainan liikkeellelaskupäivästä. 7. Maksut Lainan korko ja pääoma maksetaan joukkovelkakirjaan liitettyjä maksulipukkeita vastaan liikkeeseenlaskij an konttoreissa. Näissä ehdoissa mainitun maksulipukkeen haltija on oikeutettu maksulipuketta vastaan nostamaan siinä tarkoitetun koron ja kuoletuksen, vaikkei joukkovelkakirja olisikaan hänen hallussaan. r Lainalle ei keny korkoa eräpäivän ja maksulipukkeen maksettavaksi esittämisen väliseltä ajalta. Mikäli maksupäivä ei ole pankkipäivä Suomessa, siirtyy maksu seuraavaan pankkipäivään. Maksun siirtyminen ei vaikuta maksettavaan määrään. Mikäli maksulipuketta ei ole esitetty lunastettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun maksulipuke lainaehtojen mukaisesti oli ensimmäisen kerran lunastettavissa, on oikeus maksun saantiin menetetty. 8. Maksulipukkeiden kuolettaminen Kadonneita tai tunneltuneita maksulipukkeita voidaan kuolettaa asiakirj ain kuolettamisesta annetun lain ( /34) mukaisesti. 9. Lainaa koskevat ilmoitukset Tätä lainaa koskevat ilmoitukset joukkovelkakirjojen haltijoille julkaistaan Helsingin Sanomissa ja näin julkaistun ilmoituksen katsotaan tulleen joukkovelkakirjan haltijoiden tiedoksi julkaisupäivänä.

6 10. Ylivoimainen este Liikkeeseenlaskijat eivät vastaa joukkovelkakirjan haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu a) viranomaisten toimenpiteistä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta; b) liikkeeseenlaskij asta riippumattomasta j a sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa; 4 liikkeeseenlaskijan toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta; d) liikkeeseenlaskijan toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa liikkeeseenlaskij an toimihenkilöistä j a huolimatta siitä, onko liikkeeseenlaskij a siihen osallisena vai ei; tai e) muista näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta liikkeeseenlaskij an liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 11. Laina-asiakirjat Lainaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä toimistoaikana liikkeeseenlaskij oiden pääkonttoreissa. 12. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän lainaan sovelletaan Suomen lakia. Lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kantaja, johon sovelletaan kuluttajia koskevaa lainsäädäntöä, saa nostaa kanteen myös asuinpaikkakuntansa alioikeudessa Vakuus Joukkovelkakirj alainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeus kuin liikkeeseenlaskij an muilla vakuudettomilla sitoumuksilla. 14. Muuta Liikkeeseenlaskijan hallitus päättää muista ehdoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän lainan ottamiseen, sekä lainateknisten menettelytapojen muutoksista ja lainan hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista. 5

7 Muita tietoja merkitsijöille Laina on joukkovelkakirjalaina Tämä laina on velkakirjalain 34 :ssä tarkoitettu joukkovelkakirjalaina. Lainalla on sama etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla. Joukkovelkakirjaan perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. Merkintä- ja iunastuspaikat Merkintä- ja lunastuspaikkoina ovat liikkeeseenlaskijoiden konttorit. P Lainan efektiivinen tuotto ja duraatio Lainan efektiivinen vuotuinen tuotto on 3,lO % liikkeeseenlaskupäivänä, jos emissiokurssi on 100 %. Jos emissiokurssi nousee niin efektiivinen tuotto laskee ja jos emissiokurssi laskee, efektiivinen tuotto nousee. Lainan duraatio on 2,91 vuotta 100 %:n emissiokurssilla. Efektiivinen korkotuotto ja duraatio on laskettu arvopaperimarkkinoilla yleisesti käytetyllä nykyarvomenetelmällä. Laskentakaavat ovat seuraavat: Efektiivinen korko: Re= (kuponkikorko-(nimellisarvo/l OO)+(A*kuponkikorko/3 65.))*(tod./ DSR)/((nimellisarvo/ 1 OO)+(A* kuponkikorko/3 65.)) F jolloin A = päiviä korkoajan alusta selvityspäivään DSR = päiviä selvityspäivästä lainan lunastuspäivään Duaatio (Macauley duation): omaisuuslajin A duraatio nybarvo ajankohdan t kassavirta aika omaisuuslajin A nykyarvo

