Kortesj arven Säästöpankki Kantarahaston muodostaminen

Transkriptio

1 Tarjousesite Kortesj arven Säästöpankki Kantarahaston muodostaminen Kantaiahasto-osnakrien lukumäärä: Merkintähinta: Vähintään ja enintään 20 kappaletta 100 kantarahasto-osnndelta Merkintäaika: Merkintäpaikat: Kortesjärven Säästöpankin konttorit

2 SISÄLTÖ Tarjousesitteestä vastuussa olevat ja muodostajapankin hallituksen vakuutus 2 Tietoja kantarahastoosuuksista 3 Tietoja kantarahasto-osuuksien tarjoamisesta 4 Tietoja kantarahaston muodostajasta 6 Kortesjärven Säästöpankin taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja 10 Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentaperusteet 11 Kortesjärven Säästöpankin hallituksen selonteko vuoden 2004 tilinpäätöksen laatimisen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista 12 Kortesjärven Säästöpankin tilinpäätöstiedot tilinpäätöstiedot vuosilta 2002,2003 ja 2004 sekä tilintarkastuskertomukset Kantarahaston muodostava säästöpankki: Kortesjärven Säästöpankki Tietoja tarjousesitteestä: Tämä tarjousesite on laadittu Suomen lakien mm. arvopaperimarkkinalain ( /495) ja valtiovarainministeriön tarjousesitteestä antaman asetuksen ( /540) mukaisesti. Kantarahaston muodostamista koskevat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa. Esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua esitteessä mainituissa merkintäpaikoissa. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa esitteen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen diaarinumero on 10/251/2005. Tarjousesitteestä vastuussa oleva ja kantarahaston muodostajapankin hallituksen vakuutus: Tarjousesitteestä vastaa Kortesjärven Säästöpankki sekä sen hallitus. Kortesjärven Säästöpankin isännät ovat päättäneet kantarahaston muodostamisesta Kortesjärven Säästöpankkiin. Kortesjärven Säästöpankin isäntien kokous on pidetty 14, Vakuutamme, että tarjousesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Kortesjärvellä, KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS Erkki Loukola Kari Aho Erkki Laide Mirja Laukkonen Jouko Hakkarainen Armas Pitkäjärvi Markku Tyynismaa Juhani Viitala Heikki Voltti Martti Ahopelto tj

3 l TIETOJA KANTARAHASTO-OSUUKSISTA 1. Tarjottavien kantarahasto-osuuksien lukumäärä ja nimellisarvo: Kortesjärven Säästöpankin isäntien /14 tekemän päätöksen mukaisesti Kortesjärven Säästöpankkiin muodostetaan Säästöpankkilain 13 :n (28, /1502)ja Kortesjärven Säästöpankin sääntöjen 4 ;ssä tarkoitettu kantarahasto. Yleisön merkittäväksi tarjotaan vähintään ja enintään kappaletta maksullisia kantarahastoosuuksia. Kunkin kantarahasto-osuuden nimellisarvo on sata (100 ) euroa. Muodostettavan kantarahaston suuruus on vähintään viisisataatuhatta ( ) euroa ja enintään kaksimiljoonaa ( ) euroa. 2. Kantarahasto-osuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet: Säästöpankin kaikki kantarahasto-osuudet tuottavat pankissa yhtäläiset oikeudet. Kortesjärven Säästöpankin voimassa olevissa säännöissä ei ole säästöpankkilain 14 :n mukaista määräystä siitä, että kantarahastossa on erilajisia kantarahasto-osuuksia tai että sellaisia voidaan antaa. Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus: 1) rahastoantiin säästöpankkilain ( /1502) 32 :ssä säädetyllä tavalla; 2) voitonjakoon säästöpankkilain ( /1502)41 ;ssä säädetyllä tavalla; 3) osallistua isäntien vaaliin säästöpankkilain ( /1502) 43 :n 3 momentin mukaan Kortesjärven Säästöpankin sääntöjen 6 :n mukaisesti; sääntöjen 6 :n mukaan osuudenomistajan äänimäärä on omistettujen kantarahasto-osuuksien mukaan porastettu ja rajattu enintään 10 ääneen; 4) vaatia kantarahasto-osuuden lunastusta säästöpankkilain ( /1502) 71 :ssä säädetyllä tavalla; 5) osuuteen kantarahastosta säästöpankkilain( /1502) 113 :n mukaisesti pankkia purettaessa; 6) yhdessä muiden kantarahasto-osuuden omistajien kanssa saada isäntien kokous koolle Säästöpankkilain ( /1502) 44 ;n 3 momentin mukaisesti tai asia käsiteltäväksi isäntien kokouksessa säästöpankkilain ( /1502) 44 :n 4 momentin mukaisesti, jos heillä on vähintään yksi kymmenesosa kaikista kantarahasto-osuuksista; 7) moittia pankin isäntien päätöstä säästöpankkilain ( /1502) 59 :ssä säädetyissä tapauksissa; sekä 8) moittia säästöpankin lopputilitystä säästöpankkilain 115 :ssä säädetyissä tapauksissa. Kantarahastotodistuksen saajalla ei ole oikeutta käyttää sen omistajalle säästöpankissa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty kantarahasto-osuusluetteloon tai hän on pankille ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.

