Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta.

Transkriptio

1 EURAJOEN SÄÄSTÖPANKIN Debentuurilaina 2015 Kiinteä 2,60 % vuotuinen korko Emissiokurssi 100 % Laina-aika noin viisi vuotta ja kuusi kuukautta Merkintäaika Merkintä Eurajoen Säästöpankin konttoreissa Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Tarjousesite, joka sisältää täydelliset lainaehdot ja tietoja liikkeeseenlaskijasta, on saatavilla merkintäpaikoista ja nähtävillä internetissä osoitteessa

2 Lainaehtojen pääkohdat Lainan määrä Alustavasti euroa. Lainan määrää on mahdollista korottaa enintään euroon. Laina-aika Noin 5 vuotta ja 6 kuukautta ( ). Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin yhdessä erässä lainan eräpäivänä Korko Lainan pääomalle maksetaan 2,60 %:n vuotuinen kiinteä korko. Korko maksetaan jälkikäteen, vuosittain 30. päivänä marraskuuta, ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Emissiokurssi Lainan emissiokurssi merkintäaikana on 100 %. Liikkeeseenlaskupäivä ja merkintäaika Liikkeeseenlaskupäivä on ja merkintäaika Lainan efektiivinen tuotto Lainan efektiivinen tuotto on 2,60 % liikkeeseenlaskupäivänä, kun emissiokurssi on 100 %. Lainan duraatio Lainan duraatio on 5,11 vuotta 100 % emissiokurssilla. Duraatio on lainan koron ja pääoman maksujen nyky-arvoilla painotettu laina-ajan keskiarvo. Vakuus Verotus Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Lainan korkotulosta peritään lähdevero. Debentuurilainan merkitseminen Merkintäaika Merkintäpaikat Merkinnän maksaminen Debentuurien merkitseminen arvo-osuustileille Merkintäsitoumus Yli- tai alimerkintä Merkintä alkaa klo 10:00 ja päättyy viimeistään merkintäpaikkojen sulkeutuessa. Eurajoen Säästöpankin konttorit. Merkintähinta sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkintäpäivään kertynyt korko on maksettava merkittäessä. Debentuurit merkitään merkitsijöiden arvo-osuustileille viikoittain. Liikkeeseenlaskuun liittyviä sitoumuksia ei ole annettu. Eurajoen Säästöpankki päättää menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä, alentaa merkintöjen määrää ylimerkintätilanteessa tai pidentää merkintäaikaa. Ylimerkintätilanteessa merkitsijöiden ylimääräiset maksut pyritään palauttamaan viiden (5) pankkipäivän kuluessa eikä palautettavalle pääomalle makseta korkoa.

3 KESKEISET TIEDOT TÄRKEIMMISTÄ LIIKKEESEENLASKIJALLE OMINAISISTA RISKEISTÄ EURAJOEN SÄÄSTÖPANKKI Eurajoen Säästöpankin keskeisin riski on luottoriski. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vasta-puoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, pienyritykset sekä maaseutuyrittäjät. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Valtaosa, 75,7 %, pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ Liikkeeseenlaskija kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä Yhteenliittymä ), joka aloitti toimintansa Yhteenliittymälaissa tarkoitetun talletuspankkien Yhteenliittymän muodostavat tämän Tarjousesitteen päivämääränä Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk ja yhteenliittymään liittymispäätöksen tehneet 25 säästöpankkia (jäljempänä yhdessä Säästöpankit ja kukin erikseen Säästöpankki ) sekä Säästöpankkien keskusluottolaitoksena toimiva Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy. Yhteenliittymälain mukaisesti keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle (eli Säästöpankeille ja/tai Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:lle) määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa yhteenliittymälaissa säädetyn mukaisesti jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälaissa säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Edellä kuvatusti Yhteenliittymään jäsenluottolaitoksina kuuluvat Liikkeeseenlaskija, muut Säästöpankit ja Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj. Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan, voi vaatia suoritusta Säästöpankkiliitto osk:lta, kun päävelka on erääntynyt. Mainitussa tapauksessa Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava laissa tarkoitettu osituslaskelma kunkin jäsenluottolaitoksen maksettavaksi tulevasta vastuuosuudesta. Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu määräytyy luottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden mukaisessa suhteessa. Jäsenluottolaitosten maksuvelvollisuus on rajoitettua siten, että maksuvelvollisuutta ei sovelleta jäsenluottolaitokseen, jonka omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen määrä alittaa taikka maksuvelvollisuuden täyttämisen seurauksena alittaisi jäsenluottolaitoksen luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tai, jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 :n mukaisia alempia vaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärän. Liikkeeseenlaskijalla ja muilla jäsenluottolaitoksilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain (421/2013) 14 luvun mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista. Yhteenliittymälain ja osuuskuntalain mukaisten maksuvelvollisuuksien realisoitumisella voisi olla merkittävä epäedullinen vaikutus Liikkeeseenlaskijan ja Säästöpankkiryhmän liiketoimintaan, toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

