OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO

Transkriptio

1 Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan 4. kokous (2/2017) Aika: Maanantaina klo Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kokoushuone Jukola, Meritullinkatu 1 Läsnä: Puheenjohtaja Johtaja Jorma Waldén, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, Kansalliskirjasto sijaisenaan Pekka Heikkinen Lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät Tutkimusjohtaja Olli Pitkänen, IPR University Center Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja Katri Sipilä, Teosto ry sijaisenaan Martti Kivistö Asiantuntija Riikka Tähtivuori, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lakimies, VT Minna Aalto-SetäIä, Keskuskauppakamari Apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Toiminnanjohtaja Anne Salomaa, Sanasto ry, sijaisenaan Juha Pihlajaniemi Toiminnanjohtaja Elina Kuusikko, Suomen näyttelijäliitto ry Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, sijaisenaan Outi Haunio-Rudanko Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Kuvasto ry Toiminnanjohtaja Kirsi Colliander, Tuotos ry Toimitusjohtaja Petri Aaltonen, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry sijaisenaan Jussi Mäkinen Ministeriöiden asiantuntijat Kreetta Simola, liikenne- ja viestintäministeriö Mary-Anne Nojonen, ulkoasiainministeriö Anna Vuopala, hallitusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Asialista: 1. Ajankohtaista Ministeri Sampo Terho ja erityisavustaja Toni Kokko kävivät kokouksen alussa tervehtimässä neuvottelukuntaa.

2 Tekijänoikeusvalvonta Tekijänoikeuskirjetyöryhmä Vuopala esitteli ministeriön työryhmän tähänastista työtä ja kertoi, että työryhmässä on saavutettu alustava yhteisymmärrys luonnoksesta hyviksi käytännöiksi. Työryhmä on nyt myös käsitellyt kansalaisten ministeriöön toimittamaa palautetta kirjeisiin liittyen ja arvioinut miltä osin ne voidaan ottaa huomioon työryhmän tehtävien puitteissa ja miltä osin ne putoavat sen ulkopuolelle. Työryhmä pyrkii muodostamaan hyviä käytäntöjä muun muassa kirjeiden muotoiluun ja siihen menettelyyn, jolla yhteystietoja haetaan markkinaoikeudelta ja kirjeitä lähetetään yhteystietojen perusteella liittymänhaltijoille. Vuopala esitteli suositusluonnokset lyhyesti. Suositusluonnos on tämän muistion liitteenä. Työryhmän työ on perustunut kirjevalvontailmiön taustoitukseen jäseniltä itseltään kerätyillä tiedoilla. Lisäksi hyödynnetään markkinaoikeudelta saatuja tietoja. Tämä on tarpeen, sillä julkisuudessa kirjeisiin liittyvää keskustelua on käyty hyvin pitkälle vahvistamattomien tietojen pohjalta. Työryhmän työtä on voinut seurata Valtioneuvoston hankeikkunassa julkaistujen muistioiden avulla. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet käytäntöjen muodostamiseen, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman pitkälle eri näkökulmien huomioon ottaminen. Mietinnössä ja siihen sisältyvissä työryhmän suosituksissa huomioidaan markkinaoikeuden itsenäinen asema, poliisin valtuudet sekä mm. viestintälainsäädännön, henkilötietolainsäädännön, tietosuojan, yksityisyyden suojan, ammattieettisten sääntöjen noudattamisen, kuluttajan suojaa koskevan lainsäädännön valvontaa varten perustettujen viranomaisten asema kirjeitse tapahtuvassa tekijänoikeuksien valvonnassa. Seuraavassa vaiheessa työryhmässä perehdytään EU:n lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön sekä tekijänoikeuskirjevalvonnan käytäntöihin muissa Pohjoismaissa. Tietosuojavaltuutettua, Kilpailu- ja kuluttajavirastoa, Viestintävirastoa sekä muita asiantuntijoita kuullaan kirjallisesti mietintöluonnoksesta. Mietintöluonnokseen sisällytetään voimassa olevan lain pohjalta mm. mahdollisimman tarkka kuvaus ilmiöstä, havaituista ongelmista, lainsäädännön ja esitöiden kuvaus, työryhmässä muodostetut hyvät käytännöt sekä arvio lainmuuttamisen tarpeesta. Työryhmä luovuttaa joulukuussa mietintönsä ministeriön poliittiselle johdolle, jossa työryhmän ehdotukset arvioidaan. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös vireillä olevien EU:n komission ehdotusten vaikutukset. Neuvottelukunnan jäsenillä on mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä työryhmälle marraskuun loppuun mennessä. Keskustelu: Neuvottelukunnan kokouksessa tekijänoikeuskirjetyöryhmän työtä ja luonnostelemia suosituksia koskevassa keskustelussa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin:

