Tarjousesite. Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina Liikkeeseenlaskija: Kalannin Säästöpankki

Transkriptio

1 Tarjousesite Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina 2004 Liikkeeseenlaskija: Kalannin Säästöpankki Korko: Kurssi: 3,10 /o kiinteä vuotuinen korko. (Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti. Tuotto on 3,lO0/o liikkeeseenlaskupäivänä, mikäli emissiokurssi on l0oo/o. Vaihtuva Laina-aika: 5 vuotta ( ) Lainan määrä: euroa Merkintäaika: Merkintäpaikat: Kalannin Säästöpankin konttorit Laina on verollinen

2 1. TARJOUSESITTEESTÄ VASTUUSSA OLEVAT JA HALLITUKSEN VAKUUTUS Tarjousesitteestä vastaavat lainan liikkeeseenlaskija Kalannin Säästöpankki ja sen hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja Jaakko Suominen, varapuheenjohtaja Juha Kontu sekä muut hallituksen jäsenet Oiva Alivuotila, Juha Keskitalo, Tuija Kähkölä, Pauli Leino, Ari Rinne, Mauri Rosten ja Erkko Teerimaa. Liikkeeseenlaskijapankin hallitus on päättänyt tämän debentuurilainan liikkeeseenlas kemises ta. Kokous on pidetty Kalannin Säästöpankin hallituksen jäsenten parhaan ymmärryksen mukaan tässä tarjousesitteessä esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tarjousesitteessä olevista tiedoista ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Kalannissa marraskuun 03. päivänä 2004 KALANNIN SAASTOPANKKI Hallitus Jaakko Suominen Juha Kontu Oiva Alivuotila Juha Keskitalo Tuija Kähkölä Pauli Leino Ari Rinne Mauri Rosten Erkko Teerimaa Hannu Manneroos, tj. 3

3 2. TIEDOT YLEISÖLLE TEHTÄVÄSTÄ TARJOUKSESTA JA TARJOTTAVISTA ARVOPAPEREISTA 2.1 Lainaehdot 1. Lainan määrä Kalannin Säästöpankki (jäljempänä 'pankki') laskee liikkeeseen velkakirjalain 5. luvun 34 O:ssä tarkoitetun debentuurilainan (jäljempänä 'laina'), jonka nimellismäärä on enintään miljoonakahdeksansataatuhatta ( ) euroa. 2. Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat pankin kaikki konttorit. Merkintäaika on pankin konttoreiden aukioloaikana. Lainaa merkittäessä on maksettava merlunnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssdla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Pankin hallitus päättää erikseen menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sdlä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. 3. Debentuurit Lainan määrästä pankki antaa haltijalle asetettuja debentuureja, joiden nimellisarvot ovat: Littera A5.000 euroa Littera B euroa Debentuurit numeroidaan litteroittain juoksevasti, päivätään (jäljempänä "liikkeeseenlaskupäivä') sekä painetaan suomen kielellä. Debentuurit painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä pankin allekirjoituksella. Kuhunkin debentuuriin kuuluu viisi (5) maksulipu ket ta. Debentuurit luovutetaan asianmukaisesti kuitattua merkintätodistusta vastaan myöhemmin ilmoitettavassa paikassa ja aikana merkitsijälle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. 4. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Pankki pidättää oikeuden määritellä emissiokurssi tapauskohtaisesti vähintään euron suuruisille merkinnöille. 5. Laina-aika ja takaisinmaksu Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan tasasuuruisina lyhennyserinä vuosittain Ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran

4 6. Korko Lainan pääomalle maksetaan 3,lO prosentin vuotuista nimelliskorkoa. Korko maksetaan jälkikäteen jdjellä olevalle nimellisarvolle, vuosittain Ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (Todellise t/todellise t). Debentuuredle ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja maksulipukkeiden ensimmäisen lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. 7. Maksut Lainan korko ja pääoma maksetaan debentuureihin liitettyjä maksulipukkeita vastaan pankin kaikissa konttoreissa. Mikäli koron tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, siirtyy maksu seuraavaan pankkipäivään. Maksamisen siirtyminen ei oikeuta debentuurin tai maksulipun haltijaa lisäsuoritukseen. Mikäli maksulippua ei ole debenmurin haltijasta johtuvasta syystä esitetty lunastettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa sen erääntymisestä, on oikeus maksun saantiin maksulipusta menetetty. 8. Ennenaikainen takaisinmaksu Kalannin Säästöpankki pidättää itselleen oikeuden maksaa debentuurilaina ennenaikaisesti takaisin ennen sen eräpäivää. Kalannin SäästöpanMu tai sen konserniin kuuluva yritys ei kuitenkaan voi maksaa debentuurilainaa takaisin ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Lainan pääomalle ei makseta korkoa takaisinmaksupäivän jälkeiseltä ajalta. 9. Maksulipukkeiden kuolettaminen Kadonneita tai turmeltuneita maksulipukkeita voidaan kuolettaa asiakirj ain kuolettamisesta 14. päivänä elokuuta 1901 annetun lain säätämässä järjestyksessä. 10. Lainan etuoikeusasema ja vakuus Laina on debentuurilaina, jolla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainalla ei ole vakuutta. 11. Lainaa koskevat ilmoitukset Tätä lainaa koskevat ilmoitukset debentuurien haltijodle julkaistaan Uudenkaupungin Sanomissa, Laitilan Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa ja näin julkaistun ilmoimksen katsotaan tulleen debentuurien haltijoiden tiedoksi julkaisupäivänä. 5

5 12 Ylivoimainen este Pankki ei vastaa debentuurin haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu a) viranomaisen toimenpiteestä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta; b) pankista riippumattomasta tai sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa; c) pankin toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta; d) pankin toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa pankin toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko pankki siihen osallisena vai ei; tai e) muista näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta pankin liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 13. Asiakirjojen nähtävillä olo Lainaa ja liikkeeseenlaskijaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä Kalannin Säästöpankin pääkonttorissa osoitteessa Pankkitie 4,23600 Kalanti, pankin aukioloaikana. 14. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän lainaan sovelletaan Suomen lakia. Tästä lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Vakka- Suomen käräjäoikeudessa. Kantajan ollessa kuluttaja kanteen voi kuitenkin nostaa oman asuinpaikan yleisessä alioikeudessa. 15. Velkojien kokous Liikkeeseenlaskijan hallituksella on oikeus kutsua koolle velkojienkokous päättämään lainan ehtojen muuttamisesta tai muista jäljempänä mainituista seikoista. Kokouskutsu velkojienkokoukseen on julkaistava vähintään 10 päivää ennen kokouspäivää kohdan11 mukaisesti. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja asialista sekä tiedot siitä, miten velkakirjan haltijan on meneteltävä voidakseen osallistua kokoukseen. Velkojien kokous on pidettävä Uudessakaupungissa ja sen puheenjohtajan nimeää liikkeeseenlaskijan hallitus. Velkojienkokous on päätösvaltainen, jos läsnäolevat henkilöt edustavat vähintään 75% lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Mikäli velkojienkokous ei ole päätösvaltainen 30 minuutin kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen alkamisajankohdasta, kokouksen asialistan käsittely voidaan liikkeeseenlaskijan hallituksen pyynnöstä lykätä uuteen velkojienkokoukseen, joka on pidettävä aikaisintaan 14 päivän ja viimeistään 28 päivän kuluttua. Uusi velkojienkokous on päätösvaltainen, jos läsnäolevat henkilöt edustavat vähintään 25% lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. 6

6 Kokouskutsu lykkäyksen takia pidettävään uuteen velkojienkokoukseen on julkaistava samalla tavalla kuin kutsu alkuperäiseen kokoukseen. Kutsussa on lisäksi mainittava kokouksen päätösvaltaisuuden edellytykset. Liikkeeseenlaskijan edustajilla ja sen valtuuttamilla henkilöillä on oikeus olla läsnä velkojienkokouksessa ja käyttää siellä puheenvuoroja. Velkakirjan haltijoiden äänioikeus määräytyy velkakirjojen pääomamäärän perusteella. Liikkeeseenlaskijalla ei ole äänioikeutta velkojienkokouksessa. Velkojienkokouksen päätös edellyttää vähintään kahta kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Velkojienkokouksella on oikeus päättää joukkovelkakirjan haltijoita sitovasti: a) lainan ehtojen muuttamisesta ja b) suostumuksen antamisesta väliaikaiseen poikkeamiseen lainan ehdoista, Kaikkien velkakirjan valtijoiden suostumusta edellyttävät: a) lainan pääoman ja/tai koron alentaminen, b) laina-ajan pidentäminen, c) velkojienkokouksen päätösvaltaisuuden muuttaminen tai d) velkojienkokou ksen päätöksen enemmis tövaa timu ksen muuttaminen. Tällöin suostumus voidaan antaa velkojien kokouksessa tai muulla todistettavalla tavalla. Velkojienkokous voi päätöksellään oikeuttaa nimetyn henkilön toteuttamaan velkojienkokouksen päätöksen voimaansaattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Velkojienkokouksen päätökset sitovat tällöin kaikkia velkakirjan haltijoita riippumatta siitä, ovatko he olleet läsnä velkojienkokouksessa ja riippumatta siitä, onko velkojienkokouksen päätöksestä tehty merkintä heidän velkakirjoihinsa. Velkakirjojen haltijat ovat velvollisia viipymättä toimittamaan velkakirjat liikkeeseenlaskijalle tai määräämälle, joka tekee velkakirjoihin merkinnän velkojienkokouksen päätöksestä. 16. Muut ehdot Pankin hallitus päättää muista ehdoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän lainan ottamiseen, sekä lainateknisten menettelytapojen muutoksista ja lainan hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista. 2.2 Ohjeet merkitsijöille 1. Merkintätodistus Todistukseksi maksetusta merkinnästä merkitsijä saa kuitatun merkmtätodistuksen, jota vastaan debentuurit luovutetaan lainaehtojen 3. kohdan mukaisesti. 2. Kulut Merkitsijöiltä ei veloiteta merkinnöistä eriuisiä kuluja. 3. Lainan vakuus Lainalle ei ole asetettu vakuutta. 7

7 4. Lainan efektiivinen tuotto ja duraatio Lainan efektiivinen tuotto on 3,10 /o liikkeeseenlaskupäivänä, jos emissiokurssi on 100 O/o. Emissiokurssin noustessa efektiivinen tuotto laskee ja emissiokurssin laskiessa efektiivinen tuotto nousee. Lainan duraatio on 3,lO vuotta 100 O/O emissiokurssdla. Duraatio on lainan koron ja pääoman maksujen nykyarvodla painotettu laina-ajan keskiarvo. Efektiivinen korkotuotto ja duraatio on laskettu arvopaperimarkkmodla yleisesti käytetyllä nyky arvomenetelmällä. Duraation laskentakaava on: n D= C t *,_ t=l CF,/(~+Y)~ P missä: D = duraatio P = velkakirjan hinta CF = kassavirta t = aika Y = tuotto 5. Jälkimarkkinat Debentuureja voi myydä kesken laina-ajan. Debentuureja koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja otetaan vastaan Kalannin Säästöpankin konttoreissa. Debentuurilainaa ei noteerata julkisesti. 6. Merkintäsitoumus Lainalle ei ole annettu merkintäsitoumusta. 7. Yli- tai &merkintä Pankin hallitus päättää toimenpiteistä mahdollisessa merkintäaikana tapahtuvassa yli- tai alimerkintätilanteessa. 8. Lainan pääoman määrä ja käyttötapa Lainan tullessa kokonaan merkityksi liikkeeseenlaskuarvosta arvioidaan kertyvän noin tuhatta euroa liikkeeseenlaskuun liittyvien ulkoisten kulujen ja palkkioiden vähentämisen jälkeen. Pääoma on tarkoitus käyttää kokonaan liikkeeseenlaskijapankin tavanomaiseen liiketoimintaan. 9. Verotus Pankki perii maksettavasta korosta kulloinkin voimassaolevien lakien ja veroviranomaisten määräysten ja ohjeiden perusteella maksettavaksi määrätyn veron. Debentuureista maksettava korko on lähdeveron alaista Suomessa asuville luonnolhsdle henlulödle ja suomalaisille kuolinpesdle. Voimassa olevan lain mukaan lähdeveron suuruus on 29 O/O vuodelta 2004 kertyvästä korosta. Debentuurien pääoma ei ole edellä mainitudle verovelvollisdle verotuksessa veronalaista varallisuutta. 8

8 Jos debentuurit myydään laina-aikana, verotetaan mahdollista luovutusvoittoa ja saatua kertynyttä korkoa (iälkimarkkinahyvitys) pääomatulona. Vuonna 2004 pääomatulojen veroprosentti on 29 %. Pankki toimittaa saadusta jälkimarkkinahymtyksestä ennakonpidätyksen. Mahdollinen luovutustappio on vähennyskelpoinen erä myyntivuonna ja sitä seuraavana kolmena verovuonna saaduista luovutusvoitoista. Ostettaessa debentuureja laina-aikana maksettu jälkimarkkinahywtys on vähennyskelpoinen erä pääomatulojen verotuksessa tai niiden puuttuessa tuloverolain sallimissa rajoissa ansiotulojen verotuksessa. Pankki toimittaa maksetusta jälkimarkkinahywtyksestä tiedon verohallinnolle. Debentuurien pääomaa ja korkoa, josta on maksettu lähdevero, ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Sama koskee ennakonpidätyksen kohteena ollutta jälkimarkkinahyvitystä. Mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio on sen sijaan ilmoitettava. Muulle yhteisölle kuin yleishyödylliselle yhteisölle, samoin kuin yhtymälle, korko on veronalaista tuloa. Nämä verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa olleeseen lainsäädäntöön. 3. TIEDOT LIIKKEESEENLASKIJASTA JA LIIKKEESEENLASKIJAN PaOMASTA 3.1 Perustiedot ja pankin toiminta Kalannin Säästöpankki on perustettu vuonna 1896 ja merkitty kaupparekisteriin rekisterinumerolla , Y-tunnus Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpankkdain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin sääntöjen 2s säädetään. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Uusikaupunki ja pääkonttorin osoite on Pankkitie 4,23600 Kalanti. Pankilla on lisäksi konttorit Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Vehmaalla ja Laitilassa. Pankin palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa 29 henkilöä. Pankin vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2003 päättyessä 14,84 o/o ja tase 102,9 miljoonaa euroa. Pankdla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalo ja Kiinteistö Oy Taivassalon Säästöpankintalo. Konserni tilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran tilinpäätöksestä. Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai merkittävä osakkuusyhtiö. Pankki ei ole osallisena missään sellaisessa oikeudenkäynnissä, joka merkittävästi vaikuttaisi p ankin rahoitus asemaan. Pankin toimitusjohtajana on Hannu Manneroos. Hallitus Jaakko Suominen, puheenjohtaja, lehtori Juha Kontu, varapuheenjohtaja, maanviljelijä Oiva Alivuotila, maanviljelijä Juha Keskitalo, eläinlääkäri Tuija Kähkölä, vaihetyöntekij ä Pauli Leino, maanviljelijä Ari Rinne, opettaja 9

9 Mauri Rosten, kiinteistönhoitaja Erkko Teerimaa, maanviljelijä Kunkin hallituksen jäsenen osoitteena toimii Kalannin Säästöpankin osoite, Pankkitie 4, Kalanti. Pankin muu hallinto on kuvattu tämän esitteen sivulla Pääoma Pankin oma pääoma koostui peruspääomasta 504,56 euroa ja vararahastosta ,22 euroa sekä vapaasta omasta pääomasta ,74 euroa. Pankin voitto päättyneeltä tilikaudelta oli ,24 euroa. 3.3 Taloudelliset tunnusluvut Oman pääoman tuotto 9'0 (ROE) Koko pääoman tuotto O/o (ROA) Omavaraisuusaste O/o Vakavaraisuussuhde O/o Tuotto-kulu-suhde Taseen loppusumma Oma pääoma Henkilöstön määrä ,9 19,7 24,5 25,l 18,2 0,s L , , ,29 9, , ,9 102,9 92,l 81,3 72,l 68, J 4,o 3, Tunnusluvut on laskettu Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaisesti: Konserni tilinpäätös on laadittu ensimmäisen kerran 2003 tilinpäätöksestä, jolloin vertailutietoja aiemmilta vuosilta ei ole. Liikevaihto: Liikevoitto/-tappio: Oman pääoman tuotto-o/o (ROE): Koko pääoman tuotto-o/o (ROA): Korkotuo tot + muut tuo to t (poislu kien satunnaiset erät) Suoraan tuloslaskelmasta 100 x (liikevoitto/-tappio - verot) / (oma pääoma + mahdollinen vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja mahdollinen poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä) (vuoden alun ja lopun keskisaldo) 100 x (liikevoitto/-tappio - verot) / taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) 10

10 Omavaraisuusaste O/o : Tuotto-kulu-suhde: 100 x (oma pääoma + mahdollinen vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja mahdollinen poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä) /taseen loppusumma 100 x (rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista +palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuu ttatoiminnan ne ttotuotot + liike toiminnan muut tuotot) / (palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut) 3.4 Debentuurilainat - Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina 1/2000, velan määrä euroa, korko 4,75O/0 laina-aika 5 vuotta, lainan kokopääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan päättymispäivänä Säästöpankkien Debentuurilaina II/2001, velan määrä euroa. Kalannin Säästöpankki vastaa debentuurilainan nimellismäärästä eurosta. Korko 4O/o, laina maksetaan takaisin nimellisarvostaan vuosittain viitenä tasasuuruisena lyhennyseränä. Lainan päätymispäivä on Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina 2003, velan määrä euroa, korko 3,50 /0 laina maksetaan takaisin nimellisarvostaan vuosittain viitenä tasasuuruisena lyhennyseränä. Lainan päättymispäivä on Muut lainat, pankilla ei ole muita liikkeeseen laskettuja lainoja 3.6 Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset, pankkitakauksia ,50 c muut , Muuta - merkittäviä sijoituksia ei ole, tilinpäätöksen laatimista koskevia poikkeuslupia ei ole 4. LIIKETOIMINNAN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kalannin Säästöpankki on vuodesta 1993 lähtien laajentanut toimialuettaan perustamalla konttorit Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkeihin sekä Vehmaan ja Taivassalon kuntiin. Uusien konttorien ansiosta pankin kasvu on ollut voimakasta. Varsinkin Uudenkaupungin ja Laitilan konttorien alueilla pankin liiketoiminnan kasvulle on myös tulevina vuosina hyvät edellytykset. Pankin suunnitelmissa ei ole toimialueen laajentaminen. 11

11 Vuonna 2003 pankin liikevoitto oli 698 tuhatta euroa. Osavuosikatsauksessa pankin liikevoitto oli 270 tuhatta euroa. Loppuvuoden tuloksen arvioidaan olevan hieman alkuvuotta parempi, vakavaraisuuden arvioidaan vahvistuvan liikevoiton ja oman pääoman ehtoisen varainhankinnan vaikutuksesta. 5. HALLITUKSEN SELOSTUS TILINPaTÖKSEN JA OSAVUOSIKATSAUKSEN ~ÄLKEISISTÄ TAPAHTUMISTA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ Kalannin Säästöpankin isäntien varsinainen kevätkokous on vahvistanut tilinpäätöksen vuodelta Pankki on laatinut tilanteesta osavuosikatsauksen, jossa pankin liikevaihto oli 270 tuhatta euroa, joka on 136 tuhatta euroa heikompi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Tulokseen vaikutti kertaluonteisena eränä osinkoja 59 tuhatta euroa, sekä Uudenkaupungin konttorin kertaluonteiset uudistamiskulut konttorin muuttaessa Alinenkatu 26:n. Rahoituskate oli yleisen korkotason myötä alhaista tasoa. Korkokate säilynee loppuvuonna edelleen alhaisella tasolla. Ottolainauksen kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 3,87O/0 ja asiakasmäärän kasvu 2,46O/0. Kehityksen oletetaan olevan samaa tasoa vuoden loppupuoliskolla. Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen ja edellä mainitun osavuosikatsauksen laatimisen jälkeen tapahtuneita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilanteesta. Kalannissa 3.päivänä marraskuuta 2004 KALANNIN SAASTOPANKKI Hallitus 12

12 Kalannin Säästöpankki TILINPAATOSTIEDOT tilikausilta OSAVUOSIKATSAUS

13 TOIMINTAKERTOMUS 2003 TOI M I NTAY M PÄ R I STÖ Toimintavuoden yleistä taloudellista kehitystä leimasivat epävarmuus mutta myös odotukset suhdanteiden kääntymisestä nousuun pari vuotta kestäneen taantuman jälkeen. Pörssikurssit kääntyivät jo alkuvuodesta nousuun. Sitä vastoin työttömyysongelma paheni vuoden mittaan jonkin verran lukuisten yritysten ilmoittaessa henkilökuntaansa kohdistuvista saneerauksista. Korkotaso oli toimintavuoden aikana ennätyksellisen alhaalla. Keskimäärin 12 kuukauden euribor oli vuoden aikana 2,3 o/o eli runsaan prosenttiyksikön alempi kuin vuotta aikaisemmin. Alimmillaan se oli jopa alle 2 %. Euroopan keskuspankki alensi huutokauppakorkoaan vuoden alkupuolella 2,75 %:sta 2,OO %:iin. Pankkien primekorot seurasivat markkinakorkojen ja huutokauppakoron kehitystä. Sp-prime aleni vuoden aikana 3,50 %:sta 2,50 %:iin. Matala korkotaso vaikeutti tuloksen tekemistä pankkisektorilla. Korkotason aleneminen on myös kiristänyt pankkien kilpailua. Se on näkynyt erityisesti luotonannon tuottomarginaalien kapenemisena. Kasvun kannalta pankkitoiminnan edellytykset olivat kuitenkin varsin hyvät. Matala korkotaso vauhditti luottokysyntää talouskehitykseen liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Pankkien luottokanta kasvoi vuoden aikana 12,0%. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä lisääntyi jopa 16 O/O. Sijoittamisen kannalta epävarma markkinatilanne suosi talletustoimintaa. Pankkien talletuskasvu oli vuoden aikana 5,7 %. i Säästöpankit Säästöpankkien kasvu jatkui hyvänä. Säästöpankit saivat uusia asiakkaita Asiakasmäärä on nyt Säästöpankkien talletuskasvu nopeutui edellisvuodesta. Kasvu oli 10,3 %. Kasvu oli selvästi nopeampaa kuin pankkisektorilla keskimäärin. Näin säästöpankkien markkinaosuus jatkoi kasvuaan ja nousi vuoden aikana 4,9 %:sta 5,2 %:iin. Säästöpankkien talletukset olivat vuoden päättyessä 3,7 miljardia euroa. Myös luottokannan kasvu nopeutui. Säästöpankkien luottokanta kasvoi vuoden aikana 15 %. Edellisvuosien tapaan luottokannan kasvu painottui asuntoluottoihin niiden kasvun ollessa 17 %. Yritysluottojen kasvu oli 12 o/o sekä maa- ja metsätalouden luottojen 9 %. Säästöpankkien luottokanta oli vuoden päättyessä 3,l miljardia euroa. Säästöpankkien yhteenlaskettu tase oli vuoden lopussa 4,4 miljardia euroa. Tase kasvoi vuoden aikana 1 1,5 %..c Tulos. Säästöpankkien liikevoitto vuodeita f003 oli 41,l miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi 17,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Keskitaseesta liikevoitto oli 1,0 YO oltuaan vuotta aikaisemmin 1,5 %. 1 ' Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat otto- ja antolainauksen keskenään erilaiset korkosidonnaisuudet, jotka kor- ' kotason alentuessa heikensivät rahoituskatetta. Rahoituskate supistui edellisvuodesta 1 1 %. Muiden tuottojen 14 %:n kasvu ei riittänyt kompensoimaan rahoituskatteen alentumisen vaikutusta, vaan tuottojen kokonaismäärä väheni 6 %. Toinen säästöpankkien kokonaistulokseen alentavasti vaikuttanut tekijä oli Nooa Säästöpankin perustamiskulut, joista koko ryhmän kulujen kasvu suurimmaksi osaksi johtui. Näin kulujen kasvu säästöpankeissa oli kaikkiaan 8 %. Säästöpankkien henkilöstön määrä oli ja se lisääntyi 43:lla. Lisäys johtui uuden pankin perustamisesta. Luottotappioita säästöpankeilla ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan. Niiden määrä oli 0,7 miljoonaa euroa. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä oli 14 miljoonaa euroa. Kalannin Säästöpankki

14 I.. Säästöpankkiryhmän vakavaraisuus oli vuoden päättyessä 1 8,9 %. Säästöpankkien vakavaraisuus perustuu pääosin tuloksen kautta kertyneeseen omaan pääomaan. Vakavaraisuus aleni edellisvuodesta jonkin verran, kun toimintavuoden liikevoitto ei aivan riittänyt 15 %:n luottokasvun vallitessa ylläpitämään sitä. Ensisijaista omaa pääomaa säästöpankeilla oli riskipainotetuista saamisista 17,2 %. Säästöpankkien omien varojen määrä oli kaikkiaan 457 miljoonaa euroa. Palvel uver k ko Säästöpankkiryhmän palveluverkko laajeni toimintavuoden aikana merkittävästi, kun pääkaupunkiseudulla aloitti toimintansa Nooa Säästöpankki Oy. Pankin osakkaina on 32 säästöpankkia yhteensä 70 %:n osuudella, Pohjola 25 %:n osuudella ja Suomi-yhtiöt 5 %:n osuudella. Säästöpankeille uusia konttoreita tuli toimintavuoden aikana kaikkiaan 9, joista 8 oli Nooa Säästöpankin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle perustamia. Samaan aikaan säästöpankeissa lakkautettiin 2 konttoria. Säästöpankkien konttorien määrä oli vuoden päättyessä 200 Muita palvelupisteitä säästöpankeilla oli 11. Säästöpankeilla oli konttoreita 140 kunnassa, jotka kattavat 2/3 koko maan asukasluvusta. Pikapankkeja säästöpankeilla oli 134 ja maksuautomaatteja 52 sekä konttoreiden yhteydessä internet-asiakaspäätteitä 30. Asiakkaiden ja säästöpankkien väliset yhteydet ovat jatkuvasti yhä merkittävämpi osa palveluverkkoa. Säästöpankkien asiakkailla oli linjayhteyksiä kaikkiaan Säästöpankkien asiakkaiden käytettävissä ovat myös Aktia Säästöpankin ja paikallisosuuspankkien palveluverkosto sekä kaikkien pankkien automaatti yhteistyön ansiosta Automatia Pankkiautomaatit Oy:n nostoautomaatit. Nämä mukaan lukien säästöpankkien asiakkaiden käytettävissä on 408 konttoria, pikapankkia ja 132 laskunmaksuautomaattia. Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot Kaikki säästöpankit olivat Säästöpankkien Vakuusrahaston jäseniä. Rahaston varat olivat vuoden lopussa 29,6 miljoonaa euroa. Rahastolta saatuja pääomasijoituksia ja -lainoja oli kahdella säästöpankilla yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 kannatusmaksua ei peritty. Kaikki pankit kuuluvat Talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Säästöpankkien kannatusmaksut rahastolle olivat 2,2 miljoonaa euroa. Pankit ja pankkiiriliikkeet kuuluvat Sijoittajien korvausrahastoon, jonka tehtävänä on suojata piensijoittajia pankin tai pankkiiriliikkeen joutuessa maksukyvyttömäksi. Yksittäiselle sijoittajalle voidaan korvata rahastosta enintään euroa. Säästöpankkien kannatusmaksut rahastolle olivat euroa. Kalannin Säästöpankin toiminnan -. puitteet Kalannin Säästöpankin toimialueella väestön muutokset olivat entisen tapaisia eli väestö väheni vuoden 2003 aikana Uudessakaupungissa 284, Laitilassa 104, Vehmaalla 22 ja Taivassalossa oli kasvua 7. Väestön vähenemisestä huolimatta pankki kasvoi tehdyn toimintasuunitelmansa mukaisesti. Pankki osti marraskuussa 2003 Uudestakaupungista KoY Uudenkaupungin Säästöpankkitalon koko osakekannan, jossa nykyisin toimii Nordea-pankki asti. Kalannin Säästöpankin Torinkulman konttori tulee muuttamaan remontin jälkeen näihin uudistettuihin tiloihin kesäkuussa Toimintavuoden aikana suurin yksityinen työnantaja Uudessakaupungissa lomautti yli 800 henkilöä ja lomautukset jatkuvat vielä 2004 puolellakin. Toisaalta Uuteenkaupunkiin on tullut yli 250 uutta työpaikkaa palvelu ja Kalannin Säästöpankki 4 15.

15 HALLI TU KS E N TOI M I NTA KE RTO M U S Kalannin Säästöpankki on Säästöpankki, joka toimii Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungeissa sekä Taivassalon ja Vehmaan kunnissa. Vuosi 2003 oli pankin 107. toimintavuosi. Pankin asiakaskunta koostuu lähinnä yksityisasiakkaista, maaseutuyrittäjistä ja toimialueen pienyrityksistä. Kalannin Säästöpankki ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalo muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 100 % tytäryhtiön osakkeista, jotka pankki on ostanut Tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tästä syystä toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Koska pankki ei ole tehnyt konsernitilinpäätöstä vuonna 2002, vuoden 2002 vertailutietoja konsernitasolla ei ole esitetty toimintakertomuksessa eikä liitetiedoissa. PANKIN LI I K ET0 I M I NTA Kalannin Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja samalla lisäämään markkinaosuuttaan. Pankin tase kasvoi vuoden 2003 aikana 11,8 O/O, ja tase oli vuoden lopussa 102,9 milj. euroa.talletusten kasvu oli 8,8 milj. euroa eli 11,6 %. Pankin varainhankinta oli yhteensä 89,7 milj. euroa (80,7 milj. euroa) Luotot kasvoivat 9,5 O/O ja olivat tilikauden päättyessä 75,6 milj. euroa. Pankki sai uusia asiakkaita vuoden aikana 589, ja pankin asiakasmäärä on yli J Liiketoiminnan hyvä kehitys ja taseen kasvu aiempaan vuoteen verrattuna johtui seuraavista syistä: pankki noudatti hyvin maltillista hinnoittelua, Suomi-yhtiöiden hyvien tuotteiden myynti, hyvä yksilöllinen asiakaspalvelu. Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt käynnistivät vuonna 2003 monipuolisen ja laaja-alaisen itsenäisten osapuolten yhteistyön pankki- ja vakuutustoiminnan alueilla. Osapuolet aloittivat Pohjolan vahinkovakuutus- ja rahastotuotteiden sekä Suomen henki-, eläke- ja säästövakuutustuotteiden tarjonnan säästöpankeissa ja valmistelivat konttoriverkostoyhteistyötä. Säästöpankit ja Pohjola käynnistivät toukokuussa yhdessä erityisesti säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun Sp-Rahastoyhtiö Oy:n. Säästöpankkien, Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden omistama Nooa Säästöpankki Oy aloitti toiminnan pääkaupunkiseudulla keväällä Lisäksi säästöpankit ja Ilmarinen solmivat TEL/ YEL -eläkevakuutusten markkinointiyhteistyösopimuksen. TULOS Kalannin Säästöpankin liikevoitto oli 698 tuhatta euroa (1 240 tuhatta euroa). Liikevoitto pieneni 542 tuhatta euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,7 % (1,4 70). Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: tuhatta euroa -. Rahoituskate ' Muut tuotot Tuotot yhteensä Henki Iöstöku I ut Muut hallinnon kulut Muut kulut Luottotappiot Li i kevoitto Tilikauden tulos Kulujen suhde tuottoihin 1-12/ , / Muutos-% -1 5,9-1,l -1 2, ,7-1,9-1 10,o -43,7-72,l 5 Kalannin Säästöpankki

16 Tuloksen aiempaa vuotta heikompi kehitys johtui korkotason hyvin voimakkaasta laskusta sekä maltillisesta hinnoittelusta. Rahoituskate pieneni 464 tuhannella eurolla eli 15,9 %:lla tuhanteen euroon. Korkotuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 506 tuhatta euroa eli 1 1,2 O/O. Korkokulujen väheneminen edellisvuoteen verrattuna oli 41 tuhatta euroa eli 2,6 %. Rahoituskatteen heikkenemiseen vaikutti Euribor-korkojen lasku kuluvan vuoden aikana, kun taas pankin luotonannosta suurin osan on sidottu juuri Euribor-korkoihin ja talletuskannan ollessa pääsääntöisesti kiinteää korkoa. Palkkiotuotot, 570 tuhatta euroa, kasvoivat 3,l %:lla edellisestä vuodesta. Palkkiotuottojen kertymiseen vaikutti pankin volyymien kasvu. Pankki ei toimintavuoden aikana nostanut palveluhintojaan. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotto väheni 100 tuhannella eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketoiminnan muut tuotot lisääntyivät 49,O %:lla 21 8 tuhanteen euroon. Liiketoiminnan muiden tuottojen lisääntymiseen vaikuttivat vuokratuottojen kasvu. Pankki on hankkinut koko osakekannan Kiinteistö Oy Taivassalon Säästöpankkitalosta vuoden alussa ja marraskuun alkupuolella Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankkitalon koko osakekannan. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa, mikä oli 6,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 29 henkilöä. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 10,7 prosenttia 860 tuhanteen euroon. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 114 tuhatta euroa (1 19 tuhatta euroa). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 2,l prosenttia 496 tuhanteen euroon. Hallintokulujen nousu johtui lähinnä kirjanpidon ulkoistamisesta ja Säästöpankkiliiton maksujen kasvusta. Luotto- ja takaustappiot vähenivät 86,7 %:lla ja niiden bruttomäärä oli 9 tuhatta euroa. Pankki sai aikaisemmin luottotappioiksi kirjatuista saatavista luottotappioiden palautuksia 15 tuhatta euroa. Luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 66 tuhatta euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. TASE Ta I I et u kse t Kalannin Säästöpankin tase kasvoi tilikauden aikana 10,8 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 102,9 milj. euroa. Talletuskasvu oli vuoden aikana 8,9 milj. euroa eli 11,6 prosenttia. Yleisön talletuksia oli vuoden lopussa 85,3 milj. Käyttely- ja säästämistilit kasvoivat vuoden aikana 8,8 milj. euroa eli 16,3 O/O ja niitä oli vuoden vaihteessa 62,6 milj. euroa. Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 0,i miij. euroa eli 0,2 %ja niitä oli vuoden vaihteessa 22,7 milj. euroa. Käyttö- ja säästämistilien muutokseen vaikutti vuoden aikana Sampo-pankin Uudenkaupungin ja Laitilan konttorin lopettaminen, joka toi runsaasti pientallettajia pankille. Myöskin talletusten hyvään kasvuun vaikutti osakemarkkinoiden heikko kehitys.. -. Muu vieras pääoma ja sitoumukset. Tilinpäätöksessä pankin vieras pääoma oli yhteensä 96,l milj. euroa, josta talletusten osuus oli 88,8 Oh. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana vastuudebentuurilainan, jonka liikkeeseen laskettu määrä on 1,5 milj. euroa. Kokonaisuudessaan tilikauden päättyessä pankilla oli edellä mainittuja lainoja 4,4 milj. euroa (4,2 milj. euroa). I Velat luottolaitoksille olivat 0,l milj. euroa ( 0,l milj. euroa 1. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 6,l milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa pienempi kuin edellisen vuoden Kalannin Säästöpankki 6 17 Y

17 Luotonanto Kalannin Säästöpankin luottokanta oli tilikauden lopussa 75,6 milj. euroa (69,l milj. euroa). Luottojen nettolisäys oli 6,6 milj. euroa eli 9,s prosenttia. Luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 33,8 milj. euroa. Luotonantoon sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli 3,5 milj. euroa (3,2 milj. euroa). Luotonannon kehitykseen vaikuttivat asiakassiirrot toisista rahalaitoksista, tällöin luotonanto kohdistui lähinnä asuntoluottoihin. Maataloudessa luotonanto kohdistui sukupolvenvaihdoksiin ja tuotantorakennusten rahoittamiseen. Luotonannon kehitykseen vaikutti myös alhainen korkotaso. Järjestämättömien saamisten määrä oli vuoden lopussa 0,5 milj. euroa eli 0,l milj. euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia asiakkailta 0,l milj. euroa (0,l milj. euroa). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 0,6 O/o (0,7%) koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Kiinteistöt Pankin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöksessä 3, mili. euroa( 9 milj. euroa). Muussa kuin omassa käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 2,7 milj. euroa, mikä on 2,6 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Tilikauden aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja kiinteistöjä 0,2 milj. euron arvosta ja osti 2,l milj. eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 22 tuhatta euroa myyntitappiota. 4, M u u sijoitustoiminta Muuhun kuin luotonantoon sijoitetut varat olivat sijoitettuna lähinnä talletuksiin muihin luottolaitoksiin, saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Pankin sijoitukset saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat tilikauden päättyessä 15,9 milj. euroa, mikä on 6,3 %O enemmän kuin edellisenä vuonna. Talletukset muihin luottolaitoksiin olivat 4,6 milj. euroa. Määrä oli 1,2 milj euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pankki lisäsi tilikauden aikana sijoituksiaan vaihtuviin vastaaviin kuuluvissa osakkeissa ja 0suuksissa:Näiden yhteismäärä oli tilikauden päättyessä 0,2 milj. euroa (41 tuhatta euroa). Pankki lisäsi tilikauden aikana sijoituksiaan osakkeisiin merkitsemällä Säästöpankki Nooan ja Sp-Rahastoyhtiön osakkeita. Kaikkien osakesijoitusten yhteismäärä oli tilikauden päättyessä 1,l miij. euroa (0,3 miij. euroa). Oma pääoma ja varaukset Oma pääoma lisääntyi 4,l-milj.. eurpon. Luottotappiovarausta kasvatettiin vuonna ,5 milj. euroa (+ 0,4 milj. euroa), minkä jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,O prosenttia saamisista. Varauksesta on 0,5 milj., euroa siirretty vararahastoori,. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. KON s ERN ITI LI N PÄÄTÖS Kalannin Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 100 %:sti omistama Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankkitalo. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin liikevoitoksi muodostui 0,7 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi 0,5 milj. euroa. Konserni tase oli 102,9 miij. euroa. 18 & Kalannin Säästöpankki,...

18 VAKAVARAISUUS Kalannin Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,07 prosenttiyksikköä 1434 prosenttiin. Pankin vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat Y hteensä aoo a Riskipainotetut saamiset Vakavaraisuussuhde 14,a4 y0 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin 10,07 % ,77 Yo 1 0,80 Oh Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi vastuudebentuurilainan liikkeeseenlasku ja taseen kasvu. Vakavaraisuussuhteen kehitys viideltä viimeiseltä vuodelta on ollut seuraava emopan kki 14,84 14,77 14,81 13,29 9,76 konserni 14,82 Konsernitilinpäätös on laadittu ensimmäisen kerran vuonna PA LVELUVE R KKO Pankilla on toimialueellaan 5 palvelupistettä, jotka sijaitsevat Kalannissa, Uudessakaupungissa, Laitilassa, Taivas- ~alossa ja Vehmaalla. Pankin asiakas voi palvelupisteiden lisäksi käyttää itsepalveluna Säästöpankkien maksu- ja käteisautomaatteja sekä internet-pankkia. Vuonna 2003 itsepalvelun osuus kaikista asiakkaiden peruspalvelutapahtumista oli 75,9 %. internet-asiakkaita pankilla oli vuoden lopussa Pankin kaikki konttorit tekivät päättyneenä vuonna voitollisen tuloksen. Konttorit kasvattivat talletus- ja luottokantaansa sekä asiakasmääriään. Talletukset kasvoivat eniten pääkonttorissa 4,2 milj. euroa. Prosentuaalisesti kasvu oli voimakkainta Laitilan konttorissa 18,63 %. Luottokannan kasvu oli voimakkainta Laitilan konttorissa 1,70 milj. euroa ja prosenteilla mitattuna Laitilassa, jossa kasvu oli 15,6 %. Suurin konttori asiakasmäärillä mitattuna oli Torinkulman konttori, jossa vuoden vaihteessa oli asiakasta. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Pankin äänivaltaiset tallettajat kokopntuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat 2 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toiniitettavaan isäntien vaaliin. 1 9 Kalannin Säästöpankin isäntii'n kuuluu 49 isäntää. isäntien puheenjohtajana on toiminut vesihuoltopäällikkö Ilpo. Valtonen )a varapuheenjohtajana putkiasentaja Antti Haapavuori. Kevätkokouksessa isännät vahvisti- ' vat vuoden 2002 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja Iuottovaltuutetuille. Pankin tilikauden voitosta ,43 euroa päätettiin siirtää ,43 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilöstövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin maanmittausinsinööri Mika Viljanen. isäntien puheenjohtajana jatkaa Ilpo Valtonen ja varapuheenjohtajana Antti Haapavuori. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Ari Pakari sekä varatilintarkastajiki KHT Jorma Anttila. Kalannin Säästöpankin hallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Suominen c$ Kalannin Säästöpankki %:;SV 8 19

19 ja varapuheenjohtajana Juha Kontu sekä toimitusjohtajana Hannu Manneroos. Hallitus kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Jaakko Suominen lehtori Juha Kontu maanviljelijä Erkko Teerimaa maanviljelijä Pauli Leino maanviljelijä Juha Keskitalo eläinlääkäri Ari Rinne koulutuspääl Ii kkö Mauri Rosten kiinteistönhoitaja Tuija Kä h kö I ä vai hetyönte ki jä Oiva Alivuotila maanviljelijä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 29 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 23 ( 23 ) ja osa-aikaisia 6 ( 6 ) henkilöä. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Pankin tilintarkastajina ovat toimineet Ari Pakari, KHT ja varatilintarkastaja Jorma Anttila, KHT. Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen Sisäisenä tarkastajana on toiminut pääkonttorista toimistopäällikkö Sari Ruusola tarkastaen Uudenkaupungin, Laitilan, Taivassalon ja Vehmaan konttorit. Pääkonttorin tarkastuksen on hoitanut pankin lakimies Simo Raitio. Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu säästöpankkien kokonaan omistamaan Oy Samlink Ab:hen. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin ja Paikallisosuuspankkiliitto ry:n omistamassa Säästöpankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Rahahuollossa pankki käyttää Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Periaatteet Kalannin Säästöpankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja-muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki kattaa tilinpäätöksessään riittävillä luottotappio- ja muilla-kuliikirjauksilla.. Luottoriskit a Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistamat luotto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pk-yritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 58 Yo (59 %). Maaseutuyrittäjien osuus luotonannosta on 18 O/O (18 %) ja muiden 24 O/O (23 %). Valtaosa pankin koko luotonannosta on myönnetty asuntovakuutta vastaan. 9 #Wd&d *Wl 20 c;l> Kalannin Säästöpankki

20 Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pan ki n ha I 1 i t us tekee suurimmat I uottopäätö kset. H a I I i t us on edel leen del ego i n u t 1 uottova I tu u ks ia pan ki n johtoryhmälle ja muille nimetyille valtuutetuille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonantoohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottokannan tilaa mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seurataan jatkuvasti. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 12 kertaa vuodessa kaikki yli 150 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski '! Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävää kassavarantoa. Kalannin Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli tallettajaasiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. I Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 85 Oh luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin tailetuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2003 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Pankin lakisääteiseen kassavarantoon luettavat varat olivat tilikauden lopussa 19,l rniij. euroa ja kassavarantosuhdeluku 20,7 O/O lakisääteisen minimitason ollessa 10%. Korko r is ki. -. Korkoriskillä tarkoitetaan karkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai I. erääntym isajan kohd ista. i Pankin luotoista 95,3 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 75,s '7'0 on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia.. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli ,06 %:a vuoden 2002 Kalannin Säästöpankki 10 21

21 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu Kalannin Säästöpankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Kalannin Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöomaisuudesta mm. sitoutuneesta pääomasta kiinteistölajeittain ja vajaakäyttöasteesta käyvät ilmi liitetiedosta 24. Pankin muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto on 7,OO O/O ( 9,2 %). M uu t sijo i t usr is ki t/ Osake r is ki t Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten ai heuttamaa tulosvai kutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetu I le pääoma1 le. Pankin sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 1 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia tuhatta euroa, joista pääosa, 930 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta Iiiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpan kkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa ta! ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. :. Toimintariskien toteutumistapyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kanavilla toimintaohjeilla sekä sisaisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat 3 vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportoi nti per i aatteet Kalannin Säästöpankki

22 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot aina tarkastusraportin valmistuttua. Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot Kalannin Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 29,6 miljoonaa euroa (28,2 milj. euroa). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi kaikki pankit kuuluvat talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolleoli 0,l milj. euroa. Kalannin Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin tulokseen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2004 Vuoden 2004 liiketoiminnan volyymit tulevat hieman kasvamaan vuoden 2003 tasosta, pieneen kasvuun vaikuttaa kapeat korkomarginaalit ja vanhojen luottojen korkojen aleneminen. Luottotappioiden määräksi arvioidaan euroa ja järjestämättömien saatavien arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Liiketoimintaan tulee vaikuttamaan pankin toiminta-alueella olevat lomautukset teollisuudessa. HALLITUKSEN ESITYS VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa isäntien kevätkokoukselle, että tilikauden voitto ,24 euroa siirretään vapaan pääoman rahastoon c$ Kalannin Säästöpankki 12 23