RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA TAMMI - HUHTIKUUSSA 1989
|
|
- Juuso Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3821/-89/1/86 Inari Angeli Markku Rask ja Risto Vartiainen RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA TAMMI - HUHTIKUUSSA 1989
2 2 YHTEENVETO Angelin laaja (n. 300 km 2 ) anortosiittiesiintymä sijaitsee Inarin kunnan länsiosassa ulottuen lännessä lähelle Norjan rajaa. Anortosiittiesiintymän eteläosan poikki kulkee Inari - Angeli maantie, jonka läheisyyteen rakennuskivitutkimukset keskittyivät. Angelin anortosiitti on vaalea emäksinen syväkivi, joka koostuu pääasiassa (92-98 %) plagioklaasi-nimisestä maasälvästä. VTT:n testien mukaan Angelin anortosiitti kestää hyvin happosateita ja sään vaihteluita. Tutkimusten tarkoituksena on osaltaan selvittää olisiko esiintymässä osia, jotka värin ja kiven ehjyyden puolesta kelpaisivat Finlandiatalon uudeksi ulkoverhousmateriaaliksi käyristyneen ja rapautuneen Carrara-marmorin tilalle. Huhti-syyskuussa 1988 tehtyjen tutkimusten (vaihe 1) perusteella voitiin nimetä neljä kohdealuetta (kohteet I - IV), joiden tarkempi tutkiminen syväkairauksin kiven värivaihteluiden ja rakotiheyden selvittämiseksi katsottiin aiheelliseksi. Jatkotutkimuksissa (vaihe 2) kairattiin neljälle kohdealueelle 31 syväkairausreikää, yhteispituudeltaan 676 m. Kallion rikkonaisuuden selvittämiseksi tehtiin kokeiluluonteisia maatutkamittauksia. Anortosiitin mineraalikoostumus määritettiin mikroskooppisesti ohuthieistä (17 kpl) ns. Point-counter menetelmällä. Kairasydämistä luokiteltiin erilaiset anortosiittityypit visuaalisesti, havainnoitiin raot ja saadun tiedon perusteella piirrettiin kairasydänprofiilit. Angelin alueella on väriltään Finlandia-talon seinämateriaaliksi kelpaavaa kiveä. Tutkimusten perusteella anortosiitin värisävy vaihtelee kuitenkin pienessä mittakaavassa varsin epäsäännöllisesti, joten isojen, värisävyltään Finlandia-taloon sopivien raakakiviblokkien saanti tullee edellyttämään valikoivaa louhintaa.
3 3 Kuutiorakoilun lisäksi anortosiitissa voidaan havaita sekarakoilua ja rakoilusuuntia leikkaavia epidoottitäytteisiä "nauhoja", jotka vaikuttavat ehyiden blokkien saantiin. Angelin anortosiitti on rakennuskivenä ennestään tuntematon. Näin ollen on selvää, että kiven käyttäytymistä irrotettaessa ja edelleen jatkojalostettaessa ei voida ilman koelouhintaa luotettavasti arvioida. Vaikka koelouhinnassa on yrittäjille tietyt riskinsä, suositellaan kohteille I ja II koelouhimoa asian selvittämiseksi.
4 4 SISÄLLYS YHTEENVETO 2 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUKSET Syväkairaus Kivityypit Rakoilu Mikroskooppitutkimus Muut tutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Kohde I Kohde II Kohde III Kohde IV AIHEEN ARVIOINTI LÄHDEKIRJALLISUUS LIITTEET 25
5 5 1. JOHDANTO Helsingin kaupungin rakennusvirasto teetätti Geologian tutkimuskeskuksella talvella 1988 selvityksen Finlandia-talon ulkoverhoukseen sopivien graniittistyyppisten luonnonkivien esiintymisestä Suomessa ja koko Fennoskandian alueella. Finlandiatalon ulkoverhouksena olevat italialaiset Carrara-marmorilaatat ovat rapautuneet ja käyristyneet siinä määrin, että ne joudutaan uusimaan vuonna Suomessa todettiin vaaleaa tai vaaleanharmaata syväkiveä esiintyvän useassa eri paikassa. Eräs näistä esiintymistä on Inarin Angelissa sijaitseva laaja anortosiittimassiivi (kuva 1). Anortosiitti on emäksinen syväkivi, joka koostuu pääasiassa säänvaihteluita ja saasteita hyvin kestävästä plagioklaasimaasälvästä (yli 90 %). Huonosti kestäviä mineraaleja, kuten karbonaatteja ja kiilteitä, anortosiitti sisältää vain nimeksi. Angelin anortosiittiesiintymä on ollut tunnettu jo vuosikymmenet, mutta rakennuskivikohteena se ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi ole herättänyt suurempaa mielenkiintoa. Geologian tutkimuskeskuksessa Angelin anortosiittia on pidetty potentiaalisena rakennuskiviraaka-aineena jo muutaman vuoden ajan (Rask, 1986). Helsingin kaupunki teetätti Geologian tutkimuskeskuksella esiselvityksen (vaihe 1) Angelin anortosiittiesiintymästä huhti-syyskuussa 1988 (Vartiainen, 1988). Näiden tutkimusten aikana Metsähallitus myönsi Geologian tutkimuskeskukselle rakennuskivitutkimusoikeuden 30 km 2 :n suuruiselle alueelle viideksi vuodeksi (kuva 1). Tutkimusten myönteisten tulosten perusteella ehdotettiin neljälle kohdealueelle jatkotutkimuksia (mm. syväkairauksia). Neuvotteluissa toisaalta Helsingin kaupungin ja kemiläisen Suomen Projekti- Investointi Ky:n välillä ja toisaalta Suomen Projekti-Investointi Ky:n ja Geologian tutkimuskeskuksen välillä sovittiin joulukuussa 1988, että Geologian tutkimuskeskus tekee Angelin anortosiittiesiintymän jatkotutkimukset (vaihe 2) talven 1989 aikana. Tutkimuksen vastuuhenkilönä Geologian tutkimuskeskuksessa toimii valtiongeologi Y. Pekkala. Tutkimuksissa pyrittäisiin selvittämään muutamien valittujen
6 6 kohdealueiden kiven laatu mahdollista koelouhintaa silmällä pitäen. Tutkimukset käsittäisivät syväkairausta tulkintoineen sekä kiven mineralogisen selvityksen.
7 KUVA 1. Tutkimusalueen sijainti Osa GT kartasta No 19, pienennös mittakaavassa 1: Angelin anortosiittimassiivin alue rajattu katkoviivoilla Meriläisen kallioperäkartan (1965) mukaan. Suurempi suorakaide rajoittaa alueen, jossa GTK:lla on rakennuskivitutkimusoikeus viideksi vuodeksi. Pienempi suorakaide osoittaa kairausalueen sijainnin (katso kuva 2). 7
8 8 2. TUTKIMUKSET 2.1. Syväkairaus Maastotutkimukset aloitettiin syväkairauksella tammikuun toisella viikolla. Kalajoen Timanttikairaus Ky urakoi kairaukset. Kaikkiaan neljälle kohdealueelle (kohteet I - IV, kuva 2) kairattiin yhteensä 31 reikää (R ). Rei'istä 27 oli n. 20 m:n syvyisiä pystyreikä ja loput 4 noin 28 m:n syvyisiä vinoreikiä (kaade 45 ). Kohteittain reiät jakaantuivat seuraavasti: Kohde nro reikien lkm reikien pituus I m II m III 4 85 m IV 4 85 m Kairaus toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, että ensin kuhunkin kohteeseen tehtiin ns. tunnustelukairaus ja sitten tarkennuskairausta kohteissa I ja II. Tarkennuskohteista neuvoteltiin arkkitehti Mikko Karjanojan (Helsingin kaupunki) ja toimitusjohtaja Veli-Markku Korteniemen (Suomen Projekti-Investointi Ky) kanssa heidän vieraillessa kairaustyömaalla Angelissa Samassa yhteydessä pidettiin tiedotustilaisuus Angelin anortosiittitutkimuksista paikkakuntalaisille ja julkiselle sanalle Kivityypit Raportoitaessa kairasydännäytteet luokiteltiin värin ja kuvioinnin perusteella seitsemään eri kivityyppiin. Niistä käytetään kairasydänprofiileissa ja -raporteissa seuraavia lyhenteitä. VAM = vaalea massiivinen anortosiitti VPV = vaalea porfyyrinen anortosiitti; vaaleassa perusmassassa vaaleanharmaita plagioklaasihajarakeita VPT = vaalea porfyyrinen anortosiitti; vaaleassa perusmassassa tummanharmaita plagioklaasihajarakeita, ns. pisaratyyppi
9 9
10 10 HP = VIM = GBR = harmaa porfyyrinen anortosiitti; harmaassa perusmassassa tummanharmaita plagioklaasihajarakeita vihertävä massamainen anortosiitti; sisältää vihertäviä epidoottitäpliä ja/tai -raitoja tumma sarvivälkepitoinen tai -valtainen kivi. Tyyppiin luetaan sekä lähes mustat emäksiset juonet että tummat gabromaiset anortosiittimuunnokset. Edellä kuvaillut kivityypit on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kairasydäntyypitys ja raportointi on tehty kostutetuista näytteistä, jolloin kiven väri vastaa kiillotetun näytteen väriä. Kaikissa anortosiittityypeissä esiintyvistä tummista juovista on reikäprofiileihin voitu piirtää vain yli 5 cm leveät juovat. Kapeammista on raportissa kuitenkin aina erillismaininta. Kairasydänraportoinnin alkuvaiheissa neuvoteltiin kivityyppien sopivuudesta ja raportoinnista yhdessä arkkitehti M. Karjanojan, valtiongeologi Y. Pekkalan ja geologi Marjatta Virkkusen kanssa Rakoilu Raportoitaessa kairasydämistä merkittiin muistiin kaikki avonaiset (ruosteiset ja rapautuneet) raot, sekä liukupintaraot. Kairauksen aikana tai sen jälkeen kairasydänten käsittelyn yhteydessä syntyneitä katkeamia ei ole huomioitu. Tällaisten katkeamien erottaminen luonnonraoista ei yleensä ole kovin vaikeaa, joskin joidenkin liukupintarakojen kohdalla on jouduttu käyttämään tulkintaa. Raoista mitattiin esiintymissyvyys sekä rakopinnan kaltevuus vaakatasoon nähden 1. vaakaraon asteluku on 0 ja pystyraon 90. Rakopintojen kaadesuuntaa (suuntaa, johon veden voidaan ajatella rakopinnalla virtaavan) ei pystyistä kairarei'istä pystytä mittaamaan. Piirroksissa rakojen kaadesuunta on määritelty kaikille raoille samaksi, mikä ei tietystikään vastaa todellista tilannetta. Tällä tavoin piirrettynä rakoilusta saadaan kuitenkin havainnollisempi kuva kuin piirtämällä kaikki raot vaakaraoiksi. Rakoilun luonne (pysty-, vaaka- ja vinoraot) ja eri kaateisten rakojen toistumisväli saadaan näin paremmin esille.
11 11 KUVA :3. Anortosiitin luokittelussa käytetyt kivityypit (kuivana). Halkisahatun kairasydämen leveys 4,2 cm. Lyhenteiden selitykset sivulla 8. KUVA 4. Anortosiitin luokittelussa käytetyt kivityypit (kosteana). Halkisahatun kairasydämen leveys 4,2 cm. Lyhenteiden selitykset sivulla 8.
12 12 Rakotiheydet (rakoja/m) on esitetty graafisesti kairasydänprofiilin. vasemmalla puolella. Mahdollisten jatkotutkimusalueiden (I ja II) keskeisistä syväkairausrei'istä on rakotiheydet esitetty taulukossa Mikroskooppitutkimus Kairasydännäytteistä ja kartoituksen aikana otetuista pintanäytteistä tehtiin ohuthieitä (17 kpl), joista määritettiin mineraloginen koostumus mikroskooppisesti ns. Point counter -menetelmällä. Siinä kustakin ohuthieestä lasketaan mineraaliraetta, jolloin saadaan varsin luotettava kuva kiven mineraalikoostumuksesta tilavuusprosentteina. Eri anortosiittityypit eivät juuri eroa mineraalikoostumukseltaan toisistaan. Plagioklaasin määrä vaihtelee n %. Raekooltaan kivi on keski-karkearakeista (raekoko on mm). Plagioklaasihajarakeiden raekoko porfyyrisissä tyypeissä (VPV, VPT, HP) on cm. Muuttumistuloksia (epidootti, kloriitti, serisiitti ja karbonaatti) on 2-4 %. Muuttumistuloksista runsaimmin on epidoottia, jota yleensä on enemmän kuin muita muuttumistuloksia yhteensä. Epidootti ja kloriitti ovat lähinnä seurausta sarvivälkkeen muuttumisesta, plagioklaasin muuttumistuloksina tavataan vain vähäisiä määriä serisiittiä ja karbonaattia. Anortosiitin rapautumisen kannalta kriittisten mineraalien; serisiitin, karbonaatin ja kloriitin määrä on hyvin pieni ( %). Epidootilla ei ole sanottavaa merkitystä rapautumisherkkyyteen, mutta se antaa heikosti vihertävän sävyn kaikkiin anortosiittityyppeihin. Useimmiten sävy peittyy muun kuvioinnin (pisarat, juovat) alle. Vihertävän massamaisen anortosiitin (VIM) mineraalien määräsuhteet ovat hieman erilaiset. Muuttumistulosten määrä saattaa plagioklaasin serisiittiytymisen myötä nousta poikkeuksellisesti jopa yli 10 %. Myös muiden muuttumistulosten määrä on tässä tyypissä muita korkeampi.
13 13 Taulukko 1. Anortosiittityyppien mineraloginen koostumus (määritetty Point counter menetelmällä). Mineraalinimien lyhennykset: PLAG = plagioklaasi, EPID = epidootti, KLOR = kloriitti, SERI = serisiitti, KARB = karbonaatti, TITA = titaniitti, SARV = sarvivälke, OPAK = opaakki Muut tutkimukset Kohteista I - IV otettiin jo syksyllä 1988 näytteitä, jotka sahattiin ja kiillotettiin Lapin Marmori Oy:ssä Tervolassa. Muutamien levyjen pinta myös ristipäähakattiin Tervolan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Kuvassa 5 on kohteen I näytelevy (19A) sekä kiillotettuna että ristipäähakattuna, samoin kohteen 2 näytelevy (25B). Kuvasta näkyy selvästi kuinka paljon ristipäähakkaus vaalentaa kiven väriä. Kaikilla kohdealueilla kokeiltiin kairausten aikana maatutkamittauksia Geo-Work Oy:n maatutkalla. Maatutkaluotausten todettiin soveltuvan parhaiten nimenomaan rikkonaisten alueiden karsintaan pois kairausohjelmasta. Syksyllä 1988 kiilaamalla otetusta pintanäytteestä (kohde I) Helsingin kaupungin rakennusvirasto on teetättänyt VTT:n betoni- ja silikaattitekniikan laboratoriossa tutkimuksen (samanlaisen kuin kaikille muillekin Finlandia-taloon ehdolla oleville
14 14 kiville). Siinä on määritetty näytekiven mineraloginen koostumus, rakenteellinen eheys, kivilaji, tiheys, vedenimukyky, kovuus, taivutusvetolujuus, kemiallinen kestävyys ja pakkasenkestävyys. Tulosten perusteella Angelin anortosiitti on kaikilta ominaisuuksiltaan sopiva rakennuskiveksi. Kuva 5. Näytelevyt kohteesta I (19A) ja kohteesta II (25B). Vasemmanpuoleiset levyt on kiillotettu ja oikeanpuoleiset ristipäähakattu. Pienemmän levyn korkeus on 50 cm.
15 15 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1. Kohde I Kohde I sijaitsee noin 300 m Inari - Angeli tien pohjoispuolella, lähellä poroerotuspaikkaa (kuva 2). Tällä alueella esiintyy monia erilaisia anortosiittityvppejä (kuva 6), joiden joukossa on myös valkoista massamaista anortosiittia (VAM). Koska tätä tyyppiä pidetään värisävyltään kaikkein sopivimpana Finlandia-talon päällysteeksi päätettiin kairaukset aloittaa tästä kohteesta. Ensimmäisessä vaiheessa kairattiin reiät R , joista R310 ja R311 ovat vinoreikiä. Tarkennusvaiheessa kairattiin vielä reiät R sekä maatutkamittausten että aiempien reikien antamien tietojen perusteella. Kohteessa I rakoilu näyttäisi olevan tiheämpää kuin kohteissa II ja IV. Luonteeltaan se näyttäisi olevan ns. sekarakoilua. Kairaustulosten perusteella lupaavin jatkotutkimusalue olisi reikien R305, R306, R307 ja R329 paikkeilla. Tyyppivaihtelut kohteessa I ovat melkoisia. Luonteenomaista on VAM- ja VIM-tyypin jatkuva vuorottelu kairasydämissä (liitteet). Kairasydänten luokittelussa runsaammin epidoottia sisältävät osat (VIM) haluttiin erottaa muista, epidoottiköyhemmistä tyypeistä. Tosiasiassa VIM-tyypin vihertävyydessä muihin tyyppeihin verrattuna ei ole yleensä merkittävää eroa (kuvat 3 ja 4). Mustat kivet (GBR) esim. reiässä R310 ovat hyvin rikkonaisia eikä rakomittauksia niiden osalta katsottu edes tarpeelliseksi tehdä. Samoin reikä R330 on hyvin rikkonainen ja siinä kairaus jouduttiinkin lopettamaan suunniteltua aiemmin veden karkaamisen vuoksi. Anortosiitin kairaustulokset osoittavat, että kiven soveltuvuutta rakennuskiveksi ei voida riittävällä varmuudella selvittää ilman koelouhintaa. Vain siten voidaan myös kiven tyyppi- ja rakoiluvaihteluista saada varmuus Kohde II Maastokartoituksen perusteella alueen kaakkoisosassa anortosiitti on vaaleinta (kuva 7). Kohteeseen kairattiin ensi vaiheessa neljä reikää (R ) ja myöhemmin viisi reikää lisää, näistä reiät R325 ja R327 ovat vinoreikiä. Virorei'issä tulevat esiin lähes pystysuorassa olevat, 1-2 mm leveät epidoottinauhat. Niiden suunta on lähes itä-läntinen, mikä suunta eroaa varsinaisten avorakojen suunnista. Nauhojen
16 16 käyttäytymistä kiveä louhittaessa ja edelleen jalostettaessa ei voida ennustaa. Kairausten aikana nauhat eivät ole yleensä auenneet pystyrei'issä, mutta vinorei'issä (R325 ja R326) on nauhojen kohdalla tapahtunut katkeilua. Ko. reikäprofiileissa nämä katkeamiset on merkitty raoiksi, mistä johtuen rystyrakojen määrä on niissä suuri. Vaikka epidoottinauhat pysyisivätkin louhittaessa kiinni, aiheuttavat ne ainakin runsaampana esiintyessään ilmeisesti jonkinasteisen värivian valmiissa kivilaatoissa. Tehtyjen koelaattojen perusteella valtaosa nauhoista häviää kuitenkin kiven muun kuvioinnin alle. Epidoottinauhoja esiintyy joissain määrin kaikissa syväkairatuissa kohteissa. Detaljikartoitusvaiheen havaintojen mukaan nauhojen suunta (itä-läntinen, kaade pysty) pysyy jokseenkin vakiona kohteesta toiseen. Niiden määrä ei näytä vähenevän syvemmälle mentäessä. Yleispiirteenä tästä kohteesta voi mainita sen, että kivityyppien vaihtelu on selvästi hillitympää kuin kohteessa I. Reikien R327, R328 ja R322 ympäristö näyttäisi parhaimmalta sekä kiven värisävyn, että ehjyyden puolesta.
17 KUVA 6. Kohde I, syväkairausreikien R ja R sijainti kartan mittakaava 1:
18 KUVA 7. Kohde II, Syväkairausreikien R sijainti, kartan mittakaava 1:
19 19 Taulukossa 2. on laskettu muutamien kohteen I ja II reikien rakotiheyksiä. TAULUKKO 2. Rakotiheys lm kohteissa I ja II. Reiät 305, 306, 307 ja 329 (kohde I) ja reiät 322, 327 ja 328 (kohde II). reikä no syvyys m I yhteensä
20 Kohde III Pintakartoituksen perusteella kohdetta III pidettiin varsin ehyenä kivenä, joskin tyypiltään alueen anortosiitit ovat varsin vaihtelevia (kuva 8). Reiät (R ) kairattiin kohteen vaaleimpaan kiveen. Kaikista rei'istä löytyy pinnassa olevan pisaratyyppisen kiven alapuolelta tummaa kiveä useiden metrien paksuisina kerroksina. Tumma kivi on erittäin rikkonaista, eikä siinä esiintyviä lukuisia rakoja ole piirretty profiileihin. Kiven rikkonaisuus tuli ilmi myös maatutkamittauksissa. Kiven värin ja rikkonaisuuden vuoksi tutkimuksia ei jatkettu ensimmäisen kairausvaiheen jälkeen. KUVA 8. Kohde III, syväkairausreikien R sijainti, kartan mittakaava 1:1000. Anortosiittityyppien symbolit samat kuin kuvissa 6 ja 7.
21 Kohde IV Detaljikartoituksen perusteella kohde IV on pääasiassa ns. porfyyristä tyyppiä (kuva 9). Anortosiitti on vaaleinta alueen pohjoisosassa, johon kairausten alkuvaiheessa kairattiin neljä reikää (R ). Kairaus tulosten perusteella kohteen IV anortosiitti on melko ehjää, ehkä kaikkein ehjintä tutkituista neljästä kohteesta. Haittana tää11ä on kiven yleisväri, joka on varsinkin syvemmälle mentäessä harmaampaa kuin mitä Finlandia-talon seiniin toivottaisiin. Muita, tulevia rakennuskivikohteita ajatellen kohde IV voisi olla varsin mielenkiintoinen ja lisätutkimusten arvoinen. KUVA 9. Kohde IV, syväkairausreikien R sijainti, kartan mittakaava 1:1000. Anortosiittityyppien symbolit samat kuin kuvissa 6 ja 7.
22 22 4. AIHEEN ARVIOINTI Kaikissa tutkituissa neljässä kohdealueessa anortosiitin ulkoasu vaihtelee pienissä piirteissä varsin paljon. Tutkimuksissa erotettiin visuaalisesti kuusi erilaista anortosiittityyppiä, joista vain harmaa porfyyrinen ja vihertävä massamainen eroavat muista tyypeistä kauempaa ulkoilmassa katsottaessa. Kiillotettuna (kostutettuna) visuaaliset erot tietenkin korostuvat. Ristipäähakatussa pinnassa sävyerot eri anortosiittityyppien välillä häviävät lähes kokonaan, samoin häviävät ns. epidoottinauhat. Poltettua pintaa anortosiittiin ei voi tehdä, sillä kivestä puuttuu kvartsi kokonaan. Anortosiitin rakoilua on verrattu tunnettujen mustien (emäksisten) rakennuskivien rakoiluun (esim. Oulaisten gabro, Virkkunen, 1973). Näissä vertailuissa Angelin anortosiitti ei näyttäisi olevan mitenkään poikkeuksellisen rikkonainen. Tutkimusalueelle näyttää olevan tyypillistä, että varsinaisten avorakosuuntien lisäksi on niitä leikkaava suunta, jota luonnehtivat täytteiset epidoottinauhat. Niiden käyttäytymistä louhinnassa ja jatkojalostuksessa ei voida kairausten perusteella ennustaa. Kohteissa II-IV rakoilu on ns. kuutiorakoilua, kohteessa I rakoilu on luonteeltaan sekarakoilua. Vaakarakoilu voi olla avuksi louhinnassa. Kivityyppien vaihtelu alueella on niin suuri, että mistään tutkituista kohteista ei ns. Finlandia-talo -tyyppisen kiven (VAM, VPV ja VPT) saantiprosentti tulisi olemaan kovin korkea, kun vielä ottaa huomioon Finlandia-talon poikkeuksellisen suuren laattakoon. Mikäli laattakokoa voitaisiin pienentää ja/tai käyttää muuta kuin kiillotettua pintaa, kiven saantiprosentti varmasti kasvaisi. Tokihan pienempää laattakokoa ja vähemmän vaaleata tyyppiä voisi käyttää muihin kohteisiin, sillä vaaleasta syväkivestä on markkinoilla puute. Finlandia-talon seinämateriaalia etsittäessä kohde III hylättiin rikkonaisuutensa ja värinsä puolesta. Kohteessa IV anortosiitin yleissävy on liian harmaa, moneen muuhun kohteeseen kivi voisi olla kelvollista.
23 23 Jäljelle jäävät kohteet I ja II. Kohteessa I esiintyy kaikkein vaaleinta anortosiittia yhdessä vihertävän massamaisen kiven kanssa. Jos vaaleinta kiveä halutaan, olisi koelouhimo perustettava reikien R305, R306, R307 ja R329 alueille. Kohteessa II eri anortosiittityyppien vaihtelu on vähäisempää kuin kohteessa I. Yleissävyltään lähes yhtä vaaleaa kiveä kuin kohteessa I voisi saada koelouhimalla reikien R327, R328 ja R322 tienoilta. Rikkonaisen pintaosan paksuus kohteessa I on 6-7 m ja kohteessa II 3-4 m. Finlandia-talon ulkoverhoukseen sopivan kiven saantimahdollisuuksia Angelin esiintymästä voidaan varmuudella selvittää vain koelouhinnalla. Suoritettujen tutkimusten perusteella sopivimmat koelouhinta-alueet olisi rajattavissa kohteille I ja II.
24 24 LÄHDEKIRJALLISUUS Meriläinen, K., Kallioperäkartta 1 : Inari-Utsjoki, lehti C8-9. Rask, M., Pohjois-Suomen rakennuskiviesiintymät. Raportti M 10.1/-86/1/86, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Vartiainen, R., Rakennuskivitutkimukset Angelissa Inarin kunnassa huhti-syyskuussa Raportti, M 19/3821/-88/1/86. Helsingin kaupungin rakennusviraston arkisto. Virkkunen, M., Selostus Oulaisten Kivi Oy:n louhosalueen tutkimuksista. Raportti M 86/2432/-73/1, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto.
25 25 LIITTEET LIITE 1 = KOHDE I - kairasydänraportit R ja R reikäprofiilit R ja R valokuvat: R304, R305, R306, R308, R309, R310, R311, R329. LIITE 2 = KOHDE 2 - kairasydänraportit R reikäprofiilit R valokuvat: R324, R325, R327, R328. LIITE 3 = KOHDE III - kairasydänraportit R reikäprofiilit R LIITE 4 = KOHDE IV - kairasydänprofiilit R reikäprofiilit R
26 26 KAIRASYDÄNRAPORTEISSA JA REIKÄPROFIILEISSA KÄYTETTYJEN LYHENTEIDEN SELITYKSET VAM = vaalea massiivinen anortosiitti VPV = vaalea porfyyrinen anortosiitti; vaaleassa perusmassassa vaaleanharmaita plagioklaasihajarakeita VPT = vaalea porfyyrinen anortosiitti; vaaleassa perusmassassa tummanharmaita plagioklaasihajarakeita, ns. pisaratyyppi HP = harmaa porfyyrinen anortosiitti; harmaassa perusmassassa tummanharmaita plagioklaasihajarakeita VIM = vihertävä massamainen anortosiitti; sisältää vihertäviä epidoottitäpliä ja/tai -raitoja GBR = tumma sarvivälkepitoinen tai -valtainen kivi. Tyyppiin luetaan sekä lähes mustat emäksiset juonet että tummat gabromaiset anortosiittimuunnokset.
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotRAKENNUSKIVITUTKIMUKSET ANGELISSA INARIN KUNNASSA HUHTI - SYYSKUUSSA 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3821/-88/1/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 30.9.1988 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET ANGELISSA INARIN KUNNASSA HUHTI - SYYSKUUSSA 1988 2 YHTEENVETO Angelin anortosiittimassiivin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA SORETIAJÄRVI 2, KAIV.REK NRO 4154/1 SUORITETUISTA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/92/1 Kittilä Soretiajärvi Risto Vartiainen 16.4.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA SORETIAJÄRVI 2, KAIV.REK NRO 4154/1
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA HEINÄKUUSSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
LisätiedotRantamaan esiintymän syväkairaukset
M 19/2542/74/1/84 TORNIO, Rantamaa KEMIN mlk, Mykkä Y. Pekkala 1974-04-24 RANTAMAAN JA MYKÄN DOLOMIITTIESIINTYMIEN SYVÄKAIRAUKSET Geologinen tutkimuslaitos tutki kesällä 1973 Tervolan-Kemin alueen dolomiittiesiintymiä
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKITTILÄN KROMIMARMORIESIINTYMÄT
_ Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Raportti 51/2014 Risto Vartiainen 12.3.2014 KITTILÄN KROMIMARMORIESIINTYMÄT Esiselvitys jatkotoimenpiteitä varten JOHDANTO Selvityksen tausta ja tarkoitus
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT
GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
Lisätiedot1. JOHDANTO. Karkkulainen.
1. JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Leipeen kylassa, Rovaniemen maalaiskunnassa, noin 40 km Rovaniemelta etelaan (kuva 1). Kulku alueelle on helppoa ja aivan tutkimusalueen vieresta kulkee tyokoneura. Alue
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotSODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
SODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Pohjois-Suomen aluetoimisto M10.1/-02h/86 31.1.2002 Sivu 1. JOHDANTO 2. TEHDYT
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3232/-96/1/82 VIRTASALMI Montilanlampi ) ZL~ Mauri Niemelä '
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3232/-96/1/82 VIRTASALMI Montilanlampi ) ZL~ Mauri Niemelä 20.12.1996' MONTILANLAMMEN KAOLIINITUTKIMUKSET VIRTASALMELLA VUONNA 1993 TIIVISTELMÄ Montilanlammen
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKoidanvaara, Ilomantsi: Mustan kiven tutkimukset
Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö 62/2012 KUOPIO K/378/41/2011 28.6.2012 Koidanvaara, Ilomantsi: Mustan kiven tutkimukset 2011-2012 Seppo Leinonen ja Ilona Romu Koidanvaara, Ilomantsi: Mustan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo. Mauri Niemelä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo Mauri Niemelä 11.9.1996 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RYTISUO 1 (KAIVOSREKISTERINRO 4551/1) SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRaportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005
Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki
Etelä-Suomen yksikkö 81/2012 SIUNTIO Vejans KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA 2001 Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Hannu
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotVIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3232/-92/1/82 VIRTASALMI Hyvä järvi Mauri Niemelä 31.5.1992 VIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA 1989-1992 Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotLuonnonkivilaatat. Since
Luonnonkivilaatat Since 1996 Näyttelytila Mannerheimintie 162 (Sanitäärinkatu) 00300 Helsinki info@lkp.fi 050-468 5559 LUONNONKIVI PALIN OY Käyntiosoite Hämeentie 101 322200 Loimaa myynti@lkp.fi 044-5111
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
Lisätiedot