8 Lainan takaisinmaksu Lainan nimellisarvo maksetaan kokonaisuudessaan takaisin Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Merkintäpalkkio Merkintäpalkkiota ei peritä. Vakuus Joukkovelkakirjalainalle ei ole asetettu vakuutta. Jälkimarkkinat Joukkovelkakirjat voidaan myydä edelleen laina-aikana, mutta liikkeeseenlaskijat eivät ota vastaan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Lainaa ei noteerata julkisesti. Merkintä- ja muut sitoumukset Merkintäsitoumuksia tai muita liikkeeseenlaskuun liittyviä sitoumuksia ei ole annettu. Yli- tai alimerkintätilanteet Liikkeeseenlaskijapankit päättävät toimenpiteistä, jos laina ylimerkitään, jää osittain tai kokonaan merkitsemättä lainan merkintäaikana. Niillä on silloin oikeus keskeyttää merkitä tai pidentää merkintäaikaa. Lainapääoman määrä ja käyttötapa Lainan tullessa kokonaan merkityksi liikkeeseenlaskuarvosta arvioidaan kertyvän noin euroa liikkeeseenlaskuun liittyvien ulkoisten kulujen ja palkkioiden vähentämisen jälkeen. Pääoma on tarkoitus käyttää kokonaan liikkeeseenlaskij apankkien tavanomaisessa liiketoiminnassa. Joukkovelkakirjalainan ja sille maksettava koron verotus Suomessa Korkotulon lähdeverotus koskee Suomessa yleisesti verovelvollisia luonnollisia henkilöitä j a kotimaisia kuolinpesiä. Lainan merkintäajan alkaessa voimassaolevan lain mukainen vero on 29 prosenttia. Korkotulo, josta maksetaan lähdeveroa, ei ole veronalaista tuloa tuloverotuksessa, eikä pääoma ole veronalaista varallisuutta. Korkotuloa, josta on maksettu lähdeveroa, ja pääomaa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Näistä korkotuloista ei voida vähentää tuloverolain mukaan pääomatuloista vähennyskelpoisia korko- eikä muita menoja. Korkotulon lähdevero peritään koronmaksun yhteydessä. Korko on veronalaista tuloa yhteisöille ja muille kuin yleishyödyllisille yhtymille. 7

9 Jos joukkoveikakirja myydään laina-aikana, verotetaan saatu kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) pääomatulona eikä lähdeveronalaisena korkona. Myynnin tapahtuessa kotimaisen arvopaperivälittäjän välityksellä arvopaperivälittäjä toimeenpanee koron ennakonpidätyksen. Tällöin korkoa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Joukkovelkakirjan oston yhteydessä maksettu jälkimarkkinahyvitys voidaan vähentää pääomatuloista tai, jos sellaisia ei ole, ansiotulon verotuksessa tuloverolain säännösten mukaisesti. Mahdollinen myyntitappio voidaan vähentää myyntivuotena tai kolmena seuraavan vuotena saaduista myyntivoitoista. Mahdollinen myyntivoitto tai -tappio on ilmoitettava veroilmoituksessa. Nämä verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa olleeseen lainsäädäntöön.

10 Tietoja liikkeeseenlaskijoista: Ikaalisten Säästöpankki Ikaalisten Säästöpankki on perustettu 1876 ja merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterinumerolla Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin kotipaikka on Ikaalinen ja osoite Vanha Tampereentie 18-20,39500 Ikaalinen, jossa laina- asiakirjat ovat nähtävillä. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 $:ssä säädetään. Pankin toimialueena on Ikaalinen, Tampere, Nokia ja Hämeenkyrö. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki. Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästökeskus (omistusosuus 90,85 %) Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästöliike (omistusosuus 53,94 %) Kiinteistö Oy Wanha Pääkonttori (omistusosuus 65,52 %) Kiinteistö Oy Hakalan Liikekeskus (omistusosuus 100 Yo) Asunto Oy Säästösommelo (omistusosuus 100 %) Asunto Oy Ikaalisten Kukkukallio (omistusosuus 100 %) Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö. Pankin toimitusjohtaja on Juha Laitinen Hallitus Jyrki Talonen, puheenjohtaja, yrittäjä Juhani Hakala, varapuheenjohtaja, maanviljelijä Pertti Hakala, koneistaja Jyri Nousiainen, pääluottamusmies Hannu Rajalahti, laamanni Tapio Viitasalo, metsätalousteknikko Kunkin hallituksen jäsenen osoitteena toimii Ikaalisten Säästöpankin osoite, Vanha Tampereentie 18-20,39500 Ikaalinen. Tilintarkastajat Juha-Pekka Mylkn KHT Lasse Liukko HTM Kreetankatu 3 B 44 Kanervapolku Turku Kyröskoski KPMG Wideri Oy Linnankatu 26 C Turku Pankilla ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. 9

11 Pankin muut sitoumukset Jvk-lainat Debentuurilaina v Velan määrä , tasalyhenteinen, korko 4,5 %ja viimeinen erä eraäntyy Säästöpankkien debentuurilaina U2000. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina 1/2001. Velan määrä , korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina U2002. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Muut lainat Pankilla ei ole muita lainoja. - - Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Muuta Pankilla on sijoitukset seuraavien yhtiöiden joukkoveikakirjalainoihin: Enso 1,O 1 M, Kemira 0,80 M ja Metsäliitto 0,99 M. Näiden ja em. kiinteistöyhtiöiden lisäksi pankilla ei ole muita merkittäviä sijoituksia eikä tilinpäätöstä koskevia poikkeuslupia. Tulevaisuuden näkymät F-. Talletuskasvun arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, luotonkysynnän ennakoidaan hidastuvan edellisvuodesta. Nykyinen markkinakorkotaso ja hintakilpailu heikentävät rahoituskatetta edellisvuodesta. Pankin liikevoitto vuonna 2002 oli 1,5 miljoonaa euroa. Markkinakorkojen ja asiakasmarginaalien alentumisesta johtuen alkaneen tilikauden tuloksen arvioidaan alentuvan edellisvuodesta. Suomi-Pohjola yhteistyön tuomien uusien tuotteiden myynnin arvioidaan kehittyvän myönteisesti. Vuonna 2001 perustetun Tampereen Kalevan konttorin tuloksen arvioidaan rasittavan pankin tulosta. Luottotappioiden arvioidaan jäävän alhaiselle tasolle. Pääoma Pankin oma pääoma varauksineen verovelka vähennettynä oli ,7 M. Oma pääoma jakaantuu euron peruspääomaan, 2,5 M :n vararahastoon, 2,l M :n edellisten tilikausien voittoon ja 0,7 M :n tilikauden voittoon. Vapaaehtoisten varausten määrä oli 2 M. Pankilla ei ole valtion pääomasijoituksia.