4 Yhteenliittymän kokoonpano voi muuttua yhteenliittymälain puitteissa. Keskusyhteisön jäseneksi liittymistä ja keskusyhteisön jäsenyydestä eroamista ja erottamista säännellään yhteenliittymälaissa. Yhteenliittymälain mukaisesti jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuus jatkuu myös luottolaitoksen osalta, joka on eronnut tai erotettu keskusyhteisön jäsenyydestä, jos sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin jäsenluottolaitos on eronnut tai erotettu, on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta silloin, kun maksuvelvollisuutta koskeva vaatimus esitetään luottolaitokselle. Säästöpankkiryhmä, johon Liikkeeseenlaskija kuuluu, toimii voimakkaasti säännellyillä toimialoilla, ja sen toimintaa koskee laaja valvonta- ja sääntelyjärjestelmä (mukaan lukien erityisesti sääntely Suomessa ja Euroopan unionissa). Tietyt päätökset edellyttävät myös viranomaisten etukäteen antamaa hyväksyntää tai viranomaisille tehtyä ilmoitusta. Säästöpankkiryhmän ja sen yksittäisten yhteisöjen on täytettävä muun muassa vähimmäispääomaa ja vakavaraisuutta, vakavaraisuuden hallintaa, taloudellisten tietojen ja aseman raportointia ja vastuita sekä voitonjakoa koskevan sääntelyn sekä Yhteenliittymää koskevien säännösten vaatimukset. KESKEISET TIEDOT TÄRKEIMMISTÄ ARVOPAPERILLE OMINAISISTA RISKEISTÄ LIIKKEESEENLASKIJARISKI Liikkeeseen laskettavat velkakirjat ovat velkakirjalain 34 :n 2 momentin tarkoittamia debentuureja ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevia velkainstrumentteja, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/ artiklassa tarkoitettuun toissijaiseen pääomaan (T2). Mikäli Liikkeeseenlaskija tulee laina-aikana maksukyvyttömiksi, sijoittajien Debentuurilainaan perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, ja siten voi olla olemassa riski siitä, että sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman ja koron osittain tai kokonaan. EI VAKUUTTA TAI TAKAUSTA EIKÄ PANTTAAMATTOMUUSSITOUMUSTA Liikkeeseenlaskija ei anna Debentuurilainalle vakuutta, eikä niiden ehtoihin sisälly panttaamattomuussitoumusta. Debentuurilainalle ei ole annettu takausta. Mikäli Liikkeeseenlaskija tulee laina-aikana maksukyvyttömäksi tai sen taloudellinen asema heikkenee, sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja koron osittain tai kokonaan. Kuitenkin yhteenliittymälain mukaan velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan (päävelka), voi vaatia suoritusta keskusyhteisöltä, kun päävelka on erääntynyt. KIINTEÄKORKOISIIN LAINOIHIN LIITTYVÄ KORKORISKI Yleinen korkotason nousu laskee kiinteäkorkoisen lainan jälkimarkkina-arvoa. Korkotason muutokset voivat aiheuttaa sijoittajalle tappioita, jos sijoittaja myy kiinteäkorkoiset lainat ennen takaisinmaksupäivää. TUOTTO JA TAKAISINMAKSU Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopapereiden historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seurauksista. Debentuurilainan tuoton määrä riippuu korosta ja koronlaskuperusteista. JÄLKIMARKKINAT Liikkeeseenlaskija ei aio hakea Lainaa säännellylle markkinalle kaupankäynnin kohteeksi. Lainaa voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Liikkeeseenlaskija ei voi taata, että Lainalle muodostuu laina-aikana toimivat jälkimarkkinat. Mikäli sijoittaja haluaa myydä Lainan ennen sen eräpäivää, voi Lainan senhetkinen markkinahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan Lainan osto- ja myyntitoimeksiantoja. Sijoittajalla ei ole oikeutta vaatia omalta osaltaan Lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Liikkeeseenlaskija ei voi lunastaa Debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Finanssivalvonnan lupaa. Debentuureihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. VEROTUS Debentuurilainan verotus ja tuotto voivat muuttua laina-aikana. Tarjousesitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä ja siitä ilmenee, miten Lainasta maksettavaa korkoa ja Lainan pääomaa verotetaan. Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon. TIETOJA LIIKKEESEENLASKIJASTA Eurajoen Säästöpankki on perustettu vuonna 1893 ja merkitty kaupparekisteriin Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin tilikausi on kalenterivuosi. Eurajoen Säästöpankin kotipaikka on Eurajoki ja käyntiosoite Kirkkotie 6, Eurajoki. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Eurajoen Säästöpankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua talletuspankkitoimintaa. Lisäksi pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 1 luvun 11 :n mukaisia sijoituspalveluja. Pankin erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Pankilla on konttorit Eurajoella, Raumalla (2 kpl), Luvialla ja Porissa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Finanssivalvonta valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki ja pankin keskusrahalaitoksena toimii Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj. Eurajoen Säästöpankki on itsenäinen vähittäispankkitoimintaa harjoittava talletuspankki. Pankilla on viisi konttoria Satakunnan alueella, joista kaksi on Raumalla, yksi Eurajoella ja Luvialla sekä yksi Porissa. Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 2,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( : tuhatta euroa). Tilikauden liikevoitto oli tuhatta euroa (1 134 tuhatta euroa vuonna 2013). Pankin vakavaraisuussuhdeluku oli 18,25 %. Eurajoen Säästöpankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on 72,8 % sekä yritysasiakkaiden osuus 22,9 %. Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 3,5 % ja muiden 0,8 %. Eurajoen Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 64 %:sti omistama Kiinteistö Oy Patolammenranta ja 100 %:sti omistamat Eurajoen Tillipalvelu Oy, KOy Tottinkartano sekä Asunto Oy Rauman Karvisiipi. Tilintarkastaja: Henry Maarala, KHT, Linnankatu 26 C, Turku OMA PÄÄOMA Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa ( : tuhatta euroa).

5