3 Neuvottelukunnan kuluttajia edustava jäsen halusi varmistaa, että kirjeen luonne on varmasti selvä vastaanottajalle, esim. kuluttajien osalta kysymys voisi olla ns. vapaaehtoisesta perinnästä. Lisäksi on oltava tarkkana käytettyjen sanamuotojen osalta, esim. mitä tarkoitetaan prosessilla? Se voi joillakin ihmisillä assosioitua oikeudenkäyntiin. Vuopala totesi, että ensimmäisen yhteydenoton oikeudenhaltijan edustajan taholta tulisi olla selvityspyyntö, eikä siinä ole vielä kyse perinnästä, ellei liittymänhaltija ole hyväksynyt sovitteluehdotusta. Tärkeää on, että kirjeen vastaanottajalle on selvää, mikä kirjeiden lähettämisen tarkoitus on. Kirjeissä tulisi siis olla selvää, onko kyseessä loukkauksen selvittäminen vai oikeudenkäynnin valmistelu. Kirjeestä pitäisi käydä ilmi koko menettely ja myös se mahdollisuus, jos myöhemmässä vaiheessa myös oikeudenkäynti voi tulla kyseeseen. Epäselvää oli myös, voidaanko kirjeiden pohjalta annettuja tietoja käyttää ja tullaanko niitä käyttämään oikeudessa. Teleoperaattoreiden edustajan taholta todettiin, että tarpeettomat viiveet olisi saatava pois tietojen saannin ja käyttämisen väliltä; olisi hyvä, jos tapauksia olisi hoidettavana vain sen verran kuin mihin toimistolla on resursseja. Neuvottelukunnassa pohdittiin, voisiko tästä sisällyttää jotain hyviin käytäntöihin. Vuopala totesi, että viiveet tekijänoikeusvalvonnassa johtuvat monista eri syistä. Työryhmässä ei ole haluttu myöskään osoitella jotakin tiettyä tahoa asiassa. Hyvät käytännöt -luonnoksessa todetaan tällä hetkellä, että menettelyn pitäisi kohdistua tuoreisiin tapauksiin ja että loukkaus pitäisi saada selvitettyä kohtuullisessa ajassa. Valvontatoimien ripeys ei sinällään ole riittävää, jos samalla riskeerataan kirjeen vastaanottajien oikeusturvan toteutuminen. Työryhmän mietintö tuo toivottavasti kaikille toimijoille, myös viranomaisille, tarvittavaa lisätietoa valvonnasta niin, että asiasta kyetään viestimään yhdenmukaisesti ja toimijat kykenevät hoitamaan oman, lain säännösten mahdollistaman valvontansa mahdollisimman hyvin. Menettelyn tulisi olla kaiken kaikkiaan nykyistä läpinäkyvämpää ja sitä myöten tietojen tarkistustarpeiden ja asianhoidon resurssitarpeiden vähentyä. Lisäksi tiedusteltiin, miksi kirjeiden lähettämisestä on Suomessa tullut liiketoimintaa. Kysyjän käsitys oli, että muissa Pohjoismaissa toimintaa on saatu jatkaa häiriöttä. Vuopala totesi, että pikaselvitys eri pohjoismaiden tilanteesta tehtiin jo vuoden alussa. Kävi ilmi, että lainsäädännöt ja niihin perustuvat käytännöt vaihtelevat. Seuraavassa kokouksessa saadaan käytännön tietoa Njord Law -yritykseltä, joka toimii kaikissa pohjoismaissa. Neuvottelukunnan jäsenet korostivat oikean ja riittävän informaation merkitystä kirjeissä itsessään, ml. infograafin lisääminen myös kirjeeseen voisi olla tarpeen. Oikea tieto auttaa ymmärtämään ja suhtautumaan asiaan paremmin. Tietoa tulisi olla mm. siitä, mihin yhteystietojen saaminen perustuu (MaO-tuomio) ja miksi on haettu yhteystietoja. Lisäksi tiedusteltiin, onko mahdollista, että kirjeen saaja voisi saatuaan tiedon loukkauksesta ottaa opikseen ilman, että mitään korvausta pitäisi maksaa. Toisaalta