12 Kortesjärven Säästöpankki Kortesjärven Säästöpankki on perustettu 1902 ja merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterinumerolla Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin kotipaikka on Kortesjärvi ja osoite on Jääkärintie 60,62420 Kortesjärvi, jossa laina-asiakirjat ovat nähtävillä. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 6:ssä säädetään. Pankin toimialueena on Kortesjärvi, Kalajoki, Kaustinen, Kälviä, Toholampi ja Sievi, joissa kunnissa pankilla on konttorit. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki. Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Finsumäen Säästölä Oy A (omistusosuus 100 %) Asunto Oy Kortesjärven Kitkankuja (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Kaustisen Säästökeskus (omistusosuus 76,33 %) Kiinteistö Oy Kälviän Säästöpuisto (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Sievin Pankkila (omistusosuus 62,74 %) Kiinteistö Oy Kalajoenrinne (omistusosuus 59,4 %) Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö Pankin toimitusjohtaja on Martti Ahopelto Hallitus Asko Nuottimäki, puheenjohtaja, maanviljelijä Armas Pitkäjärvi, varapuheenjohtaja, turkistarhaaja Kari Aho, rikosylikonstaapeli Risto Hakola, rehtori Mirja Laukkonen, kamreeri Erkki Loukola, maanviljelijä Heikki Tiainen, autoilija Juhani Viitala, toimitusjohtaja Heikki Voltti, maanviljelijä Kunkin hallituksen jäsenen osoitteena toimii Kortesjärven Säästöpankin osoite Jääkärintie 60, Kortesj ärvi. Tilintarkastajat Vilho Päällysaho KHT Sepänkatu 4 B Jyväskylä Pentti Kujanpää HTM Havupoiku Kurikka Pankilla ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. 11

13 Pankin muut sitoumukset Jvk-lainat Säästöpankkien debentuurilaina Velan määrä , korko 4,5 %,laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina I/2000. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina I/2001. Velan määrä , korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina I/2002. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Muutlainat Pankilla ei ole muita lainoja - - Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä MUU^ Tytäryhtiöitä lukuun ottamatta pankilla ei ole muita merkittäviä yksittäisiä sijoituksia. Tulevaisuuden näkymät /- Pankin otto- ja antolainausvolyymien arvioidaan kasvavan yli kymmenenneksen vuositasolla. Rahoituskatteen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Pankin liikevoitto vuonna 2002 oli 0,7 miljoonaa euroa. Pankin liikevoiton arvioidaan alentuvan hieman edellisestä vuodesta. Suomi- Pohjola yhteistyön tuomien uusien tuotteiden myynnin arvioidaan kehittyvän myönteisesti. Pankin luottotappioiden arvioidaan jäävän alhaiselle tasolle. Pääoma Pankin oma pääoma varauksineen verovelka vähennettynä oli ,l M. Oma pääoma jakaantuu 168 euron peruspääomaan, 0,7 M :n vararahastoon, 1,9 M :n muuhun rahastoon, 0,6 M :n edellisten tilikausien voittoon ja 0,2 M :n tilikauden voittoon. Vapaaehtoisten varausten määrä oli 2,3 M. Pankilla ei ole valtion pääomasijoituksia. 12

14 Kuortaneen Säästöpankki Kuortaneen Säästöpankki on perustettu 1901 ja merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterinumerolla Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin kotipaikka on Kuortane ja osoite on Keskustie 40,63100 Kuortane, jossa laina-asiakirjat ovat nähtävillä. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Pankin toimialueena on Kuortane, Ilmajoki, Lehtimäki ja Seinäjoki. Pankki on säästöpankkiliiton jäsenpankki. Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiint. Oy Mäyryn Pankki (omistusosuus 100 %) Kiint. Oy Kuortaneen Säästötalo (omistusosuus 100 %) Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö. Pankin toimitusjohtaja on Antero Paavola. Hallitus Reino Keski-Nisula, puheenjohtaja, yrittäjä Esa Taipale, varapuheenjohtaja, maanviljelijä Heikki Ala-Lahti, maanviljelijä Aimo Korpi-Kyyny, peruna-agrologi Tapio Kuninmäki, yrittäjä Martti Takanen, yrittäjä Jari Jylhä, varajäsen, maanviljelijä Taisto Maunuksela, varajäsen, maanviljelijä Esko Takaluoma, varajäsen, maanviljelijä Hallituksen jäsenten ja varajäsenten osoitteena toimii Kuortaneen Säästöpankin osoite Keskustie 40, Kuortane. - Tilintarkastajat Vilho Päällysaho KHT Sepänkatu 4 B Jyväskylä Pentti Kujanpää HTM Havupolku Kurikka Pankilla ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. Pankin muut sitoumukset Jvk-lainat Säästöpankkien debentuurilaina Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina I/2000. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy

15 Säästöpankkien debentuurilaina Y2001. Velan määrä , korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina Y2002. Velan määrä 1.OOO.OOO, korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Muut lainat Pankilla ei ole muita lainoja. - Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut 2. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä S Muuta Pankilla on kijanpitoarvoltaan 0,92 M :n sijoitus Kiinteistö Oy Seinäjoen Yhdyskulmaan. Kiinteistöyhtiön tilikauden 2002 tappio on ja oma pääoma Pankin omistusosuus on 30,63 %. Pankilla on 1,09 M :n sijoitus Rautaruukin yritystodistukseen sekä 1,2 M :n sijoitus Suomi-Yhtiöiden sijoitussopimukseen. Pankilla ei ole muita merkittäviä yksittäisiä sijoituksia. Tulevaisuuden näkymät fl Talletuskasvun arvioidaan jonkin verran hidastuvan edellisvuodesta, luotonkysynnän ennakoidaan alhaisesta korkotasosta johtuen olevan edellisen vuoden tasoa. Nykyinen alhainen markkinakorkotaso ja hintakilpailu heikentänevät rahoituskatetta edellisvuodesta. Pankin liikevoitto vuonna 2002 oli 0,6 miljoonaa euroa. Mikäli markkinakorkotasossa ei tapahdu muutosta pankin liikevoitto jäänee tänä vuonna hieman edellisvuotta pienemmäksi. Suomi-Pohjola yhteistyön tuomien uusien tuotteiden myynnin arvioidaan kehittyvän myönteisesti ja muiden tuottojen kasvun korvaavan hieman alentuvaa rahoituskatetta. Luottotappioiden arvioidaan jäävän alhaiselle tasolle. Pääoma Pankin oma pääoma varauksineen oli veroveika vähennettynä ,4 M. Oma pääoma jakaantuu 840 euron peruspääomaan, 1,4 M :n vararahastoon, 2,5 M :n edellisten tilikausien voittoon ja 0,2 M :n tilikauden voittoon. Vapaaehtoisten varausten määrä oli 1,9 M. Pankilla ei ole valtion pääomasijoituksia.

16 Parkanon Säästöpankki Parkanon Säästöpankki on perustettu 1887 ja merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterinumerolla Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin kotipaikka on Parkano ja osoite on Parkanontie 47,39700 Parkano, jossa laina-asiakirjat ovat nähtävillä. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 $:ssä säädetään. Pankin toimialueena on Parkano, Kihniö, Kankaanpää, Kauhajoki, Jalasjärvi ja Kurikka, joilla paikkakunnilla pankilla on konttori. Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Viinikanvuolle (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Parkanonrinne (omistusosuus 100 %) Parkanon Säästöyhtiö Oy (omistusosuus 100 %) Asunto Oy Parkanon Säästötalo (omistusosuus 64,53 %) Parkanon Säästökulma Oy (omistusosuus 55,61 %) Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö. Pankin toimitusjohtajana on Yrjö Kurunmäki. Toimitusjohtaja Kuninmäki siirtyy eläkkeelle ja uutena toimitusjohtajana jatkaa Juhani Huupponen Hallitus Kai Tammela, puheenjohtaja, liikkeenharjoittaja Hannu Rinne, varapuheenjohtaja, maalausurakoitsija Leevi Aarnikoski, kirjaltaja Juhani Koivisto, varastoesimies Riitta Koivunen, hammaslääkäri Kalevo Mäki-Nevala, maanviljelijä Aki Haapaniemi, varajäsen, toiminnanjohtaja Reijo Liesjärvi, varajäsen, sähköasentaja Risto Piipari, varajäsen, maanviljelijä Hallituksen jäsenten ja varajäsenten osoitteena toimii Parkanon Säästöpankin osoite, Parkanontie 47,39700 Parkano. Tilintarkastajat: Mylh Juha-Pekka KHT Linnankatu 26 C TURKU kotios. Kreetankatu 3 B TURKU KPMG Wideri Oy Ab-yhteisö Linnankatu 26 C TURKU 15

17 Pankilla ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. Pankin muut sitoumukset Jvk-lainat Säästöpankkien debentuurilaina Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina U2000. Velan määrä , korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina V2001. Velan määrä , korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Säästöpankkien debentuurilaina U2002. Velan määrä 1.OOO.OOO, korko 43 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy Muut lainat Pankilla ei ole muita lainoja. - Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Muuta Pankilla on 1,9 M :n sijoitus Pohjolan sijoitussopimukseen. Näiden ja em. tytäryhtiöiden lisäksi pankilla ei ole muita merkittäviä yksittäisiä sijoituksia. Tulevaisuudennäkymät P- Talletusten ja luottojen kasvun ennakoidaan jatkuvan vakaana vuonna Alhaisen korkotason vuoksi rahoituskate tulee volyymien kasvusta huolimatta jäämään alle viimevuotisen tason. Muiden tuottojen lisääntyminen ei riitä kompensoimaan rahoituskatteen alenemisen vaikutusta. Liikevoitto tulee pienenemään, vaikka henkilöstökulujen lisäys jää vähäiseksi. Suomi-Pohjola yhteistyön tuomien uusien tuotteiden myynnin arvioidaan kehittyvän myönteisesti. Pääoma Pankin oma pääoma varauksineen oli ,8 M. Oma pääoma jakaantuu 3 euron peruspääornaan, 2,3 M :n vararahastoon, 0,2 M :n muuhun rahastoon, 4,2 M :n edellisten tilikausien voittoon ja 0,7 M :n tilikauden voittoon. Vapaaehtoisten varausten määrä oli 3,4 M. Pankilla ei ole valtion pääomasijoituksia.

