TYYLI Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin. TTK:n ja Ark TK:n yhteinen Kesäkoulu

Transkriptio

1 1 TYYLI Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin TTK:n ja Ark TK:n yhteinen Kesäkoulu Loppuraportti kesällä 2016 toteutuneesta Tyyli-hankkeen pilotista Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan ja Arkkitehtuurin tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa Yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari Yliopisto-opettaja Petri Aarnio

2 2 SISÄLTÖ 1. TYYLI-HANKE 2. KESÄKOULUN KUVAUS JA TAVOITTEET 3. PILOTIN KUVAUS JA TOTEUTUS 4. TULOKSIA JA ARVIOINTIA 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA

3 3 1. TYYLI-HANKE Tyyli-hankkeen sisältö on projektipäätöksen mukaisesti seuraava: "Tyyli - työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin" hanke haluaa parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tasapuolisia työllistymismahdollisuuksia sekä opiskelumotivaatiota ja edistää opintojen etenemistä. Nämä kaikki ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille tasavertaisesti hyvät lähtökohdat työmarkkinoille jo opiskelunsa aikana. Erityishuomio kohdistetaan aloille, jotka eivät suoraan valmista tiettyyn ammattiin. Hankkeessa on mukana kuusi yliopistoa: Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto. Näiden yliopistojen yhteisen kehittelyn avulla pyritään saamaan aikaan uusia harjoittelun ja työelämäjaksojen toimintamalleja yliopistojen koulutusohjelmiin. Opintojen aikainen kuten kesäaikainen työssäkäynti halutaan tehdä tavoitteelliseksi ja arvioida saatu työkokemus työssä tapahtuvan oppimisen näkökulmasta (opinnollistaminen). Tällöin työkokemus voidaan myös opintopisteyttää ja siten edistää opintojen etenemistä tutkintojen suoritusaikojen lyhentymisen ja opintojen työelämäkytkennän lisääntymisen kautta. Tavoitteena on parantaa koulutusohjelmien työelämäkytkentää ja tukea koulutuksen johtoa opetussuunnitelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitettävä ja toteutettava koulutus lisää opettajien työelämäosaamista ja parantaa heidän valmiuksiaan suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä opintojaksoja, luoda työelämäkontakteja sekä tukea opiskelijan urasuunnittelua ja työllistymistä. Työnantajien ja yritysten edustajia otetaan aiempaa systemaattisemmin ja laajemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen kehitystyön tulokset tehdään valtakunnallisesti levitettäviksi toimintamalleiksi. Hankkeessa kehitettyjä työelämäyhteistyöhön ja työelämäosaamiseen liittyviä käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan laajentaa otettavaksi käyttöön useissa eri koulutusohjelmissa ja Suomen koko yliopistokentässä.

4 4 Hanke tukee yliopistojen välistä osaamisen vaihtoa ja mahdollistaa valtakunnallisesti yliopistojen välisten yhteistyömallien syntymistä. Hanke luo uusia toimintatapoja yliopistoopetuksen ja työelämän edustajien väliselle yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Toimenpiteet ovat hankkeessa mukana olevien yliopistojen strategioiden sekä hallitusohjelman, maakuntaohjelmien ja Lappi-sopimuksen mukaisia. Hanke tukee Itämerija Pohjois-Suomen -strategioita sekä EU:n kymmenvuotista Eurooppa 2020 kasvustrategiaa, jonka avulla pyritään mm. vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja työllisyyttä.

