Tyyli Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopistoopintoihin. Tyyli-hankeraportti

Transkriptio

1 Tyyli Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopistoopintoihin ( ) Tyyli-hankeraportti Ideoita opintojen aikaisen työskentelyn opinnollistamiseksi Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa Riku Hietaniemi

2 Sisältö 1. Johdanto Työn opinnollistamisen mallit... 2 Malli I: Vaihtuvasisältöisen kurssit... 3 Malli II: Olemassa olevan kurssin korvaaminen... 3 Malli III: AHOT-prosessin hyödyntäminen Työn opinnollistamisen suunnittelusta ja aikataulutuksesta Työn opinnollistamisen toimijat ja tehtävät Johdanto Vuonna 2017 Tyyli Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin hankkeessa on professori Maria Kääriäisen johdolla kehitetty Oulun yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelman osalta malleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseksi. Hänen kehitystyössään selvitettiin mm. sitä, miten Haaga- Helian ammattikorkeakoulun vetämässä valtakunnallisessa Verkkovirta-hankkeessa kehitetty Näyttöpäiväkonsepti soveltuu opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen ja työssä opitun todentamiseen terveystieteiden opintojen yhteydessä. Kehitystyöstä ja sen pohjalta syyslukukautena 2017 toteutuneesta pilotista Maria Kääriäisen työryhmä teki posterin, ks. posterigalleria sivustolla Koska oulululaisista ICT-alan opiskelijoista suurin osa vaikuttaa työllistyvän omalle alalleen kesken opintojen, tunnistettiin välittömästä työn opinnollistamisen tärkeys myös osana Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan (TST) opintojen sujuvuutta. TST:n TYYLI-hankkeen yhtenä kehittämiskohteena v on ollut työn opinnollistaminen. TST:n TYYLI-hanketyön ja v alussa käynnistyneen TST:n sisäisen opetuksen kehittämishankkeen yhteistyön tavoitteena on ollut luoda tiedekunnan opetukseen soveltuvia malleja opintojen sujuvoittamiseksi, joissa työn opinnollistaminen on suuressa roolissa. Tarkoituksena on löytää malli tai malleja, joita seuraamalla opiskelijat voivat realistisesti suorittaa ylempään korkeakoulututkintoon tarvittavat 120 opintopistettä kahdessa lukuvuodessa. Ideointiin ja toteutukseen osallistuivat TYYLI-hankkeessa kehitystyötä tehneen Riku Hietaniemen lisäksi TST:n kehittämishankkeesta Tonja Molin-Juustila tietojenkäsittelytieteistä sekä Matti Isohookana langattoman tietoliikenteen tutkintoohjelmasta. Lisäksi mallien kehittelyä varten haastateltiin alkuvuonna 2018 tiedekunnan tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöitä sekä muita henkilökunnan edustajia ja opiskelijoita. Myöhemmin keväällä 2018 ideoitu konsepti tullaan esittelemään myös työnantajien edustajille, jotta konseptissa pystytään huomioimaan myös heidän toiveensa ja tarpeensa. 2. Työn opinnollistamisen mallit Oulun yliopiston terveystieteiden opintojen Näyttöpäivä-konseptin todettiin olevan prosessina liian raskas hyödynnettäväksi sellaisenaan TST:n osalta. Toisaalta, näyttöpäivän kaltaista mallia hyödynnetään TST:n opetuksessa jo nyt, sillä esimerkiksi joissakin projektikursseissa opiskelijaryhmä varaa erikseen kurssin opettajalta ajan tapaamiseen, jossa he esittelevät yksityiskohtaisesti kurssisuorituksena tekemäänsä työtä

3 ja sen tuloksia. Työllä tässä yhteydessä tarkoitetaan opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä, ei työsuhdetta työnantajaan. Vuoden 2017 syyskaudella sekä alkuvuonna 2018 tehdyn selvitystyön pohjalta tunnistettiin selkeästi kolme erilaista työn opinnollistamisen mallia, jotka soveltuvat myöhemmin v pilotoitavaksi TST:n sisäisessä kehityshankkeessa. Nämä kolme mallia on kuvattu tarkemmin alla. Malli I: Vaihtuvasisältöisen kurssit Tutkintorakenteisiin kuuluu yleensä jonkin verran valinnaisia opintoja. Yksi tai useampi valinnainen opintojakso voisi olla vaihtuvasisältöinen kurssi, joka mahdollistaa juuri sen erityisosaamisen sisällyttämisen tutkintoon, johon työantaja toivoo opiskelijan keskittyvän. Tässä mallissa: 1. Opiskelija sopii yhdessä kurssin vastuuopettajan (mielellään myös työnantajan edustaja on mukana) henkilökohtaiset, työpaikalla työtä tehden saavutettavat osaamistavoitteet, työjakson pituuden sekä sen, kuinka osaamistavoitteiden toteutumista seurataan 2. Sovitun työjakson loputtua opiskelija tekee raportin, jonka perusteella vastuuopettaja voi todeta osaamistavoitteiden toteutumisen 3. Tavoitteiden toteutumista voidaan tarvittaessa seurata (etukäteen sovitusti) loppuraportin lisäksi esimerkiksi lopputentillä, oppimispäiväkirjoilla, esseillä tai teknisillä demonstraatioilla. Aikaisemmin TYYLI-hanketyönä kehitetty ja pilotoitu TST:n uudistettu työharjoittelun malli (suunnitelma viikkoraportit loppuraportti ja reflektio) soveltuu hyödynnettäväksi myös tässä työn opinnollistamisen mallissa, ks. Malli II: Olemassa olevan kurssin korvaaminen Mikäli opiskelija toteaa, että hänen työn ohessa karttuva osaamisensa vastaa suurelta osin jonkin jo olemassa olevan kurssin osaamistavoitteita, olisi työn opinnollistaminen helpointa suorittaa korvaamalla kyseisen kurssin suoritukset, tai osa niistä, työssäoppimalla. Erityisen hyvin tämä menettely soveltuu projektimaisille kursseille, jossa ei ole juurikaan ohjattua opetusta ja työ on hyvin itsenäistä. Hyvä esimerkki tällaisesta on mm. Sulautettujen järjestelmien työ -opintojakso. Siinä opiskelija valitsee jonkin aiheen, johon liittyen hän toteuttaa ohjelmistoratkaisun valitsemaansa laitteistoa hyödyntäen. Mikäli opiskelija tekee työpaikallaan vastaavia tehtäviä ja työnantajan edustaja hyväksyy työn tulosten esittelyyn vastuuopettajalle, ei ole tarkoituksenmukaista pakottaa opiskelijaa omalla ajallaan iltaisin tai viikonloppuisin tekemään samoja tehtäviä kuin mitä hän on jo valmiiksi työssään tehnyt ja saavuttanut vaadittavan osaamisen. Tämän mallin mukaista toimintaa voidaan nopeuttaa ja sujuvoittaa siten, että jokaiselle kurssille on jo ennakkoon määritelty ne osiot kurssista, jotka vastuuopettaja on valmis hyväksymään työtä opinnollistamalla sekä kuvattu esimerkkejä opintojen ohessa tapahtuvan työn opinnollistamisesta kyseisellä opintojaksolla. Malli III: AHOT-prosessin hyödyntäminen AHOT-prosessi on määritelty Oulun yliopistossa seuraavalla tavalla: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista (esim.

4 työelämä), jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Täten AHOT-menettely mahdollistaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoitteisiin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaaminen vastaa niitä. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa osaamista löytyy, voidaan päällekkäisyyksiä poistaa, jolloin opinnot edistyvät nopeammin. AHOTointia on aikaisemmin hyödynnetty tiedekunnassa lähes poikkeuksetta ennen opintojen aloittamista hankitun osaamisen tunnistamiseen. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että opiskelijalle voisi kertyä muualla kuin opinnoissa hankittua, tulevaisuuden työuran kannalta tärkeää osaamista myös opintojen aikana. Erityisesti yritysten toimeksiannosta toteutetuissa lopputöissä, jossa opiskelija työskentelee noin kuusi kuukautta yrityksessä, lopputyössä raportoitu työ harvoin sisältää kaikkea kertyvää uutta osaamista. 3. Työn opinnollistamisen suunnittelusta ja aikataulutuksesta Työn opinnollistaminen on tärkeässä roolissa opintojen sujuvuuden näkökulmasta. Edellä kuvattu malli III (AHOT-prosessi) soveltuu työn opinnollistamiseen jälkikäteen (opintojen ohessa tehdyn työn yhteydessä hankittu uusi osaaminen), mutta mallit I ja II vaativat hyvän ennakkosuunnittelun. Alla on esitetty TST:n sisäisessä kehittämishankkeessa kehitelty geneerinen esimerkki tutkinto-ohjelmasta, joka mahdollistaa maisteritutkinnon suorittamisen kahdessa vuodessa sisältäen samalla tärkeää oman alan työkokemusta, työssäoppimista. Esimerkissä pyritään lähtökohtaisesti opiskelijan työllistymiseen oman alan tehtäviin jo opintojen aikana. Tarvittava alan teoreettinen osaaminen hankitaan ensimmäisen lukukauden aikana pakollisilla kursseilla, jolloin pyritään mahdollisimman täysipainoiseen opiskeluun. Osittain työelämään siirrytään heti 4. periodin loputtua toukokuussa. Työllistyminen kesäksi tarjoaa hyvän mahdollisuuden myös opintojen edistymiselle kesän aikana, kunhan työn opinnollistaminen on suunniteltu hyvin jo ennakkoon. Yleinen käytäntö yrityksillä on suorittaa rekrytointeja jo maalis-huhtikuussa, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus 4. opetusperiodin aikana sopia hänelle ja työnantajalle sopivista opinnollistamismuodoista opettajien kanssa ennen töiden aloitusta. Opintojen edistyminen kesällä tarkoittaa myös sitä, että toisen vuoden syksyllä kurssipaine on pienempi ja opiskelija voi jatkaa työskentelyä työpaikalla esimerkiksi aluksi osa-aikaisena ja siirtyä siitä 2. opintovuoden kevääseen mennessä täysiaikaiseksi lopputyön tekijäksi. Tässä geneerisessä tutkinto-ohjelmaesimerkissä työssäoppimista olisi viiden opintopisteen (op) työharjoittelun lisäksi kolme viiden op:n työn opinnollistamisen kurssia, eli yhteensä 20 op. Mainitut kurssit sijoittuvat kesän lisäksi toisen vuoden syksylle. Yksi opetusperiodi kestää noin kaksi kuukautta.

5 Kuva 1 Geneerinen esimerkki opintojen aikaista työllistymistä tukevasta maisterivaiheen tutkintorakenteesta. 4. Työn opinnollistamisen toimijat ja tehtävät Oulun yliopiston Terveystieteiden työn opinnollistamisen kehitystyössä määriteltiin roolit ja vastuut kolmelle tärkeälle työn opinnollistamisen toimijalle: 1) opiskelija, 2) opettaja ja 3) työnantaja, ks. alla taulukko. Näiden lisäksi tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö on avainroolissa vastaamassa siitä, että tutkintoohjelman kursseille on olemassa työn opinnollistamisen suunnitelma ja että opiskelijat saavat riittävästi ja riittävän aikaisessa vaiheessa tietoa työn opinnollistamisen mahdollisuuksista. Samoin omaopettajat/opettajatutorit yms. opintoja ohjaavat tahot voivat auttaa opiskelijaa HOPS-työn ohessa suunnittelemaan työn opinnollistamistavat ja -ajankohdat huolella ja ennakkoon. Ehdottomasti tärkein toimija on opiskelija. Opiskelijan vastuulla on tutustua yliopiston kurssien sisältöihin ja osaamistavoitteisiin ja verrata niitä henkilökohtaisiin työtehtäviin työpaikalla. Opiskelijan tulee kertoa opinnollistamisen mahdollisuuksista työnantajalleen ja aktiivisesti etsiä siihen mahdollisuuksia. Opiskelija toimii viestinviejänä ja linkkinä yliopiston ja työnantajan välillä. Muut toimijat auttavat ja tukevat opiskelijaa.