18 N N ~ ) ~ h)h)~nr U h)~~rr ~h)~rr oooww oooww oooww o o o w w oooww oooww st2g:g NrOW000 h)*ow00 h)uowoo liikevaihdosta n w t a r r -m w 0 i 0,o-npp -n 0 L n 0 0 -Qi 0 0 m w 4 -w k -Qi -4 rnnrh) rnnnn fn-o,m*w*öö m m 4 0 N -e m e 00 vi -e 0 -e-0k rrror in -w Tulos ennen tilinpäätös- siirtoja ja veroja M N-Lrt4 ewwqiw -w -Qi -w -4 -r Tulos ennen tiiinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta 0 3 3: m U =ö=öö4 W N L W W w -w Taseen loppusumma M Oma pääoma M Koko pääoman tuotto (ROA) % LLLL r ~ N r h ) w P m w w L N -vi < w - e e 0 vi 4 Oman pääoman tuotto (ROE) % Omavaraisuusaste % CLULCL W W 4 U N w Jl k - b Vakavaraisuussuhde % Tuotto-kulu suhde 2 0, s. 0, si U C E A E. w

19 Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentaperusteet Liikevaihto Liikevaihtona ilmoitetaan korkotuottojen, leasingtoiminnan tuottojen, oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen, palkkiotuottojen, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottojen sekä muiden toimintatuottoj en yhteenlaskettu määrä Liikevoitto tai - tappio ja sen osuus prosentteina liikevaihdosta Liikevoitto saadaan suoraan tuloslaskelmasta Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja sekä sen osuus prosentteina liikevaihdosta c Luku saadaan suoraan tuloslaskelmasta Koko pääoman tuotto (ROA)?'o ROA = Liikevoitto / - tappio - verot x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto (ROE) % ROE = Liikevoitto / - tappio - verot x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero I~kätyllä verovelalla vähennettynä x Taseen loppusumma Tuotto-kulu suhde Rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ia valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot x 100 Palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut

20 Liikkeeseenlaskijapankkien hallitusten selonteot vuoden 2002 tilinpäätösten laatimisen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista Ikaalisten Säästöpankki Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilasta. Pankin kehitys on jatkunut vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen aikana suunnitellusti. Antolainauksen kasvu on jatkunut edelleen voimakkaana. Vuoden 2003 tulos tulee kuitenkin jäämään markkinakorkotason alhaisuudesta johtuen edellisvuotta pienemmäksi. Pankki tulee panostamaan Pohjola-Suomi yhteistyöhön tarjoamalla asiakkailleen yhteistyökumppaneiden pitkäaikaiseen säästämiseen tarkoitettuja tuotteita. Kortesjärven Säästöpankki Kälviän konttorin muuttaminen uusiin tiloihin tammikuussa 2003 ja Kalajoelle helmikuussa avatun uuden konttorin perustamiskustannukset tulevat rasittamaan pankin kuluvan vuoden tulosta. Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneita muita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilasta. Kuortaneen Säästöpankki Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilasta. Parkanon Säästöpankki Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneita muita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilasta.