5 5 2. KESÄKOULUN KUVAUS JA TAVOITTEET Oulun yliopiston Kesäkoulu on yksi osa edellä kuvattua kuuden yliopiston Tyyli-hanketta. Kesäkoulu on Arkkitehtuurin tiedekunnan ja Teknillisen tiedekunnan konetekniikan ja ympäristötekniikan yhteinen pilottiprojekti, jossa opiskelijat muodostavat poikkitieteellisiä suunnitteluryhmiä ratkomaan työelämälähtöisiä suunnittelutehtäviä. Kesäkoulu sijoittuu tavanomaisen harjoittelun ja opintojakson välimaastoon. Kurssitehtävä on harjoitustyö, jota lähestytään työelämälähtöisesti ja sen tarkoitus on antaa opiskelijalle työkokemusta, parantaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia ja luoda opiskelijalle mahdollisuus kesäopintoihin sekä tuottaa Tyylissä mukana oleville yliopistoille Kesäkoulusta malli omiin tutkinto-ohjelmiin sovellettavaksi. Kesäkoulu toteutettiin Matti Kangaspuoskarin (TTK) ja Petri Aarnion (Ark TK) muodostaman tiimin toimesta. Kehittämistyötä tukevat ja ohjaavat mainittujen tiedekuntien koulutusdekaanit sekä Tyylihanketiimi. Toimeksianto saatiin Oulun kaupungilta. Tätä tilaajatahoa edustivat kaupungininsinööri Pasi Heikkilä, kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä ja asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen. Sidosryhmiä edustivat projektipäällikkö Reijo Vaarala Ramboll oy, Pasi Haapakorva Oulun polkupyöräilijät ry. ja Jorma Ehrnrooth Solibri oy. TTK:n koulutusdekaani Juha Tanskanen linjasi Kesäkoulun tavoitteet Koulutusneuvoston kokouksessa seuraavasti: Rakennusalan yritysten toimeksiantojen pohjalta toteutettava suurhankkeiden suunnittelun ja projektoinnin monitieteinen kesäkoulu. (5-10 opintopistettä, palvelee kolmea tutkinto-ohjelmaa Konetekniikka, Ympäristötekniikka ja Arkkitehtuuri. Kesäkoulu mahdollistaa opiskelun kesällä myös muun harjoittelun tai kesätyön ohella, parantaa merkittävästi opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja lisää yliopiston ja yritysten yhteistyötä, hankkeen kokemuksia ja toimintamalleja voi soveltaa myös muille koulutusaloille.)

6 6 Kesäkoulun oppimistavoitteet kohdistuvat työelämätaitoihin jotka parantavat opiskelijan työllistymismahdollisuuksia. Tärkeimpiä Kesäkoulussa harjoiteltuja teemoja olivat: - Vuorovaikutustaidot. Osallistujat muodostavat monitieteellisiä työryhmiä jossa kukin jäsen toimii oman alansa asiantuntijana. Lopputulokseen pääsy vaatii neuvottelutaitoja ja kompromisseja. - Projektityöskentelytaidot. Työryhmät laativat itse omat aikataulunsa ja työskentelytapansa tiedekuntien antaman yleisaikataulun puitteissa. - Esiintymistaidot. Ryhmä esittelee työnsä etenemistä ohjaajille, tilaajalle ja kollegoille. - Tietomallinnustaidot. Arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden tietomallien törmäystarkastelu laaditaan eri suunnitelmien yhteensovittamiseksi. - Suunnittelutaidot. Opiskelijan suunnittelutaidot kehittyvät tehtävän poiketessa luonteeltaan opinto-ohjelmaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainittujen tavoitteiden rinnalla Kesäkoulussa toteutui myös yleisempiä tavoitteita, esimerkiksi opiskelijat suorittivat kesäopintoja kesätöiden rinnalla ja Tyyli-hankkeessa mukana olevat yliopistot saivat Kesäkoulusta mallin omiin tutkinto-ohjelmiinsa sovellettavaksi.

7 7 3. PILOTIN KUVAUS JA TOTEUTUS Kesällä 2016 toteutettu Kesäkoulu oli pilotti jonka toimeksianto saatiin Oulun kaupungilta. Tehtävänä oli suunnitella oululainen polkupyöräkatosmallisto joka sisältää Oulu-brändin ja joka soveltuu sijoitettavaksi erilaisiin Oulun kaupungissa luonteeltaan erilaisiin paikkoihin. Pyöräkatos tuli olla käyttökelpoinen ympäri vuoden koska Oulu on tyypillisesti talvipyöräilykaupunki. Katoksen oli lisäksi oltava muunneltava esim. kokonsa puolesta, ja siihen tuli tarvittaessa pystyä sijoittamaan aputiloja kuten pyörän huoltoa ja pyörien vuokrausta tukevia tiloja. Kuva 1. Kesäkoulun opiskelijarekrytointiin laadittua materiaalia (Petri Aarnio).

8 8 TYYLI Kesäkoulun 2016 pilotissa muodostettiin viisi ryhmää joista jokainen koostui arkkitehtuurin opiskelijoista ja insinööriopiskelijoista. Neljä ryhmää muodostui maisterivaiheen opiskelijoista ja yksi ryhmä sisälsi vain kandivaiheen opiskelijoita. Kandiryhmällä oli itsenäinen tehtävä jonka aikataulullisesti ja sisällöllisesti tuki maisterivaiheen ryhmien työskentelyä. Kandiryhmän jäsenet toimivat myös maisterivaiheen ryhmissä avustavissa tehtävissä. Maisterivaiheen opiskelijoista muodostuvat ryhmät olivat Kesäkoulun ydin. Kukin ryhmä toimi itsenäisesti ja lähestyi annettua suunnittelutehtävää työelämälähtöisesti laatien luonnoksia ja tuottaen projektityön edetessä tarkemmat suunnitelmat suunnittelukohteesta. Kukin ryhmä laati oman työskentelyaikataulunsa noudattaen kesäkoulun yleisaikataulua (Kuva 3) ja aikataulussa sovittuja yhteisiä seminaaripäiviä. Kesäkoulun aikataulu mahdollisti opiskelijalle samanaikaisen työssäkäynnin. Pääsääntöisesti kaikki Kesäkouluun osallistuvat opiskelijat olivatkin töissä Kesäkoulun aikana. Läsnäolo seminaari- ja esittelypäivinä (muutama ilta- tai aamupäivä) oli kuitenkin välttämätöntä. Lisäksi Kesäkoulussa toteutettiin tietomallinnukseen keskittyvä intensiivijakso joka sisälsi opetusta. Tähän opetukseen ryhmien jäsenten oli välttämätöntä osallistua. Ryhmien muodostusta ja rakennetta havainnollistaa Kuva 2. Kuva 2. Kesäkoulun ryhmien rakenne ja sidosryhmät (Petri Aarnio).

9 9 Kesäkoulu yleisaikataulu toteutettiin alla olevan Kuvan 3 mukaisesti. Kuva 3. Kesäkoulun yleisaikataulu (Petri Aarnio). Opiskelijoiden opintosuoritukset kirjattiin tutkinto-ohjelmissa olevien vaihtuvasisältöisten kurssien avulla. Arkkitehtuurin opiskelijat saivat suoritusmerkinnät kandivaiheen kurssina A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 5,0 op. tai maisterivaiheen kurssina S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 10,0 op. Rakennesuunnittelua opiskelevat insinööriopiskelijat saivat suoritusmerkinnät kandivaiheen kurssina S Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 5,0 op. ja maisterivaiheen kurssina S Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 10,0 op.. Kurssiarviointi toteutettiin siten että kunkin ryhmän lopputuotosta arvioitiin kokonaisuutena ja ryhmän kaikille jäsenille annettiin sama arvosana. Käytetyn työajan tuntiseuranta tapahtui kunkin opiskelijan tuntikortin avulla ja palautettujen töiden laadullinen arvio sisälsi arvion sekä arkkitehtuurin että rakennesuunnittelun näkökulmasta. Myös tilaajan arviot palautettujen töiden laadusta otettiin huomioon.

10 10 4. TULOKSIA JA ARVIOINTIA Tyyli Kesäkoulun 2016 tuloksia voidaan arvioida tilaajan toimineen Oulun kaupungin kannalta, Tyyli-hankkeen kannalta että myös opiskelijoiden kannalta. Tyyli Kesäkoulun pilotin tuloksena syntyi kandiryhmän toimesta tilaajana toimineelle Oulun kaupungille selvitys olemassa olevista pyöräkatosmalleista ja niiden soveltuvuudesta Oulun ydinkeskustaan. Neljä maisterivaiheen opiskelijoista muodostuvaa ryhmää luovutti tilaajalle kukin oman suunnitelmansa Ouluun soveltuvasta pyöräkatosmallistosta. Suunnitelmat sisälsivät arkkitehtisuunnittelun ja rakennesuunnittelun osiot sekä visualisoinnin jossa suunniteltu rakenne on sijoitettu Oulun kaupungin keskeisille paikoille. Töiden loppuseminaari Oulun kaupungin Ympäristötalolla oli onnistunut tilaisuus. Ryhmien pitämät esitelmät olivat korkeatasoisia ja tilaajataho vaikutti hyvin tyytyväiseltä ryhmien esittämiin ratkaisuihin. Tilaisuutta olisi ollut mahdollista markkinoida laajemminkin tilaajana toimineen Oulun kaupungin organisaatiossa sekä avata tilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. Kesäkoulun pilottiluonne johti tarpeettomaan varovaisuuteen loppuseminaarin markkinoinnissa. Tyyli-hankkeen kannalta Kesäkoulun tuloksena oli toteutunut pilotti jossa opiskelijat, Oulun yliopiston eri yksiköt ja yritykset toimivat yhdessä kehittäen toimintaansa. Tyylissä mukana olevat yliopistot saivat Kesäkoulusta mallin joka mahdollisesti on siirrettävissä heidän omiin tutkintoohjelmiinsa. Kesäkoulua esiteltiin Tyyli-hankkeeseen osallistuville henkilöille ja kyseisten yliopistojen tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöille useissa suullisissa esitelmissä ja poster-esitelmissä vuoden 2016 aikana. Seuraavalla sivulla Kuvassa 4 on esimerkki Kesäkoulua esittelevästä posterista joka oli esillä PedaForum-päivillä Jyväskylässä

11 Kuva 4. Kesäkoulun poster (Petri Aarnio ja Matti Kangaspuoskari). 11

12 12 Kesäkoulun onnistumista voidaan arvioida myös toteutetun opiskelijapalautekyselyn tulosten analysoinnilla. Opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä toteutuneeseen Kesäkouluun. Kiitosta saivat erityisesti autenttinen suunnittelutehtävä ja mahdollisuus työskennellä monitieteellisessä ryhmässä. Palautteessa toivottiin Kesäkoulun jatkuvan tulevaisuudessa toteutuneen formaatin muodossa. Opiskelijapalautteen pohjalta kehitettävää on esim. ryhmäohjauksessa. Palautteessa toivottiin opetusta erityisesti ryhmätyöskentelyn aikataulun suunnitteluun, tosin aikataulutuksen vapaus toivottiin säilyvän nykyisellä tasolla. Alla olevassa Taulukossa 1 on esitetty esimerkki analysoidusta opiskelijapalautteesta. Taulukko 1. Esimerkki analysoidusta opiskelijapalautteesta.

13 13 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA Kesäkoulu oli Tyyli-hankkeeseen liittyvä pilotti jossa opiskelijat oppivat suunnittelualan liittyviä työelämäprosesseja. Kesäkoulun oppimistavoitteet liittyvät työelämätaitoihin. Pilotissa opiskelijat muodostivat monitieteellisen ryhmän joka ratkaisi tilaajan antaman todellisen suunnittelutehtävän. Työskentelyn vaiheita olivat ryhmän aikataulun suunnittelu, luonnossuunnittelu, toteutuskuvasuunnittelu, visualisointi, tietomallinnus, suunnittelukokoukset ja viranomaisesittelyt sekä valmiin työn luovutus ja loppuseminaari. Ensimmäisen kerran toteutettavaan pilottiin liittyy aina epävarmuus onnistumisesta mutta Kesäkoulun voidaan katsoa onnistuneen: opiskelijat olivat tyytyväisiä uudentyyppisestä suunnittelutehtävästä ja tavasta toteuttaa opintokurssi, tiedekunnat olivat paitsi tyytyväisiä suoritusten tasoon, mutta myös siihen mahdolliseen tulevaisuuden malliin, jonka mukaisesti kesäopintoja voidaan järjestää. Oulun kaupunki oli tyytyväinen uusista ideoista sekä Tyyli-toimijat kesäkouluformaatista. Todennäköisesti pilotissa tilaajana toiminut Oulun kaupunki tulee jatkossakin olemaan kiinnostunut toteuttamaan vastaavia kesäprojekteja. Kesäkoulun vakinaistaminen nykyisessä muodossaan vaatii Oulun yliopiston tiedekunnilta toimia joilla opetusresurssit ja rahoitus kohdistetaan kesäopintojen toteuttamiseen. Nykyisessä rahoitusmallissa tutkimusyksiköiden opetuksen perusrahoitus tulee parin vuoden viiveellä ja lasketaan määrällisistä tuloksista kolmen vuoden keskiarvona. Kesäkoulun vakinaistaminen vaatii siis käynnistysvaiheessa noin neljän vuoden ajan vuosittaisen erillisavustuksen, esim. strategiarahaa. Kesäkoulussa toteutettu projektityö olisi toisaalta oiva mahdollisuus valmistautua kolmannen lukukauden tuloon. Kesäkoulun kaltainen varsin itsenäinen projekti voisi olla myös tutkimusyksikön talouden kannalta katsottuna kustannustehokas tapa tuottaa syventävä opintojakso ja nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Myös 55 op. suoritus opintovuoden aikana helpottuu kesäopintojen avulla. Tällä on nykyisessä rahoitusmallissa yliopistoille suuri merkitys. Kesäkoulun opiskelijarekrytointia on kehitettävä insinööriosastoilla. Tiedotusta on lisättävä sillä opiskelu kesätöiden ohessa on uusi ajatus teekkareille. Valitettavan monet ilmoittautuneet peruivat osallistumisensa kun kesätyöpaikka varmistui. Lisäksi on huomattava että toteutuneessa pilotissa Ympäristötekniikan opiskelijat eivät olleet kiinnostuneita Kesäkoulusta. Syyt on selvitettävä. Syynä voi olla tiedon puute tai se että opinnot kirjautuvat opinnoiksi Konetekniikan tutkinto-ohjelman

14 14 koodilla. Väärän tutkinto-ohjelman koodi vaatii opintojen rakenteelta riittävää vapaasti valittavien kurssien määrää ja opiskelijan HOPSin päivitystä. Kaikki tutkinnon rakenteesta johtuvat esteet on selvitettävä ja poistettava.