4 todettiin, että kyllä vanhempien on vastattava, jos lapset tai nuoret tekevät laittomuuksia verkossa. Vuopala totesi, että eri toimijoilla on erilaiset käytännöt liittyen asian sovitteluun eikä työryhmässä ole käsitelty vaihtoehtoa, että mitään korvausta ei maksettaisi. Työryhmässä on keskusteltu kuitenkin siitä, mikä on nuoren vastuu siviilioikeus- ja rikosprosessissa. Tähän liittyvät myös kysymykset vanhempien huolenpitovelvollisuudesta ja sen laajuudesta sekä yksityisyyden suojasta mm. sen suhteen, millaisia toimenpiteitä voidaan suorittaa lapsen hallussa oleviin laitteisiin asian selvittämiseksi. Tästä pyydetään myös ao. lainsäädäntöä valvovien viranomaisten lausuntoa. Toisaalta vanhemmat vastaavat lastensa liittymien käytöstä ja laskujen maksamisesta. Esiin tuli myös aiemmin valmistelussa ollut ns. varoituskirjemenettely, joka ei toteutunut ja jossa olisi ollut mahdollisuus sovitella loukkaus pehmeämmin keinoin. Neuvottelukunnan jäsenillä ei ollut erityistä tiedotusasiaa. Neuvottelukunnan jäsenet mainitsivat, että EU:ssa näyttäisivät mm. tekoälyyn liittyvät kysymykset olevan tulossa tarkempaan käsittelyyn jatkona DSM-ehdotuksille. Tältä osin olisi huomioitava mm. tekstin ja tiedonlouhinnan tarpeet, sillä nämä aiheet kuuluvat tiiviisti yhteen. 2. EU-asiat - EU:n komission ehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän modernisoimiseksi: neuvottelutilanne - Muut ehdotukset digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi: tilannekatsaus - WIPO:n Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen EU:ssa, VIPdirektiivin edellyttämät muutokset; VIP-asetus; aikataulu Waldén totesi, että direktiiviehdotusten neuvottelut jatkuvat paraikaa eikä tilanteesta ole uutta kerrottavaa. Ministeriö on järjestänyt asia-alueittain muutamia pienryhmäkokouksia, joissa ehdotuksia on käsitelty. Vuopala totesi, että saavutettavassa muodossa tapahtuvaa kappaleen valmistamista ja välittämistä lukemisesteisille koskeva direktiivi ja asetus on hyväksytty ja kansallinen voimaansaattaminen on tehtävä vuoden kuluessa. Valmistelusta ja sen aikataulusta ei ole tehty päätöstä mutta aikaa ei ole paljon. Sen vuoksi ministeriössä perustetaan pienryhmä niistä tahoista, jotka ovat asiasta erityisen kiinnostuneita. Myös laajempi lausuntokierros järjestetään. Vuopala kertoi, että EU:n komissio on julkaissut tiedonannon sähkökauppadirektiiviin liittyvän tiedonannon laittomien sisältöjen vastaisista toimista ja tulossa kuunvaihteessa on todennäköisesti myös täytäntöönpanodirektiivin osalta vastaava

5 tiedonanto. Tässä vaiheessa nämä eivät sisällä lainmuutoksia. Suurempi haaste on saada ne ja myös DSM-direktiiviehdotuksessa olevat ehdotukset toistensa kanssa yhteensopiviksi. Keskustelu: Neuvottelukunnassa kysyttiin, mitä tarkoittaa jaostokäsittely, ja todettiin, että direktiivit ja asetukset eivät saisi koskaan olla ristiriidassa toistensa kanssa. Vuopala totesi, että on erittäin tärkeää että eri toimet ovat yhteensopivia mutta se on hyvin vaikeaa kun ko. tiedonannot koskevat laajempia kokonaisuuksia kuin vain tekijänoikeutta. Jaostokäsittely on osa Suomen kannan muodostamista sen jälkeen kuin vastuuministeriöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen perusmuistiossa esitettävästä valtioneuvoston kannasta. Kyseistä laittomia sisältöjä koskevaa tiedonantoa käsitellään viestintä-, kilpailu- ja sisämarkkina-, sekä sisäasiainjaostoissa. Kansainväliset asiat: - Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn asiat o Yleiskokouksen tulokset IGC- komitean mandaatin uudistaminen (Geenivarojen, perinnetiedon, ja perinteisten kuittuuri-ilmausten suojaa koskeva hallitusten välinen komitea) o Tekijänoikeus- ja lähioikeuksia koskeva pysyvä komitea (SCCR 36, ) Vuopala totesi, että WIPO:ssa asioita on ollut vaikea edistää poliittisten vastakkainasettelujen vuoksi. IGC-mandaatti saatiin uudistettua kahdeksi vuodeksi, joka merkitsee kuutta kokousta kahden vuoden aikana. Samalla resurssit ovat erittäin pienet kansainvälisten asioiden hoitamiseen. SCCR-komiteassa tuskin saadaan aikaiseksi päätöstä diplomaattikonferenssia lähettäjäyritysten suojasta. B-ryhmä on pitänyt lähettäjäyritysten suojaa koskevaa sopimusta prioriteettinaan mutta toisaalta ei ole edes oman ryhmänsä kesken saavuttanut yhteisymmärrystä sen sisällöstä. Rajoitussäännöksistä ei haluta sitovia sopimuksia aikaiseksi vaan tuetaan tiedonvaihtoa nykyiseen kansainväliseen säädäntöön perustuen. Siksi olisi tärkeä saada uusia aiheita SCCR:n agendalle. EU on tukenut muutaman Afrikan maan ehdotuksia jälleenmyyntikorvausjärjestelmän nostamista agendalle. Toisaalta kiinnostusta on myös digitaalisten asioiden käsittelyyn ja WIPO:ssa kuullaan marraskuussa selvitys siitä, miten WIPO-maiden lainsäädännöissä on huomioitu teknologinen kehitys vuosina

6 Hyviä uusia aiheita voisivat olla juuri tekoälyn luomiin teoksiin liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset, sekä virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden palveluiden tarvitsemat luvat jne. 3. Neuvottelukunnan kauden uusiminen Waldén totesi, että tämä on neuvottelukunnan viimeinen kokous ja valmistelut neuvottelukunnan asettamiseksi uudelle kaudelle tullaan aloittamaan syksyn aikana. Myös ministeri viittasi neuvottelukunnan tarpeellisuuteen neuvoa-antavana elimenä. Ministeriö tulee pyytämään ehdotuksia nimitettäviksi jäseniksi. Toiveena on, että uusi toimikausi pääsee alkamaan jo hyvissä ajoin ensi vuoden alkupuolella.