4 3. Säästöpankkilain ( /1502) 41 :n mukainen oikeus voitonjakoon: Säästöpankin voittona saadaan, jollei säästöpankkilain ( /1502) 40 :n 2 momentista taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain ( /1607) 38 :stä tai 81 ;stä muuta johdu, jakaa pankin isäntien päätöksin kantarahasto-osuuksille ja pääomalainoille enintään hallituksen esittämä määrä, joka ei ylitä viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen voiton ja säästöpankin muun vapaan oman pääoman yhteenlaskettua määrää, vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla, muilla säästöpankkilain ( /1607) 41 :n 2 momentissa tarkoitetuilla jakokelvottomilla erillä, määrällä, jolla säästöpankin tilinpäätöksessä tehdyt, kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 15 ;ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on tilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta. Kantarahasto-osuuksille voidaan voitto-osuutena jakaa vain voittoa ja muuta vapaata omaa pääomaa, joka on syntynyt kantarahaston muodostamisen jälkeen. Siitä osasta säästöpankin voittoa, jota ei käytetä vararahaston korottamiseen, voiton jakamiseen kantarahastoosuuksille tai pääomalainoille tai jätetä säästöpankin vapaaseen omaan pääomaan, voidaan varoja isäntien päätöksellä hallituksen esittämää määrää ylittämättä käyttää säästäväisyyden edistämiseen tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Säästöpankin, joka on konsernin emoyritys, voittona ei saa siitä huolimatta, että voitonjako olisi säästöpankkilain ( /1502) 41 :n 1 ja 2 momentin nojalla sallittu, jakaa määrää, joka ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun konsernitaseen mukaisen voiton ja konsernin muun vapaan oman pääoman yhteenlasketun määrän, vähennettynä konsernitaseen osoittamalla tappiolla, muilla säästöpankkilain ( /1502) 41 ;n 2 momentissa tarkoitetuilla jakokelvottomilla erillä, määrällä, jolla konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätöksissä tehdyt, kirjanpitolain 5 luvun 15 ;ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on konsernitilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta. Kantarahasto-osuuden omistajille voidaan säästöpankkilain 41 :ssä tarkoitetulla tavalla ja rajoituksin jakaa voittoa ensimmäisen kerran kantarahaston muodostamisen lain 26 5 momentissa tarkoitettua rekisteröintiajankohtaa välittömästi seuraavien, täysien kalenterikuukausien aikana kertyvästä voitosta tilikaudelta Säästöpankkilain ( /1502) 26,5 :n mukaan korotus on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Korotuspäätös pyritään rekisteröimään viimeistään kuukauden kuluessa merkintäajan päättymisestä. Voitto-osuuden jakamisesta tekevät päätöksen pankin hallituksen esityksestä pankin isännät kevätkokouksessaan vuonna Kortesjärven Säästöpankin hallituksen asettama tavoitteellinen voitto-osuus vuoden 2005 osalta on kantarahasto-osuutta kohden 3 %. Asetettu tavoitetaso ei oie tae osuudelle maksettavasta tuotosta ja sen tasosta Oikeus nostamattomaan voitto-osuuteen vanhenee velan vanhentumisesta annetun lain ( /728) 4 ja 5,1 :n mukaisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun se pankin isäntien tekemän voitonjakopäätöksen pohjalta viimeistään on ollut nostettavissa. 4. Voitto-osuuden verotus: Tuloverolain ( /1535) 33 d :n mukaan verovelvollisen verovuonna saamien kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksaman voitto-osuuden, osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksaman koron ja sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen

5 maksaman takuupääoman koron yhteenlaskettu määrä on verovapaata tuloa tuhanteenviiteensataan (1500 ) euroon saakka. Jos tällainen tulo on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, verovapaan osan katsotaan kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon tässä järjestyksessä. Siltä osin, kun edellä mainittujen tulojen yhteismäärä ylittää euroa, säästöpankin kantarahasto-osuudeile maksama voitto-osuus on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa oleviin säädöksiin. 5. Kantarahasto-osuuksien luovutettavuus: Kantarahasto-osuuden merkitsijälle annetaan nimetylle henkilölle asetettu kantarahastotodistus, joka voi koskea useita kantarahasto-osuuksia. Kantarahasto-osuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia. Säästöpankki tai sen tytäryritys ei saa vastiketta vastaan hankkia toisen säästöpankin kantarahasto-osuuksia eikä omia tai emopankin kantarahasto-osuuksia. II TIETOJA KANTARAHASTO-OSUUKSIEN TARJOAMISESTA 1. Päätökset ja valtuudet: Kortesjärven Säästöpankin isännät ovat isäntien kevätkokouksessa tehneet pankin hallituksen esityksen mukaisesti päätöksen säästöpankkilain ( /1501) 13 :ssä tarkoitetun kantarahaston muodostamisesta. Lain edellyttämä määräys kantarahastosta sisältyy Kortesjärven Säästöpankin voimassa olevien sääntöjen 4 ;ään. 2. Merkintäaika ja paikat: Kantarahasto-osuudet tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintä alkaa klo ja päättyy viimeistään kello Merkintäpaikkoina toimivat Kortesjärven Säästöpankin Kalajoen kaupungissa sekä Kaustisen, Kortesjärven, Kälviän, Sievin ja Toholammin kunnissa sijaitsevat konttorit. Kantarahasto-osuuksien merkintä tehdään merkintälistaan, joka sisältää kantarahaston muodostamista koskevan Kortesjärven Säästöpankin isäntien päätöksen. Jäljennökset Kortesjärven Säästöpankin säännöistä sekä Säästöpankkilain 26 :n mukaan nähtäväksi asetetuista asiakirjoista ovat merkitsijöiden nähtävänä kussakin merkintäpaikassa. Merkintää tehtäessä ei peritä erillistä merkintäpalkkiota. 3. Merkinnän keskeyttäminen ylimerkintätilanteessa; Kortesjärven Säästöpankin hallituksella on pankin isäntien kantarahaston perustamista koskevan päätökseen sisältyvän valtuutuksen mukaan oikeus keskeyttää merkintä, kun tehtyjen merkintöjen määrä on vähintään merkittäväksi annettujen kantarahasto-osuuksien enimmäismäärä. Merkintää ei kuitenkaan keskeytetä ennen Kortesjärven Säästöpankin isäntien päätöksessään säästöpankkilain ( /1502) 26 1 momentin 7 kohdan mukaisesti antaman valtuutuksen nojalla perusteesta, jonka mukaan kantarahasto-osuudet

6 mahdollisessa ylimerkintätilanteessa annetaan, päättää pankin hallitus. Mahdollisessa ylimerkintätilanteessa kantarahasto-osuudet annetaan merkitsijöille ensisijaisesti merkintäajankohdan mukaisessa järjestyksessä. 4. Alimerkintä: Jollei kantarahaston korotuspäätöksen mukaista vähimmäismäärää kantarahasto-osuuksia ole merkintäajan kuluessa merkitty, on korotuspäätös rauennut. Korotuspäätöksen rauetessa maksettu merkintähinta palautetaan merkitsijälle viiden (5.) pankkipäivän kuluessa merkintäajan päättymisestä. 5. Kantarahasto-osuudesta maksettava hinta: Yhden merkittävän kantarahasto-osuuden hinta on sata (100) euroa. 6. Maksuehdot: Kantarahasto-osuus maksetaan merkintää tehtäessä. 7. Kantarahasto-osuuksien toimitustapa ja-aikataulu: Kantarahastotodistus voidaan antaa ainoastaan kantarahasto-osuusluetteloon merkitylle kantarahastoosuuden omistajalle. Kantarahastotodistus voi säästöpankkilain ( /1502) 16 ;n mukaisesti koskea useita kantarahasto-osuuksia. Kantarahastotodistus annetaan sen jälkeen, kun kantarahasto on rekisteröity ja täysi maksu kantarahasto-osuudesta on suoritettu. Kantarahasto-osuudet luovutetaan kantarahastoosuusluetteloon merkitylle omistajalle heille myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ja paikassa. Erillisiä väliaikaistodistuksia ei kantarahasto-osuuden merkitsijöille anneta. Merkitsijä saa merkinnän yhteydessä kuitin tehdystä/maksetusta merkinnästä, 8. Vakuus: Kantarahasto on säästöpankkilain ( /1502) 10 :n mukaisesti pankin sidottua omaa pääomaa. Osuuksille ei ole asetettu vakuutta ja niillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. 9. Jälkimarkkinat: Kantarahasto-osuudet ovat vapaasti luovutettavissa. Kantarahasto-osuuksia ei noteerata julkisesti. Kortesjärven Säästöpankki vastaanottaa kantarahasto-osuuksia koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöpankki ei voi hankkia kantarahasto-osuuksia voitonjakokelpoisilla varoillaan. Kantarahasto voidaan maksaa takaisin, kun säästöpankki puretaan selvitystilan kautta säästöpankkilain ( /1502) 113 :n mukaisesti sekä kantarahasto-osuuden omistajan vaateesta säästöpankkilain ( /1502) 71 :n mukaisesti säästöpankin sulautuessa toiseen säästöpankkiin, säästöpankkilain ( /1502) 83 :n mukaisesti säästöpankin jakautuessa kahdeksi tai useammaksi säästöpankiksi tai säästöpankkilain ( /1502) 89 :n mukaisesti säästöpankin luovuttaessa koko liiketoimintansa.