21 Ikaalisten Säästöpankki TILINPÄÄTÖSTIEDOT

22 Hallituksen kertomus TOIMIIUTAYMPÄRISTÖ Toimintavuoden yleistä taloudellista kehitvstä leimasi kansantalouden hidas kasvu, korkotason ja p&sikurssien lasku sekä edelleen korkea työttömyys. Pankkitoiminnan yleiset edellytykset olivat kuitenkin varsin suotuisat. Korkotaso nousi alkuvuodesta, mutta aleni loppuvuodesta niin, että koko vuoden keskimääräinen korkotaso oli selvästi edellisvuotta aiempi. 3 kuukauden euribor oli noin prosenttiyksikön ja 12 kuukauden euribor 0,5 %-yksikköä edellisvuotta alempi. Euroopan Keskuspankki alensi penisrahoitusoperaatioiden korkoa joulukuussa 3,25 %:sta 2,75 %:iin. Pankkien primekorkojen kehitys oli epäyhtenäistä. Useimpien pankkien primekorot muuttuivat euriborkorkoj en kehityksen mukaisesti. Säästöpankkien Sp-prime nousi toukokuun lopulla 3,50%:sta 3,75 %:iii, aleni lokakuussa 3,50%:iin ja vuoden 2003 alussa edelleen 3,20%:iii Matala korkotaso vaikutti siihen, että luotonkysyntä oli hitaasta talouskasvusta ja talouden epävarmoista nakym~tä huolimatta vilkasta. Pankkien luottokanta kasvoi vuoden aikana 7,7 %. Varsinkin asuntoluottojen kasvu oli nopeaa. Pankkien talletuskanta kasvoi 4,4 %. Volyymien kasvusta huolimatta pankkisektorin taloudellinen tulos heikkeni rahoituskatteen supistuessa. Toimintavuoden aikana korostui finanssipalveluihin, erityisesti pankki-, vakuutus- ja rahastosäästämiseen liittyvien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen asiakkaille. Ratkaisuja tähän on haettu finanssitavarataloja ja -liittoja muodostamalla. Näihin liittyvät yhteistyöratkaisut on Suomen rahoitusmarkkinoilla nyt pääosin tehty. Toimintavuoden alussa otettiin käyttöön EU:n rahaliittomaiden yhteisvaluutta euro. Eurokäteiseen siirtyminen sujui hyvin ja odotettua nopeammin. Suomessa kaikki pankkiautomaatit jakoivat euroja jo vuoden ensimmäisen pankkiviikon lopussa. SÄÄSTO PANKKIRYHMÄ säästöpankit Säästöpankkien kehitys jatkui toiminnan kasvun osalta varsin hyvänä. A s i i kasvoi 694 Ooo-sta 717 KKkeen ja markkinaosuus talletuksista nousi 8,5 %:sta 8,7 %:iin. Säästöpankkien 1iiketaloudeUien tulos muodostui tyydyttäväksi. SäästopanWnien talletuskasvu hidastui hieman edellisvuodesta, mutta oli nopeampaa kuin muissa pankeissa keskimäärin. Talletuskasvu oli 7,O %. Myös luottokannan kasvu hidastui edellisvuodesta ollen 10,4 %. Edelliosien tapaan kasvu painottui asuntoluottoihii. Tulos Säästöpankkien liikevoitto oli 78 miljoonaa euroa. Liikevoitoa kertyi 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaiimmin. Liikevoitto oli keskitaseesta 1,1%. Liikevoiton aleneminen oli, kuten koko pankkisektorilla, seurausta otto- ja antolainauksen keskenään erilaisista korkosidonnaisuuksista, joiden takia rahoituskate heikkeni korkotason laskiessa. Sitä vastoin muiden tuottojen määrä kasvoi. Se ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan rahoidl tuskatteen supistumisen vaikutusta. Säästopankkien kulujen kasvu, 6,0% oli edellisvuotista nopeampaa. Tähän vaikutti mm. atk- ja rahahuollon kulujen lisääntyminen. Luottotappioita ei säästöpankeilla ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan. Tyydyttävän tuloskehityksen ansiosta säästöpankkien vakavaraisuus parani edelleen. Vuoden lopussa vakavaraisuus oli 16,5 %. Säästöpankkien vakavaraisuus penistu~ tuloksen kautta kertyneeseen omaan pääomaan. PaiveIuverkko Säästopankit perustivat vuoden aikana kolme uutta konttoria. Yhtään konttoria ei suljettu. Konttoreita oli vuoden päättyessä 261. Näiden lisäksi &&qankeiiia oli muutamia myynti- ja palvelupisteitä. Säästöpankeilla on konttoreita 167 kunnassa, jotka kattavat 71 % koko maan väestöstä. Pikapankkeja säästopankeilia oli 235 ja Automaatteja 76. Monilla säästöpankeilla on konttoreiden yhteydessä myös intemet-päätteitä, joilla asiakkaat voivat hoitaa pankkiiioitaan itsepalveluna. Säästopankkien asiakkailla oli linjayhteyksiä kaikkiaan 183 OOO. Niiden määrä lisääntyi vuoden aikana 23 KKkIla. 33 säästö ankin yhteistyö Pohjolan ja Suomen L ssa Jo edellisen toimintavuoden lopulla olivat Säästöpankkiliiton johdolla käynnistyneet kaikkien säästöpankkien vakuutusyhteistyötä koskevat neuvottelut Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden kanssa. Varsin pitkällä olleet neuvottelut kuitenkin kariutuivat maaliskuussa Aktia säästöpankin sanouduttua hankkeesta irti. Kevään aikana neuvottelut kynnistyivät uudelleen kaiikien muiden säästöpankluen osalta. Ratkaisuun päästiin , jolloin 33 s-töpankkia sopi laaja-alaisesta yhteistyöstä pankki- ja vakuutustoiminnan alueella Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden kanssa. Yhteistoiminnan keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin aslakaipalvelun kehittäminen sekä kilpailukyvyn turvaaminen uusilla palvelumuodoilla ja tuotteilla sekä uusien asiakkaiden saanti. Kuusi säästöpankkia jättäytyi siinä vaiheessa Pohjola ja Suomiyhteistyön ulkopuolelle. Yhteistyö kattaa uuden säästöpankin perustamisen pääkaupunkiseudulle, säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön perustamisen, Pohjola. ja Suomi-yhtiöiden tuotteiden myynti yhteistyön sekä konttoriverkostoa koskevan yhteistoiminnan. Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot Kaikki säästi>pankit olivat Säästopankkien Vakuusrahaston jäseniä. Rahasto on velaton, ja sen varat olivat vuoden lopussa 28,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana ei pankeille myönnetty tukea. Rahaston pääomasijoituksia ja -lainaa on kahdella sääst6panklla yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kaiii pankit kuuluvat Talletussuojarahastocm, joka turvaa tallettajien saamiset pankilta 25 OOO eumn saakka. Sääsröpankkien kannatusmaksu rahastolle oli 3,6 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston varat olivat vuoden lopussa 243,3 miljoonaa euroa.

