KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 12/2013 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 12/2013. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio

Transkriptio

1 1 Aika klo Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä Markku Huttunen jäsen läsnä Matti Jantunen jäsen läsnä Heikki Juutinen jäsen läsnä Riitta Kauppinen jäsen poissa Tuula Merjola-Partanen jäsen läsnä Mauri Pesonen jäsen läsnä Marja-Sisko Pihl jäsen läsnä, poistui klo :n 242 aikana Taina Tammekann jäsen läsnä Maija Taskinen jäsen läsnä Annikki Tiilikainen jäsen läsnä Taisto Toppinen jäsen läsnä Jussi Hakala Kauppisen varajäsen läsnä kirkkovaltuuston Ilkka Raninen puheenjohtaja poissa kirkkovaltuuston Juhani Laurinkari varapuheenjohtaja poissa Reijo Leino kirkkoherra läsnä Jaana Marjanen lääninrovasti poissa Aulikki Mäkinen kirkkoherra läsnä, saapui :n 235 aikana Matti Pentikäinen kirkkoherra läsnä Ilpo Rannankari tuomiorovasti läsnä Ulla Remes vt. viestintäpäällikkö läsnä, poistui :n 242 käsittelyn ajaksi Arja Keränen vt. henkilöstöpäällikkö läsnä, poistui :n 241 käsittelyn ajaksi Kokoukseen velvoitetut Timo Korhonen hallintojohtaja läsnä Mika Pulkkinen vt. rekisterinjohtaja läsnä Tuulikki Kuhlman vs. hallintosihteeri läsnä Kokoukseen kutsuttu Raimo Hakkarainen johtava oppilaitosteologi läsnä, :t Aarne Laukkanen puistopäällikkö läsnä, :t Seppo Marjanen diakoniajohtaja poissa Martti Sutinen kiinteistöpäällikkö läsnä, :t Riitta Immonen vt. lapsityönjohtaja läsnä, :t Irene Venejärvi perheasiainneuvottelukesk. joht. läsnä, :t Risto Voutilainen joht. sairaalasielunhoitaja läsnä, :t Martti Ängeslevä tietohallintopäällikkö läsnä, :t

2 2 Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksitoista (11) jäsentä ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta. Esityslista on postitettu hallintovirastosta Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 234 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tuula Merjola-Partanen ja Mauri Pesonen. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana. Päätettiin, että pöytäkirjan tarkastajat toimivat myös ääntenlaskijoina. 235 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 236 HAUTOJEN HOITOHINNAT VUONNA 2014 Hautojen hoitohinnat tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto. Esityslistan liitteessä 1 olevassa ehdotuksessa hautojen vuosihoitohintaan esitetään kahden prosentin korotusta, mikä vastaa yleistä hinnankorotustasoa. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle hautojen hoitohintojen vahvistamista liitteen 1 mukaisina. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautojen hoitohinnat vuodelle 2014 hyväksytään liitteen 1 mukaisina. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 237 HAUTAINHOITORAHASTON (HHR) TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014

3 3 Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa vuosittain hautainhoitorahaston talousarvion. Rahaston tulot koostuvat arvioiduista vuosihoitomaksuista, määräaikaisten hoitosopimusten pääoman korkotuloista ja sopimusten pääoman kuoletuksista sekä rahaston omistamien asunto-osakkeiden vuokratuloista. Rahaston pääoma on tällä hetkellä euroa. Rahaston varat on sijoitettu lyhyt- ja pitkäaikaisiin pankkitalletuksiin ja osakerahastoon. Varoja on sijoitettu myös kuuteen asunto-osakkeeseen, joiden hankintahinta oli yhteensä ,17 euroa. Asunto-osakkeiden arvioitu tuotto on noin 6 %. Rahaston taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ehdotus hautainhoitorahaston vuoden 2014 talousarvioksi on esityslistan liitteenä 2. Talousarvion suurimman menoerän muodostavat henkilöstömenot (v ne olivat euroa, 64,2 % kaikista menoista). Rahasto maksaa vuokraa seurakuntayhtymälle kaluston ja kiinteistön käytöstä yhteensä euroa. Rahaston talousarvioehdotuksen menojen loppusumma on euroa ja arvioidut tulot euroa. Talousarvioehdotus osoittaa euron alijäämää. Alijäämäisyys johtuu mm. palkkamenojen, aineet ja tarvikehankintoihin ja palvelujen ostoihin varatuista lisäyksistä. Korko ja osinkotuottojen todellista määrää on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Vuonna 2014 alkavalla hoitokaudella on määräaikaishoitosopimuksia Vuosihoitoja oli vuonna 2013 yhteensä Hoitosopimusten määrä vuoden 2014 alussa on noin Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle hautainhoitorahaston talousarvion hyväkymistä esitetyn mukaisena. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle 2014 hyväksytän liitteen 2 mukaisena. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 238 HAUTASIJAMAKSUJEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2014 Haudan luovutukseen liittyvät maksut tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto. Hautasijamaksujen hinnoittelussa sovelletaan Järvi-Kuopion seurakunnan alueella olevien vainajien kohdalla kuopiolaisen vainajan mukaista hinnoittelua. Perusteluna on, että Juankosken kaupungin ja Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueet ovat Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän toimialueella. Hautasijamaksuja on korotettu kahden viimevuoden aikana 100 eurosta 300 euroon /kaksi arkkuhautasija, joten vuodelle 2014 ehdotetaan hautasijamaksujen säilyttämistä vuoden 2013 tasolla. Ehdotus vuoden 2014 hautasijamaksuiksi on esityslistan liitteenä 3.

4 4 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle hautasijamaksujen hyväksymistä liitteen 3 mukaisina. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautasijamaksut vuodelle 2014 hyväksytään liitteen 3 mukaisina. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 239 HAUTAUSPALVELUMAKSUJEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2014 Hautauspalvelumaksut tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkolain 17 luvun 9 :ää muutettiin tehdyllä lakimuutoksella. Muutetun lainkohdan mukaan hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Muutos aiheuttaa toimenpiteitä kaikissa niissä seurakuntatalouksissa, joissa hautasijat tai hautaamiseen liittyvät palvelut ovat tähän saakka olleet maksuttomia tai maksut ovat olleet vain nimelliset. Muutoksella ei ole vaikutusta voimassa oleviin hautaoikeuksiin. Kirkkohallituksessa on tehty yhteenveto eri seurakuntien toimintatuotoista, poistoista ja kustannuksista. Toimintatuottojen osuudeksi bruttokustannuksista kirkkohallituksen käsityksen mukaan tulisi tähdätä %:iin. Vuoden 2012 tilaston mukaan Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä hautaustoimen toimintatuottojen osuus oli 19 % hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Hautaustoimen omakustannusarvon laskeminen on tehty kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 44/2002 ohjeen mukaisesti ja sen on vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan 2 219,60 euroa hautausta kohti. Laskelma on esityslistan liitteenä 4. Kirkkohallituksen vuonna 2005 hautaustoimen maksut yleiskirjeessä hautaamiseen liittyvien palvelujen, kuten haudan avaamisen ja peittämisen maksut voivat olla lähellä omakustannushintaa, kun taas hautapaikkamaksu voi olla (ja sen kuulukin olla, yhteisövero huomioon ottaen) omakustannushintaa alempi. Tällä hetkellä peritään kuopiolaiselta arkkuhaudan kaivamisesta 362 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta 405 euroa. Arkkuhaudan kaivamisesta kuopiolaiselta tällä hetkellä perittävän maksun ja ulkopaikkakuntalaisen kulujen erotus on 43 euroa. Kaivumaksua ehdotetaan korotettavaksi 2 %: a vuonna 2014, jolloin arkkuhaudan kaivamisesta perittävämaksu olisi 413 euroa, joka vastaa lähellä olevaa todellista omakustannushintaa. Järvi-Kuopion ja Karttulan alueella olevien hautausmaiden kuuden urakoitsijan ja keskustan hautausmailla seurakuntien omana työnä tehtävän arkkuhaudan kaivukustannus on 421 euroa/hauta.

5 5 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti , että yhdenmukaiseen menettelyyn, tasavertaiseen kohteluun ja todellisten kulujen perimiseen kaikilta voitaisiin siirtyä porrastetusti vuoteen 2014 mennessä. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä valmistui toinen krematorion uuni vuoden 2013 alusta. Rakentamiskustannukset on suunniteltu maksettavaksi 10 vuoden aikana tuhkauksista perittävillä maksuilla. Vuoden 2014 tuhkauksen hintaa ehdotetaan korotettavaksi 165 eurosta 170 euroon. Pyhän Markuksen ja Pyhän Pietarin kappeleissa tapahtuvissa vainajan siunauksissa ehdotetaan maksun korottamista 153 eurosta 156 euroon. Muut kappelit ja Juankosken, Kaavin, Karttulan, Muuruveden, Nilsiän, Riistaveden, Syvänniemen, Säyneisen, Tuusniemen sekä Vehmersalmen kirkossa tapahtuvissa siunauksissa ehdotetaan tilavuokran korottamista 127 eurosta 130 euroon. Edellä mainitut hinnan tarkistukset ovat samansuuntaisia muiden samankokoisten seurakuntayhtymien kappeleista perittävistä maksuista. Kuopion ev.lut seurakuntien jäseniltä ei peritä tilavuokraa kappeleissa tai kirkoissa suoritettavasta siunauksesta. Esityslistan liitteessä 5 esitetään muita hautauspalvelumaksuja korotettavaksi kahdella prosenttia vuoden 2013 tasosta. Hauta- ja hautauspalvelumaksujen hinnoittelussa sovelletaan Järvi- Kuopion alueella olevien vainajien kohdalla kuopiolaisen vainajan mukaista hinnoittelua. Perusteluna on, että Juankosken kaupungin ja Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueet ovat Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän toimialueella. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli hautauspalvelumaksuja Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle hautauspalvelumaksujen tarkistamista liitteen 5 mukaisesti. Hallintojohtaja ehdottaa, - että hautauspalvelumaksut vuodelle 2014 hyväksytään liitteen 5 mukaisina. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 240 VUODEN 2014 TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kirkkojärjestyksen 15. luvun 2.ja 3 :ien mukaan yhteisen kirkkovaltuuston on hyväksyttävä talousarvion hyväksymisen yhteydessä myös kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on kalenterivuosi ja samalla toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiselle turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pitemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana.

6 6 Kirkkojärjestyksen 15 luvun 2 :n 2. momentin mukaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan, ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy toimintayksiköiden toiminnalliset tavoitteet hyväksyessään talousarvion. Talousarvion lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy kahta talousarviovuoden jälkeistä vuotta varten toiminta- ja taloussuunnitelman. Järjestelmä on rullaava siten, että vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma ensimmäinen vuosi siirtyy vuotuisen talousarviosuunnittelun piiriin ja suunnitelmaan lisätään yksi vuosi. Yhteisen kirkkoneuvoston antaman vuoden 2014 talousarvion laadintaohjeen ja talousarviokehysten mukaan talousarvioehdotus on laadittu siten, että henkilöstömenojen on arvioitu vuonna 2014 kasvavan 1 prosentilla vuoden 2013 tasosta. Muiden toimintamenojen osalta kehys on laadittu niin, että se on vuoden 2013 talousarvion tasolla. Talousarvioehdotus on laadittu perustuen kirkollisveroprosentin pitämiseen 1,5 prosentissa. Ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on laadittu seurakuntaneuvostojen, yhteisten työalojen johtokuntien ja yksittäisten viranhaltijoiden tekemien esitysten sekä eräiden kristillisten järjestöjen ja yhdistysten tekemien anomusten perusteella. Ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on esityslistan liitteenä 6. Vuoden 2014 talousarvion toimintamenojen loppusumma on euroa, mikä on euroa eli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Toimintatuottoja on arvioitu kertyvän vuonna 2014 yhteensä euroa, mikä on euroa eli 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna Toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli ns. toimintakate on euroa, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenojen suurin yksittäinen menoerä on henkilöstömenot, joiden loppusummaksi on arvioitu euroa. Tämä on euroa eli 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Verotuloja on vuonna 2014 arvioitu kertyvän yhteensä euroa, josta kirkollisverotulojen osuus on euroa ja yhteisöverojen euroa. Verotuloarvio perustuu tuloveroprosentin pitämiseen 1,5 prosentissa. Kirkollisverokertymän on arvioitu kasvavan vuonna prosentilla vuoden 2012 tasosta ja pienenevän 0,7 prosentilla vuonna 2014 vuoden 2013 tasosta. Yhteisöveron tuoton on arvioitu kasvavan vuonna prosentilla ja vuonna prosentilla. Vuosikate on euroa. Poistojen ja satunnaisten erien jälkeinen tilikauden tulos osoittaa euron alijäämää. Vuoden 2014 talousarvion investointiosan loppusumma on euroa ja koko suunnittelukauden investointimenojen loppusumma euroa. Lisäksi vuosien investointitarpeiksi on arvioitu tässä vaiheessa euroa. Näin mittavien investointien toteuttaminen edellyttää varsin radikaalia toimintakulujen leikkaamista tai luopumista investointien toteuttamisesta. Tarvittavien menoleikkausten aikaansaamiseksi yhteinen kirkkoneuvosto on asettanut eri toimintayksiköille säästötavoitteet.

7 7 Hallintojohtaja esittelee talousarvio- ja toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta tarkemmin kokouksessa. Hallintojohtaja ehdottaa, 1.että vuoden 2014 talousarvio hyväksytään liitteen 6 mukaisena, 2. että talousarvion käyttötalousosan sitovuustasoksi vahvistetaan yleishallinnon, seurakunnallisen toiminnan, hautatoimen ja kiinteistötoimen osalta lukutason toimintakate ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien osalta kustannuspaikkatason toimintakate ja investointiosan osalta hanketaso, 3. että toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksytään noudatettavaksi ohjeellisena ja 4. että talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta pyydetään seurakuntaneuvostojen ja yhteisten työalojen johtokuntien lausunnot mennessä. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 241 HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Henkilöstöpäällikön virka tuli avoimeksi kun Raili Pursiainen siirtyi hoitamaan kappalaisen virkaa Järvi-Kuopion seurakunnassa Nilsiässä. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan avoinna olleeseen henkilöstöpäällikön virkaan yhteiskuntatieteiden maisteri Pia Marjon. Pia Marjo ilmoitti , että hän ei ota virkaa vastaan. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti julistaa henkilöstöpäällikön viran uudelleen haettavaksi Henkilöstöpäällikön virka on julistettu uudelleen haettavaksi kirkon rekrytointisivuilla, seurakuntayhtymän omilla nettisivuilla, työvoimahallinnon nettisivuilla (mol.fi), Kotimaa-lehdessä, Savon Sanomissa ja Kirkko ja Koti lehdessä. Hakuaika päättyi Määräaikaan mennessä henkilöstöpäällikön virkaan tuli 16 hakemusta. 12 hakijaa täytti viran kelpoisuusehdot. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 7. Yhteenvetoon on koottu keskeisimmät tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta. Hakupaperit ovat nähtävillä kokouksessa Henkilöstöpäällikön valinta on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluvat henkilöstöasiain johtokunnan puheenjohtaja Marketta Rantama, hallintojohtaja Timo Korhonen, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen ja varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen. Työryhmä kutsui haastatteluun seuraavat neljä henkilöä: - hallintotieteiden maisteri Arja Keränen - yleisesikuntaupseeri Pentti Niskanen - teologian maisteri Hannele Nykänen

8 8 - hallintotieteiden maisteri Eeva Rossinen. Virkaa hakeneet viran ollessa ensimmäisen kerran avoinna kasvatustieteiden maisteri Anu Collan ja KTM Leena Manninen on haastateltu edellisellä hakukierroksella eikä heitä ole toisella hakukerralla kutsuttu haastatteluun. Heidät otettiin myös huomioon viran täytössä. Haastattelutyöryhmä haastatteli edellä mainittua neljää hakijaa Haastattelussa kiinnitettiin huomiota hakuilmoituksen mukaisesti kolmeen kriteeriin 1.hakijoiden kokemukseen henkilöstöasioiden hoidossa, 2. seurakunnan hallinnon ja kirkon toiminnan tuntemukseen sekä 3. yhteistyökykyyn ja neuvottelutaitoihin. Henkilöstöasioiden hoidon osalta kiinnitettiin huomiota kokemukseen työsuhdeasioiden hoidossa, tietoon ja taitoon henkilöstön kehittämistoiminnasta, kokemukseen työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta, työsuojelusta ja sisäisestä tiedottamisesta. Hakemusasiakirjoista ja haastattelutilanteessa saadun vaikutelman perusteella haastattelutyöryhmä päätti yksimielisesti esittää, että henkilöstöpäällikön virkaan valittaisiin hallintotieteen maisteri Arja Keränen ja hänen kieltäytymisensä varalle 1. varasijalle kasvatustieteen maisteri Anu Collan ja 2. varasijalle hallintototieteen maisteri Eeva Rossinen. Henkilöstöasiain johtokunnan johtosäännön 12 :n mukaan henkilöstöasiain johtokunnan on annettava lausunto henkilöstöpäällikön viran hakijoista. Henkilöstöasian johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää lausuntonaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että henkilöstöpäällikön virkaan valittaisiin hallintotieteiden maisteri Arja Keränen ja hänen kieltäytymisensä varalle 1. varasijalle kasvatustieteiden maisteri Anu Collan ja 2. varasijalle hallintotieteiden maisteri Eeva Rossinen. Hakuilmoituksessa oli ilmoitettu, että virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla ja että virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Koska virkaan esitetään valittavaksi henkilöä, joka on hoitanut virkaa viransijaisena lukien ja ollut seurakuntayhtymän palveluksessa vuodesta 1986 lähtien koeajan noudattaminen ja lääkärintodistuksen toimittaminen ei ole perusteltua. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että henkilöstöpäällikön virkaan valitaan hallintotieteiden maisteri Arja Keränen, 2. että hänen kieltäytymisensä varalle 1. varasijalle valitaan kasvatustieteiden maisteri Anu Collan ja 3. että 2. varasijalle valitaan hallintotieteiden maisteri Eeva Rossinen. Merkittiin, että vt. henkilöstöpäällikkö Arja Keränen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin.

9 9 242 VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi Wilhelmiina Honkaselle eron viestintäpäällikön virasta lukien hänen siirtyessään hoitamaan määräaikaista viestinnän kehityspäällikön virkaa. Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto päätti tarkistaa viestintäpäällikön johtosääntöä ja julistaa viestintäpäällikön viran haettavaksi. Viestintäpäällikön virka julistettiin haettavaksi kirkon rekrytointisivuilla, seurakuntayhtymän omilla nettisivuilla, työvoimahallinnon nettisivuilla (mol.fi), Kotimaa-lehdessä, Savon Sanomissa ja Kirkko ja Koti lehdessä. Hakuaika päättyi Määräaikaan mennessä virkaa haki 21 henkilöä. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 8. Hakijoista 16 täyttää viran muodolliset kelpoisuusehdot. Hakupaperit ovat nähtävillä kirkkoneuvoston kokouksessa. Haastatteluryhmä, johon ovat kuuluneet yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Raninen, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Heikki Juutinen, Kirkko- ja kotilehden toimitusneuvoston jäsen Pauli Kurkirinne, vt. henkilöstöpäällikkö Arja Keränen ja hallintojohtaja Timo Korhonen, kokoontui ja tutustui hakemuksiin. Hakuilmoituksessa ilmoitettujen vaatimusten ja hakemusten perusteella haastatteluryhmä päätti kutsua haastatteluun seuraavat hakijat: teologian maisteri, yhteiskuntatieteitten maisteri Kaarina Oittinen, yhteiskuntatieteitten tohtori Kirsi Pohjola, teologian maisteri Ulla Remes, valtiotieteen maisteri, teologian maisteri Minna Siikaniva, kauppatieteitten maisteri Minna Sutinen ja yhteiskuntatieteitten maisteri Tarmo Tikka. Haastatteluryhmä päätti pyytää haastatteluun mukaan työ- ja organisaatiopsykologi Marja Hätisen Tietotaito Group Suomi Oy:stä. Sovittiin, että Marja Hätinen tekee haastatteluun kutsutuille etukäteen kyselyn. Kyselyssä pyrittiin selvittämään hakijoiden motivaatiota esimiestehtäviin ja yhteistyöhön. Lisäksi sovittiin, että Hätinen suorittaa varsinaisen haastattelun, jonka jälkeen haastatteluryhmän jäsenet voivat tehdä omia kysymyksiään haastateltaville. Marja Hätinen ja haastatteluryhmä haastattelivat viisi hakijaa Kaarina Oittisen, Kirsi Pohjolan, Ulla Remeksen, Tarmo Tikan sekä Minna Sutisen ja yhden hakijan Minna Siikanivan. Haastattelussa kiinnitettiin huomiota hakuilmoituksessa ilmoitettuihin kriteereihin, joita olivat perehtyneisyys viestintään, esimiestaidot, yhteistyökyky ja joustavuus sekä kirkon elämän ja toiminnan tuntemus. Perustuslain 125 :n 2 momentin nimitysperusteet ja eräät muut lait koskevat myös ev. lut. seurakuntien virkavalintoja. Nimitysperusteet velvoittavat hakijoiden vertailuun, joka tässä valintaprosessissa on suoritettu hakemusasiakirjojen ja haastattelussa hakijoiden antaman vaikutelman ja tietojen perusteella.

10 10 Hakemusasiakirjojen ja haastattelun perusteella hakijoista kolme Kirsi Pohjola, Ulla Remes ja Minna Siikaniva nousivat muiden hakijoiden edelle asetettujen valintakriteerien osalta. Heillä kaikilla on perehtyneisyyttä viestintään, esimieskokemusta, yhteistyötaitoja ja joustavuutta ja kirkon elämän ja toiminnan tuntemusta. Kaikkein laajinta perehtyneisyys viestintään on Minna Siikanivalla. Heikkoutena voidaan pitää, ettei hänellä ole kokemusta päätoimittajan tehtävistä, vaikka kokemusta toimittajan työstä onkin. Kaikilla kolmella on kokemusta esimiestehtävistä Eniten Kirsi Pohjolalla. Kaikilla kolmella on haastattelun perusteella myös yhteistyötaitoja ja joustavuutta. Kirkon elämän ja toiminnan tuntemusta on kaikilla kolmella kuitenkin eniten Ulla Remeksellä. Hakemusasiakirjojen ja haastattelutilanteessa saadun vaikutelman perusteella haastatteluryhmä päätti yksimielisesti esittää, että viestintäpäällikön virkaan valittaisiin valtiotieteen maisteri, teologian maisteri Minna Siikaniva ja hänen kieltäytymisensä varalle yhteiskuntatieteiden tohtori Kirsi Pohjola. Esitystään haastatteluryhmä perustelee sillä, että Minna Siikanivalla on kaikkein laajin perehtyneisyys viestinnän kokonaisuuteen. Tämä nousee keskeiseksi kriteeriksi, koska viestintäpäälliköltä voidaan odottaa viestinnän kokonaisuuden hallintaa. Työ- ja organisaatiopsykologi Marja Hätisen laatima asiantuntijalausunto tukee haastatteluryhmän esitystä. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että viestintäpäällikön virkaan valitaan valtiotieteen maisteri, teologian maisteri Minna Siikaniva, 2. että hänen kieltäytymisensä varalle valitaan yhteiskuntatieteitten tohtori Kirsi Pohjola, 3. että viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa ja 4. että valinta on ehdollinen kunnes valittu on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Merkittiin, että vt. viestintäpäällikkö Ulla Remes poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 243 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVION INVESTOINTISOSAAN AUTOPAIKKOJEN LUNASTAMISEEN Keskusseurakuntatalon rakennusluvan edellytyksenä 1970-luvun lopussa oli, että seurakuntayhtymä sitoutui rakentamaan tai lunastamaan yhteensä 104 autopaikkaa. Näistä autopaikoista sijoitettiin Keskusseurakuntatalon pysäköintihalliin 52 autopaikkaa. Lopuista 52 autopaikasta tehtiin Kuopion kaupungin kanssa vuonna 1978 sopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymä sitoutui lunastamaan puuttuvat autopaikat kaupungin järjestämästä pysäköintilaitoksesta. Keskusseurakuntataloa rasittaa siis tällä hetkellä velvoite lunastaa 52 autopaikkaa. Kuopion kaupunki on ilmoittanut, että nämä autopaikat on lunastettava kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

11 11 Yhteisen kirkkoneuvosto päätti teettää selvityksen Keskusseurakuntatalon tulevasta käytöstä. Yhteinen kirkkovaltuusto myönsi selvityksen tekemiseen euron lisämäärärahan vuoden 2013 talousarvioon.. Kuluvan vuoden aikana on selvitetty, olisiko Keskusseurakuntatalo osittain tai kokonaan muutettavissa vanhusten palveluasunnoiksi tai vaihtoehtoisesti asunnoiksi. Laaditut selvitykset osoittivat, että Keskusseurakuntatalon muuttaminen muuhun käyttötarkoitukseen ei ole ainakaan tässä vaiheessa taloudellisesti ja teknisesti kannattavaa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätyikin selvityksen perusteella siihen, että Keskusseurakuntatalo säilytetään nykyisessä käytössä toistaiseksi. Mikäli Keskusseurakuntatalo olisi muutettu vanhusten palveluasunnoiksi, olisi myös lisäautopaikkojen lunastamisvelvoite todennäköisesti lauennut. Keskusseurakuntatalon säilyminen nykyisessä käytössä taas merkitsee sitä, että lisäautopaikkojen lunastamisvelvoite realisoituu. Autopaikkojen lunastamiseen ei ole varauduttu vuoden 2013 talousarviossa. Autopaikkavelvoitteen lunastaminen edellyttää lisämäärärahan saamista tarkoitukseen kuluvan vuoden talousarviossa. Lunastettavien autopaikkojen määrä on 52 ja kaupungin ilmoittama lunastushinta autopaikalta euroa eli tarvittavan määrärahan suuruus on 52 x = euroa.. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että vuoden 2013 talousarvion investointiosaan myönnetään lisämääräraha autopaikkojen lunastamiseen. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 244 ERON MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ MARTTI SUTISELLE KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN VIRASTA JA KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN Kiinteistöpäällikkö Martti Sutinen on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 9 olevan kirjelmän, jossa hän pyytää eroa kiinteistöpäällikön virasta lukien vanhuuseläkkeelle siirtymistä varten. Yhteisen kirkkoneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaan avoimeksi tulevien palvelussuhteiden täyttämiseen antaa luvan yhteinen kirkkoneuvosto. Kiinteistöpäällikön virka on seurakuntayhtymän voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa esitetty täytettäväksi. Seurakuntayhtymän suuri kiinteistökanta ja mittava peruskorjausohjelma puoltavat kiinteistöpäällikön viran täyttämistä. Kiinteistöpäällikön virka olisi tarkoituksenmukaista julistaa haettavaksi mahdollisimman pian, jotta virka saataisiin täytettyä ennen Martti Sutisen eläkkeelle siirtymistä. Tämä mahdollistaisi sen, että Martti Sutinen voisi perehdyttää uuden kiinteistöpäällikön tehtäviinsä. Hallintojohtaja ehdottaa,

12 12 1. että Martti Sutiselle myönnetään ero kiinteistöpäällikön virasta lukien ja 2. että kiinteistöpäällikön virka julistetaan haettavaksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 245 HERÄTTÄJÄJUHLIEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA VUONNA 2017 Valtakunnalliset herättäjäjuhlat järjestetään vuosittain. Perinteeksi on muodostunut, että juhlat toteutetaan yhteistyössä paikallisen seurakunnan, kaupungin/kunnan ja Herättäjäyhdistyksen paikallisosaton kanssa. Nilsiän seurakunta, Nilsiän kaupunki ja Herättäjäyhdistyksen paikallisosasto tekivät syksyllä 2008 Herättäjäyhdistyksen päätoimikunnalle anomuksen herättäjäjuhlien järjestämiseksi Nilsiässä. vuonna Keskeisenä perusteluna oli, että ko. vuonna tulee kuluneeksi 240 vuotta Paavo Ruotsalaisen syntymästä. Herättäjä yhdistyksen päätoimikunta ei ole tehnyt päätöstä herättäjäjuhlien järjestämisestä vuonna Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin ja Nilsiän seurakunta Järvi- Kuopion seurakuntaan ja osaksi Kuopion seurakuntayhtymää vuoden 2013 alusta. Vaikka Nilsiän kaupunkia ja seurakuntaa ei enää ole olemassa, ajatus herättäjäjuhlien järjestämisestä Nilsiässä vuonna 2017 on olemassa. Kuopion kaupungin, Kuopion seurakuntayhtymän, Järvi-Kuopion seurakunnan ja Herättäjäyhdistyksen edustajat kokoontuivat pohtimaan herättäjäjuhlien järjestämistä. Tuossa neuvottelussa sovittiin, että Kuopion kaupunki, Kuopion seurakuntayhtymä ja herättäjän paikallisosasto tekevät anomuksen vuoden 2017 herättäjäjuhlien saamiseksi Kuopioon. Juhlapaikkana toimisi edelleen Nilsiä. Juhlien järjestäminen edellyttää siis anomuksen tekemistä Herättäjä yhdistyksen päätoimikunnalle. Mikäli anomus tehdään, samalla sitoudutaan eräisiin juhlista aiheutuviin kustannuksiin. Seurakuntayhtymälle tulee suoranaisia kustannuksia pääsihteerin palkkaamisesta n euroa. Lisäksi perinteenä on ollut, että järjestävä seurakunta myöntää juhlien järjestelykuluihin avustuksen, jonka suuruus on viime vuosina ollut euroa. Välillisesti kustannukset ovat suuremmat, mikäli juhlien valmisteluun ja toteutukseen osallistuvien työntekijöiden palkkamenoja kohdistetaan sisäisesti tapahtuman kuluiksi. Käytännössä juhlien valmisteluun osallistuvat monet seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijät. Hallintojohtajan käsityksen mukaan seurakuntayhtymä voisi tehdä anomuksen herättäjäjuhlien järjestämisestä Kuopiossa Herättäjäyhdistyksen päätoimikunnalle yhdessä Kuopion kaupungin ja Herättäjän Nilsiän paikallisosaston kanssa. Hallintojohtaja ehdottaa,

13 13 1. että seurakuntayhtymä tekee Herättäjäyhdistyksen päätoimikunnalle anomuksen vuoden 2017 herättäjäjuhlien järjestämiseksi Kuopiossa ja 2. että anomus tehdään yhdessä Kuopion kaupungin ja Herättäjäyhdistyksen Nilsiän paikallisosaston kanssa. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 246 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut. 247 ILMOITUSASIAT Tämän esityslistan liitteenä jaetaan tiedoksi: - Yhteisen sielunhoidon johtokunnan pöytäkirja 2/2013 Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi. 248 MUUTOKSENHAKUOHJE JA VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen muutoksenhakuohje ja valitusosoitus, liite :ään KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo Hannu Koskelainen puheenjohtaja Tuulikki Kuhlman sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa Tuula Merjola-Partanen Mauri Pesonen