7 10. Merkintä-ja muut sitoumukset: Merkintäsitoumuksia tai muita liikkeeseenlaskuun liittyviä sitoumuksia ei ole annettu. 11. Kertyvä pääoma ja käyttötapa: Kantarahasto-osuuksien merkinnästä liikkeellelaskijalle kertyvä pääoma on merkittyjen kantarahastoosuuksien yhteismäärä, vähintään viisisataatuhatta ( ) euroa ja enintään kaksimiljoonaa ( ) euroa. Arvio liikkeellelaskusta aiheutuvista kuluista on noin kymmenentuhatta (10 000). Kertyvä pääoma liikkeellelaskusta aiheutuvilla kuluilla vähennettynä käytetään kokonaisuudessaan Kortesjärven Säästöpankin tavanomaisessa liiketoiminnassa. 12. Ylivoimainen este: Kortesjärven Säästöpankki ei vastaa kantarahasto-osuuden haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu a) viranomaisten toimenpiteistä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta; b) Kortesjärven Säästöpankista riippumattomasta ja sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa; c) Kortesjärven Säästöpankin toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta; d) Kortesjärven Säästöpankin toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa Kortesjärven Säästöpankin toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko Kortesjärven Säästöpankki siihen osallisena vai ei; tai e) muista näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta Kortesjärven Säästöpankin liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Ill TIETOJA KANTARAHASTON MUODOSTAJASTA Kortesjärven Säästöpankki Kortesjärven Säästöpankki on perustettu 1902 ja merkitty kaupparekisteriin kaupparekisterinumerolla Pankin yritys- ja yhteisötunnus on Pankin kotipaikka on Kortesjärvi ja osoite on Jääkärintie 60,62420 Kortesjärvi. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 :ssä säädetään. Pankin toimialueena on Kortesjärvi, Kalajoki, Kaustinen, Kälviä, Toholampi ja Sievi, joissa kunnissa pankilla on konttorit. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki. Kortesjärven Säästöpankki on paikallispankki, jonka keskeisiä asiakasryhmiä ovat pankin toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienet yritykset. Pankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen pääosin talletuksina omalta toimialueeltaan. Varainhankinnasta merkittävä osa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien ja elinkeinoharjoittajien osuus on noin 58 %, maaseutuyrittäjien

8 osuus luotonannosta on noin 24 % ja muiden ryhmien noin 17 %. Noin 55 % pankin luottokannasta on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Pankilla ja sen tytäryhtiöillä ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa pankin taloudelliseen asemaan. Pankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Finsumäen Säästölä Oy A (omistusosuus 100 %) Asunto Oy Kortesjärven Kitkankuja (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Kaustisen Säästökeskus (omistusosuus 76,33 %) Kiinteistö Oy Kälviän Säästöpuisto (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Sievin Pankkila (omistusosuus 62,74 %) Kiinteistö Oy Kalajoenrinne (omistusosuus 59,4 %) Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö Pankin toimitusjohtaja on Martti Ahopelto ja varatoimitusjohtaja Mikko Ruuska, Pankin hallitus: Erkki Loukola, puheenjohtaja, maanviljelijä Armas Pitkäjärvi, varapuheenjohtaja, turkistarhaaja Kari Aho, rikosylikonstaapeli Erkki Laide, yritysvalmentaja Mirja Laukkonen, kirjanpitäjä Jouko Hakkarainen, maanviljelijä Markku Tyynismaa, metsätalousteknikko Juhani Viitala, toimitusjohtaja Heikki Voltti, maanviljelijä Kunkin hallituksen jäsenen osoitteena toimii Kortesjärven Säästöpankin osoite Jääkärintie 60,62420 Kortesjärvi. Kortesjärven Säästöpankin muodostaman konsernin pankin hallituksen jäsenille, pankin toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle maksamat palkat ja palkkiot sekä myöntämät luontaisedut tilinpäätöshetkellä ovat yhteensä ,19. Kortesjärven Säästöpankkiin kantarahasto muodostetaan pankin isäntien tekemällä päätöksellä eli pankin hallituksen jäsenillä, pankin toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla tai heidän arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 :ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassaan olevilla yhteisöillä tai säätiöillä ei ole merkinnän käynnistyessä omistuksessaan Kortesjärven Säästöpankin kantarahasto-osuuksia. Pankki ei ole laskenut liikkeelle vaihtovelkakirjalainoja, optiolainoja tai optio-oikeuksia, jotka oikeuttaisivat Kortesjärven Säästöpankin kantarahasto-osuuksien merkintään. Kannustinohjelmia tai muita vastaavia järjestelyjä, jotka koskevat mainituille tahoille tai henkilökunnalle suunnattuja tai suunnattavia liikkeellelaskuja, ei pankilla ole. Pankin hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan tai liikkeellelaskijan lähipiiriin kuuluvien omistusyhteysyritysten välillä ei ole viimeksi päättyneen tai kuluvan tilikauden aikana suoritettu luonteeltaan tai ehdoiltaan epätavallisia liiketoimia eikä vielä keskeneräisiä, aikaisempien tilikausien aikana suoritettuja tällaisia liiketoimia ole.

9 Kortesjärven Säästöpankin muodostaman konsernin pankin hallituksen jäsenille, pankin toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle myöntämät luotot ja takaukset tilinpäatöshetkellä ovat yhteensä ,00. Tilinpäätökseen sisältyvät lainasaatavat pankin konserniin kuuluvilta yrityksiltä ,03. Tilintarkastajat Vilho Päällysaho KHT Pentti Kujanpää HTM Sepänkatu 4 B 21 Havupolku Jyväskylä Kurikka Tilintarkastajat : Vilho Päällysaho KHT Sepänkatu 4 B 21,40100 Jyväskylä Pankin muut sitoumukset Jvk-lainat Säästöpankkien debentuurilaina I/2000. Velan määrä 200, korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy ; Säästöpankkien debentuurilaina 1/2001. Velan määrä 400, korko 4,25 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy ; Säästöpankkien debentuurilaina I/2002. Velan määrä 1.200, korko 4,5 %, laina-aika 5 v, tasalyhenteinen, päättyy ; Säästöpankkien joukkovelkakirjalaina I/2003. Velan määrä 1.000, korko 3,1 %, laina-aika 3 v., kertaiyhenteinen, päättyy ; Säästöpankkien debentuurilaina U/2004. Velan määrä 1.000, korko 3,25 %, laina-aika 5v, tasalyhenteinen, päättyy Muut lainat Pankilla ei ole muita lainoja - Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Henkilöstö keskimääräinen lukumäärä viimeksi päättyneen tilikauden aikana 30 henkilöä. Tulevaisuuden näkymät Pankin liiketoiminnan kehitys vuonna 2005 tullee jatkumaan samansuuntaisena kuin vuonna Merkittävää korkotason nousua ei ole odotettavissa vuoden 2005 aikana. Pankki on sopeuttanut toimintansa nykyiseen korkotasoon, joka volyymien kasvaessa antanee vuonna 2005 vuotta 2004 paremman rahoituskatteen. Volyymien kasvu jatkuu, mutta ei yhtä voimakkaana kuin vuonna Pankin palvelujärjestelmän muutos tullaan saattamaan loppuun vuoden 2005 aikana.

10 Kannattavuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tiukalla kulujen seurannalla ja muiden tuottojen kasvattamisella. Pankilla ei ole näköpiirissä luottotappiouhkia, joten kirjattavat luottotappiot tulevat jäämään vähäisiksi. Riskit: Kortesjärven Säästöpankki kohdistaa strategiansa mukaan liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan luototuksen painopisteen ollessa pankin toimialueen henkilöasiakkaissa, maatilaasiakkaissa ja pienyrityksissä, Pankilla ei ole luottolaitostoiminnasta annetun lain (30.12,1993/1607) 69 :ssä tarkoitettuja suuria asiakaskasriskejä, jolloin asiakasriskin määrä on vähintään 10 % prosenttia pankin omista varoista; suurella asiakasriskihä tarkoitetaan samaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön tai tällaisen henkilön kanssa samaan, olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä olevaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön kohdistuvien, laissa tarkemmin määriteltyjen saamisten ja sijoitusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää. Kortesjärven Säästöpankki ei ole kirjannut luotto- eikä takaustappioita tilikaudella Kilpailutilanne markkinoilla on ja sen ennustetaan säilyvän kireänä. Alalle on tullut ja tullee uusia toimijoita. Kireä kilpailutilanne yhdistettynä yleiseen pitkään matalana jatkuneeseen korkotasoon näkyy luottokannan voimakkaana jatkuneesta kasvusta huolimatta pankkien, myös Kortesjärven Säästöpankin korkokatteen kaventumisena. Palkkio- ja muiden tuottojen osuus on pankin tuloksen kannalta merkittävä. Toiminnan kustannustehokkuuteen joudutaan edelleen kiinnittämään korostetusti huomioita. Kantarahasto-osuuksia ei noteerata julkisesti. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan säästöpankki ei voi hankkia kantarahasto-osuuksia voitonjakokelpoisilla varoillaan. Osuuksien jälkimarkkinat on järjestetty siten, että Kortesjärven Säästöpankki vastaanottaa kantarahasto-osuuksia koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja. Jälkimarkkinoiden luonteesta johtuen osuuden realisointi ei välttämättä ole toteutettavissa viivytyksettä vaan on riippuvainen kulloinkin olemassa olevista ostotoimeksiannoista. Pääoma Pankin oma pääoma varauksineen verovelka vähennettynä oli ,1 M. Oma pääoma jakaantuu 200 euron peruspääomaan, 0,7 M :n vararahastoon, 2,9M :n muuhun rahastoon ja 0,46 M :n tilikauden voittoon. Vapaaehtoisten varausten määrä oli 2,6 M, Pankilla ei ole valtion pääomasijoituksia. Edellämainitusta pankin tilikauden voitosta on pankin isäntien tekemällä päätöksellä päätetty siirtää 0,4 M yleishyödyllisen Kortesjärven Säästöpankkisäätiön perustamiseen.

11 10 IV KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1. Liikevaihto Pankki Konserni ,8 4, ,5 4, ,5 4, ,9 5, ,3 4,3 2. Liikevoitto Pankki Konserni 0,7 0,7 0,4 0,5 0,7 0,7 1,3 1,3 1,3 1,2 %-osuus liikevaihdosta Pankki Konserni 13,9 15,1 9,2 10,1 15,5 16,4 26,5 26,0 28,0 27,4 3. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Pankki Konserni 0,7 0,7 0,4 0,5 0,7 0,7 1,3 1,3 1,3 1,2 %-osuus liikevaihdosta Pankki Konserni 13,9 15,1 9,2 10,1 15,5 16,4 25,9 26,2 28,0 27,4 4. Oman pääoman tuotto (ROE), % Pankki Konserni 8,1 9,2 7,0 6,5 12,5 11,1 24,1 22,4 28, Koko pääoman tuotto (ROA), % Pankki Konserni 0,5 0,5 0,4 0,4 0,8 0,7 1,4 1,3 1,6 1,3 6. Omavaraisuusaste, % Pankki Konserni 5,5 5,5 5,6 5,6 6,2 6,2 6,1 6,0 5,6 5,5 7. Tuotto-kulu - suhde Pankki Konserni 1,2 1,3 1,1 1,2 1,3 1,3 1,6 1,6 1,7 1,6

12 11 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 1. Liikevaihto 2. Liikevoitto tai -tappio 3. Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Korkotuottojen, leasingtoiminnan tuottojen, oman pääoman ehtoisien sijoitusten tuottojen, palkkiotuottojen, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottojen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen yhteenlaskettu määrä Tuloslaskelman liikevoitto tai -tappio Tuloslaskelman "Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja" 4. Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto/rappio - verot 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) 5. Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto/-tappio - verot Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) * Omavaraisuusaste Oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä 100 Taseen loppusumma 7. Tuotto-kulu - suhde Rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + patkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Palkkiokulut + hallintokulut * poistot + liiketoiminnan muut kulut

13 12 V KANTARAHASTON MUODOSTAJAPANKIN HALLITUKSEN SELONTEKO VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISEN JÄLKEISISTÄ, PANKIN ASEMAAN OLENNAISESTI VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA: Kortesjärven Säästöpankin hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneita, tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilasta. Pankin tilikauden voitosta on pankin isäntien tekemällä päätöksellä päätetty siirtää 0,4 M yleishyödyllisen Kortesjärven Säästöpankkisäätiön perustamiseen. Kortesjärvellä, KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI, Hallitus Erkki Loukola hallituksen puheenjohtaja Kari Aho hallituksen äsen Jouko Hakkarainen hallituksen jäsen Erkki Laide hallituksen jäsen Mirja Laukkonen hallituksen jäsen Armas Pitkäjärvi hallituksen jäsen Markku Tyynismaa hallituksen jäsen Juhani Viitala hallituksen jäsen Heikki Voltti hallituksen jäsen Martti Ahopelto toimitusjohtaja

14 * KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI TASEKIRJA

15 Sisällysluettelo: Hallituksen toimintakertomus 2-11 Tuloslaskelma ja tase pankki Tuloslaskelma ja tase konserni Tilinpäätösperiaatteet Liitetiedot Allekirjoitukset ja tilintarkastajien merkintä 33 Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista, tositelajeista ja säilytymuodoista 34-35

16 KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKETOIMINTA Toimintakertomuksen sisältö Kortesjärven Säästöpankki ja sen tytäryhtiö Finsumäen Säästötä Kiinteistö Oy muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 10 % tytäryhtiönsä osakkeista. Tytäryhtiön toiminnalta ei ote merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tästä syystä toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Kortesjärven Säästöpankin liiketoiminnan volyymien kasvu jatkui, mutta tulos jäi edellisvuotta heikommaksi. Tulosta alentavina tekijöinä olivat matalan korkotason mukanaan tuoma rahoituskatteen heikkeneminen ja pankin arvopaperisalkun epäkuranttiuskirjaukset. Kuluja kasvatti merkittävästi pankin 100-vuotisjuhla oheistapahtumilleen. Pankin asiakaskunta kasvoi edelleen ja pankki lisäsi markkinaosuuttaan toimialueellaan. Pankin hallitus teki päätöksen pankin kuudennen konttorin perustamisesta Kalajoelle vuoden 2003 alkupuolella. Pankin tase kasvoi vuoden 2002 aikana 8,6 %, ja tase oli vuoden lopussa 83,8 milj. euroa. Talletusten kasvu oli 3,6 milj. euroa eli 5,7 %. Luotot kasvoivat 9,23 % ja olivat tilikauden päättyessä 65,6 milj. euroa. Pankki sai uusia asiakkaita vuoden aikana 633, ja pankin asiakasmäärä onkin jo lähes Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt sopivat syksyllä 2002 monipuolisesta ja laajaalaisesta itsenäisten osapuolten yhteistyöstä pankki-ja vakuutustoiminnan alueilla. Osapuolet ovat sopineet Pohjolan vahinkovakuutus- ja rahastotuotteiden sekä Suomen henki-, eläke- ja säästövakuutustuotteiden tarjonnasta säästöpankeissa ja yhteistoiminnan valmistelusta konttoriverkostossa. Säästöpankit ja Pohjola perustivat marraskuussa yhdessä erityisesti säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön, jonka toiminta käynnistyy vuonna Lisäksi Säästöpankit, Pohjola ja Suomiyhtiöt tulevat aloittamaan yhdessä uuden säästöpankkitoiminnan pääkaupunkiseudulla vuonna Kortesjärven Säästöpankki on mukana solmitussa yhteistyösopimuksessa ja osakkaana perustettavassa rahastoyhtiössä ja uudessa säästöpankissa. TULOS Kortesjärven Säästöpankin liikevoitto oli 0,7 milj. euroa (1,3 milj. euroa). Liikevoitto pieneni 0,6 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,9 % (1,8 %). Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

17 KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI Tuhatta euroa 1-12/ /2001 Rahoituskate Muut tuotot Tuototvrteensä Henkflostökulut Muut hallinnen kulut MuutkUut Luottotappiot Liikevoitto Tilikauden tutos Tuottojensuhde kujujnn 1,3 1.6 Edellistä vuotta heikompaan tuloksen kehitykseen vaikuttivat rahoituskatteen pienenemisen lisäksi arvopaperisalkun epäkuranttiuskirjauksetja kasvaneet hallintokulut. Hallintokuluihin sisältyy pankin 100-vuotisjuhlat, euroon siirtymisen ja merkittävästi kasvaneet rahahuollon kulut. Rahoituskate pieneni 0,3 milj. eurolla eli 9,5 %:l)a 2,7 milj. euroon. Korkotuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa eli 7,7 %. Korkokulujen väheneminen edellisvuoteen verrattuna oli 57 tuhatta euroa eli 4,0 %. Rahoituskatteen muutokseen vaikuttivat aikaisemmin mainitun alhaisen korkotason lisäksi kiristynyt kilpailu alentavine korkomarginaaleineen ja pankin sijoitussalkun painottuminen joukkolainoista rahasto-osuuksiin. Muut tuotot pienenivät 19,4 % ja olivat kokonaismäärältään 0,4 milj. euroa. Arvopaperimarkkinoiden kurssien laskusta johtuen arvopaperikaupan nettotuotto oli -191 tuhatta euroa. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista saadut tuotot nousivat 17 tuhannesta eurosta 87 tuhanteen euroon. Palkkiotuotot pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, ollen 0,5 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot nousivat 17 tuhannesta eurosta 30 tuhanteen euroon. Liiketoiminnan muiden tuottojen lisääntymiseen vaikuttivat henkilöstön ruokailumaksujen kirjaustavan muuttuminen sekä käyttöomaisuuden myyntivoitto. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke-ja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä pysyi samalla tasolla kuin 2001, ollen 1, O milj. euroa. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 28 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi 2 hengellä vuoden aikana. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 15,8 prosenttia O, 8 milj. euroon. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 0,6 milj. euroa, kasvoivat edellisvuodesta 18,8 prosenttia. Palkkiokutut kasvoivat 8,1 prosenttia. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 39 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa). Liiketoiminnan muut kulot kasvoivat 19,7 prosenttia, 453 tuhanteen euroon. Liiketoiminnan muita kuluja kasvattivat erityisesti pankin konsernin sisällä tapahtuneet toimitilajärjestelyt, joiden seurauksena kaikki konttoritilat ovat Finsumäen Säästölä Oy;n omistuksessa ja pankki maksaa vuokraa k.o. konttoritiloista tytäryhtiölleen. Pankilla ei ollut luotto- tai takaustappioita. Aiempina vuosina kirjatuista luotto- ja takaustappioista saatiin tilikauden aikana palautuksia 22 tuhatta euroa.

18 KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI TASE Yleisön talletukset Kortesjärven Säästöpankin tase kasvoi tilikauden aikana 6,6 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 83,8 milj. euroa. Talletuskasvu oli vuoden aikana 3,6 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Talletuskasvu perustuu lähinnä uusien asiakkaiden mukanaan tuomaan kasvuun. Yleisön talletuksia oli vuoden lopussa 67,8 milj. euroa. Käyttely- ja säästämistilit kasvoivat vuoden aikana 3,5 milj.euroa ja niitä oli vuoden vaihteessa 55,4 milj. euroa. Sijoittamis-ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 0.1 milj. euroa ja niitä oli vuoden vaihteessa 12,4 milj. euroa. Muu vieras pääoma ja sitoumukset Tilinpäätöksessä pankin vieras pääoma oli yhteensä 77, 9 milj. euroa, josta talletusten osuus oli 87,0 %. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana 3 muun säästöpankin kanssa vastuudebentuurilainan, josta pankin osuus on 2 milj. euroa. Kokonaisuudessaan tilikauden päättyessä pankilla oli edellä mainittuja lainoja 3,8 milj. euroa (2,4 mitj. euroa). Velat vattion varoista välitetyistä lainoista olivat 4,9 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 2,9 milj. euroa, mikä on 456 tuhatta euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Luotonanto yleisölle Kortesjärven Säästöpankin luottokanta oli tilikauden lopussa 65,6 milj. euroa. Luottojen nettolisäys oli 5,5 milj. euroa eli 9,2 prosenttia. Luotonantoon sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli 4,9 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Luotonannon kehitykseen vaikuttivat merkittävimmin muista pankeista siirtyneiden asiakkaiden myötä tapahtunut luottojen siirtyminen. Kokonaisuudessaan luottokannan kasvu eri sektoreilla oli tasapainoista. Uuden asuntorakentamisen luototus ok luottokantaan nähden vähäistä ja maatalouden osalta merkittävimmät investoinnit tapahtuivat vuosituhannen vaihteessa. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin alhaisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna ollen 136 tuhatta euroa. Järjestämättömien saamisten yhteismäärä oti 0,2 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä (0,2 %). Kiinteistöt Konsernin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöksessä 4,8 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Muussa kuin omassa käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 1,1 milj. euroa, mikä on 1,33 prosenttia konsernin taseen loppusummasta. Tilikauden aikana ei aktivoitu kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Tilikauden aikana konserni myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 55 tuhannen euron arvosta ja osti 356 tuhannella eurolla.

19 KORTESJARVEN SÄÄSTÖPANKKI Muu sijoitustoiminta Muuhun kuin luotonantoon sijoitetut varat olivat sijoitettuna lähinnä talletuksiin muihin luottolaitoksiin, saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Pankin sijoitukset saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat tilikauden päättyessä 2,5 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Talletukset muihin luottolaitoksiin olivat 12,3 milj. euroa. Määrä oli 7,1 milj. euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pankki lisäsi tilikauden aikana sijoituksiaan vaihtuviin vastaaviin kuuluvissa osakkeissa ja osuuksissa. Näiden yhteismäärä oli tilikauden päättyessä 1,4 milj. euroa (1,2 milj. euroa). Oma pääoma ja varaukset Oma pääoma lisääntyi 3,5 milj. euroon (3,4 milj. euroa). Luottotappiovarausta kasvatettiin vuonna 2002 O, 5 milj. euroa (0,4 milj. euroa), minkä jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,2 (3,5) prosenttia saamisista. Varauksesta on 446 tuhatta euroa siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin 32 tuhannella eurolla (O euroa). KONSERNITILINPÄÄTÖS Kortesjärven Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emosäästöpankki ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Finsumäen Säästölä Oy. Pankin tytäryhtiöt KOY Sievin Pankkila, KOY Kaustisten Säästökeskus, KOY Kälviän Säästöpuisto, KOY Kalajoenrinne ja As Oy Kitkankuja on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin liikevoitoksi muodostui 0,7 milj. euroa (1,3 milj. euroa) ja tilikauden tulokseksi 0,5 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Konsernin tase oli 83,7 milj. euroa (77,0 milj.euroa). VAKAVARAISUUS Kortesjärven Säästöpankin vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,53 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 16,09 %. Pankin vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat Yhteensä Riskipainotetut saamiset Vakavaraisuussuhde 16,09 % 16,62 % Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin 10,72 % 11,08 % Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi uuden debentuurilainan liikkeeseenlasku, arvopaperisalkun painottuminen sijoitusrahastoihin ja luottokannan kasvu.

20 KORTESJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI PALVELUVERKKO Vakavaraisuussuhteen kehitys viideltä viimeiseltä vuodelta on ollut seuraava: Emopankki 16,09 16,62 15,00 12,88 11,12 Konserni 15,99 16,39 14,77 12,69 11,04 Konsernitilinpäätös on laadittu ensimmäisen kerran vuonna Pankilla on Kortesjärvellä sijaitsevan pääkonttorin lisäksi konttorit Kaustisella, Kälviällä, Sievissä ja Toholammilla. Pankin hallitus päätti marraskuussa perustaa kuudennen konttorin Kalajoelle, joka avataan helmikuussa Lisäksi Kälviän konttorille ollaan saneeraamassa uusia tiloja entiseen Kälviän Säästöpankin kiinteistöön. Kiinteistön omistaa Kortesjärven Säästöpankin tytäryhtiö Finsumäen Säästölä Oy. Tämän jälkeen pankki toimii kaikilla konttoripaikkakunnillaan niissä toimitiloissa missä Säästöpankki toimi SSP:n jaon aikaan. Säästöpankki on siis palannut juurilleen. Pankin kaikki konttorit olivat kannattavia. Pankilla on Kortesjärvellä pääkonttorin lisäksi Purmojärven ja Ylikylän palvelupisteet Pankin asiakkaat voivat käyttää itsepalveluna jokaisessa konttorissa sijaitsevia internetmaksupäätteitä, ja lisäksi paikallispankkien maksu- ja käteisautomaatteja. Konttorien toimintaa kuvaavat talletus- ja luottokehrtys sekä asiakasmäärät ovat: 1000 euroa Talletukset Kortesjärvi Kaustinen Toholampi Kälviä Sievi Luotot Kortesjärvi Kaustinen Toholampi Kälviä Sievi Asiakasmäärät Kortesjärvi Kaustinen Toholampi Kälviä Sievi Muutos % 1,1 5,2 12,6 8,5 6,6 4,5 5,8 5,6 19,4 22,7 0,0 2,89 5;34 10,58 10,95 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoite