VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Asia: Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , Kaupunginosa: 17 Martinlaakso Asemakaavamuutoksen nro laatiminen on tullut vireille. Muutos koskee vammaisten erityisasumista kaupungin omistamalle tontille. Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Martinlaakson kaupunginosassa korttelin tontilla 5. Pohjoisessa aluetta rajaa Martinlaaksonpolku, idässä Martinlaaksonkuja, lännessä palvelutalon tontti ja etelässä Martinlaaksontie. Vantaan tilakeskus on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että tontin länsiosa muutetaan erityisasumisen korttelialueeksi. Kaupunkisuunnittelussa on valmisteilla osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa rajatun alueen asemakaavamuutoksen laatimisesta. Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne alueen kaavoituksesta. Asemakaavaan liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä sekä nähtävillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa lähtien ja luettavissa internetissä Vantaan kotisivuilla ( Asiaa hoitaa asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala, jolle voitte suoraan ilmoittaa asiaa koskevan mielipiteenne puhelimitse klo Voitte lähettää mielipiteenne myös kirjallisesti mennessä osoitteella Vantaan kaupunki, kirjaamo, Kielotie 13, VANTAA tai sähköpostilla kirjaamo@vantaa.fi tai puhelimitse p Samalla pyydämme Teitä ilmoittamaan nimenne, osoitteenne ja asemakaavamuutoksen numeron Kaavoitustyön vaiheista kerrotaan kaikkiin vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa - lehdessä. Pyydämme asunto-osakeyhtiöitä tiedottamaan asemakaavamuutoksesta asukkaitaan. Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala puh LIITTEET MRL 62 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen "Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökodista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta". Osoite Puhelin, vaihde Internet Kielotie VANTAA

2 Asemakaavamuutos nro Martinlaakso Vammaisten erityisasumista nuoritalon tontille Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

3 Hakija Vantaan Kaupunki/ Tilakeskus Suunnittelualue Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Martinlaakson kaupunginosassa karttaliitteen rajaamalla alueella korttelin tontilla 5. Pohjoisessa aluetta rajaa Martinlaaksonpolku, idässä Martinlaaksonkuja, lännessä viereinen palvelutalon tontti ja etelässä Martinlaaksontie. Kaupungin maanomistuksessa olevalla suunnittelualueella sijaitsee uimahalli sekä purettava nuorisotila. Tontin eteläosassa on uimahallin käytössä oleva pysäköintialue. rakennusoikeutta k-m2. Uusi rakentaminen on 3- tai 4-kerroksista asuinrakentamista. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan erityisasumisen korttelialueella toteutettavien yhteistilojen monikäyttöisyyttä alueen eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Lähtötiedot Maakuntakaavassa (Ympäristöministeriö ) alue on keskustatoimintojen aluetta. Kaava-alueen sijainti: Yleiskaavassa (Kv 2007) alue on keskustatoimintojen aluetta C. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Vantaan tilakeskus on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että korttelin tontin 5 länsiosa muutetaan erityisasumista palvelevaksi korttelialueeksi AE. Tällä hetkellä tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta Y. Tontin uimahallin puoleinen osa säilyy yleisten rakennusten korttelialueena. Pysäköintialueen osuus tontin eteläosassa muutetaan korttelialueeksi LPA. Huonokuntoinen nuorisotalo puretaan ja paikalle rakennetaan vammaisten erityisasumista omalle tontilleen. Nykyisen asemakaavan mukainen koko tontin rakennusoikeus on 4578 k-m2, josta uimahallin rakennettu kerrosalamäärä on 1350 k-m2 ja nuorisotalon 338 k-m2. Alustavien arvioiden mukaan erityisasumisen korttelialueelle tarvitaan 2

4 Suunnittelualue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta Y. Kuvassa ote ajantasakaavasta + alustava kaavan rajaus. Maaperä: Suunnittelualueen maaperä on pääosin täyttömaata. Maanomistus: Suunnittelualue on Vantaan Kaupungin omistuksessa. Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Kaupunkikuva Martinlaaksossa on kerrostalovaltainen. Rakennuskanta koostuu suureksi osaksi betonielementtirakenteisista lamellitaloista. Purettava nuorisotalo kuuluu modernin rakennuskannan inventoinnissa ('Vantaan moderni rakennuskulttuuri ', 2002) luokkaan A? (katso selitys alla). Suunnittelualueen pohjoispuolella on Martinlaakson koulu, joka kuuluu luokkaan A1. Rakennuksesta on laadittu tarkempi rakennushistoriallinen selvitys ja sitä on äskettäin laajennettu. Koulu on aikansa esimerkki peruskoulurakentamisesta. Viereinen uimahallirakennus on luokkaa B. Tontin länsipuolella sijaitsee vuonna 1999 rakennettu palvelutalo. Rajatorpantien eteläpuolella on luokkaa A? oleva konserttitalo Martinus (valm. 1987). Suojelunäkökohdista konsultoidaan kaupunginmuseota. A1 kohde: Kohde on Vantaan rakennusperinnön kannalta (tai maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti) merkittävä. Tavoitteena on säilyttää kohde ja kunnostaa se alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen ja mahdollisesti palauttaen. A? kohde: Kohde on todennäköisesti merkittävä, mutta kohteen arvottaminen on kesken ja luokitus on siksi väliaikainen. Mikäli kohteeseen suunnitellaan muutoksia tai harkitaan sen purkamista, on se tutkittava tarkemmin. Tällöin on suositeltavaa tehdä kohteesta rakennushistoriallinen selvitys, jolloin se voidaan arvottaa johonkin luokista A1, A2 tai B. B-kohteet ovat A-kohteita vähemmän merkittäviä, mutta niistäkin on olemassa inventointitietoa. 3

5 Martinkeskus/ 70-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja/ uimahalli ja koulu (ennen koulun laajennusta) Uimahalli nuorisotalo vasemmalla, koulu oikealla Häiriötekijät Martinlaaksontieltä ulottuu tieliikennemelua jonkin verran suunnittelualueen eteläosaan. Tämä huomioidaan tontin rakennusten ja oleskelupihan suunnittelussa. Alue on lentomelualuetta, jolla lentomelun desibelitaso on Lden db. Kansainvälisen käytännön mukaisesti asumisen katsotaan olevan terveellistä alle 55 db meluvyöhykkeellä. Alueelle voidaan kaavoittaa uusia asuinalueita, jos melunsuojaus otetaan huomioon rakenteissa. Maisema ja luonto Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole merkittäviä luontokohteita. Lähin virkistysalue on 200 metrin päässä sijaitseva Laajavuoren puistoalue, jonka länsireunalla on arvokas lehmusesiintymä. Yleistä Martinlaakso sijaitsee Luoteis-Vantaalla ja kuuluu samannimiseen palvelualueeseen. Martinlaakson alue on osa vanhaa Martinkylän maarekisterikylää, josta myös nimi Martinlaakso on peräisin. Varsinaista Martinlaakson kaupunginosaa alettiin rakentaa luvun lopulla. Asuntoja alkoi tuolloin nousta alueelle ripeään tahtiin. Suunnittelualueen lähellä sijaitseva Martinkeskus avattiin vuonna Rakennettiin myös kouluja ja oppilaitoksia, uimahalli, nuorisotalo ja Martinlaakson rata. Nykyään Martinlaaksossa on hyvin kattavat palvelut. Alueelle ovat sijoittuneet nykyään mm. konserttitalo Martinus ja kauppaoppilaitos sekä lukuisia yrityksiä. Martinlaakson keskustaa ollaan lähivuosina kehittämässä keskustan kehityskuvalla. Alueesta pyritään saamaan elinvoimainen ja viihtyisä. Liikenne Suunnittelualue rajautuu eteläpuolella Martinlaaksontiehen sekä pohjoisessa kevyen liikenteen väylään Martinlaaksonpolkuun. Martinlaakson asemalla pysähtyvät kaikki Martinlaakson radan paikallisjunat arkisin noin 10 minuutin välein ja viikonloppuisin minuutin välein. Myös suurin osa alueen ohi kulkevista busseista pysähtyy Martinlaakson aseman bussiterminaalissa. Martinlaaksontien kautta kulkee lukuisia paikallisliikenteen ja seutuliikenteen busseja. Liikenteeltään pääosin ulkosyöttöisessä Martinlaaksossa on iso yhtenäinen autoton jalankulkualue, joka koostuu lähinnä yhdistetyistä jalankulku- ja pyöräteistä. Suunnittelualueen pohjoisreunaa pitkin kulkeva Martinlaaksonpolku toimii palvelut yhdistävänä reittinä Martinlaakson uudelta ostarilta koululle saakka. Osalliset Kaavan laatimisen hakijat Kunnan jäsenet Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset: mm. Martinlaaksoseura ry, Martinlaakson asukasyhdistys ry Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Valtion viranomaiset Muut viranomaiset ja yhteisöt: Vantaan Energia, Elisa, Sonera, ym. Ne jotka katsovat olevansa osallisia 4

6 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökodista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta." (MRL 62 ) Asemakaavoituksen alkaminen Kaavatyön alkamisesta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa "Kaupunki kaavailee" -palstalla Maanomistajille, naapureille, alueen yrityksille, koululle, viranomaisille ja muualla asuville asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Asemakaavamuutostyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa tehdään tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa alkaen (Kielotie 28, puh , avoinna ma-pe ) sekä internetissä ( Sieltä löytyy myös tietoa asemakaavamuutosprosessin etenemisestä yleensä. Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala on tavattavissa puhelimitse klo 9 11 ja muina aikoina erikseen sovittaessa (p ). Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää mennessä kirjallisesti osoitteella Vantaan kaupunki, kirjaamo, Kielotie 13, VANTAA tai sähköpostilla kirjaamo@vantaa.fi tai puhelimitse p Samalla pyydetään ilmoittamaan nimenne, osoitteenne ja asemakaavamuutoksen numero Kaavoitustyön vaiheista kerrotaan kaikkiin vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa - lehdessä. Arviointisuunnitelma Asemakaavamuutoksen selostuksessa tai sen liitteissä esitetään muun muassa: - vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan - suhde liikennemeluun - havainnekuvat nykytilanteesta (esim. ilmakuva) - alustava tontinkäyttösuunnitelma - sosiaaliset vaikutukset saadun palautteen perusteella Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset (MRA 25 ). Arvioitu käsittelyaikataulu Kaavoitustyö on mukana kaupunkisuunnittelun suunnitteluohjelmassa kevät Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavamuutos käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2012 aikana. Kaavaehdotus on tämän jälkeen lausuntokierroksella sekä julkisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajan. Tämän jälkeen asemakaavamuutos on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä ilmoitetaan muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Yhteystiedot Aluearkkitehti Timo Kallaluoto Osoite: Kielotie 28, Vantaa, Puhelin: (09) , Sähköposti: timo.kallaluoto@vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala Puhelin: (09) Sähköposti: johanna.rajala@vantaa.fi Vantaalla MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 5