23 Ikaalisten Säästöpankin toiminta Konsemitilinpäätökseen tilikaudella 2002 sisältyy pankin 90,88 %:sti omistama d t i ö, Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästökeskus. Tytänlhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tästä syystä toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. LIIKETOIMINTA Ikaalisten Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankin tase kasvoi vuoden 2002 aikana 12,3 %, ja tase oli vuoden lopussa 102,2 milj. euroa. Talletusten kasvu oli 9,2 ;+lj. euroa eli 11,5 %. Luotot kasvoivat 20,9 % ja olivat iikauden päättyessä 73,2 milj. euroa. Pankki sai uusia siakkaita vuoden aikana noin 1500, ja pankin asiakasmäärä onkin jo lähes 14 OOO. Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt sopivat syksyllä 2002 monipuolisesta ja laaja-alaisesta itsenäisten osapuolten yhteistyöstä pankki- ja vakuutustoiminnan alueilla. Osapuolet ovat sopineet Pohjolan vahinkovakuutus- ja cahastotuotteiden sekä Suomen henki-, eläke- ja säästövakuutustuotteiden tarjonnasta säästöpankeissa ja yhteistoiminnan valmistelusta konttoriverkostossa. Säästöpankit ja Pohjola perustivat marraskuussa yhdessä erityisesti säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön, jonka toiminta käynnistyy vuonna Lisäksi Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt tulevat aloittamaan yhdessä uuden säästöpankkitoiminnan paakaupunkiseudulla vuonna TULOS - Ikaalisten Säästopankin liikevoitto oli 1535 tuhatta euroa (v 2001: tuhatta euroa). Liikevoitto kasvoi 15,1% edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi jeen vuosikeskiosta muodostui 1,6 % ( 1,6 %). Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 1-1 2/2002 Rahoituskate Muut tuotot 1471 Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallinnon kulut -942 Muut kulut Luottotappiot 41 Liikevoitto 1535 Tilikauden tulos 733 Tuottojen suhde kuluihin 1,s 1-1 2/2OO ,4 Liiketuloksen hyvään kehitykseen vaikutti se, että vuoden 2001 lopussa saatiin päätökseen neljä vuotta kestänyt kiinteistöosakkeiden alaskicjausohjelma ja tämän johdosta kiinteistöliiketoiminnan tulos oli merkittävästi positiivinen. Arvopaperikaupan luovutusvoitot sekä muiden kulujen ja korkokulujen väheneminen vaikuttivat myös tulosta parantavasti. Rahoituskate pieneni 244 tuhannella eurolla eli 6,8%:lla tuhanteen e mn. Korkotuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 344 tuhatta euroa eli 6,7 %. 22 Korkokulujen väheneminen edellisvuoteen verrattuna oli 100 tuhatta euroa eli 6,3%. Rahoituskatteen muutokseen vaikutti ensisijaisesti koko vuoden vallinnut alhainen markkinakorkotaso ja kilpailusta johtunut asiakasmarginaalien supistuminen. Muut tuotot kasvoivat 19,9% ja olivat kokonaismäärältään 1471 tuhatta euroa. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista saadut tuotot eli osingot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteensä 509 tuhatta euroa, olivat edellisvuoden tasolla. Palkkiotuotot, 794 tuhatta euroa, kasvoivat 6,2 %:lla edellisestä vuodesta. Arvopaperikaupan nettotuotot nousivat 168 tuhanteen euroon. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläkeja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa, mikä oli 14,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 30 henkilöä. Henkilöstökulujen kasvua selittää se, että Tampere Kalevan konttori avattiin vuoden 2001 elokuussa ja näinollen konttorin henkilöstökulut vaikuttivat täysmääräisinä vasta vuonna Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 5,4 prosenttia 942 tuhanteen euroon. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli tuhatta euroa, vähenivät edellisvuodesta 26,7 prosenttia. Vuonna 2001 muihin kuluihin sisältyi awonalentumispoistoja kiinteistöyhteisöjen osakkeista 272 tuhatta euroa. Palkkiokulut kasvoivat 21 tuhatta euroa ja olivat 131 tuhatta eucca. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 151 tuhatta euroa (142 tuhatta euroa). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 15,8 prosenttia 784 tuhanteen euroon kiinteistökulujen alentumisen myötä. Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen vähäisiä. Tilikaudella kirjattiin uusia luottotappioita tuhannen euroa ja aikaisemmin luottotappioiksi kicjatuista saatavista saatiin palautuksia 43 tuhatta euroa. TASE yleisön talletukset Ikaalisten Säästöpankin tase kasvoi tilikauden aikana tuhatta euroa ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Talletuskasvu oli vuoden aikana tuhatta euroa eli 11,s prosenttia. Yleisön talletuksia oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Käyttely- ja säästämistilit kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,0% ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Sijoittamis- ja asuntasäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 26,2% ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Muu vieras pääoma ja sitoumukset Tilinpäätöksessä pankin vieras pääoma oli yhteensä tuhatta euroa, josta talletusten osuus oli 93,7%. Pankki laski liikkeeseen d e n aikana kolmen muun säästqfankm kanssa vastuudebentuurilainan, josta panlun osuus on 1.OOO tuhatta euroa. Kokonaisuudessaan tilikauden päättyessä pankilla oli edellä mainittuja lainoja tuhatta euroa (2 520 tuhatta euroa).

24 Velat luottolaitoksille olivat 220 tuhatta euroa (535 tuhatta euroa). Velat valtion varoista välitetyistä lainoista olivat 840 tuhatta euroa (833 tuhatta euroa). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli tuhatta euroa, mikä on tuhatta euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Luotonanto yieisöiie Ikaalisten Säästöpankin luottokanta oli tilikauden lopussa tuhatta euroa. Luottojen nettolisäys oli tuhatta ewoa eli 20,9 prosenttia. Luotonantoon sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli 848 tuhatta euroa (842 tuhatta euroa). Luotonannon kehitykseen vaikuttivat erityisesti alhainen korkotaso ja siitä johtunut asuntokaupan vilkkaus. Asuntoluotot lisääntyivät toimintavuoden aikana 34 %. Voimakkain luotonkysyntä suuntautui pankin uusille toimialueille. Jäcjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Jäcjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli vuoden lopussa 805 tuhatta euroa eli 351 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Jäcjestämättömien ja nolla-korkoisten saamisten yhteismäärä oli 1,0% (0,7%) koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Kiinteistöt Pankin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätdwssä tuhatta euroa (5 189 tuhatta euroa). Muussa kuin omassa käytä& olevaan kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma pieneni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään tuhatta euroa, mikä on 3,6 prosenttia pankin taseen 1-. Muu sijoitustoiminta Muuhun kuin luotonantoon sijoitetut varat olivat sijoitettuna lähinnä talletuksiin muihin luottolaitoksiin ja saamistodistuksiin. Pankii sijoitukset saamistodistuksiin ja joukkovelkakyalainoihin olivat tilikauden päättyessä tuhatta euroa, mikä on 15,6% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Talletukset muihin luottolaitoksiin olivat tuhatta euroa. Määrä oli tuhattaeuroasuurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pankki vähensi tilikauden aikana sijoituksiaan vaihtuviin vastaaviin kuuluvissa osakkeissa ja osuuksissa. Näiden yhteis-määrä oli tilikauden päättyessä 356 tuhatta euroa (1 185 tuhatta ewoa). Oma pääoma ja varaukset Oma pääoma lisääntyi tuhanteen ewoon. Luottotappiovarausta kasvatettiin vuonna tuhatta euroa (420 tuhatta euroa), minkä jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,5 prosenttia varauspohjan muodostavista saamisista (max 5 %). KONSEIWTILINPÄÄTÖS Ikaalisten Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emosäästöpankki ja sen 90,88%:sti omistama Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästökeskus. Pankii tythryhtiöt Asunto Oy Kukkukallio, Asunto Oy Säästösanmelo, Kiinteistö Oy Hakalan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Ikaalisten Säästöliike ja Kiinteistö Oy Wanha Pääkonttori, jotka sisältyivät vuoden 2001 konsernitilinpäätökseen, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle Rahoitustarkastuksen määsäyksen mukaisesti. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin liikevoitoksi muodostui tuhatta euroa tuhatta euroa) ja tilikauden tulokseksi tuhatta euroa (902 tuhatta euroa). Konserni tase oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa). VAKAVARAISUUS Ikaalisten Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,38 prosenttiyksikköä 14,58 prosenttiin. Pankin vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat Yhteensä Riskipainotetut saamiset Vakavaraisuussuhde Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin 1438% 10,08 % 14,20% 9.67 % Toissijaiset omat pääomat muodostuvat debentuucilainoista. Vakavacaisuussuhteen kehitys viideltä viimeiseltä vuodelt - on ollut seuraava: emopankki 14,58 14,20 13,02 13,W 12,00 konserni 14,60 14,20 13,00 13,40 11,W RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Periaatteet Ikaalisten Säästopankin tiskienhailinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjäcjestelmään.- sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotetta vaan riski- ja poikkeamarapoctointiin. Pankki kohdistaa liiketoimiitansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokym nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavacaisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan panldu kattaa tilinpäkökxsäiin riittävillä luottotappio- ja muilla kulukirjauksilla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista. - Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pk-yritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu 1UOttOina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien osuus on noin 61%. Kotitalouksien luotoista 59 % on asuntolainoja.

25 ;."< Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja hyvään asiakastuntemukseen ja siihen perustuvaan arvioon makukyvystä. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Säästöpankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset pew tuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuwaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottokannan tilaa mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seurataan jatkuvasti. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa kaii yli 2OO.OOO euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain (rating-iuokittain). Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut pankille ylittävät 10 prosenttia pankin omista varoista on 4 kappaletta. Näiden asiakaskokonaisuuksien ei ole ennakoitu aiheuttavan pankille luottotappioriskiä. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokit-, - tain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen SUUIUUdella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävää kassavarantoa. Ikaalisten Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli 13 OOO tallettajaasiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja yllapitää iaajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa talletuksistaan enintään 85 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2002 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Pankin lakisääteiseen kassavarantoon luettavat varat olivat tilikauden lopussa tuhatta euroa ja kassavarantosuhdeluku 15,3% lakisääteisen minimitason ollessa 10%. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkiitus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista pääosa on euribor- ja SP-Prime -sidonnaista kun taas talletuksista pääosa on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita mm. siirtymällä nykyistä kattavammin Sp-Primen käyttöön sekä luotonannossa että erityisesti talletuksissa. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli ,79 %:a vuoden 2002 rahoituskatteesta. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan luinteistöomaisuuteeninteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu Ikaalisten Säästopankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Kiinteistöomaisuuden arvoihin ei tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Ikaalisten Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöomaisuudesta mm. sitoutuneesta pääomasta kiinteistölajeittain ja vajaakäyttöasteesta käyvät ilmi liitetiedosta 24. Pankin muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto on 7,8 %. Muut sijoitusriskit/osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Tilinpäätöksessä pankin julkisesti noteerattujen osakkeiden arvo oli 244 tuhatta euroa. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasm syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusphalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimiaian, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimin-