VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta Asia: PÄHKINÄRINNE 4 - ASEMAKAAVA NRO , Kaupunginosa: 12 Hämeenkylä Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Hämeenkylän kaupunginosassa karttaliitteen rajaamalla alueella. Idässä aluetta rajaa Vantaan Energian voimalinja sekä olemassa oleva asuinrakennusten korttelialue, etelässä pääosin Rajatorpantie, lännessä Hämeenkyläntie sekä pohjoisessa Lammaslammen tulopuron kosteikkoalue. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin metsää. Alue on osin yksityisessä, osin kaupungin maanomistuksessa. Yksityinen maanomistaja on hakenut yhdessä Vantaan Yrityspalvelujen kanssa asemakaavan laatimista yleiskaavan mukaisesti. Alue on täydennysrakentamisaluetta merkinnällä A2, tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Asemakaavassa alueelle osoitetaan noin k-m2 tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Kaupunkisuunnittelussa on valmisteilla osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa rajatun alueen asemakaavan laatimisesta. Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne alueen kaavoituksesta. Asian valmistelu on käynnistymässä. Asemakaavan liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä sekä nähtävillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on luettavissa internetissä Vantaan kotisivuilla ( Suunnittelualueesta on tehty 'Lammaslammen maisemaselvitys' ja idealuonnoksia esittelevä selvitys 'Pähkinärinne 4 - suunnittelun lähtökohtia ja luonnoksia kaavan pohjaksi'. Niihin voi tutustua Myyrmäen yhteispalvelupisteessä Myyrmäkitalossa (Kilterinraitti 6) ja kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa (Kielotie 28 katutaso, Tikkurila) sekä kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla Rajatorpan koulun ruokalatilassa järjestetään yleisötilaisuus maanantaina klo Yleisötilaisuudessa käydään läpi kaavan lähtökohtia ja selvityksiä sekä esitellään kaupunkisuunnittelun laatimia ideasuunnitelmia alueesta. Osoite: Rajatorpan koulu, Vapaalanpolku 13, Vantaa. Asiaa hoitaa asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala, puh , jolle voitte suoraan ilmoittaa asiaa koskevan mielipiteenne puhelimitse klo Voitte lähettää mielipiteenne myös kirjallisesti mennessä osoitteella Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Vantaa, tai sähköpostilla johanna.rajala@vantaa.fi. Yhteydenotoissa pyydetään ilmoittamaan tämän asemakaavan numero Olisi toivottavaa, että asunto-osakeyhtiöt tiedottaisivat asukkaitaan. Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala puh LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen MRL 62 : "Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökodista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta". Osoite Puhelin, vaihde Telefax Internet Kielotie VANTAA

2 Asemakaava nro Pähkinärinne 4 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan Kaupunki sekä yksityinen maanomistaja Suunnittelualue Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Hämeenkylän kaupunginosassa karttaliitteen rajaamalla alueella. Idässä aluetta rajaa Vantaan Energian voimalinja sekä olemassa oleva asuinrakennusten korttelialue, etelässä pääosin Rajatorpantie, lännessä Hämeenkyläntie sekä pohjoisessa Lammaslammen tulopuron kosteikkoalue. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin metsää. Kaava-alueen sijainti: 1

3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelualue on osin yksityisessä, osin kaupungin maanomistuksessa. Yksityinen maanomistaja on hakenut yhdessä Vantaan Yrityspalvelujen kanssa asemakaavan laatimista yleiskaavan mukaisesti. Alue on täydennysrakentamisaluetta merkinnällä A2, tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Asemakaavassa alueelle osoitetaan noin k-m2 tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta. Pähkinärinne 4 kaava on tarkoitus suunnitella yhdessä Rajatorpantien eteläpuoleisen täydennysrakentamisalueen kanssa (A2- tiivis ja matala alue yleiskaavassa), koska ne muodostavat kokonaisuuden Rajatorpantien kummallekin puolin. Rakennusmassojen rajaus ja kerroskorkeudet pyritään toteuttamaan siten, että ne muodostavat porttiaiheen Rajatorpantielle, eräänlaisen sisäänkäynnin Pähkinärinteeseen. Samalla korkeampi ja tehokkaampi rakentaminen suojaa melumuurin lailla muuta asuinaluetta Rajatorpantien liikennemelulta. Vantaan asunto-ohjelman painopisteenä on edistää toimintaa, jolla parannetaan ihmisten mahdollisuuksia löytää tarpeitaan ja maksukykyään vastaava asunto. Kaupungin asuntokuntarakenne on kehittynyt kohti pienempiä asuntokuntia, kun taas asumisväljyys on kasvanut. Asemakaavasuunnittelussa pyritään varmistamaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta. Vantaan uudessa yleiskaavassa (2007) on varauduttu asukasluvun nousuun vuoteen 2030 mennessä. Uutta asuinrakennusoikeutta tarvitaan vähintään 4,5 miljoonaa km2. Asumisväljyyden on ennustettu nousevan 36 hm2:stä 46 hm2:iin. Mitoitustavoitteiden saavuttamiseksi on sekä varattu uusia asuntoalueita sekä kartoitettu voimassa olevien asemakaavojen käyttämättömiä varantoja. Uudessa yleiskaavassa asuntoalueiden luokittelua on tehty enemmän tavoitteellisen aluetehokkuuden kuin talotyypin pohjalta. Siksi esimerkiksi A2- Tiivis ja Matala- asuinalue voi koostua erillispientaloista, kytketyistä pientaloista, pienkerrostaloista ja mahdollisesti pieneltä osin myös 4- tai 5- kerroksisista asuinkerrostaloista. Tällöin voidaan saada aikaan hyvinkin monipuolinen talotyyppien ja asumismuotojen jakauma. A2-alue on määritelty matalaksi ja tiiviiksi asuntoalueeksi, jonne voidaan rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Tähän luokkaan sisältyy osa jo rakennetuista rivitaloalueista ja suurin osa uusista asuntoaluevarauksista. Yleiskaavaan liittyvissä selvityksissä Pähkinärinteen A2-alueelle on arvioitu noin km2 asuinrakentamista. Myöhemmin asemakaavan lähtökohtia selvitettäessä kuitenkin huomattiin, että Vantaan Energian tarvitseva alue tulisi olemaan leveämpi kuin alun perin oli ajateltu. Tällöin alueelle saataisiin osoitettua noin km2. 2

4 Lähtötiedot Maakuntakaavassa (Ympäristöministeriö ) alue on taajamatoimistojen aluetta. Länsipuolella on virkistysaluetta. Pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteystarve. Yleiskaavassa (Kv 2007) alue on matalaa ja tiivistä asuntoaluetta A2. Alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Alueella voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Suunnittelualueen läpi pohjois-etelä-suuntaisesti kulkee voimansiirtolinja (110 kv). Suunnittelualueen länsirajalle on yleiskaava osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti sekä ohjeellinen ratsastusreitti. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu lentomeluvyöhykkeeseen 3. 3

5 Osalla suunnittelualueetta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualueen itäosassa on puistoaluetta (P) sekä voimansiirtolinjoja ja niiden suoja-alueita varten varattava alueen osa (vs). Alueen itäpuolella on 2-kerroksisten asuntorakennusten korttelialueet A-1 ja A 2. Näiden asuinkortteleiden toteutuneet tehokkuuden vaihtelevat e = 0,33-0,5. Ote ajantasakaavasta + alustava kaavan rajaus: Maanomistus: Suunnittelualue on osin Vantaan Kaupungin osin yksityisessä maanomistuksessa. 4

6 Maaperä: Suunnittelualueen maaperä on pääosin avokalliota tai moreeniperäistä maa-ainesta. Tontin lounaisosassa on jonkin verran silttiä. Painanteista löytyy myös savea. Kulttuurihistorialliset kohteet: Historiallisesti Pähkinärinteen seutu on kehittynyt maaseutumaisemasta kaupunkimaiseksi noin sadassa vuodessa. Lounais- Vantaan historiallisesti arvokkaita kohteita ovat Kuninkaantien ympäristö, sen läheisyydessä sijaitsevat tilat sekä alueen kaivokset. Varsinkin Pitkämäentien loppupuolen kylämiljöö on hyvin säilynyttä ja maisemallisestikin erittäin arvokasta. Lammaslampi on toiminut aiemmin Långbackan lampaiden laidunmaana. Lampaiden laidunnus lopetettiin kuitenkin alueella 1958 ja näin lammen yhteys kartanoon on katkennut. Alueen nykyiset avoimet niityt ovat kuitenkin muistumia aiemmasta käytöstä. Suunnittelualueesta noin kilometrin päässä Hämevaaran puolella sijaitsee kaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta pientaloaluetta. Hämevaaran lounainen omakotialue on arvioitu 'Vantaan moderni rakennuskulttuuri '-raportissa luokkaan A1. Alue on varsin yhtenäisesti suunniteltu ja koostuu lähinnä pienehköistä omakotitaloista, joiden kattokulma on määrätty asemakaavassa tarkasti. Katuverkko perustuu 1957 tehtyyn rakennussuunnitelmaan. Häiriötekijät: Suurin osa suunnittelualuetta kuuluu lentomelualueeseen 3, Lden 50 db. Lisäksi Rajatorpantieltä ulottuu tieliikennemelua jonkin verran suunnittelualueelle. Tämä huomioidaan korttelien suunnittelussa. Maisema ja luonto Asemakaavoituksen ja siihen liittyvän muun suunnittelun lähtökohta-aineistoksi on tehty maisemaselvitys, jossa tutkittiin muun muassa Lammaslammen alueen maisemarakenne ja -kuva, luonnonolot sekä alueen arvot. Lisäksi esitettiin maisema-analyysiin pohjautuen suuntaviivoja jatkosuunnittelulle. Alueen nykytilanne on dokumentoitu valokuvin. Työn tavoitteena oli antaa maisemalliset lähtökohdat kaavoitukselle sekä löytää maisema-analyysin avulla alueen identiteetti ja paikan henki. Raportin laati Vantaan kaupunkisuunnittelussa kesätyöntekijänä maisema-arkkitehtiylioppilas Elise Lohman kesällä Lammaslampi ympäristöineen sijoittuu monimuotoisuutensa takia arvokkaan viheryhteyden varrelle. Suunnittelualueen poikki kulkevaa savipainannetta saatetaan hyödyntää hulevesien keräyspaikkana ja vesiaiheena. Mahdollinen kosteikkopuisto yhdistyisi jo olemassa olevaan kosteikkopuistoon pohjoisessa, ja etelässä Monikonpuron alkupäähän. Kaava-alue on pääosin tiheää lehtomaista kangasmetsää, jossa yksittäisten puiden säästäminen pihoilla on hankalaa. puustoltaan hyvin umpeenkasvanutta, joten useimpien yksittäisten puiden säilyttäminen ei ole alueella kannattavaa. Laajempia kasvillisuutensa takia 5

7 arvokkaita alueita on kuitenkin pohjoisen kallioalueilla, niiden juurella ja savipainanteissa. Kauniiden ja maisemastaan poikkeavien kasvillisuusalueiden lisäksi alueella on runsaasti suuria kiviä, joiden säilyttämistä tulisi pohtia tarkemmassa suunnittelussa. Lounaiskulmassa, kadun reunalla kulkevassa kosteikossa, kasvaa Vantaalla harvinainen kasvilaji kapeaosmankäämi. Suunnittelualueella on kanahaukan vaihtopesä. Viime vuosina kanahaukkapari on kuitenkin pesinyt alueen ulkopuolella yleiskaavan lähivirkistysalueella, missä pesintä voi jatkua häiriöttä tulevaisuudessakin. kuva maisemaselvityksestä Palvelut Suunnittelualueelta 1 km säteeltä löytyvät mm. seuraavat palvelut: ostari, muutama päiväkoti, apteekki, alakoulu, kirjasto ja palvelutalo. Lähimmät suuremmat kauppakeskuksen sijaitsevat Myyrmäessä ja Leppävaarassa. Lähin Juna-asema on Myyrmäki. Muut lähtötiedot: Kaupunkisuunnittelu on laatinut suunnittelualueesta maisemaselvityksen sekä alueen idealuonnoksia esittelevän selvityksen. Lammaslammen maisemaselvitys on tehty kesällä Pähkinärinne 4 - suunnittelun lähtökohtia ja luonnoksia kaavan pohjaksi -selvityksessä esitetyt luonnokset saattavat muuttua ja hioutua suunnitteluprosessin edetessä. Selvityksiä täydennetään kaavaprosessin kuluessa. Ne ovat nähtävillä kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla sekä Myyrmäen yhteispalvelupisteessä Myyrmäkitalossa ja kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa Tikkurilassa. 6

8 Osalliset Kaavan laatimisen hakijat Kunnan jäsenet Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset: Hämeenkylän omakotiyhdistys ry, Hämevaara-seura, Pähkinärinne-seura ry, Pähkinärinteen asukasyhdistys Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, tiehallinto, Ilmailulaitos Muut viranomaiset ja yhteisöt: Vantaan Energia, Elisa, Gasum, Fingrid, YTV ym. Ne jotka katsovat olevansa osallisia Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökodista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta." (MRL 62 ) Asemakaavoituksen alkaminen Kaavatyön alkamisesta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa "Kaupunki kaavailee" -palstalla Maanomistajille, naapureille, alueen yrityksille, koululle, viranomaisille ja muualla asuville asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa tehdään tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa alkaen (Kielotie 28, puh , avoinna ma-pe ) sekä internetissä ( Niistä löytyy myös tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä yleensä. Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala on tavattavissa puhelimitse klo 9 11 ja muina aikoina erikseen sovittaessa (p ). Suunnittelualueesta on tehty 'Lammaslammen maisemaselvitys' ja idealuonnoksia esittelevä selvitys 'Pähkinärinne 4 - suunnittelun lähtökohtia ja luonnoksia kaavan pohjaksi'. Niihin voi tutustua Myyrmäen yhteispalvelupisteessä Myyrmäkitalossa (Kilterinraitti 6) ja kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa (Kielotie 28 katutaso, Tikkurila) sekä kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää mennessä kirjallisesti osoitteella Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Johanna Rajala, Kielotie 28, VANTAA tai sähköpostilla johanna.rajala@vantaa.fi tai puhelimitse p Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero Kaavoitustyön vaiheista kerrotaan kaikkiin vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa - lehdessä. Rajatorpan koulun ruokalatilassa järjestetään yleisötilaisuus maanantaina klo Yleisötilaisuudessa käydään läpi kaavan lähtökohtia ja selvityksiä sekä esitellään kaupunkisuunnittelun laatimia ideasuunnitelmia alueesta. Osoite: Rajatorpan koulu, Vapaalanpolku 13, Vantaa. 7

9 Arviointisuunnitelma Asemakaavan selostuksessa tai sen liitteissä esitetään muun muassa: - vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan - suhde liikennemeluun sekä liikennesuunnitelmat - havainnekuvat nykytilanteesta (esim. ilmakuva) - alustava tontinkäyttösuunnitelma - maisema-analyysi ja kaupunkikuvallinen analyysi - sosiaaliset vaikutukset saadun palautteen perusteella Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset (MRA 25 ). Sopimukset Hakija maksaa kaavanlaatimiskustannukset (MRL 59 ). Kaavan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan edellyttämiä muita sopimuksia tehdään tarpeen mukaan. Arvioitu käsittelyaikataulu Kaavoitustyö on mukana kaupunkisuunnittelun suunnitteluohjelmassa Syksy Tavoiteaikataulun mukaan asemakaava käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2010 aikana. Kaavaehdotus on tämän jälkeen lausuntokierroksella sekä julkisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajan. Tämän jälkeen asemakaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan julkisesta nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä ilmoitetaan muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Yhteystiedot Aluearkkitehti Timo Kallaluoto Osoite: Kielotie 28, Vantaa, Puhelin: (09) , Sähköposti: timo.kallaluoto@vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala Puhelin: (09) Sähköposti: johanna.rajala@vantaa.fi Vantaalla MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 8

10 Suunnittelukonsepti (kaupunkisuunnittelu) Viitteellinen maastoleikkaus: Periaatekuva rajatorpantien "porttiaiheesta": 9

11 Luonnossuunnitelma (tarkemmin selvityksissä) Esimerkki katujulkisivusta (kaupunkisuunnittelu) 10